![]() |
22.06.2022 20:28 | Esa J. Rintamäki | ||
Pääasiassa Eis-sarja tarkoitettiin tarttuvia tauteja sairastavien kuljetukseen. 1929, jolloin ensimmäinen sarja (kuvan vaunu kuului tähän) valmistui, ei ambulansseja juuri maaseudulla ollut. Tiestö oli kurjaa ja keuhkotauti niitti ihmisiä, nuoriakin kuoli. Keuhkotauti oli lisäksi herkästi tarttuva, siksi omat osastot näille ihmisparoille. Vanhassa sarjassa oli sairasosastossa 8 istumapaikkaa. Sinne saatiin myös vuodepaikat muistaakseni kahdelle potilaalle, ja joskus potilaan mukana seurasi sairaanhoitaja. Uudemmassa sarjassa, nrot 22721 - 22735, oli 7 paikkaa sairasosastossa. Tarvista vaunuille selvästi oli, koska sarja valmistui 1951. Uudemman sarjan matkustajaosastot olivat kuin Ei72-vaunuissa eli korkeat selkänojat, mummunpitimet (kädensijat) ja penkkijako 2 + 2. Vanhempi sarja oli klassisen puupenkkinen, 2 + 3 - jaolla. |
||||
![]() |
22.06.2022 19:56 | Hannu Peltola | ||
Kiitoksia! Maisemat ovat Ylämailla kertakaikkisen upeat! | ||||
Kuvasarja: Kyle Line – Skotlannin kaunein rautatielinja |
22.06.2022 19:52 | Hannu Peltola | ||
Signal Boxit jäivät tällä linjalla historiaan 1984, kun rata varustettiin kauko-ohjauksella ja kulkuluvissa siirryttiin perinteisestä poletista RETB-järjestelmään (Radio Electronic Token Block). Tähän liittyvä radiojärjestelmä on muutaman kymmenen kilometrin päässä Dingwallissa. Lisätietoa RETB-suojastuksesta: https://en.wikipedia.org/wiki/Radio_Electronic_Token_Block | ||||
![]() |
22.06.2022 19:50 | Markku Naskali | ||
Nostettiinko paaripotilaat noista keskiovista? Aika korkealle laituritasosta. | ||||
![]() |
22.06.2022 19:49 | Hannu Peltola | ||
ATU on varmaan vielä kuningatar Victorian ajoilta, eli edelleen pieni! | ||||
![]() |
22.06.2022 19:47 | Hannu Peltola | ||
Kiitoksia Esa kattavasta mittojen tarkennuksesta! Brittiläiset mitat ovat kyllä kieroutuneita! | ||||
![]() |
22.06.2022 19:46 | Hannu Peltola | ||
Nämä olisivat varmasti hyviä reittejä Royal Enfieldille! | ||||
![]() |
22.06.2022 19:32 | Juho Myllynen | ||
Voi olla. Yhdessä veturissa oli liekkiputket kuluneet. Uudet maksaa kuulemma semmoset 35000€ | ||||
![]() |
22.06.2022 19:29 | Juho Myllynen | ||
Ei pääse ei. :D | ||||
![]() |
22.06.2022 18:40 | Esa J. Rintamäki | ||
Lieneekö renkaanvaihtoa odottamassa, kun tulee talvi ja halla...? | ||||
![]() |
22.06.2022 18:39 | Esa J. Rintamäki | ||
Ei pääse tallimies karkaamaan kopin ikkunasta...? | ||||
![]() |
22.06.2022 18:36 | Esa J. Rintamäki | ||
Ahaa, vanhemmassa Eis-sarjassa numerot oli osittain sivuoveen kiinnitettynä. Eis 22705 -> BG 040041 vuonna 1966, ja hylätty 1983. Täyskorjaus näemmä tehty syyskuussa 1960 Pasilassa. Eis 22704 -> BG 040043 vuonna 1967, ja hylätty 1986. F 3853 oli vuodelta 1942 ja hylätty vuonna 1970. Pituus puskimineen oli ilmoitettu olevan 10,73 m, joten 3853 lienee valmistettu vanhalle aluskehykselle. |
||||
Kuvasarja: Kyle Line – Skotlannin kaunein rautatielinja |
22.06.2022 18:25 | Esa J. Rintamäki | ||
Hannu, kiva kuvasarja, joka kirvoitti minulta joitakin kommentteja parhaaseen Suulasvuo/Pratström - tyyliin, kiitos! Huomasin, etrei näillä asemilla ollut perienglantilaista Signal Boxia junasuorittajineen...? Lieneekö käytäntö ollut muinoin käytössä eikä enää nykyaikaisen kauko-ohjauksen ansiosta nähtävillä. Miten on? |
||||
![]() |
22.06.2022 18:20 | Esa J. Rintamäki | ||
Englantilaisilla taitaa olla vieläkin pienimmästä päästä oleva "gabariitti" eli läpikulku-ulottuma...? Normaaliraiteisella radalla siis. | ||||
![]() |
22.06.2022 18:16 | Esa J. Rintamäki | ||
Amerikkalainen 8. ilma-armeijan Republic P-47 Thunderbolt - hävittäjän ohjaaja kesällä 1943 päivitellessän Brittein saarten vallitsevia sääoloja: - Luoja nähköön, Englanti ei ole Kalifornia! | ||||
![]() |
22.06.2022 18:12 | Esa J. Rintamäki | ||
Ketju eli "chain". Kaarteiden säteen mitta esitetään myös englantilaisittain ketjuina. Chain-nimitys juontuu pituusmittalaitteesta, joka on silmukoista koottu ketjuksi. Määrävälein tässä ketjussa on punainen pieni kangaskaistale merkkinä vaikkapa kymmenesosasta. Metrisiä ketjumittoja on Suomessakin kaupan. Tekun aikainen Hj. Strömin taulukkokirja sivu 80: 1 chain = 100 link. 1 link on 7,92 tuumaa eli 0,66 jalkaa eli yhtäkuin 0,2016 metriä. Edelleen: 1 furlong on 10 chain = 40 pole = 220 jaardia = 0,125 statute mailia ja edelleen 201,168 metriä. Niin ja 120 fathom = 1 kaapelinmitta. Eikö olekin mieelenkiiiintoista, kuten Heikki Kinnunen joissakin TV-sketseissä kysyi...? |
||||
![]() |
22.06.2022 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
Näyttäisi kivalta moottoripyöräreitiltä...? Roju-Enkeli (Royal Enfield), Matchless, Norton Commando, Velocette Venom, Ariel Arrow, BSA 350, niin mikäpä olisi Amal-kaasuttimen neulaa nostaessa (kahvaa kiertämällä)...? Huom! Ei japsia eikä Hurly - Durlyä! Mukavaa, Hannu! |
||||
Kuvasarja: Kyle Line – Skotlannin kaunein rautatielinja |
22.06.2022 17:23 | Hannu Peltola | ||
Kiitoksia! | ||||
![]() |
22.06.2022 17:22 | Hannu Peltola | ||
Teemu, kyllä! Skotlannissa on pitkät etäisyydet ainakin ajallisesti. Mallaigin ja Kyle of Lochalshin väli on varmasti aika pitkällle asumatonta vuoristoa ja tietä tai ratoja pitkin siirtymä on pitkä. Ohuet harmaat viivat ovat tosiaan teitä. | ||||
![]() |
22.06.2022 17:22 | Pasi Seppälä | ||
Huikeat on maisemat. Hannulta jälleen hyvää matkaraporttia ja mahtavaa kuvamateriaalia. | ||||
![]() |
22.06.2022 17:19 | Pasi Seppälä | ||
Kyllä vain. Mahtava tunnelma tässä hienossa kuvassa. | ||||
![]() |
22.06.2022 17:18 | Pasi Seppälä | ||
Hienosti peilautuu Pendolino järven pinnasta. Tämä ratapenkka onkin nyt hyvä kuvauspaikka, kun penkkaa reunustavat puut raivattiin viime talvena. Juuri junan kohdalla upposi puunkeräystä suorittanut Terri-telamaasturi jään läpi järveen. Utin lennoston helikopteri kävi sen avannosta nostamassa. Komea kesäinen kuva! |
||||
![]() |
22.06.2022 16:31 | Teemu Saukkonen | ||
Jopa tulee kierto jos haluaa Mallaigista Lochalshiin. Ovatko ohuet harmaat viivat teitä? | ||||
Kuvasarja: Kyle Line – Skotlannin kaunein rautatielinja |
22.06.2022 13:54 | Jari Ahokas | ||
Hienot maisemat :) | ||||
Kuvasarja: Kyle Line – Skotlannin kaunein rautatielinja |
22.06.2022 12:48 | Jukka Ahtiainen | ||
Mukava kuvasarja kuvakertomuksen tekijän innoittamasta kohteesta / asiasta. | ||||
![]() |
22.06.2022 12:25 | Seppo Rahja | ||
Eläinten alikulku, yksinkertainen ja ilmeisen toimiva. | ||||
Kuvasarja: Kyle Line – Skotlannin kaunein rautatielinja |
22.06.2022 12:24 | Seppo Rahja | ||
Hieno kuvasarja tavalliselle pulliaiselle eksoottisista maisemista. | ||||
![]() |
22.06.2022 12:21 | Jukka Ahtiainen | ||
Ympäristö liippaa läheltä 1953 ilmestyneen kirjan - Lautalla yli Enonselän - maisemia, missä päähenkilö matkusti junalla läheiselle Voikosken asemalle. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lautalla_yli_Enonsel%C3%A4n http://joklaaja.blogspot.com/2016/04/vaino-riikkila-lautalla-yli-enonselan.html |
||||
![]() |
22.06.2022 11:44 | Hannu Peltola | ||
Tässä on upeata kesäyön tunnelmaa! | ||||
![]() |
22.06.2022 11:19 | Esa J. Rintamäki | ||
Dm4-vaunuissa esiintyi kyllä myös ongelmia: pitkillä ja yhtenäisillä sylinterinkansilla oli taipumusta vääntyillä. Erään turkulaisen kuljettajan kertoman mukaan konepajalta tulleilla vaunuilla ajettiin kaikilla neljällä moottorilla, kolmimoottorinen Dm4 oli tuttu ilmiö ja joskus jouduttiin ajamaan kahdellakin moottorilla. Muistettava on, että Dm4:issä oli Kempsun kaksoisdieselit kummassakin päässä, eli sylinteriryhmiä oli neljä. Loppuaikoina Dm4-sarjaa kunnioitettiin kutsumanimillä: "Kekkosen umpisuoli", "Oikuttelija" ja "Kouvolan kettu". Sivuhuomautuksena: kuka muistaa Lockheed Constellation - matkustajakoneen (4 mäntämoottoria)? Se oli kuulemma "maailman paras kolmimoottorinen", moottoreiden korkeasta viritysasteesta johtuen. |
||||
![]() |
22.06.2022 11:12 | Timo Salo | ||
Voisi olla yhtähyvin Pohjois-Norjasta Berlevågin tien varresta... Kaunista! | ||||
![]() |
22.06.2022 11:08 | Rainer Silfverberg | ||
Olen matkustanut kyseisellä rataosuudella v 1983. Silloin kulki vissiin juna päivässä edestakaisin, se oli dieselveturivetoinen ja muutama vanhahko vaunu. En palannut samalla junalla vaan yövyin Skye -saarella majatalossa. | ||||
![]() |
22.06.2022 11:05 | Jouni Ilari Nousiainen | ||
Harmi, kun vaunu ei ole säilynyt. Sille olisi varmasti käyttöä tilausjunissa. | ||||
![]() |
22.06.2022 10:53 | Sami Puranen | ||
Operail on tehnyt ja tekee vaihtotyöt tällä hetkellä dr20 kun kaikilla ei ole vielä koulutusta tuohon dr21 veturiin. | ||||
![]() |
21.06.2022 23:59 | Hannu Peltola | ||
Kiitoksia! Jorma totesi jonkin kuvasarjan yhteydessä, että kartta olisi hyvä lisä. Se oli loistava neuvo, olen nyt pyrkinyt liittämään kartan vieraammista paikoista kuvattuihin kuvasarjoihin. | ||||
![]() |
21.06.2022 23:58 | Hannu Peltola | ||
Vorgista löytyy myös kuvia Dingwallista ratapihan puolelta: https://vaunut.org/kuvat/?kv2=2019&paik=dingwall | ||||
![]() |
21.06.2022 23:49 | Vertti Kontinen | ||
Kuten Jorma jo totesikin, hienosti toteutettu kuvasarja! | ||||
![]() |
21.06.2022 23:18 | Topi Lajunen | ||
Vuoden 2016 kommentteihin liittyen: olikohan tämän jääminen lopulta pois käytöstä jo tiedossa rakennusvaiheessa, niin säästösyistä tehtiin juuri niin kapea kuin vain mitenkään kohtuudella kehdattiin? | ||||
![]() |
21.06.2022 23:14 | Topi Lajunen | ||
Sr1:n punavalojen kytkin on veturin toisen pään ohjaamossa, mikä tietyissä tilanteissa (yksittäinen veturi junana) onkin kätevää. Mutta kaikissa muissa tilanteissa sitten vähemmän kätevää, kuten vaikkapa näin veturinipuissa. Siinä mielessä uudempien vetureiden softaohjatut valot ovat kätevämpiä käyttää, mutta vastaavasti alttiita softabugeille ja toisenlaisille unohduksille. |
||||
![]() |
21.06.2022 23:12 | Jorma Toivonen | ||
Siinähän saa "Jakobin" ohjaamoon kavutessaan melkein kuin aikoinaan "Hurun" kyytiin. | ||||
![]() |
21.06.2022 22:53 | Jorma Toivonen | ||
Tämähän on Hannulta hieno johdatus meille tietämättömille (=meikäläinen), missäpäin kulloinkin liikutaan. En käy moittimaan myöskään hienoa kuvasarjaa. |
||||
![]() |
21.06.2022 22:49 | Timo Salo | ||
Mutta se taas häiritsee, jos junat ei kulje! (esim. lakon aikana, tai mikä juhannus se nyt oli, kun vaihtoivat Siuron rautatiesillan. Liikennekatko taisi olla 3 vrk! ) Heräilemme pitkin yötä, kun "aikamerkkejä" ei tule... T. Radanvarsiasukas, etäisyys Porin rataan min. 40m... :-) P.S. Itseasiassa junabongarin unelmapaikka, jos tämän "työleirin" aikataulu vaan antaisi aikaa harrastamiseen! |
||||
![]() |
21.06.2022 22:41 | Jaakko Pehkonen | ||
Vuonna 1984 tällä radalla on kuljetettuMepun vaunukuivureita. Asia ilmenee mepun historiikista; linkki sivulle jossa on kuva kun kuivurit ovat junan kyydissä Kauttuan asemalla: https://issuu.com/mepuoy/docs/mepu_historiikki_web/36 | ||||
![]() |
21.06.2022 22:21 | Petri Nummijoki | ||
Ennen Dm4-vetoisten kiito- ja moottoripikajunien käyttöönottoa ei kai voida edes puhua, että Suomessa olisi ollut pikajunaverkostoa vaan oli yksittäisiä pikajunavuoroja Helsingistä eri puolille maata ja matkustus tapahtui monessa tapauksessa pitkilläkin yhteysväleillä henkilöjunilla. Vasta Dm4-vetoisten junien myötä alkoi pikajunaluontoisessa liikenteessä vuorotarjonta olla edes jotenkin järkevällä tasolla. Samoin Dm4-vuorot merkitsivät monessa tapauksessa ajoaikojen huomattavaa lyhentymistä ja vasta tässä vaiheessa pystyttiin 30-luvun lopulla käytetyt kulkuajat alittamaan. Näissä suhteissa Dm4-vaunut olivat merkittävä kalustosarja kyllä. Toinen asia on, että sotia edeltävän ajan moottorivaunut olivat 90-220 hv:n tehoisia 55-90 km/h kulkevia kovapenkkisiä puukorisia laatikoita. Voisin kuvitella, että näiden rinnalla 700 hv:n tehoinen 110 km/h kulkeva metallikorinen tyylikkäästi muotoiltu ja maalattu vaunu pehmustettuine penkkeineen ja istuinten väliin sijoitettuine pöytineen olisi ollut aikalaisten silmin vaikuttava näky. |
||||
![]() |
21.06.2022 22:12 | Elina Laurila | ||
Ihan ok-kuntoinen. Remppaa toki on tehty sen jälkeen, kun ostimme sen vuonna 2007. Torni on suojelukohde, kuten kaikki Lylyn asema-alueella olevat rakennukset, mutta siitä on tähän asti ollut pelkkää hyötyä. Mukavalla paikalla rannan ja radan välissä. Harmi, etteivät junat/kiskobussit enää pysähdy Lylyn asemalla. Ja ennen kuin kukaan ehtii kysyä; ei, junien äänet eivät todellakaan häiritse meitä. |
||||
![]() |
21.06.2022 20:56 | Teemu Tuomisto | ||
Komppaan Erkkiä! Göteborg on mahtava kaupunki! Käsikranaatteja ja jengisotia en kuitenkaan kokonaisuudessaan allekirjoita. Göteborg on Ruotsin toiseksi suurin kaupunki ja Helsingin kokoinen, mutta verrattuna vaikkapa kolmanneksi suurimpaan Malmöön tai Tukholmaan, Göteborg on turvallinen. Päivän valossa kaikki alueet ovat turvallisia vierailla. Ongelmallisimmat kaupunginosat (göteborgilaisten ystävieni mukaan) sijoittuvat Hisingeniin ja Angerediin. Angerediin en suosittelisi menevän, mutta näiden ongelmallistenkin alueiden sisältä löytyy alueita, jotka ovat rauhallisia. Kuitenkin raitiovaunuissa matkustaessaan joen toiselle puolelle tai juurikin Angerediin päin, voi huomata suunnan, jonne päin on kulkemassa. Omat tietoni perustuvat toki vain omiin havaintoihiini, täällä asusteluun ja ruotsalaisten ystävieni vinkkeihin. Jokainen tehköön kuitenkin omat johtopäätöksensä. :) |
||||
![]() |
21.06.2022 20:16 | Oula Ahlholm | ||
Kyllä se 242 tuossa on. | ||||
![]() |
21.06.2022 20:14 | |||
Taitaa olla 242! | ||||
![]() |
21.06.2022 20:13 | Markku Naskali | ||
Minä en tunnista mitään, mutta tiedän että jotkut tunnistavat pieniä detaljeja. Tekniikan maailmassa oli juuri tunnistuskilpailu. Kai ne joku kaikki tietää mutta minä tunsin vain muutaman vanhimman. Oli joku tuttu niiltä ajoita kun kahvipaketeissa oli niitä autokortteja joita keräiltiin ja koulun pihalla käytiin kauppaa. | ||||
![]() |
21.06.2022 20:03 | Juha-Pekka Marttila | ||
No niin.. Näyttäs 242:lle. | ||||
![]() |
21.06.2022 20:01 | Mikko Herpman | ||
Valoista ja peileistä arvaisin junan kyydissä olevien autoin olevan uusia Relluja. Taustan valkoinen minipaku voisi olla Citröen, ehkä Jumpy tai joku spessu Ranskan sisäinen malli. |