![]() |
11.02.2005 14:21 | Valtteri Keski-Säntti | ||
Joo niin on. Katos vaan ku eivät oo Moveen asentanut tuplavaloja! =) | ||||
![]() |
11.02.2005 13:38 | Pyry Entonen | ||
Komeasti raskas linjaveturi 21459229. Seuraavaksi EU vaatii, että suomen raideleveys pitää kaventaa yleiseurooppalaiselle tasolle. Sitten voidaan ottaa Reevereistä siivu pois! | ||||
![]() |
11.02.2005 13:20 | Tero Korkeakoski | ||
Jees Ville, tällainen olisi: tero.korkeakoski@suomi24.fi | ||||
![]() |
11.02.2005 13:19 | Jonne Seppänen | ||
ihan asiallinen tämäkin otos.. | ||||
![]() |
11.02.2005 13:17 | Jonne Seppänen | ||
kaarteen ja kaluston jalkaanmenevyys.. | ||||
![]() |
11.02.2005 13:10 | Mikko Mäntymäki | ||
Itse kuvasin kyseisen yksikön Lempäälän etelä puolella, km.162-22 klo.14:46. | ||||
![]() |
11.02.2005 10:54 | Juha Kutvonen | ||
Huonolaatuinenkin kuva on ehdottomasti parempi, kuin ei kuvaa lainkaan. Tästäkin otoksesta näkee jykevän veturin lisäksi, miltä Hangon radan ratapiha-alue näytti vähän kapsun purkamisen jälkeen. Itsekritiikki kuvien suhteen oli minullakin alkuvaiheessa niin korkealla, että moni dia jäi alunperin kehystämättä mikä minkäkin syyn perusteella. Myöhemmin olen sitten penkonut "jämälaatikkoa" ja tehnyt paljon löytöjä ihmetellen, minkä takia aivan kelvollisia kuvia on tullut hylättyä. Aika muuttaa kuvien arvoa. | ||||
![]() |
11.02.2005 09:05 | Jorma Rauhala | ||
Paikka on Hangon ratapiha (siis Hyvinkäällä). Vasemmalla on kapearaiteisen HKR-rautatien yhdysliikenneratapihan pohjaa ja oikealla tulevan rautatiemuseon aluetta. Tuttuja taloja nykyaikanakin! Kapsupiha on jo parissa vuodessa ehditty purkaa, ainoastaan ratapihan Karkkilan puoleisessa päässä olleesta Rauhalan seisakkeesta oli jäljellä kaadettu nimikilpi tolppineen ja odotuspenkin betoniset jalat. Nimikilpi on tallessa :) | ||||
![]() |
11.02.2005 08:22 | Otto Tuomainen | ||
Jos semmoinen keksittäisiin ei sähköistystä ehkä kannattaisi jatkaa. | ||||
![]() |
11.02.2005 08:19 | Otto Tuomainen | ||
Korven ja Haimoon väliltä. Kuva https://vaunut.org/kuvasivu.php/9359.html on otettu tämän tasoristeyksen luota. | ||||
![]() |
11.02.2005 08:01 | Valtteri Keski-Säntti | ||
Mites noissa Huruissa ja Alstikoissa tehtiin, kun ovi oli vain vasemmalla puolella? Jos tuli Helsingissä raiteelle 11, niin siinähän sitä sitten... :) | ||||
![]() |
11.02.2005 07:58 | Kimmo Pyrhönen | ||
Tyylekäs kuva Mansesta, koko tornikin näkyy mukavasti! | ||||
![]() |
11.02.2005 07:40 | Jouni Heikniemi | ||
Tännepä tämä sitten on ehtinyt. Kuten kuvasta https://vaunut.org/kuvasivu.php/11432.html näkyy, ko. yksikkö tuli Sörnäisiin 26. tammikuuta. | ||||
![]() |
11.02.2005 07:16 | Valtteri Keski-Säntti | ||
Perttu: tässä on ohjaamonäkymä pitkän nokan puolelta [ http://www.makasiiniraide.fi/img/real/sv1_3201_ohjaamo.jpg ] ... :) | ||||
![]() |
11.02.2005 07:11 | Kimmo Pyrhönen | ||
Sami on oikeassa. Vasta Lievestuoreen jälkeen maasto rauhoittuu. Vaajakoskelta lähdettäessä on kallioleikkaus, vesipenger, komea silta, Kanavuoren mahtavat leikkaukset, kaksi pengerrystä, josta jälkimmäinen ylittää kaarteillen Leppäveden koko selän matalampia paikkoja seuraillen, vanha kääntösilta, Pohjoismaiden suurin maaleikkaus, Pönttövuori, suuri penger ja kaarre, Kelkkamäen suuri maaleikkaus (ja mäki) sekä suuri maapenger. Tuota tehdessä on olleet kovilla niin miehet kuin hevosetkin. | ||||
![]() |
11.02.2005 05:50 | Juhana Nordlund | ||
Oivallinen kuva! Tämä jos mikä kuva kertoo, että Tr2 ei ollut fyysisiltä mitoiltaan mikään kirppukokoluokan kone. Hyvinkäällä on Suomen Rautatiemuseossa nähtävillä Truman-veturi. Se on näkemisen arvoinen kone. Kuten koko museokin. | ||||
![]() |
11.02.2005 00:34 | Joni Leskinen | ||
Onkos Korson kuvaa näkynyt? :) | ||||
![]() |
11.02.2005 00:12 | Juha Vuorinen | ||
Prkl! Luulin jo et siel piipussa oli Solmiorakenne! | ||||
![]() |
10.02.2005 23:07 | Juha Kutvonen | ||
Sepelirata, puupölkyt, raskas kiskotus, maisema ja Oton aikaisemmat kuvat huomioon ottaen sanoisin, että tämä on Nopon ja Selkin väliltä. Olisiko Haimoon paikkeilta? | ||||
![]() |
10.02.2005 22:37 | [Tunnus poistettu] | ||
Vanajalle. Haastatellesani Videoelokuvaan Höyryä Helsingissä vek Juhani Pollaria, kertoi hän, että heillä oli Kouvolassa yksi vakio vuoro Vainikkalasta Simolaan, joka jouduttiin Ristoilla ajamaan takoperin. Ristoista ja Pekoista näkyi hyvin taakse tai eteen tässä tapauksessa kavennetun hiilitilan ansioisata, jos verrataan esim, Trumppaan. | ||||
![]() |
10.02.2005 22:22 | [Tunnus poistettu] | ||
Mitä Ilm-Yw välin höyryajoihin tulee niin ainakin kesällä 1969 Iisalmesta vielä ajettiin Jumboilla tavarajunia aina Ylivieskaan saakka mm. 939:llä. Kun Riihimäeltä vapautui Ristoja 1970-luvun alussa Pm piiriin lisää, siunaantui niitä Iisalmellekin ja juuri mm. kyseisen välin tavarajuniin. - Kuvassa esiintyvä 1053 on tullut Seinäjoeltä. Tuolloin Yw:ssä vieraili Ristoja myös Oulusta ja Iisalmesta. | ||||
![]() |
10.02.2005 22:21 | Jokke Harju | ||
Niin...Jospa on ilmeisesti VR kehittäny uuden vety-polttokenno veturin. Piipusta vain vesihöyryä ja hiilidioksidia. :) Se vasta olisi ympäristöystävällistä!! | ||||
![]() |
10.02.2005 22:21 | Sami Hovi | ||
Kysymyksessäni tarkoitin juuri tuota kautta 1972–1975, jota ennen höyryhevot oli periaatteessa jo ehditty laittaa syrjään, mutta sitten öljykriisin myötä ne 'kaivettiin naftaliinista'. | ||||
![]() |
10.02.2005 22:13 | [Tunnus poistettu] | ||
Kyllä kaikilla tenderivetureilla on ajettu linja-ajoa myös tenderi edellä. (Itse olen nähnyt mm. Tk3:sia Tv1:siä Hv:eitä sekä Tr2:sia peppu edellä ajossa). Loppuaikoina takoperin ajossa suurin sallittu nopeus rajoitettiin 50 km/h. | ||||
![]() |
10.02.2005 22:09 | Sami Hovi | ||
Minulla on sama muistikuva kuin Kutvosella, eli aamuvuoroa ei aiemmin ole Sm:illä ajettu. Täsmennettäköön myös, että tällaisilla taiteovilla varustettiin siis vain protosarja, ts. Eil 25001–25011 ja Eilf 25201 (vuosikerta 1982). | ||||
![]() |
10.02.2005 22:03 | [Tunnus poistettu] | ||
Pohjanmaan radalla käytettiin paljon Ristoja. Raskas kiskotus valmistui Ouluun vuonna 1962. Sitä ennen jo Kokkolassa vieraili paljon mm. uusimpia Risto 1090-1092 Seinäjoelta tai oikeammin Tampereelta saakka. Nämä Ristot tulivat sittemmin tutuiksi pitkäaikaisella kotivarikollaan Kouvolassa. Oulussahan Ristoilla ajettiin vuoteen 1975. Ristot eivät tosin mielestäni edustä mitään pitkäaikaista tyypillistä Pohjanmaan radan kalustoa. Syksyllä 1969 Pekka 1016 vieraili muutaman kerran Yw:ssä Iisalmelta. Oulussa eikä Kokkolassa ole tiedossani Pekkojen käynte jä. |
||||
![]() |
10.02.2005 21:55 | Juho Haapala | ||
Miten tähystys oli.Mies tenderin reunalla heilumassa?Laita jonku kuvan tenderi edellä ajosta. | ||||
![]() |
10.02.2005 21:52 | [Tunnus poistettu] | ||
Hauskoja kysymyksiä. - Helsingistä ajettiin Ristoilla ja Pekoilla usein tenderi edellä paikallisia henkilöjunia 1960-luvun lopulla. Olen kuvannut myös eri puolilla rataverkkoa paljon Ristoja erilaisissa työ ym junissa tenderi edellä linja-ajossa. | ||||
![]() |
10.02.2005 21:51 | Anssi Manninen | ||
Jospa tämä Dv12 kulkeekin vedellä? =) | ||||
![]() |
10.02.2005 21:38 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Vesihöyryähän tuostakin piipusta lähinnä tulee ulos. | ||||
![]() |
10.02.2005 21:31 | Sami Hovi | ||
Mainio otos tosiaan, taatusti vaivan arvoinen. Jos julistettaisiin kisa maamme omaleimaisimmasta rataosuudesta, olisi asemaväli Vaajakoski–Lievestuore vahva kärkiehdokas. Lyhyelle matkalle (17 km) mahtuu monta ihmeellistä asiaa. | ||||
![]() |
10.02.2005 21:21 | Juha Kutvonen | ||
Toinen veturi oli hinauksessa. Oikean Dr13-parivedon onnistuin kuvaamaan vasta nostalgialiikenteessä Rautatiemuseolla elokuussa 2000. | ||||
![]() |
10.02.2005 21:13 | Sami Hovi | ||
Iisalmi–Ylivieska-välillähän höyryaikakausi jo kertaalleen päättyi 1960-luvun lopulla, mutta sitten Ristot tulivatkin vielä kuvioihin käsittääkseni 1972–1975, Jorma tietänee tarkemmin. Käytettiinkö niitä myös Pohjanmaan radalla? | ||||
![]() |
10.02.2005 21:11 | Joni Kontio | ||
Jääkö veturitalli kuvasta vasemmalle? | ||||
![]() |
10.02.2005 21:09 | Joni Kontio | ||
Vähän on maisemat muuttuneet vieskassa... Missäpäin ratapihaa tämä kuva on otettu??? | ||||
![]() |
10.02.2005 20:56 | Jorma Rauhala | ||
Eikös tuo ole höyryä... | ||||
![]() |
10.02.2005 20:30 | Juho Haapala | ||
Ajettiinko koskaan tenderi edellä? | ||||
![]() |
10.02.2005 20:24 | Jouni Ijäs | ||
On se hienoa kun diiselit kulkee sähköistetyillä radoillakin | ||||
![]() |
10.02.2005 20:17 | Ville Saarelainen | ||
Korkki, kerrotko osoitteesi niin saat eräänlaisen tietopaketin... | ||||
![]() |
10.02.2005 20:12 | Lari Nylund | ||
Onko kyseessä todellakin pariveto vai hinaus? Dr13:sta piti molemmissa veturissa olla miehistö parivedoissa. | ||||
![]() |
10.02.2005 20:09 | Lari Nylund | ||
CEhit on keskellä junaa todennäköisesti siitä syystä, että kaksi ensimmäistä vaunua on, kuten KooPee totesikin, vaihtovaunuja. Silloin tällöin (n. kerran vkossa) maakunnassa pyörivien taajamajunien (ex. henkilöjuna) vaunusto vaihdetaan ja vaunut viedään normaalien junien mukana. Tosin poikkeuksena on mm. Hangon radan taajamajunien vaihtovaunut, jotka viedään omana junana tiistaisin Ilmalasta Karjaalle ja paluupostina tuodaan Hangon radalla viikon pyörineet vaunut. Tämä kokoonpano, yleensä Sr1+Ein+EFit, lähtee Ilmalasta noin kello 8:30 ja palaa siinä puolen päivän aikaan Ilmalaan. Eikun bongailemaan rantaradalle. | ||||
![]() |
10.02.2005 19:39 | Mika Hirvonen | ||
Saahan sen, jos se vaan taustakuvaksi kelpaa... laitahan sähköpostiosoitteesi palautteen kautta. | ||||
![]() |
10.02.2005 19:29 | Mikko Martimo | ||
Hianourenmukaisuus! | ||||
![]() |
10.02.2005 19:27 | Mikko Martimo | ||
Korjattakoon Antti Torppalan kommenttia sen verran että kyseessä ei ole puhelinlinja, vaan 20kV:n suurjännitesähkölinja! Vanha ja hieno sekin. | ||||
![]() |
10.02.2005 19:13 | Ilari Eskelinen | ||
Mites toi ykkösluokka keskellä junaa? | ||||
![]() |
10.02.2005 18:56 | Reijo Salminen | ||
No seuraava arvaus - Myllyojalta | ||||
![]() |
10.02.2005 18:47 | Otto Vesterinen | ||
Ja muuten, kun Jämsänkoski-Jyväskylä rataa ensi kerran pohdittiin 50-luvn lopulla, niin kaavailuissa oli peräti viisi pysähdyspaikkaa matkustajajunille, mutta radan valmistuessa puhalsivatkin jo sitten toiset tuulet ja esim. Korpilahden kunta veti asematoiveissaan vesiperän. Joku pettynyt kunnanvaltuutettu esitti sitten kainona toiveenaan, että juna edes viheltäisi Korpilahden kohdalla. En tiedä onko toivetta kuultu.:) | ||||
![]() |
10.02.2005 18:38 | Otto Vesterinen | ||
Joskus 90-luvullahan esiteltiin mahtipontisia suunnitelmia Orivesi-Jämsänkoski -radan uudelleenrakentamiseksi. Tunneleitakin piti tehdä useampia. Jämsän asemakin olisi tullut aivan uuteen paikkaan Tervasmäkeen. On taidettu nuo kaavailut kaikessa hiljaisuudessa haudata, kun rahaa ei kuitenkaan löytyisi. No, hyvä puoli on ainakin se, että jatkossakin saa junanvaunusta ihailla noita vanhan linjan upeita maisemia. | ||||
![]() |
10.02.2005 18:30 | Juhana Hietaranta | ||
Nytpä voitte tutustua laajemmaltikin junan vessoihin osoitteessa www.seisake.net/wc.php :) | ||||
![]() |
10.02.2005 18:17 | Juha Kutvonen | ||
Tämä juna jäi todella mieleen. Paikalle pääseminen ei ollut ihan helppoa vyötäröön saakka yltäneen lumen ja jyrkän rinteen takia. Homma meni kuitenkin "putkeen", kun lopulta pääsin ylös. Sain juuri tarkistettua valotuksen ja rajaukset, kun Lievestuoreen suunnasta alkoi kuulua lupaavaa murinaa ja kun kaksi alstia ilmestyi kaarteesta nousi siihen saakka jo korkealla ollut pulssini kaksinkertaiseksi. Mahtavalla jurinällä ja kolinalla juna kaartoi ohi ja katosi vähitellen tunneliin Jäljelle jäi vain hiljaisuus ja melkoinen pakokaasupilvi. Pönttövuoren toisesta päästäkin on kuvat deeveriparin vetämästä pikurista mutkittelemassa tunneliin, mutta ne on vielä skannaamatta. | ||||
![]() |
10.02.2005 18:16 | Juhana Konttinen | ||
Paitsi jos käyttäisi Jussin mainitsemaa tapaa. Jos ovet sattuu olemaan lukossa, eikä tohdi lukitukseen kajota, niin pitää vaan olla joku vastassa ulkona ja avaamassa ovet. Vaikeutena on vaan sitten arvata meneekö oma juna suoraan vai meneekö sivulle. Aikataulun mukaan Jyväskylästä tuleva menee sivulle ja vain IC823 on Jämsästä tulevista väistämisvelvollinen. Käytännössä aikataulut heittelee sen verran, että kohtaamisen ennustaminen ilman apuvoimia ei onnistu. Muuramen kohtaus olisi kai toiveissa poistaa matka-aikojen nopeuttamiseksi ja sen sijaan kohtaus olisi Jyväskylässä (jossa on sitten omana vaikeutena matkustajien kulku välilaiturille). Kohtauksen siirtämäminen edellyttäisi matka-ajan nopeuttamista Ov-Jäs -välillä joko pendolinoilla tai rataa nopeuttamalla (oikomalla). Toinen mahdollisuus olisi rakentaa n. 5km kaksoisraide Jämsän lounaispuolelle, jossa junat kohtaisivat Tampereen, Oriveden ja Jyväskylän lisäksi. Tällä saataisiin matkustajaliikennepaikat toimimaan radan puolituntisolmuina ja ei kaupalliset pysähdykset jäisivät matkustajajunilta pois. Aikasäästöä saataisiin toteutustavoista riippuen 5-10 minuuttia. |