Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Bella Italia |
10.07.2023 21:22 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos tästä! Upeat kuvauspaikat + hyvä kamerasilmä = säväyttävä kuvasarja! | ||||
|
Kuvasarja: Siilinjärvi 6.7.2023 |
10.07.2023 21:11 | Pasi Seppälä | ||
| Hienoa että Jaakoppi tuli saaliiksi ja siinä samalla paljon muutakin mielenkiintoista. Hyvä kuvasetti Siilinjärveltä. | ||||
|
Kuvasarja: Bella Italia |
10.07.2023 21:08 | Pasi Seppälä | ||
| Komeaa katseltavaa koko setti. Mukavaa virtuaalimatkailua tarjolla kotipäätteiden äärelle. | ||||
|
10.07.2023 20:17 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kesäinen kuva! | ||||
|
10.07.2023 20:10 | Hannu Peltola | ||
| Tämä Reinon upea kuva tuli satunnaiskuvana, niin kommentoidaan sitä samalla! TE3-lyhenne tulee sanoista Teplovoz s Elektritsheskoi peredatshij eli Dieselveturi sähköisellä voimansiirrolla, 3. tämän voimansiirron veturisarja. TE3:n prototyyppi valmistui 1953 ja sarjavalmistus vuosina 1955-1962. Näitä valmistui 6809 yksikköä ja valmistuksesta suuri osa tapahtui nykyisen Ukrainan alueella: Harkovan veturitehtaalla kuutisen sataa kappaletta, Luhanskissa viitisen tuhatta ja loput Kolomnan veturitehtailla Venäjällä. Alkupään vetureissa kori oli samanlainen kuin vuosina 1950-1955 valmistetuissa TE2-vetureissa: https://vaunut.org/kuva/133159?t=te3 , mutta vuonna 1957 valmistuksessa siirryttiin tähän kuvassa näkyvään korimalliin, joka puolestaan oli samanlainen kuin TE7-vetureissa. Veturin moottori on peräisin amerikkalaisista Fairbanks-Morsen vastaiskumoottoreista, kun TE2:ssa vielä käytettiin kopiota Alcon 4-tahtidieselistä. TE3:n teho oli 1472 kW ja huippunopeus 100 km/h. | ||||
|
Kuvasarja: Siilinjärvi 6.7.2023 |
10.07.2023 18:48 | Mikko Mäntymäki | ||
| Sääli että muutama kusipää onnistuu pilaamaan koko alan maineen. Awarnin kusipäitä pidän vihollisena. | ||||
|
10.07.2023 15:29 | Teemu Sirkiä | ||
| Olisikin hyvä, että sanamuodot kirjattaisiin selkeiksi, jotta tulkinta ei riippuisi lukijasta. Laajempi tulkinta palvelisi kaikkia tahoja. | ||||
|
Kuvasarja: Siilinjärvi 6.7.2023 |
10.07.2023 14:34 | Teemu Saukkonen | ||
| Vartijakin kävi tarkistamassa tilanteen kun olin vähän aikaa maantiesillan puolella. Sanoi että paikka on kyllä luvallinen, mutta kävi varalta tarkastamassa. En haukkuisi Avarnia täällä töykeäksi, oli hyvin ystävällinen vartija. Nykyään lienee terästetty vahtimista joka paikassa. | ||||
|
10.07.2023 14:05 | Jorma Kattelus | ||
| Minkähän takia nuo vaunut pitää viedä Dr21 veturilla Ruokosuolta Siilinjärven asemalle? Eikö Dr20 voisi vetäistä ne suoraan tehtaalta ja täydet samalla lailla suoraan tehtaalle. | ||||
|
|
10.07.2023 14:04 | Juha Vuorinen | ||
| Jt:n sanamuoto "...tilanteissa, joissa ei voida liikennöidä junana..." kattaa laajasti erilaiset syyt ja tarpeet, EI vain sitä, että onko liikennöintisäännölliset tai turvalaitetekniset edellytykset kulkea junana. Tätä liikenteenohjausyhtiön kapeaa väärintulkintaa ei kannata enempää vahvistaa. Syy vaihtotyöksi muuttamiseen voi olla esimerkiksi liikennöitsijän operatiivinen syy. | ||||
|
10.07.2023 13:37 | Erkki Nuutio | ||
| Vuonna 1985 kilpailijaksi tuli Valmet 832, jonka kuormattavuus vastasi suurinpiirtein näitä Ponsseja. 832:ssa oli kauttaaltaan termomekaanisesti lujitetusta hienoraeteräksestä hitsattu kantava rakenne. Alussa materiaali oli SS:n Domex 640 ja 590 (myötöraja 640 / 590 N/mm2). Rautaruukin tuotua kohta näitä vastaavat RAEX -teräkset, käytettiin vaihtoehtoisesti niitä. Mitoitusta määräävä myötöraja oli totuttuun St52/Fe510/S355 -teräkseen verrattuna jopa 1,8 -kertainen (=640/355), joten ainepaksuudet muutettiin, esimerkiksi entinen 10 mm ja uusi 6 mm. Hitsattu railotilavuus (=työmäärä) pienentyi suhteessa vielä enemmän. Mahdolliset lujuus- ja sitkeysongelmat selvitettiin väsytys- ja muilla kokeilla mm. lisensiaattitutkimuksella TTKK:n metallurgian laboratoriossa ja Velsa Oy:ssä. Tutkimusta ohjasi aktiivisesti metallurgian professori, äskettäin kuollut Pentti Kettunen Mitään ongelmia ei tullut esille kokeissa eikä käytön aikana. Hitsien muutosalueella oli toki totuttu heikentynytkin alue, mutta se oli hyvin kapea. Käytössä viereinen luja alue lujitti senkin. Ylipäätään ei hitsejä kaikkein rasitetuimpiin, etenkään moniakselisesti rasitettuihin kohtiin pidä sijoittaa. Teräksen KILOhinta oli vain noin 20% kalliimpi kuin S355:llä, mutta kiloja tuli noin 30% vähemmän. Eipä ihme että Ponsse hylkäsi alumiinin ja myös otti tilalle hienoraeteräkset. Mainittakoon että professori Kettunen teki 50-luvulla diplomityönsä VR:n Helsingin konepajan valimossa. Aiheena oli valrautojen liekkikarkaisu - liittyen valettujen vaununpyörien pintakarkaisuun. |
||||
|
10.07.2023 12:23 | Miitre Timonen | ||
| Ei siinä ainakaan pyöräkieltoa ole ja hissihän on myös pyöriä varten. Keskiviiva on näkövammaisille. Silta on tavlella toisinaan järkyttävän liukas, sillä sinne sataa lunta sisään. Tätä katettua siltaa siis joudutaan hiekoittamaan :) | ||||
|
|
10.07.2023 12:16 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuokaan ei ole noin yksinkertaista, kun liikennöintimuoto voidaan vaihtaa vain, kun liikennöinti junana ei ole mahdollista. No näkemäajon vuoksi se on aika monessa tapauksessa mahdollista. Uusi Jt on pyrkinyt minimoimaan vaihtotyönä ajon, mikä on aiheuttanut erilaisia hankaluuksia ja myös tulkintahaasteita. | ||||
|
|
10.07.2023 11:26 | Tommi K Hakala | ||
| Ponsse valmisti S15 ja HS15 malleja alumiinisella eturungon komponenteilla, valmistusmäärä oli varsin merkittävä. Mutta kun tuli laadukkaammat teräkset, painonsäästöhyöty jäi vähäiseksi ja seuraava mallisto tuli teräsrungolla. https://www.koneviesti.fi/metsa/27877306-a8af-5c7a-b643-64af4dc44e19 | ||||
|
|
10.07.2023 11:09 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos Jouni tästä kysymyksestä. Tässä hetkessä kuitenkin silta on vaan jalankulkijalle tarkoitettu kun pyöräramppia ei löytyy, hissi molemassa puolessa on kyllä olemassa. | ||||
|
|
10.07.2023 07:09 | Lari Åhman | ||
| Niin, Jt:n päivityksessä päätösvalta yksikön muuttamisesta vaihtotyöksi siirtyi liikenteenohjaukselta operaattorin kuljettajalle. Arvelen, että joissain tapauksissa vaihtotyönä saatetaan liikkua aiempaa useammin? | ||||
|
|
10.07.2023 04:46 | Jouni Halinen | ||
| Onko tämä tarkoitettu myös fillareille. Jalankulkijat vasemmalla ja fillarit oikealla?. | ||||
|
|
10.07.2023 00:43 | Topi Lajunen | ||
| "... kun LO ei voi vaihtaa junaa enää vaihtotyöksi." Voi, kun liikenteenharjoittajan edustaja, esimerkiksi kuljettaja, sitä pyytää. |
||||
|
09.07.2023 22:54 | Joonas Leinonen | ||
| Kyseinen ratavartijan mökki on muuten tällähetkellä myynnissä etuoven verkkosivuilla | ||||
|
|
09.07.2023 20:52 | Teemu Sirkiä | ||
| Höljäkkä ei tosiaan ole liikennepaikka, vaan rautatieliikennepaikka. Sinne liikennöimisessä on ollut vähän erilaisia käytänteitä, eikä Jt ole antanut täysin aukotonta vastausta toimintatavasta tai ainakin siinä on ollut tulkinnanvaraa. Kesäkuun alkuun asti liikenteenohjaus pystyi muuttamaan junan vaihtotyöksi, ja yksikkö ajettiin perille vaihtotyönä. Höljäkkään tosin on ajettu junana, eikä tätä vaihtotyömahdollisuuttakaan enää uusi Jt mahdollista, kun LO ei voi vaihtaa junaa enää vaihtotyöksi. Uusin Jt:n painos mahdollistaa ajamisen junana yllä lainatun kohdan perusteella, mutta sitten toinen kohta antaa ymmärtää, että tuo olisi sovellettavissa vain häiriötilanteissa. ”Case Höljäkkään” liittyvät pohdinnat siis jatkuvat ja toivottavasti myös Jt on tulevaisuudessa täysin yksiselitteinen asiaan liittyen ilman tulkintavaraa. | ||||
|
09.07.2023 19:19 | Veeti Heino | ||
| Paluukuormana meni pelkät veturit. | ||||
|
09.07.2023 19:03 | Jari Välimaa | ||
| Vaikka nämä "halli" vuorot ovat vähäisiä, niin selkeyden vuoksi linjalla 3 ja linjalla 1 pitäisi olla vain yksi reitti. Mutta kun varikko vielä puuttuu linjalta 1, niin tälläisiä joudutaan sietämään muutama vuosi kunnes Linnainmaan varikko saadaan käyttöön. | ||||
|
|
09.07.2023 18:51 | Juhana Nordlund | ||
| Jatkanpa selostusta vielä: 7.8. lähtien TAYS:n linjan kaluston "kotiinpaluu" hieman muuttuu. Nykyinen käytäntö on siis, että lopettava vaunu ajetaan tunnuksella 1 Pyynikintorille, ja sieltä tunnuksella 3 Hervantajärvelle, ja sieltä siirtoajona varikolle. Talviaikatauluihin siirryttäessä näköjään ykkönen menee loppuun asti Sorin aukiolle viimeisiä TAYS:n lähtöjä myöten. Sorin aukiolle lopettavat ykköset ajavat mainitulta päättäriltä kolmosina Hervantajärvelle, ja jatkavat sieltä sitten siirtoajona varikolle. Ja olisihan se vähän turhaa kierrättää ykkösen lopettavia vuoroja Santalahden kautta... Nämä(kin) tiedot löytyvät Nyssen reittioppaasta. | ||||
|
|
09.07.2023 18:30 | Juhana Nordlund | ||
| Tähdennän vielä, että tuo ykkösen kalusto aamuisin ajetaan kaupallisina kolmosina Hervannan kampukselta suoraan Sorin aukiolle - ei siis käydä ottamassa vauhtia Pyynikintorilta. | ||||
|
|
09.07.2023 18:25 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakin Nyssen reittioppaan mukaan arkiaamuisin (samoin lauantaisin) Hervannan kampuksen pysäkiltä ajaa kaikkiaan viisi kolmosta Sorin aukiolle, jotka sieltä sitten jatkavat linjalla 1 lopun päivää, kunnes taas poistuvat kolmosina Hervantajärvelle illalla / iltayöstä. Sunnuntaisin muuten sama, mutta ykköselle riittää vain kolme vaunua. Illalla on siis ykkösiä, jotka ajavatkin TAYS:lta Pyynikintorille, mistä sitten jatkavat Hervantajärvelle. Se on sitten oma juttunsa, onko jollain aikataulukaudella jokin tällaisista jäänyt toviksi kolmoselle, vai siirtyneet Hervantajärveltä siirtoajona varikolle. Tässä luettelemani tilanteet eivät vaikuta Koskipuiston vaihteiden käyttöön sillä tavoin, että niitä pitäisi käyttää "epätyypillisesti". | ||||
|
|
09.07.2023 18:02 | Roope Prusila | ||
| Hmm, jos ei kalustokiertoon ole tullut lähiaikoina muutoksia, niin aamun ensimmäinen Sorin aukio - Tays vuoro saa vaununsa Pyynikintorilta tulevasta vaunusta, joka tarkoittaisi sitä, että Juhanan kommentissaan mainitsemaa reittiä ajettaisiin noin kerran päivässä. Sillä ei kai ole väliä kumpaan suuntaan siinä ajetaan? | ||||
|
|
09.07.2023 17:53 | Juhana Nordlund | ||
| Tuo pitää paikkansa, raideyhteys Sorin aukion ja Keskustorin välillä on hyvin harvoin käytössä - ei käytännössä ollenkaan. Nimenomaan nuo vaihteet tuonne alun perin suunniteltiin. Alkuperäisissä suunnitelmissa molempien linjojen oli tarkoitus mennä Pyynikintorille, ja nuo Hatanpään valtatielle lännestä johtavat vaihteet tehtiin vain ikään kuin tulevaisuuden optioksi. Myöhemmin päätettiin, että TAYS:n linja johdetaankin Sorin aukiolle, ja sitä yhteyttä varten jouduttiin tekemään vaihteet raiteineen idänkin suunnasta. Tämän kanssa meinasi tehdä vähän tiukkaa aikataulujen suhteen, mutta hyvin oli kaikki valmista 9.8.2021 liikenteen alkaessa. | ||||
|
|
09.07.2023 16:18 | Jari Välimaa | ||
| nyt pääsee ajamaan vaunulla sellaista reittiä jota normaalisti ei liikennöidä "Juhlaratikat pysähtyvät seuraavilla pysäkeillä: Sorin aukio, Keskustori, Tuulensuu, Pyynikintori, Särkänniemi, Tikkutehdas, Santalahti." | ||||
|
|
09.07.2023 11:46 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava kuva tärkeästä tapahtumasta. Ja tosiaan hyvä muistutus siitä, että ratikkaa juhlitaan jatkossakin, todellakin jo muutaman viikon kuluttua tämän kommentin kirjoittamisesta. | ||||
|
|
09.07.2023 11:39 | Stefan Baumeister | ||
| Raide 17 sijaitse Logomon vieressä, samalla siellä löytyy myös uusi auto-vaunu terminaalia. | ||||
|
|
09.07.2023 10:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Missä on raide 17? | ||||
|
09.07.2023 10:44 | Pasi Seppälä | ||
| Larin tarkka silmä näkee oikein. Korian vanhojen sivuraiteiden jäänteitä on vielä kasvillisuuden seassa. Tuossa heti kuvan vasemman reunan ulkopuolella on ollut lastauslaituri. Tai on osittain vieläkin. Tähän radan varteen on vaan kasattu vanhan Hankkijan tontilla olleita tuhkakasoja, joiden alle ne ovat jääneet. | ||||
|
|
09.07.2023 10:01 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitoksia liiallisistakin kiitoksista! Havainnoitsin alumiinirakenteiden hitsailua suunnittelusta vastanneena vain Hollmingin Kankaanpään tehtaalla. Siellä pikakäynnistettiin itsekantavien säiliöautojen valmistus. Lähtökohtana olivat lieksalaisen Kestotankki Oy:n proto ja tuoteoikeudet. Tehdas ja hitsaajat olivat taitavia alumiinihitsajia Hollmingin telakan laivatöiden kautta. Hyvin hitsattavien alumiiniseosten (kuten AlMg3) hitsaus kyllä onnistuu, jos koneet, työvälineet, hitsausarvot ja hitsaajien taidot ovat kunnossa ja liitosalueet ovat puhtaat ja kuivat. Välineitä saa käyttää yksinomaan alumiinityössä. Hitsausten aiheuttamat rakenteen vetelyt ovat kyllä yleensä suuritöinen korjailuongelma, jos rakenne on kovin hontelo. Sen tulisi olla jaettu helposti hallittaviin osuuksiin, jotka vasta lopuksi yhdistetään harkitusti sijoittuvilla hitsi- tai ruuviliitoksilla. Näin asiat eivät olleet ensimmäisessä Kankaanpäässä tehdyssä autoprotossa, joka oli pääosin lieksalaisproton kaltainen. Esimerkiksi etupään erillisjousituksen tukivarsien liittäminen laakerointikohtiinsa auton rakenteessa onnistui vasta kun ajettiin lähes valmis säiliöauto tehtaan tosisuuren aarporan työpöydälle ja aarporattiin vetelyissä suuntansa ja paikkansa muuttaneet alumiiniset laakeripesät yhdensuuntaisiksi. Pyöräkulmatkin korjautuivat. Vaikka rakenne ja muut ratkaisut suunniteltiin laajalti uusiksi, ei tuotteesta tullut kannattavaa. Valmistusmääräksi jäi vain noin 50 kpl. Itselleni se jäi vajaan vuoden pestiksi. Alumiinirakenteet on suunniteltava ja valmistettava huolellisemmin kuin tavanomaiset teräsrakenteet. Saatava painonsäästö ja esimerkiksi hyvä korroosionkestävyys eivät useinkaan ole riittäviä hyötyjä materiaalin ja valmistuksen lisäkustannuksiin nähden. Esimerkiksi metsäkoneissa asia on näin. Tosin vuoden 1985 vaiheilla Ponsse lehtien mukaan teki OY:n prof. Pramilan ohjeilla sellaisen. Kaiketi se jäi ainoaksi kappaleeksi. Sensijaan esimerkiksi VR:nkin matkustajavaunujen korit on jo vuosikymmenien ajan hitsattu valtaosin pitkistä ja varsin leveistäkin alumiinisista koteloprofiileista. Vähemmin rasitetuissa kohteissa paljon käytetyt pursotetut ontot palkkimaiset alumiiniprofiilit ovat helppoja ja ongelmattomia. |
||||
|
|
09.07.2023 07:57 | Lari Åhman | ||
| Aikataulut on tosiaan olleet viimeaikoina Höljäkkään/Höljäkästä, mutta Julian ratainfrakaavion perusteella siellä ei edelleenkään ole mitään kulkutien päättäviä tai aloittavia elementtejä. Nykyinen Jt sanoo kuitenkin näin: "Junakulkutien päätekohta: Pääopastin, yhdistelmäopastin, suojastusopastin, junakulkutien päätekohta -merkki tai määräpaikalla edellisten lisäksi myös raidepuskin. Junakulkutien päätekohtana voi toimia myös liikenteenohjauksen määräämä paikka." ja "Lähtöpaikka: Rautatieliikennepaikka, jossa junalle annetaan ensimmäistä kertaa lähtölupa tai rautatieliikennepaikkojen väliselle vaihtotyölle ensimmäistä kertaa lupa. Junan lähtöpaikkana voi toimia myös muu kuin rautatieliikennepaikka, mikäli junalle voidaan turvata junakulkutie lähtöpaikalta eteenpäin." Eli liikenteenohjaus voi määritellä junakulkutien pääte- tai alkamispaikan ellei sitä opastein voi osoittaa. |
||||
|
09.07.2023 06:59 | Lari Åhman | ||
| Itseasiassa 1-laituri oli valmis jo viime vuonna, mutta se otettiin nyt heinäkuussa väliaikaisesti pois käytöstä 2 ja 3 laiturin valmistumisen myötä. 1-raide on ollut kuluneen viikon käytössä vain pohjoispäästään pussiraiteena, jota ainakin Pieksämäen suunnan kiskobussit ovat käyttäneet. Nurmeksen kiskobussit ovat käyttäneet 3-raidetta. Jossain vaiheessa 2-raidekin jää pois käytöstä. Aseman ja Peltolan välissä on nyt radanrakennustyöt käynnissä, jonka vuoksi raideyhteyksiä joudutaan katkaisemaan. Matkustajissa tämä on tietysti herättänyt ihmetystä, kun juna lähtee 2-raiteelta, jonne joutuu kulkemaan ylikulkusillan kautta. | ||||
|
|
09.07.2023 06:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, hattuani minä nostan korkealle ja kumarran syvään tietämyksesi ja kokemuksesi edessä! Minulla taas pääpaino oli alumiinissa, juuri siinä josta Henri Mignet [epäonnisen Taivaan kirpun (Pou du Ciel) keksijänä] sanoi: " - täysin petollista materiaalia, silkkaa kokoon puristettua maata." Ilmeisesti hänellä oli omat syynsä...? Olen myös tuotannon tarkastajana särkenyt erinäisen määrän alumiinisia kaapelihyllynkannattimia (täyttävätkö kuormitusvaatimuksia), silmä kovana tutkinut hitsisaumoja, susittanut romutettavaksi pumppuvikaisista profiileista väsättyjä tuotteita, suunnitellut mittalaitteita ja apuvälineitäkin. Puhumattakaan Mitutoyo F-805 - kolmikoordinaattimittakoneen "taikuri Merlininä" touhuamisesta (mittojen toistettavuuden kannalta: - tavallista kalliimpi digitaalityöntömitta (talousosastolle tätä ei saanut paljastaa!). Edellä mainittu pumppuvika = sydänvika, kun puristimella edellisen billetin lämpötila erosi uudesta billetistä, jolloin hitsaantumista ei tapahtunut; kappaleet olivat kokeiltaessa viallisia. Suulakepuristettaessa alumiinibilletin lämpötila on säädetty juuri sellaiseksi, että se oli tahnamaisessa tilassa. Sulamislämpötilassa työ ei onnistunut. Suulakepuristaminen: - menet kauppaan, ostat kuningatar Silvian lempiruokaa, eli Kallen mätitahna-tuubin. Sen korkissa on uloke, jolla puhkaisen tuubin kärkeen aukon. Tästä aukosta tulee tähden muotoinen, joten näkkileivällesi puristama mätitahnavana on poikkileikkaukseltaan tähden muotoinen. Alumiiniprofiileiden muotoa rajoittaa oikeastaan max halkaisija ja mielikuvitus, kunhan pari reunaehtoa täytetään: ei yhtäkkistä mittamuutosta ohut-paksu - malliin, työkalun valmistusverstas rupeaa muutoin rutisemaan. Eikä liian tarkkoja mittoja (0,001 mm tarkkuuksia). Hetra Erkki, kiitos siitä että olet olemassa. |
||||
|
|
09.07.2023 06:44 | Lari Åhman | ||
| Nätti kuva tosiaan ja onhan tuo Dr21 jyhkeän näköinen ilmestys ja nuo valkosivupyörät luovat uutta fiilistä maamme rautatiekalustoon. Kurkkaako muuten heinikosta vanhanmallinen vaihteen opastelevy? | ||||
|
09.07.2023 04:21 | Kari Haapakangas | ||
| Ensimmäisessä luokassa oli alkuaikoina sekin hauskuus, että raha ei välttämättä ratkaissut, vaan vain yhteiskunnallinen asema. Eli vaikka olisikin halunnut panna elämän risaiseksi ja ostaa kerrankin piletin ensimmäiseen luokkaan, niin sinullepa ei välttämättä myyty! Vaan mahdettiinkohan Laihian asemalla edes myydä muita kuin kolmannen luokan lippuja? |
||||
|
|
09.07.2023 00:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno, ettei vaan kyseessä olisikin ollut Filppulan stationi 1800-luvun lopulta? Törmäsin samaan muun muassa itsekin tutkiessani rautatietilastoja koskien Tammerfors-Nikolaistad - rautatietä. Ettei kyseinen matkustaja olisikin ollut Mäntän patruuna, Metsäperkele itse, joka matkasi Filppulasta St. Petersburgiin? |
||||
|
09.07.2023 00:02 | Jouni Hytönen | ||
| Jos maastossa on jäljellä jotain kuvanmukaista ilman erkanemisvaihdetta valtion rataverkosta, sitä ei Julian karttanäkymässä näy. | ||||
|
08.07.2023 22:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Itse olin tuossa vastarannalla kuvaamassa :) | ||||
|
08.07.2023 22:14 | Uwe Geuder | ||
| > rataosalla Česká Kubice (raja) - Domažlice - Plzeň suurin sallittu nopeus on käsittääkseni juurikin tuo 100 km/h. Ja itse asiassa aika lyhyellä osuudella. On aika paljon 80 km/h ja 90 km/h. Ihan lopussa kilometrin verran 120 km/h ja 105 km/h. https://openrailwaymap.org/?style=maxspeed&lat=49.54971629178461&lon=13.164710998535156&zoom=11 |
||||
|
|
08.07.2023 21:29 | Jarno Piltti | ||
| Tuosta tulee mieleen Juhani Ahon Rautatie, jossa ei junien luokkajaosta puhuta mitään. Luultavasti se vain monimutkaistaisi tarinaa turhaan? Myös tulee mieleen rautatietilasto jossa oli asemalla x myyty vuoden aikana yksi I luokan lippu, en muista missä enkä minä vuonna. Mahtoiko olla puhuttu tapaus paikkakunnalla? I luokan vaunujen sisustus vie ajatukset lähinnä vanhojen Suomi filmien möhömahaisiin vuorineuvoksiin. | ||||
|
08.07.2023 21:15 | Jarno Piltti | ||
| Lopputulos on mielestäni luonnollisen näköinen, mitä se nyt valokuvassa ikinä tarkoittaakaan, tai siis jos aurinko ja pilvet sattuu kohdalleen niin tuoltahan se parhaimmillaan näyttää. | ||||
|
|
08.07.2023 21:10 | Jarno Piltti | ||
| No tämäpä on höyryn juhlaa! Nätti! | ||||
|
08.07.2023 19:57 | Uwe Geuder | ||
| Saksan Kielissä 1100 mm, liikenne ikävä kyllä lakautettu 1985. San Franciscon BART 1676 mm (intialainen leveäraide), vaikka se on enemmän metro kuin raitiotie. | ||||
|
08.07.2023 19:36 | Uwe Geuder | ||
| Sekä Bauhausin että Rustan (ent. Hongkongin) läpi. https://vanhatkartat.fi/#15/61.4668/23.71895 | ||||
|
|
08.07.2023 18:42 | Teppo Niemi | ||
| Ja Otavan raiteella aijaitsi viimeinen C-mallin vaihde. Vaihde oli varustettu myös venäismallsella vaihteenasettimella. | ||||
|
|
08.07.2023 18:16 | Mikko Ketolainen | ||
| Otavan kirjapainolle meni myös sivuraide. On ilmeisesti purettu, kun ei enää ainakaan Julian kartassa näy? | ||||
|
|
08.07.2023 18:14 | Pasi Seppälä | ||
| No nyt on nätti. Taivaalla varsin komeat värit. | ||||
|
08.07.2023 18:12 | Mikko Ketolainen | ||
| Tämänkin auton piti päätyä eläkkeelle paloauton hommista, mutta päätyi vielä jatkamaan uraansa Lievestuoreen paloasemalle. | ||||