Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.01.2023 09:31 | Kari Haapakangas | ||
| Sillan kohta ei ole millään muotoa myllylle soveltuva, mutta hieman alavirtaan on 20 cm putouskorkuinen koski, johon mylly on ollut ihan omiaan. Muinaissuomalaiset ovat näitä myllyjä sijoittaneet varsin syrjäisiinkin paikkoihin, ainakin nykynäkökulmasta... |
||||
|
25.01.2023 08:57 | Antero Kalliomäki | ||
| Penttilän kansakoulusta paloi "alakoulu", jossa oli 3-6 luokat, yläkoulu pienen mäen päällä (jossa kävin 1-2 luokat) on edelleen jäljellä, toimi pitkään taiteilija Ossi Somman ateljeena. | ||||
|
25.01.2023 08:56 | Hannu Peltola | ||
| Esa, tässä on esimerkkejä, miten amerikkalainen pienoisrautateiden guru John Allen toteutti vuoristomaiseman 1950-luvulla. Vuoristo ulottui lattiasta katonrajaan. Lattiiaan oli maalattu kulkukäytävän kohdalle joki. https://www.trains.com/mrr/how-to/model-train-layouts/john-allens-gorre-daphetid-online-extras/ | ||||
|
25.01.2023 07:41 | Jaakko Harjuvaara | ||
| Kuurilan onnettomuudessa kuoli veturinkuljettaja järvenpääläinen Mauno Malmi https://www.jaakkoharjuvaara.net/kuvia2/mauno_malmi01_800.jpg Hänen isänsä oli jo rautateillä työssä https://www.jaakkoharjuvaara.net/kuvia2/kalle_malmi01_800.jpg sen ajan virkapuvussa, Vanha kuva on hämärä, mutta VR:n tunnukset erottuvat. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuurilan_junaturma |
||||
|
|
25.01.2023 05:19 | Kari Haapakangas | ||
| Tuostahan hyvin näkeekin mihin asti on ollut suoraviivaista pylvään muuraamista.sitten vain kaaren muotti pylväiden väliin ja latomaan tiiliä... | ||||
|
25.01.2023 03:42 | John Lindroth | ||
| Onnistunut Pikkujumbo värikuva! | ||||
|
25.01.2023 02:04 | John Lindroth | ||
| Tuohon Heikin alkuperäiseen kysymykseen melusta on se että meteli ohjaamossa oli pelottavan korviahuumaava,muisto Vaasan radan junasta 60 luvun alkuvuosilta lähes täydessä vauhdissa!Tein junassa pienen kävelyn ja tulin avanneeksi vetovaunun oven ohjaamoon siellä hirmuinen meteli , jonka jälkeen käännyin takaisin mennäkseni takaisin omalle paikalleni se oli sellainen kävely se! | ||||
|
24.01.2023 23:29 | Hannu Peltola | ||
| Berninpaimenkoira olikin Alppien yleiskone, samalta karvaturrilta hoitui niin vetotehtävät, lauman paimentaminen, (vahtiminen...?, no ei nyt sentään), ruoka-aikoina kotona olo ja rapsutuksien kerjääminen perheeltä. WUF! | ||||
|
|
24.01.2023 23:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pienoisrautatiellä tuollainen maisematoteutus on hyvin kiehtovaa katsottavaa: pistää samalla miettimään, että kuinkahan viaduktin rakentaminen oikein tehtiinkään? Ristikkosilta nyt tietenkin olisi selvää pässinlihaa. Kivenmurikka kerrallaan nyt ainakin. |
||||
|
|
24.01.2023 22:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuh-armeijan "sotahuuto": Muumuu siellä, muumuu täällä ja joka puolla muumuu! Armeijan tuotokset eivät suinkaan olleet "Cargo 200", vaan Emmental-juustotahkoja, joita kuljetettiin markkinoille berninpaimenkoirien vetämissä rattaissa. - Vuh! - |
||||
|
24.01.2023 20:31 | Heikki Jalonen | ||
| Epävalpuri. Kyllä se taitaa olla Ford York diesel, tyyppi 4/AA, 2.4 litrainen. Aikanaan myös Suomessa niin kovin tuttu Ford Transit 100-sarjan pakettiautoista. VR:nkin riveissä niitä riitti ja teknikka oli tuttua. Yorkkilaisella Transistoria tehtiin noin 1972...1981, se oli sitä koppanokkaisen korin aikaa. |
||||
|
24.01.2023 18:07 | Markku Naskali | ||
| Ei ollut meillä täytekyniä. Omasta pullosta tökättiin mustetta kynän nokkaan. Yleensä tuli liikaa ja mahtavia tahroja paperille... | ||||
|
24.01.2023 17:02 | Hannu Peltola | ||
| Stig Lundinin sivusto on kyllä erinomainen, sieltä löytyy kaikki tarvittava tieto suurinpiirtein asemapäällikön kengännumeroon saakka! | ||||
|
|
24.01.2023 16:39 | Martti Vuorikoski | ||
| Onkohan valmet? | ||||
|
24.01.2023 16:38 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan tilannetta ajatellen suojastusopastimessa paloi keltainen valo (ja Hpl:n lähtötolpassa punainen) jo senkin takia, että samaan aikaan Pitäjänmäen suunnasta Huopalahtea lähestyi järjestely- ja keräilyjuna, joka näkyy puolisen minuuttia tämän kuvan jälkeen otetussa kuvassa: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Ratojen_varsilta/Hpl_1986.jpg | ||||
|
24.01.2023 16:37 | Martti Vuorikoski | ||
| Ja tuo paineilma käyttöinen tuulilasin pyyhin, volvo B57 Wiima vm. 1972 samanlainen, aiheutti nuorelle kuljettajalle hauskoja hetkiä.(varsinkin yksin ajaessa) | ||||
|
|
24.01.2023 15:38 | Jukka Voudinmäki | ||
| Digitaltmuseumin jatkoksi linkki Stig Lundinin mainioille liikennepaikkasivuille: http://www.stiglundin.se/jarnvag/18109564/ulnj/linje/norrtalje.htm | ||||
|
|
24.01.2023 15:31 | Mikko Nyman | ||
| Ainakaan uusien nopeusmerkkien aikakautena tuossa suojatolpassa ei palanut koskaan Aja-opaste. En tiedä, miten asia oli vanhojen nopeusmerkkien aikaan, mutta hieman epäilen, että asetinlaitteen logiikkaa olisi lähdetty muuttamaan vain siksi, että maaston nopeusmerkkejä vaihdettiin malliltaan pyöreiksi. | ||||
|
24.01.2023 14:25 | Antti Grönroos | ||
| Tämä puoli on saanut uudet tasoristeysvalot ilmeisesti 2016. | ||||
|
Kuvasarja: Yölliset kulkijat |
24.01.2023 14:14 | Simo Virtanen | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja! | ||||
|
|
24.01.2023 13:34 | Jouni Hytönen | ||
| Tällä tavalla minuakin vielä opetettiin kaunokirjoittamaan 1980-luvun peruskoulun toimesta. Kaunokirjoitustapa taisi muuttua 90-luvun puolella ja omathan lapset sitä eivät enää tämän päivän peruskoulussa opettele. | ||||
|
24.01.2023 13:27 | Mikko Herpman | ||
| Paikkatietoikkunan ilmakuvien (1946) mukaan rata on koukannut tästä silloiselta ehkä tavararatapihalta tuonne henkilöasemalle kulkien nykyisen valtatie 4 (E75) pohjaa. | ||||
|
|
24.01.2023 13:11 | Petri Nummijoki | ||
| Kysymys on aiheellinen. Rovaniemen nykyinen asema on tosiaan alingossa keskustaan nähden, joten nousua vanhalle asemalle saavuttaessa on ilmeisesti täytynyt olla tai sitten maastoa on jotenkin leikattu entisiin aikoihin verrattuna. | ||||
|
|
24.01.2023 10:14 | Timo Salo | ||
| Jopas nyt löytyi "kohde" ensi kesäksi. Rovaniemestä kuitenkin tulee ajettua läpi Pohjois-Norjaan mennessä, niin täytyy samalla mennä katsomaan nuo molemmat rakennukset. Ilmeisesti tuo linkkaamani rakennus on todella asemapäälikön talo(?) päiväkotikäytössä ja tuo varsinainen asema muussa uudiskäytössä (kuvataidekoulu?). Joku paikallinen historiafriikki: Miksi niitä ei poltettu 1944?Ihmetyttää myös radan kulku tuohon paikkaan, muistaakseni nousu uudelta asematasolta on melkoinen. Onko ratalinja kiertänyt jotenkin?https://www.google.fi/maps/place/Rovaniemi/@66.5014587,25.7221573,101m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x442b4bbd76772553:0x158088adb48841c4!8m2!3d66.5039478!4d25.7293906 | ||||
|
|
24.01.2023 09:53 | Hannu Peltola | ||
| En ole käynyt Norrtäljessä ja minulle tämä upposi hyvin vanhana rautatieasemana. Kiitos Panu täsmennyksestä ja mielenkiintoisista linkeistä! | ||||
|
|
24.01.2023 09:44 | Tero Korkeakoski | ||
| Niin, Google mapsissakin lukee kuvan rakennuksen kohdalla "Norrtälje busstation". | ||||
|
24.01.2023 00:45 | Arttu Räsänen | ||
| Laitetaan, kun ehditään =) Kivaa saada tällaistakin palautetta joskus, kiitos vaan. | ||||
|
24.01.2023 00:24 | John Lindroth | ||
| G1 tenderi hyvinkin! | ||||
|
|
24.01.2023 00:23 | Jorma Rauhala | ||
| Tuulia Saalasti on Tapion tytär. | ||||
|
|
23.01.2023 23:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Tuulia ollutkin Saalastin tänne hankkimia? On näköjään täyskorjattu Vaasassa syksyllä 1986. Ja noin meitä vanhoja opetettiin kaunokirjoittamaan muinaisessa kansakoulussa, Tuulia-teksti on juuri presiis tällaista! (Akvilan mustetta Pelikan-täytekyniin litran pullosta.) |
||||
|
23.01.2023 23:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaikka on näitä vipuja paljon, vanhan liiton kuljettajilla ei lienee suoranaista kuoleman hätää - olihan psykoteknillisessä testausvaunussa A 94 vipuja jopa enemmän...? | ||||
|
|
23.01.2023 20:45 | Teppo Niemi | ||
| Entäs jos tuossa oli nopeusmerkki 1, jossa nopeutta osoittava luku 80 vaihteen lisäkilvellä varustettuna? Ainakin Helsingin suunnasta oli tuollaiset molemmilla raiteilla Huopalahteen saavuttaessa. (Ja yksi syy numero-opastimien käyttöön ottoon) |
||||
|
|
23.01.2023 20:44 | Panu Breilin | ||
| Toisin kuin mitä kuvatekstissä lukee niin tämä rakennus ei ole Norrtäljen entinen rautatieasema. Tämä on uudisrakennus jota ei ollut olemassa rautatien aikaan. Norrtäljen asemarakennus sijaitsi tästä kuvauspaikalta parisataa metriä koilliseen. Alun perin Norrtäljessä oli puinen asemarakennus joka näytti tältä: https://digitaltmuseum.se/021018103790/norrtalje-jarnvagsstation Myöhemmin se korvattiin kivisellä asemarakennuksella joka taas oli tämän näköinen: https://digitaltmuseum.se/021018103793/norrtalje-jarnvagsstation |
||||
|
|
23.01.2023 20:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Rata oli siinä, missä valtatie on nyt. Paikka: https://tinyurl.com/2s3v2y8m | ||||
|
|
23.01.2023 19:56 | Mikko Nyman | ||
| Todennäköisesti se, että Huopalahden lähtötolppa Helsingin suuntaan St. Mårtensdalin radalta tultaessa ei näyttänyt koskaan Aja-opastetta ennen kuin juna oli mennyt tämän tolpan ohi. Ja miksi näin, siksi koska Helsinkiin päin mennessä oli pitkä (sn80-) myötävaihde ilman numero-opastinta. Em. perustuu pähkäilyyn, ei faktaan. |
||||
|
|
23.01.2023 19:41 | Teemu Sirkiä | ||
| Mikäs siihen oli syynä? Jokin poikkeuskytkentä opasteissa? | ||||
|
|
23.01.2023 19:04 | Mikko Nyman | ||
| Tässä suojastusopastimessa ei palanut koskaan vihreä valo. | ||||
|
|
23.01.2023 18:45 | Erkki Nuutio | ||
| Finländaren oli hyödyksi kun alkuvaiheessa ruotsinlaivat veivät Norrtäljen satamaan. Kun ruotsinlaivat siirtyivät muualle, Tukholmaan ja Kapellskäriin, ei junaa joko tarvittu (Sthlm) tai ei ollut (Kapellskär). Tieliikenteen osalta asia on joitakin vuosia sitten saatu kuntoon pääosin moottoriliikennetien Kapellskär - Sthlm muodossa. Jos Ruotsissa olisi ollut harrastusta Suomen ja suomalaisten tarpeille, olisi rautatie Kapellskär - Sthlm ollut todellisuutta jo toistasataa vuotta sitten. Suunnitelmia olikin, lähinnä toivotun transitoliikenteen suhteen mm. 1890...1910 välillä. Suunnitelmia kuvaa osittain ja viitteittensä osalta paremmin tämä kirjoitus: https://www.jarnvagsmuseet.se/globalassets/jarnvagsmuseet/bilder/fordjupning/arsbok/spar2002.pdf (Järnvägsmuseet årsbok 2002), s. 86-101. Neuvotteluja Transitosta ei käynyt Ruotsi/SJ ja Suomi/SVR, vaan edellinen ja Venäjä. Sortokausien aikana Suomi joutuu täysin syrjään (kuten Haaparanta - Tornio yhteydestäkin). Tämä ei Ruotsia häirinnyt, päinvastoin. Olisi hyvä jos joku ehtisi tutustua viitteissä ilmoitettuihin vanhoihin ruotsalaisiin suunnitelmiin ja raportoida niiden sisällöstä. |
||||
|
|
23.01.2023 16:56 | Jarno Piltti | ||
| Laita ihmeessä lisää kuvia jos vain junia niistä löytyy! | ||||
|
23.01.2023 16:32 | John Lindroth | ||
| Tietäisköhän ruots.Ånglokslära jotain Jakobssonin savutorvesta,Ruotsissa on ainakin ollut käytössä gnistsläckare av finsk modell joka ei kuitenkaan vastaa tuota Jakobssonia. "Locomotives burning wood"googlettamalla löytyy huomattava joukko erilaisia piippumallien poikkileikkauksia.Ainakin G1 veturissa 207 (Nohab) näyttää olleen tehdaskuvassa Jakobssonin savutorvi.Kuva löytyy ruots. Järnvägsmuseet sivulta. | ||||
|
|
23.01.2023 16:20 | Jouni Hytönen | ||
| Rakennusta ei ymmärtääkseni ole edes siirretty, vain rata on muuttanut sen edestä täysin toisaalle. | ||||
|
|
23.01.2023 16:03 | Timo Salo | ||
| Onko hirsirunko siirretty johonkin, vai sijaitseeko jossain lähellä nykyistä asemaa pöheikön piilossa? Ilmeisesti päiväkoti "asemapäällikkö"?https://www.google.fi/maps/@66.501684,25.7232665,3a,75y,115.6h,84.64t/data=!3m6!1e1!3m4!1sb9xpH7xoSP8dQRsAY3AKEw!2e0!7i16384!8i8192 | ||||
|
|
23.01.2023 15:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä asemarakennus on edelleen olemassa. | ||||
|
|
23.01.2023 13:50 | Timo Salo | ||
| Kiitos Erkki hienosta historialinkistä ja mikä tärkeintä: Tuli keskikouluruotsille käyttöä heti n. 50 vuoden jälkeen opiskelusta... :-)Kiva on myös nähdä tuo Rovaniemen WANHA asema, ollut hieno..... (piiput vähän huonossa hapessa, polttiko tuon sakemannit, vai nokivalkea?) | ||||
|
|
23.01.2023 11:36 | Heikki Jalonen | ||
| Mahtaakohan tuo tenderi olla ex. G1-sarjan veturista? Sellaisesta SLM:n tekemästä? | ||||
|
|
23.01.2023 10:57 | Erkki Nuutio | ||
| Pari kiinnostavaa kuvaa Rovaniemen asemalta sodan jäljiltä sivuilla 62 ja 63 : https://www.jarnvagsmuseet.se/globalassets/jarnvagsmuseet/bilder/fordjupning/arsbok/spar2014.pdf (Järnvägsmuseets årsbok Spåret 2014) Osuvamman sijasta linkitän tähän kuvaan. |
||||
|
23.01.2023 09:38 | Jorma Rauhala | ||
| Jouni H: "kaupunkiliikennettä" on muuallakin kuin Hesassa vaikka nyt ovatkin omineet sen nimen itselleen. Helsingin omistama Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy on JKOY, eli siinä on sama lyhennelogiikka kuin KLOY:llä. Toisaalta "kaupunkiliikenne" ei kuulosta lyhenteeltä vaan pidenteeltä. | ||||
|
|
23.01.2023 09:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Halkopolttoisilla savutorven suunnittelukriteerit ovat tietenkin samat kuin hiilivetureilla. Kipinänsammuttajan kehitykseen meni näemmä oma aikansa, ennenkuin nykyinen turbiinimalli vakiintui. Virtausvastuksen kannalta kovin monimutkaista ei hyödyttänyt tehdä. Maailmalla kipinänsammuttajamalleja olikin leegio: Villin lännen vehkeistä itävaltalaiseen Rihosek-malliin, puhumattakaan "diamond"-mallista, jollaisia oli iänkaikenvanhoissa Kraussin vetureissa. Olisi vaan kovasti mielenkiintoista saada tietää Suomessa jonkin aikaa käytössä olleen Jakobsson-savutorven sisuskaluista...? |
||||
|
23.01.2023 09:26 | Jouni Hytönen | ||
| Vilppulassa on nykyisin yksi vaihde enemmän, mutta Ostolassa (Ähtäri) enää kolme. Tervajoki on menettänyt kaikki vaihteensa ja Vaasankin merkitys rautatiemaailmassa on vahvasti supistunut. | ||||
|
|
23.01.2023 09:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarnon toteamus liikennepaikoista ja niiden semaforeista rautatietilastoissa on oikea. Kaivelin arkeologisten kaivausten myötä kokoamaani aineistoa Vaasan radalta. Käsillä on vuosi 1905, ja jokunen asema poimittuna: NIKOLAINKAUPUNKI: II luokan asema /sivu- ja syrjäraiteiden pituus 11 573 metriä / yksinkertaisia vaihteita 54 kpl / semafooreja 1 / vaununkääntölavoja 1 kpl / veturinkääntölavoja 1 kpl, pituus 12,5 m / siirtolavoja (= traversseja) 1 kpl / vaunuvaakoja 1 kpl / 1 höyrykone veden nostoa varten / veturitallissa vesihanoja 10 kpl ja 1 kpl tulipalojen varalta / loput tiedoista koskevat rakennusten laatua ja lukumääriä. TERVAJOKI: IV lk asena / raiteita 1 234 m / 6 kpl yksinkert. vaihteita / 1 hlyrykone vedennostoa varten / 1 vesihana vesitornissa. (Ei semaforia.) OSTOLA: V lk asema / 1 306 m raiteita / 5 yksinkert. vaihdetta / 1 semafoori. VILPPULA: III lk asema / 1 748 m raiteita / 13 yksinkert. vaihdetta / 1 veturinkääntölava, pit. 12,5 m / ASEMAIN VÄLILLÄ: 27 304 m raiteita / 64 kpl yksinkert. vaihteita. Vuoden 1906 tilastossa mainitaan Vaasan radalla semafoorien olevan Nikolainkaupungissa, Seinäjoella (3 kpl), Töysässä, Ostolassa, Myllymäellä, Haapamäellä (3 kpl) ja Kangasalla (2 kpl). Ja vielä vuosi 1913: (puhutaan edelleenkin semafooreista) NIKOLAINKAUPUNKI: II lk asema / 1 semafori. SEINÄJOKI: II lk asema / 4 semafooria. OSTOLA: V lk asema / 1 semafori. VILPPULA: III luokan asema / Ei ollut nyt semafooreja! Töysä oli alennettu vaihteeksi, joten sen merkintöjä ei enää ole asemakohtaisessa tilastossa. Kaikkiaan sivu- ja syrjäraiteiden pituus oli Vaasan radalla (vuonna 1913) 102 847 metriä, yksinkertaisia vaihteita 398 kpl, täysenglantilaisvaihteita 9 kpl ja puolienglantilaisia 4. Semaforeja oli 12 kpl, keskitettyjä vaihteita 7 (nämä olivat Seinäjoella), vedennostohöyrykoneita 16 kpl, asemahuoneuksia 26, veturitalleja 8, yksi rasvakaasutehdas (!) ja 28 tavaramakasiinia, muun muassa. |
||||
|
23.01.2023 08:58 | Jouni Hytönen | ||
| Lapsena nalle tuli tutuksi Maailman vahvimpana nallena mm. nimikkolehtensä sivuilta. Bamse on jotain myöhempien aikojen ja toki alkukielistä hapatusta samaan tapaan kuin Tikkis-tikkarit piti jostain kumman syystä muuttaa Dumleiksi. :) | ||||
