2938-80156 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 14.06.2022 14:51 Miro Heinonen  
  Vastataan vajaat pari vuotta myöhässä: eivät olleetkaan. Pori ja Rauma olivat kaupunkeja, mutta Ikaalinen (epäitsenäinen), Lauritsala ja Loimaa olivat kauppaloita.
kuva 14.06.2022 14:16 Juha-Pekka Marttila  
  On nuot tehottomia vehkeitä..videolta sen taas huomaa ja kuulee..molemmat huutavat täysillä, pienen kuormansa kanssa.. normaali polkupyörälläkin menee lujempaa..
kuva 14.06.2022 14:00 Rainer Silfverberg  
  Tämä ei vissiin ole sama rata kuin mikä menee Iglsiin Patscherkofel-vuoren rinteessä? Kalusto oli samanlaista v 1970 tai 71 kun menin sillä.
kuva 14.06.2022 13:54 Rainer Silfverberg  
  Karjaalla oli ennen kuntaliitosta alle 10.000 asukasta ja tunneli raiteiden alla.
Kauniaisten ja Humppilan tunnelit ovat laiturialueiden päässä, mutta ajavat saman asian.

Helsinki oli Suomen suurin kaupunki ja asema ilman mitään tunnelia kunnes se rakennettiin 2000-luvun alussa!
kuva 14.06.2022 13:22 Tero Korkeakoski  
  Kauniainen on pinta-alallisesti pienin, mutta väkimäärällisesti ei tosiaankaan.

Empä tiennyt että Humppilassa on tunneli ja luulin Pieksämäen asukaslukua pienemmäksi, mutta on kasvanut kuntaliitoksilla. Itse perinteinen Pieksämäki on kuitenkin vain 10t asukkaan kaupunki. Nää kuntaliitokset on kyllä sotkenut pakkaa viime vuosikymmenenä.
kuva 14.06.2022 09:22 Juhana Nordlund  
  Puolustautuminen hyväksytty. Olen erittäin ilahtunut siitä, että tietoja ylipäänsä on kerätty. Jos jossain on jotain aukkoja tai muita epätarkkuuksia, ne pitää tietenkin tunnistaa ja sitten yrittää löytää oikea tieto epätarkkuuksien poistamiseksi.

Keräsin joskus Suomen Kulkuneuvot -kirjoja. Sitten jouduin myöhemmin heittämään ne paperinkeräykseen. Myös Valtionrautateiden aikataulukirjoja (sellaisia joita veturinkuljettajatkin joskus tarvitsivat työssään) sain joiltakin tutuilta eräänä aikakautena. Niitä en ole tietoisesti hävittänyt milloinkaan, mutta arkistointitavoissani voisi olla korjattavaa. Aikataulukirjoja keräsin vain joiltakin rataosilta, niitähän oli iso määrä kaiken kaikkiaan.
kuva 14.06.2022 01:00 Esa J. Rintamäki  
  Voisin puolustautua junannumeroepäselvyyksistä sillä, että lähtevien junien numerointi oli kyllä selviä, mm. aikataulunäytöissä. Saapuvien kanssa oli hieman toista. Niin, ja aikaa on kulunut ja pitkästi! Junien numerointien "juoksevuudessakin" oli oma johdonmukaisuutensa, joka ei välttämättä aina avautunut.

"Besta passsasssserare! Detta äär snelltooget nummer etthundratsuuguniiu till Oobo hamn. Tooget stannar vid Tsyrkslett, Kaaris, Skuugbööle, Bjernoo ok Saalo. Tooget ankommäär tillll Oobo klokkan XXXX. Det finns ett restaurangsvaagn i tooget. Trevlli reessa!"

Linja-autopuolella on jo olemassa nettisivusto jossa on vanhoja bussiaikatauluja . Olisi varmaan paikallaan ehdottaa vastaavaa myös junien kohdalla? Kirpputoreilla ei Turisteja kovin suuressa määrin liiku, tarvitaan hyvää tzäkää.

No, voin laittaa vielä näitä, kiinnostuneiden riemuksi:

sunnuntai 7.9.1980: juna H516: Dm7 4134 - EFiab 11639 - Dm7 4144. H516 kulki Hpk-Tpe.
samana päivänä: juna H543: Dm7 4149 - EFiab 11632. (Tku-Tpe).
juna P48: Dm9 5109 - Dm8 5014 - Dm8 5004. Dm9-runko liitettiin junaan Tpe. (Sk-Pko-Hki).
juna P104: Dr12 2210 -> Tpe, Ei 22285 - 22245 - Eit 23114 - 23014 - Rkt 23815 - EFit 23511 - CEhit 26010, vet Dr12 2219 Tpe ->. (Jns-Jäs-Tku).
juna P155: Sr1 3015, CEhit 26013 - Eift 23402 - Rkt 23814 - Eit 23042 - 23152. (Hki-Tpe).
juna P105: Dm9 5115 - Dm8 5016. (Tku-Tpe) kohdattu Urjalassa.
juna H545: Dm7 4033 - EFiab 11636 - 11631 - Dm7 4029, (Tku-Tl), kohdattu Lm.

tiistai 23.9.1980: juna P107: Dv12 2715+2736, EFi 22398 - Eit 23138 - CEift 2691 - Gblk 50'215-3 - Gbl 48'410-5 - 48'589-6 - 48'400-6 - Gbkk 47'065-8 (Tku-Tpe).
samana päivänä: juna P106: Dr12 2218, CEhit 26007 - EFit 23508 - Rkt 23817 - Eit 23039 - 23094 (Pm-Tus laivojen kulkupäivinä).

perjantai 3.10.1980: juna P97/41: Dv12 2634, EFi 22395 - Ei 22295 - 22763 - 22791 - CEit 2655 [(Hki-) Tpe - Pm], perjantaijuna
samana päivänä: P41: Dr12 2222, A 91 - CEit 2653 - EFit 23504 - Eikt 23609 - Eit 23093 - 23036 - Ei 22280 - 22764 - 22788 - Not 3045 (Hki-Hpk-Sk)
juna H469: Dm7 4139 - EFiab 11630 (Tpe-Pri).
juna EP57 Lapponia: Sr1 3020, Eit 23011 - 23122 - Eift 23406 - Eit 23028 - 23033 - Rt 23704 - Cht 2366 (Hki-Ol).

sunnuntai 12.10.1980: juna H522: Dm7 4161 - EFiab 11635 - 4132 - (Dm7 4160 Ov-Tpe). (Hpk-Tpe).
samana päivänä: juna P106: Dv12 2713+2723, Eit 23106 - 23057 - 23001 - 23080 - 23121 - 23012 - Rkt 23813 - EFit 23514 - CEhit 26005 (Pm-Tus).
juna P68: Sr1 3081+3031, Cht 2372 - EFit 23502 - Rkt 23820 - Eit 23002 - 23131 - Eht 23308 - Eit 23004 - 23010 - 23064 - 23025 - 23021 - 23136 - 23109 - 23074 - Eht 23325 (Roi-Hki). Vai Oulustako oli lähtenyt? Kaksi viimeistä vaunua tuli Vaasasta.
juna P107: Dr12 2229, Ei 22799 - EFi 22398. (Tku-Tpe).
kuva 13.06.2022 23:57 John Lindroth  
  Tarkistin ainakin 9/67 alkaen 2konepiiriin on ollut sijoitettuna Paikkuja ja ne ovat ainakin osittain hoidelleet lähiasemien järjestelyjunia kuvakin on ainakin Hyvinkäältä.En tiedä oliko ne koskaan toimissa Korttion ratapihalla!
kuva 13.06.2022 23:34 Petri Nummijoki  
  Raskaimmissa vaihtotöissä (laskumäki) käytettiin kai Riihimäellä Tr2-sarjaa ja Vv15-vetureita ennen Vr12-vetureiden tuloa. Mahdollisesti Tr1-vetureitakin on ollut Riihimäellä vaihtotöissä https://www.vaunut.org/kuva/150125. Jossain Katajiston kirjassa on maininta, että Vv13-parikin olisi ollut Riihimäellä laskumäkiveturina 1960-luvun puolivälissä. Sitä ei kuitenkaan avattu, tarkoittiko tämä kahta tavallista Vv13-veturia (molemmissa omat kuljettajat) vai numeroita 1785 ja 1786, jotka oli varustettu kaksinajolaitteilla.
kuva 13.06.2022 23:10 Jorma Toivonen  
  Ei ollut vielä raivausautoja hienoine varusteineen 1920-luvulla. Ymmärtääkseni tuolloin oli jo"raivaus-/korjausjunia (?)" vailla hydrauliikkaa ja nostureita, täytyi tottua "kauramoottorikäyttöiseen" kalustoon.

Ilmeisesti (?) Riihimäen raskaita vaihtotöitä hoideltiin pääsääntöisesti Vr5-sarjalla, kunnes 1969 valmistui Vr12 koesarja (1851,1852), jotka osaltaan hoitelivat Ri:n vaihtotyöt.
kuva 13.06.2022 21:23 Mikko Herpman  
  Tässä kuvassa lienee samanlainen tai peräti sama EFit: https://vaunut.org/kuva/149438 Eli näköjään näissä on ollut tuollainen ovi.
kuva 13.06.2022 21:19 Teemu Tiistola  
  Kiitoksia! Omastakin mielestä ihan onnistunut otos. :)
kuva 13.06.2022 20:51 Jussi Pajunen  
  Hieno kuva ja hyvä sommittelu kuvassa :)
kuva 13.06.2022 20:17 Lasse Hinkkanen  
  Haapamäellä oli entisessä tavaraterminaalissa lavakorjaamo. Asemahenkilökunnalla oli jo silloin työt niin vähissä, että "lavastamolla" saattoi tehdä tunnit täyteen. Siellä oli paineilmanaulaimet ja lavoille sapluunat sun muut vehkeet. Oikein huonokuntoiset lavat annettiin kyläläisille polttopuuksi. Otin minäkin yhden traktorikuorman ja poltin pönttömuureissa.
kuva 13.06.2022 20:12 Elmeri Lehtovirta  
  Onko muka EFit:eissä ollut tuollaisia matkatavaraosaston ovia? Itse olen nähnyt vain niitä kaksiosaisia
kuva 13.06.2022 19:53 Markku Naskali  
  Juu. Oli pitkiäkin "junia". Paljon on maailma muuttunut.
kuva 13.06.2022 19:52 John Lindroth  
  Jorman kysymykseen Ri vaihtovetureista siis höyryitä noina vuosina suunnilleen 67 -69 ainakin Vr5 sarjaa käytettiin itsekin pääsin kerran vaihtoveturin kyytiin siellä ,Paikun vaihtoveturi käyttöä siellä en osaa sanoa.
kuva 13.06.2022 19:42 Erkki Nuutio  
  Tampereen aseman matkatavaratoimisto oli asemahallin oikeassa siivessä. Sieltä / sinne laiturivaunut kuljettivat pakaasit käytävää pitkin päälaiturin ja välilaiturin hissin välityksellä junien matkavaravaunuihin/vaunuista. Järjestely oli toimiva.
Laiturivaunuun voitiin liittää laiturilla useitakin perävaunuja.
kuva 13.06.2022 18:55 Markku Naskali  
  Firmassa jossa olin alettiin käyttää kertakäyttöisiksi suunniteltuja lavoja, mutta vastaanottajat eivät osanneet hyödyntää matriaalia, joten niidenkin lavojen palautuksista alettiin maksaa pientä korvausta. Osa korjattiin kierrätykseen ja osa meni halukkaille vaikka polttopuiksi.
kuva 13.06.2022 18:11 Esko Peranto  
  Kuoma-lavoja sai korjata vain hyväksytyt yritykset ja lavoista sai pantin. Nykyään lavat tuntuvat kertyvän nurkkiin. Kaksi päätyyppiä Eur-lava 80 x 120 cm ja Fin-lava 100 x 120 cm
kuva 13.06.2022 18:03 Petri Nummijoki  
  28.7.1986 taitaa tosin olla Savonlinnan Oopperajuhlien aikaa, joten mahdotonta ei liene, että joku vakituinen Porkkana olisi silloin korvattu veturijunalla Imatran suunnan hyväksi. Toisaalta tässä vaiheessa olisi luullut Porkkanajunia olevan jo siinä määrin yli tarpeen, ettei kalustopula olisi iskenyt, vaikka joku vakivuoro olisi vaatinutkin ylimääräisen yksikön.
kuva 13.06.2022 17:53 Markku Naskali  
  Tuo kuormalava herätti muistoja. Voisiko joku asiaan perehtynyt vaikka keskustelupalstan sivuraiteella kertoa aiheesta.
Nuo lavat olivat vähän kuin "panttipulloja". Oli muutamia standardityyppejäkin jotka poikkesivat toisistaan. Ohjelmoin aikoinaan teollisuuslaitokselle jonka palveluksessa olin kuormalavaseurantaohjelman jolla seurattiin sitä että kuka on kellekin velkaa tietyn määrän lavoja. VR-lavat olivat jotenkin erityisaemassa.
kuva 13.06.2022 16:42 Olli Keski-Rahkonen  
  Tämä video ei ole ihan tuoreimmasta päästä, mutta silti laadukkaasti toteutettu kuvaus suistuneen kaluston tunkkaamisesta kiskoille: https://www.youtube.com/watch?v=sXgPCpFRcaU. Knoppitietona tuota tunkki-palkkiyhdistelmää kutsutaan videolla nimellä Deutschlandgerät (suoraan käännettynä Saksa-laite) tämän valmistaneen tehtaan nimen mukaan. :)
kuva 13.06.2022 15:38 Tauno Hermola  
  Eikös raivausautojen varustuksena ole edelleen tunkit, joilla suistunutta kalustoa tunkataan takaisin kiskoille. Mahtaisiko missään olla videota ko. toiminnasta? Hämmästyttää vaan, kun välineetkin on niin painavia, että tuskin yksi mies niitä jaksaa edes kantaa.
kuva 13.06.2022 15:04 Jukka Voudinmäki  
  Jos kysytään pienintä kuntaa, Kauniainen on aina vahvoilla, koska siitä pienempää kuntaa Suomessa ei ole.
kuva 13.06.2022 15:00 Jussi Tepponen  
  Humppilassakin (väkiluku 2160) on asematunneli... tai tunneli, jonka kautta kulku laitureille ja asemille.
kuva 13.06.2022 14:53 Tuomas Pätäri  
  Tällaiset vertailut kompastelevat usein määritelmiin. Jos asematunnelille otetaan sen verran väljä määrittely, että asematunnelissa voi olla myös autoliikennettä :), niin ehdotan Kauniaisia (väkiluku 10000).
kuva 13.06.2022 13:49 Rainer Silfverberg  
  Akaa (16.500 asukasta) taitaa olla pienempi, ja Toijalan asemalla on tunneli.
kuva 13.06.2022 13:40 Jorma Toivonen  
  Jos veturi sattui hieman suistumaan kiskoilta, niillä tunkattiin se takaisin kiskoille. Ei ollut ennen käteviä autonostureita.
kuva 13.06.2022 13:21 Hannu Oinas  
  Mihin tunkkeja tarvittiin?
kuva 13.06.2022 12:51 Petri Nummijoki  
  Näin on, ettei P122 aluksi kulkenut sunnuntaisin lainkaan ja sen vuoksi sunnuntain P125 jatkoi Dv12-vedolla, vaikka Dr13 oli otettu jo arkipäivisin käyttöön junaparissa P122/P125. Se on myös totta, että sunnuntain P122 oli jopa Rantaradan mittapuulla poikkeuksellisen lyhyt juna sen jälkeen, kun ko. juna asetettiin kulkuun myös sunnuntai-aamuisin.
kuva 13.06.2022 12:48 Teemu Tiistola  
  Kiitos! Juu, kannattaahan sitä välillä käydä kokeilemassa uusia kuvauspaikkoja. :D
kuva 13.06.2022 12:46 Tero Korkeakoski  
  Pieksämäki on varmaan Suomen pienin kunta missä on aseman alitse kulkeva asematunneli.
kuva 13.06.2022 12:44 Jorma Toivonen  
  Laatikoiden sisällä ovat tunkit.
kuva 13.06.2022 12:34 Juhana Nordlund  
  Kesäsunnuntaisin 1980-luvun puolenvälin paikkeilla P 122 ajettiin lyhyellä kokoonpanolla: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Dr13_2314_IMG_0008.jpg Kuva on kesältä 1986. Voi olla että myös muina sunnuntaina samalla aikataulukaudella, mutta esimerkkikuva on kesäaamulta, ja junassa on vain kolme vaunua. Lyhyt kokoonpano oli syy lähteä kuvaamaan tuo juna. Aamun P 122 ei eräässä vaiheessa tainnut pyhäaamuisin olla kulussa lainkaan. Erään vuoden juhannusaamuna sen aikataululla ajettiin pelkkänä veturina (Dr13).
kuva 13.06.2022 12:12 Petri Nummijoki  
  Kiitos tiedoista. Sitten Turku-Helsinki-junista P126:n numeron 13.7.1985 pitäisi todennäköisesti olla P130. Sekä P123:n että P126:n ajaminen samalla rungolla ei ole aikatauluteknisesti mahdollista, koska ne kohtasivat toisensa Salossa. Sen sijaan P124:n kalusto samalta päivältä sopii juurikin junaan P124.

Porkkana-havainnot talvikaudelta 1985-1986 voisivat olla junasta P126 mieluummin kuin P124:stä.

Juna P128 päivältä 17.10.1985 voisi olla P130 tai ehkä myös P134. P128 oli vuodesta 1984 lähtien yleensä Dr13-vetoinen.

P126 28.7.1986 sopisi kaluston puolesta useaankin junaan, koska Dr13 oli tässä vaiheessa vallannut melkein kaikki Rantaradan vuorot mutta juuri tuo klo. 13:00 jälkeen Helsinkiin saapuva P126 eli se, jossa vielä käytettiin yleensä muuta kalustoa eli Porkkanaa.

P122:n ja P132:n osalta kalusto on varmastikin voinut olla mainitun kaltainen juuri näissä junissa.
kuva 13.06.2022 11:51 Timo Järvi  
  Hyvä kuva, Tarttis joskus itsekin käydä kuvailemassa "tois pual jokke" eli Tammerkosken toisella puolella ja Ylöjärven suunnalla.
kuva 13.06.2022 11:49 Timo Järvi  
  Onnistunut kuva. :)
kuva 13.06.2022 11:43 Teemu Saukkonen  
  Mitkä nuo kaksi palikkaa valojen välissä ovat?
kuva 13.06.2022 11:26 Eljas Pölhö  
  Aikataulukausilla 1980/81 ja 1981/82 junien lähtöjärjestys oli 121 (7:32), 123 ( 9:10), 125 (12:40), 127 (16:02), 129 (18:02) ja 131 (21:12). Vastaavasti paluujärjestys oli 130 (9:52), 128 (11:35), 136 (13:05), 122 (14:55), 124 (18:27), 126 (20:22) ja 132 (23:32).

Aikataulukaudella 1984/85 lähtöjärjestys oli 121 (7:02), 123 (9:12), 125 (12:42), 127 (14:32), 129 (16:02), 131 (18:02) ja 133 (21:12). Paluujärjestys oli 122 (9:07), 124 (11:35), 126 (13:05), 128 (14:55), 130 (18:27), 132 (20:22) ja 134 (23:27).
kuva 13.06.2022 11:01 Panu Breilin  
  Nähtäväksi jää mitä näille laitureille käytännössä tapahtuu, koska korotetuista laitureista on tulossa huomattavasti lyhyemmät kuin nykyisistä matalista laitureista.
kuva 13.06.2022 10:59 Panu Breilin  
  Kuvassa näkyvälle kakkosraiteelle oli isompaa tarvetta viimeksi siihen aikaan, kun Pieksämäellä tehtiin yöjunien vaihtotöitä. Ainakin ratatöiden vuosisuunnitelman mukaan kakkosraide on tarkoitus purkaa vuonna 2023 ja kolmosraide laitureineen taas suoristettaisiin vuonna 2024.

Alun perin kolmoslaiturissa olevan mutkan tarkoitus oli jakaa laituri kahteen osaan siten, että sen eteläpäästä lähtivät junat Kouvolan suuntaan ja pohjoispäästä taas Jyväskylän suuntaan: https://vaunut.org/kuva/138279
kuva 13.06.2022 10:55 Onni Sarome  
  Ahaa mielenkiintoista...
kuva 13.06.2022 10:23 Olli Keski-Rahkonen  
  Kyljessä näkyy Leonhard Weissin logo, keulassa hailakan oranssia turvaväriä ja SA-3-kytkin, joten veikkaan että tämä majailee normaalisti jossakin Baltian maassa. GRK Rail lienee vuokrannut tämän tukemiskoneen kesän työmaita varten. Kone on vieraillut täällä ennenkin: https://vaunut.org/kuva/141107?t=edelweiss
kuva 13.06.2022 10:11  
  Kiitos!
kuva 13.06.2022 10:03 Timo Salo  
  Kesäinen VIHREÄ kuva... Juhannuksen jälkeen taas penkat muuttuu ensimmäisenä ruskeaksi. :-( Jännästi kuva on tarkentunut lehtiin vasemmalla, eikä keskellä kuvaa liikkuvaan junaan...
kuva 13.06.2022 09:20 Jaakko Pehkonen  
  Hyvä kuva meidän eilisestä junasta!
kuva 13.06.2022 09:16 Juhana Nordlund  
  Onkohan noihin havaintolistoihin varmasti merkitty junien numerot oikein suunnassa Turku - Helsinki koskien esimerkiksi vuoden 1985 havaintoja? Numero 126 myöhäisiltapäivän junalle vaikuttaa äkkiä ajatellen oudolta. 1980-luvun alussa 126 toki saapui Helsinkiin 20.22, mutta se on oma juttunsa se. Silloin numeroiden ei tuossa suunnassa edes ollut tarkoitus kasvaa yksiselitteisesti vuorokauden edetessä. Muistan ajan, kun Turusta tultiin suunnilleen järjestyksessä 130, 128, 136, 122, 124, 126 ja 132. Ulkomuistista tuloajat Hkiin 9.52, 11.35, 13.05, 14.55, 18.27, 20.22 ja 23.32. Todennäköisesti jollakin vorgin jäsenellä on 1980-luvun aikataulumateriaalia esimerkiksi Turistin muodossa. Niistähän voisi tarkistaa monen monta mielenkiintoista näkökohtaa...
kuva 13.06.2022 08:51 Petri Nummijoki  
  Mainittujen kalustohavaintojen osalta P123 ja P126 on 13.7.1985 ajettu samalla kokoonpanolla. Koska P123 oli klo. 9:10 Helsingistä lähtenyt juna niin tunnusta P126 käytettänee tässä tapauksessa klo. 18:00 jälkeen Helsinkiin saapuneesta Turun/Uudenkaupungin junasta, joka oli periaatteessa P123:n paluuvuoro. Tämä junapari oli minunkin mielestäni aikataulukaudella 1985-1986 Dv12-vetoinen vaunujuna (sitä ennen yleisimmin Porkkana ja 1986 lähtien Dr13-vetoinen).

Samana päivänä on junassa P124 ollut Dv12 ja 7 vaunua, joiden joukossa oikea ravintolavaunukin. Tämä kokoonpano sopisi mainiosti klo. 11:35 Helsinkiin saapuvaan laivapikajunaan, joka P124:n pitäisi numerojärjetyksenkin mukaan olla. Mutta sitten talvikaudelta 1985-1986 löytyy kolme havaintoa junasta P124 Porkkanalla ja näistä kaksi on vain yhdellä yksiköllä. Tämmöinen taas ei sovi omiin muistoihini ko. laivapikajunasta ollenkaan. Sen sijaan voisi olla klo. 13:00 jälkeen Helsinkiin saapunut Turun juna, joka oli viimeinen Rantaradalla säännöllisesti Porkkanalla ajettu vuoro. Mutta sen pitäisi olla numerojärjestyksessä P126 sitten eli ikään kuin tunnusta P124 käytettäisiin kahdesta eri junasta?
kuva 13.06.2022 06:47 Jukka P. T. Ruuskanen  
  De:n kauhtuneessa maalipinnassa on jokin, joka saa kuvan tuntumaan vielä enemmän pienoismallilta.
kuva 13.06.2022 06:18 Juhana Nordlund  
  1980-luvun aivan alussa aamun ensimmäinen juna Turusta Helsinkiin saapui päätepisteeseensä vasta klo 9.52. Sen numero taisi silloin olla 130. Talvikautena 1979 - 80 siinä oli Porkkana. Tuona talvena Porkkanoita oli Rantaradan pikajunissa muutenkin paljon. Ensimmäistä junaa Turku - Helsinki aikaistettiin jossain vaiheessa niin, että se tosiaan saapui Helsinkiin jo 9.02. Se saattoi osua ajankohtaan, jolloin suuntaan Helsinki - Turku lisättiin klo 14:32 lähtevä pikajuna. Työmatkaliikenteeseen haluttiin parempaa tarjontaa. Suunnassa Helsinki - Turku aamun ensimmäinen juna lähti pitkään 7.32. Se aikaistettiin 7.02:een ilmeisesti 1984 kesällä, jolloin vetovoimaksi tuli Dr13. Sille junalle tuli ilmeisesti nopein ajoaika siihen asti milloinkaan. Kuvasin jo keväällä 1984 jonkin verran Dr13-junia Huopalahdessa, ja tuon ajan Dr13:n käyttö tuolla reitillä johtui juuri kuljettajakoulutuksesta. Tavallisin sijoitus oli P 121 / 128. Tuon ajan 128 saapui Hkiin siis 14.55.
Kalustokierto Rantaradan pikajunissa 1980-luvulla ei ollut yksinkertaisin mahdollinen. Etenkin Dm8-9-kierrot olivat mutkikkaita. Suljettuja Porkkanayksiköitä kulki tiettyinä viikonpäivinä kaupallisissa junissa. Jotkut rungot jatkoivat Hki - Turku -reissun jälkeen Turusta Tampereen suuntaan, iltajunan osalta tietenkin vasta seuraavana päivänä. Ja Tampereen (ja Loimaan) suunnalla ollut Porkkana-yksikkö jatkoi vastaavalla tavoin Rantaradalle. Ilmeisesti myös veturivetoisien runkojen kierroissa oli tietyssä määrin vastaavaa. Toisaalta useat kierrot olivat hyvin yksinkertaisia Hki - Tku / Tus - Hki -kiertoja, vain yksi kierros per vuorokausi. Veturivetoisissa junissa itse veturit varmasti kiersivät enemmänkin. Turusta Helsinkiin 20.22 saapuneen pikajunan veturi saattoi palata Turkuun tavarajunassa 1901 saman illan jälkeisenä yönä.
<<   >>