Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 09.02.2023 10:01 Esa J. Rintamäki  
  Siellähän ei sitten lestadiolaisten kauhistelema edestä täytettävä Electrolux - pesukone jyrissyt! Pyykinpesu oli oma työläs hommansa.

Oleellisin "pesukone" oli muuripata, jossa valkopyykki keitettiin, omasta tuhkasta valmistetun lipeän avulla ja puhdasta tuli! Pienempi pyykki jyrskytettiin käsipelillä pesulaudan avulla. Nykyisinkin pesulautaa näkee vielä, kantribändeissä rytmisoittimena...!

Ei siis isoisä juonut Taakia, joka pesi kylmässä, jopa umpijäisessä vedessä (Jarkko Laine).
kuva 09.02.2023 09:53 Hannu Peltola  
  Onko tenderi peräisin Hurrikaanista?
kuva 09.02.2023 08:58 Petri Sallinen  
  Kyseinen julkaisu ei ole "Musta kirja", jonka julkaiseminen alkoi vuosina 1926/1927 ja päättyi noin 1941. Tosin kuvalaattapiirustukset ovat osittain samoja. "Musta kirja" on siinä mielessä käyttökelpoinen tietolähde, että se sisältää kaikki kyseisen sarjan (litteran) vaunuyksilöt perustietoineen. Sarjan yhteydessä julkaistu kuvalaattapiirustus sen sijaan esittää vain osaa sarjan vaunuista — on siis tässä mielessä viitteellinen. Perusmittatietojen avulla voi kuitenkin todentaa ainakin karkealla tasolla, mitkä sarjan vaunuyksilöistä vastaavat piirustusta ja mitkä eivät.

Säilyneet "Mustat kirjat" ovat hyvin erilaisia. Koska ideana oli, että uusi irtolehti korvaa vanhan, heitettiin vanhat sivut yleensä päivityksien yhteydessä roskikseen. Tämä heikentää mahdollisuuksia seurata sarjassa tapahtunutta kehittymistä. Toisaalta kirjan käyttäjille olennaisinta tietoa oli se, miltä sarja näyttää juuri nyt — ei se, millainen sarjat oli vuosi sitten. Joissain tapauksissa kaikki lehdet on kuitenkin säilytetty tunnollisesti. Osa kirjan muutoksista tehtiin käsin, eli kaikista muutoksista ei painettu uutta sivua. Kaikki kirjojen muinaiset haltijat eivät ole tehneet tunnollisesti muutoksia käsipelillä sivuille — jotkut ovat.

https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11734.0
kuva 09.02.2023 08:18 Timo Anttila  
  Ihmiskunnalle (me pois lukien) veturit ja junat on vain koneita jotka kulkevat kiskoilla. Etenkin tavarajunat…
Pitää olla hiljainen ja huomaamaton. Ei suurempaa tarvetta teolliselle muotoilulle. Halpa ja helppo rakentaa sekä huoltaa. Vihreällä värillä sitten luodaan mielikuvaa luontoarvoista.
Ihmistä varten on ohjaamo. Kun tietokone korvaa lopulta ihmisen niin ohjaamoa ei enään tarvita. Eikä veturia enään sitten erota konttivaunusta.
Eli otetaan nyt näitä junakuvia varastoon. Oli ne sitten kuinka rumia tahansa.
kuva 09.02.2023 07:17 Juha Toivonen  
  Vanhat teräspalkkisillat ilmeisesti pois ja 2-raiteisuuden mahdollistava teräsbetonisilta tilalle?
kuva 09.02.2023 07:12 Juha Toivonen  
  Mikä mahtoi olla kyseisen koejunan junapaino?
kuva 08.02.2023 23:29 Tuomo Ala-Keturi  
  Kyllä siinä koivukuitua lastasivat päivällä usealla autolla. Ja viikon päästä taas uudestaan.
kuva 08.02.2023 23:18 Jorma Toivonen  
  "Rapujako"hakivat?

Nättäisi olevan myös keikka Suolahteen T7145?
kuva 08.02.2023 22:42 Hannu Peltola  
  Wau, nyt ensimmäistä kertaa näin millainen on legendaarinen "musta kirja"! Kiitos latauksesta Panu!
kuva 08.02.2023 22:31 Ilkka Hovi  
  Kiva kuva ja vaunut olivat nähtävissä Kouvolassa aina 1970-luvun puoliväliin. Vaunut ovat pikkaisen yksinkertaisempia kuin saksalaiset vaunut. Esimerkiksi tuuletusluukuissa on puutteita. Epäilen näiden vaunujen olleen Latviasta tai Virosta, jolloin olisivat jo valmiiksi 1524 kalustoa. Jos Liettuasta on pitänyt leventää ja saksalaiset olisivat mieluummin pitäneet 1435 vaunut itsellään.
kuva 08.02.2023 22:27 Hannu Peltola  
  Dieselvetureissa klassikko on klassikko myös muotoilultaan... https://vaunut.org/kuva/158356?s=1
kuva 08.02.2023 22:17 Elmeri Lehtovirta  
  Dr19 on jotenkin liian vihreä. Muotoilultaan parhain on omastamielestä Dr13.
kuva 08.02.2023 22:13 Hannu Peltola  
  On se maailma muuttunut 50 vuodessa!
kuva 08.02.2023 21:57 Jimi Lappalainen  
  50 vuotta sitten :)
kuva 08.02.2023 21:39 Panu Breilin  
  Vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvasto löytyy skannattuna täältä: https://www.dropbox.com/s/ye8v4rcu8j1tsux/svr-liikkuva-kalusto-1911-12-31.pdf?dl=0
kuva 08.02.2023 21:26 Esa J. Rintamäki  
  Olen samaa mieltä Tapion kanssa. Vasemmanpuoleisimman vaunun kuormaksi on luettavissa 16,5 tonnia. Ilmiselvästi Gd:n yksi tuntomerkeistä.
kuva 08.02.2023 21:23 Esa J. Rintamäki  
  Loistavaa, Kurt ja Panu!

VR:n kirjaston lakkauttaminen pelkän tekosyyn nojalla vei minulta mahdollisuuden saada liikkuvan kaluston kuvastoa 1911 tarkemmin tutkittavakseni.

Kiitän ja kumarran.
kuva 08.02.2023 21:00 Tapio Keränen  
  Veikkaan, että littera on ollut Gd tai Gdt.
kuva 08.02.2023 20:56 Juha-Pekka Marttila  
  Tosiaan, jokaisella on mielipide. Mutta kyllä puhdas Dr16 on veturin näköinen.;)
kuva 08.02.2023 20:45 Oula Ahlholm  
  Oma mielipide on se, että komein veturi sitten Dr16 jälkeen. No, jokaisella on oma mielipide :)
kuva 08.02.2023 20:38 Juha-Pekka Marttila  
  Ei tosiaan silmiä hivele.. Tämä on jotenkin 'tasapaksun' näköinen vetojuhta. Korin runko-osa antaisi olettaa kyllä muulle korille hieman jyhkeämmän osan..mutta jotenkin jää näöltään..vaisuksi/torsoksi. Voima sitten tieten on eri asia..
Kyllä esim Dv12 ja Dr16 ovat sentään veturin näköisiä!!
kuva 08.02.2023 20:36 Harri Junttila  
  Esim. lähestyessä 50mm polttovälillä otetut kuvat oli ihan suttua, mutta onneksi nämä pienemmällä polttovälillä otetut oli vähän parempia.
kuva 08.02.2023 20:20 Veeti Heino  
  23547 on tämä vaunu.
kuva 08.02.2023 20:01 Juha Toivonen  
  Todella mahtava kuva. Kiitettävä kerrassaan. Dronella homma käy!
kuva 08.02.2023 19:52 Juha Toivonen  
  Miten on tuon Sorsasalon (Finnpulpin) tulevaisuuden kanssa? Uusi tehdashanke laitettiin oikeuslaitoksen toimesta kai jäihin? Mutta...ilmeisesti jossakin kohtaa oli kai tarkoitus tutkia tulevan biotuote/sellutehtaan uutta paikkaa jossakin muualla? Aika hiljaista on ollut... Toivottavasti hanke konkretisoituu.
kuva 08.02.2023 19:47 Juha Toivonen  
  Varsin hyvä kuvahan tuo on.
kuva 08.02.2023 19:46 Juha Toivonen  
  Tšekeissä hallitaan veturin muotoilu. Komeahan tuo on. Sitä paitsi Dr18 omaa erinomaisen miellyttävän pehmeän käyntiäänen. Itse kone vaunuroikkineen etenee äänimaailmansa puolesta kuin sukkasillaan.
kuva 08.02.2023 18:53 Timo Arolainen  
  Auto saattaa olla Vauxhall Victor?
kuva 08.02.2023 17:41 Panu Breilin  
  "Mustiin kirjoihin" on aikanaan kynäkorjauksella lisätty tieto siitä, että vaunun 3228 kori on samanlainen kuin vaunuissa 2315-3218. Eli vuoden 1911 vaunukuvaston piirrosta numero 249 vastaava.
kuva 08.02.2023 15:36 Mikko Mäntymäki  
  Dm12 4414 taitaa odottaa kohtalo päätyä varaosiksi ja sama Dr16 2806. Sr1 3063 ja 3099 ajot on ajettu kun virroittimet on poistettu.
kuva 08.02.2023 14:11 Rainer Silfverberg  
  Mikä oli niiiden littera ennen XG:tä?
kuva 08.02.2023 12:54 Teppo Niemi  
  Tai vaikkapa Neuvostoliitossa tuhoutuneen suomalaisen katetun tavaravaunun tilalle annettuja? Saksalaiset vaunuthan piti rauhansopimuksen perusteella luovuttaa Neuvostoliittoon.
kuva 08.02.2023 12:05 Jan Jahkola  
  Sininen ilmapalloputkilo kyllä kruunaa kokonaisuuden :)
kuva 08.02.2023 11:27 Hannu Peltola  
  Saksalaisperäisiä vaunuja taitavat olla nämä kaikki.
kuva 08.02.2023 10:55 Rainer Silfverberg  
  Ovatko nämä tynnyrikattoiset vaunut jotain ruotsalaisia tai saksalaisia joita tullut sodan aikana VR:lle?
kuva 08.02.2023 10:31 Seppo Rahja  
  Ja sitten autoa tunistamaan. Ford Consul?
kuva 08.02.2023 08:09 Tapio Keränen  
  Tämä oli ensimmatkustajakodissa vietetyn yön jälkeen.mäinen kerta, kun laskeuduin junasta Kouvolaan kameran kanssa. Matka jatkui seuraavana aamuna kohti Pieksämäkeä matkustajakodissa vietetyn yön jälkeen. Illanvietto Kukon kyydissä Kouvolan laskumäellä oli mieleenpainuva elämys.
kuva 08.02.2023 08:04 Kurt Ristniemi  
  XF:n numero voisi siis olla 03228, jos vuonna 1936 hylättiin vain vaunut 3211 ja 3228. Kuvassahan näkyy numerosta 0322:n verran.
Toisaalta vaunun kotipaikaksi eli omistaja-asemaksi on merkitty 'Ol' eli Oulu. Vuoden 1913 vaunuluettelossa F 3228 on merkitty kuuluvaksi Kuopioon, mutta Ouluun on merkitty F 3226.

F 322x-sarjan rakensi Hietalahden laivatokka ja se otettiin käyttöön vuosina 1900-1901. F 2026:sta alkaen vuonna 1901.
Vuoden 1906 vuosikertomuksen vaunutaulukossa vaunut 3226-3229 on merkitty Hietalahden laivatokan rakentamiksi ja Helsingin konepajan muuntamiksi. Muunnettuna otettu käyttöön 1906.
3226 ja 3227 rakennettiin Oulun-Tornion rautatielle ja 3228 ja 3229 Helsingin-Karjaan rautatielle

Yhdessä kalustokirjassa on joitakin vuosina 1934 ja 1935 hylättyjä F:iä merkitty XF:ksi. F 3226:tta ja 3228:aa siinä ei ole merkitty XF:ksi.

Vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvastossa vaunut F 3219-3335 ovat lanterniinikattoisia (kuva 240). Ja sellainenhan tämä vaunu ei ole. Sen sijaan vaunu on samannäköinen kuvan 249 kanssa. Molempien kuvien vaunun pituus on 901 cm ja korkeus 411 cm. Lieneekin niin, että vaunu on uudelleenrakennettu vuonna 1906 kuvan 240 mallisesta kuvan 249 malliseksi.

Muuten: Vuoden 1903 signaaliohjesäännön kuvituksessa olevan F-vaunun numero näyttäisi olevan 3230.
kuva 08.02.2023 06:32 Timo Anttila  
  Kiitoksia hyvistä kommenteista ja ystävällisestä vastaanotosta foorumille.
Kiitos!
kuva 08.02.2023 05:10 Topi Lajunen  
  Tässä on kyllä hyvin vahva Last of Us -tunnelma.
kuva 08.02.2023 00:55 Juhana Nordlund  
  Ainakaan pääsylle raiteiden 1 ja 2 väliselle laiturille ei ollut tarvetta talvikaudella 2001 - 2002. Kesästä 2001 alkukesään 2002 ko. laiturin käyttö oli käytännössä olematonta. Jossain vaiheessa vuotta 2001 Vantaankosken junat alkoivatkin ajaa myös Vantaankosken suuntaan "alakautta", jonka jälkeen vanha linjaus Huopalahdesta Pohjois-Haagaan voitiin purkaa, ja purettiinkin. Silloin M-junatkaan eivät enää käyttäneet Huopalahden nykyistä raidetta 1.

Kaiken kaikkiaan siirtymisprosessi vanhasta järjestelystä nykyiseen vuosina 1998 - 2002 oli huomattavan monivaiheinen ja -ilmeinen. Itse infra Huopalahdessa oli valmis viimeistään siiryttäessä syysliikenteeseen 2001. Raiteiden liikennöintisuunnat muuttuivat moneen otteeseen noiden vuosien aikana, ja hyvin useissa tilanteissa jokin raide oli suljettuna. Hämeenlinnanväylän ylittävä 1970-luvulla rakennettu silta peruskorjattiin vähän sen jälkeen, kun uudempi silta raiteineen oli kokonaan valmis ja käyttökunnossa. Siinä vaiheessa 1970-luvulla valmistunut silta oli tietenkin ilman junaliikennettä. Nämäkin jutut vaikuttivat siihen, miten esim. Huopalahden asemalla liikennöitiin. Tunnelitien ylittävä vanha silta purettiin ja korvattiin uudella, kun alunperinkin kokonaan uusi silta oli rakennettu vanhan viereen. Tunnelitien siltamuutokset tapahtuivat muistikuvieni mukaan jo 1999. Tunnelitiellä siis yksi vanha silta korvattiin kahdella uudella.

Muutamia kuvia Hpl:n lähistön töihin liittyen olen ladannut osoitteeseen: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Kaupunkiradan_rakentaminen/
kuva 08.02.2023 00:11 Miro Heinonen  
  Oliko Vantaankosken asema (remonttinsa jälkeen) ensimmäinen, jolla oli käytössä Liikenneviraston (nyk. Väylävirasto) uuden tyylin mukainen ei-boldattu nimikyltti? 12.12.2011 avatussa Pääskylahdessa oli aluksi vielä vanhanmallinen boldattu kyltti. Missä vaiheessa kyltit vaihdettiin muilla asemilla?
kuva 07.02.2023 23:35 Esa J. Rintamäki  
  Miettimään pistää herra Petrin mainitsema numero 3228. Muistaakseni vuoden 1903 Signaaliohjesääntö-kirjassa on kuva F 3227:n päädystä, opuksen esitellessä takaseinän levysignaaleja.

Siinä 3227:n kori on samanlainen kuin rautatiemuseon lanterniini-F 3277:ssä vuodelta 1905.

Nyt kaivataan koskaan löytymätöntä kuvaa 3228:sta. Appuuvva, herra Kurt R. vaunukuvaston 1911 myötä!

Kerrankos sitä propagandatarkoituksessa olisi menty numeroita tilapäisesti muuttamaan...?
kuva 07.02.2023 23:23 Esa J. Rintamäki  
  Melko helppo työ, kun levennettävä mitta on alle 5 cm per puoli, siis pikaisesti arvioituna.

Normaaliraiteen ja leveän raiteen raidevälimitat: 1 435 mm ja 1 524 mm, keskinäinen ero on 89 mm.
kuva 07.02.2023 22:43 Tapio Keränen  
  Jousikannattimien kohdalla aluskehyspalkin alalaippaa on jouduttu leventämään ja sen tukemiseksi on hitsattu vinotuet, kun vaunun alle on vaihdettu leveäraiteiset pyöräkerrat.
kuva 07.02.2023 22:29 Miro Heinonen  
  Taisi olla muuten niin, että ennen kaupunkiradan liityntäliikenteen alkamista raiteiden 1 ja 2 laituri oli täysin vailla käyttöä, sillä S- ja U-junat eivät pysähtyneet Huopalahdessa ennen kesäkuuta 2002. Oliko pääsy ko. laiturille peräti estetty jollakin portilla vajaan parin vuoden ajan?
kuva 07.02.2023 22:26 Petri Sallinen  
  3200-sarjan F-vaunuista vain kaksi kappaletta on ilmoitettu hylätyn vuonna 1936: vaunut numero 3211 ja 3228. Kummankin vaunun pituus puskinten ylitse mitattuna on 901 senttimetriä. Vaunu 3211 otettiin liikenteeseen vuonna 1898 ja vaunu 3228 vuonna 1901.
kuva 07.02.2023 22:22 Tapio Keränen  
  Kuvassa https://vaunut.org/kuva/158241?u=701&paik=Kouvola&tag0=22%7CXG%7C vaunun kuorma on 16,5 t.
Ilkan kuva on otettu 5.1.1973.
kuva 07.02.2023 21:59 John Lindroth  
  Kivan oloinen puutarharata ja hieno veturi tuo Sä VIK. Esalle kiitokset perusteellisesta VIk dokumentaatiosta.
kuva 07.02.2023 21:54 Panu Breilin  
  Tavaraosaston ovi on sen verran lähellä tähystyskoroketta, että kyllä tämä lyhytkorinen vaunu on eli 2-akselinen.

Voisiko tunnisteisiin muuten lisätä tuon Hdk 97128:n?
kuva 07.02.2023 21:18 Esa J. Rintamäki  
  Vaunu on lähellä romahduspistettä. 032-alkuinen XF:n numero ei kovin yllätyksellinen minulle ainakaan ole, parissa tapauksessa F:stä tuli XF yksinkertaisesti lisäämällä X-kirjain ja punainen nolla numeron eteen.

Viime vaiheessaan XF/BF-vaunut olivat numeroiltaan 031-alkuisia ( tyyliin 03149 esimerkiksi).