Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.07.2023 16:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo nuolimerkit opastavat veturinkuljettajaa ohjastamaan koneensa niiden välistä, hah hah! Koukkaaminen kielletty...! |
||||
|
13.07.2023 16:01 | Petri Nummijoki | ||
| Sr3:n vetovoimaksi liikkeelle lähdettäessä ilmoitetaan 350 kN ja Dr18-veturille 391 kN, joten ei ehkä ole aivan oikein sanoa, että Vectronin vetokyky olisi parempi. Tehoja Sr3:ssa on tietysti paljon enemmän, joten voi se raskaamman junan kanssa selvitä silloin, jos ei vaadita liikkeellelähtökykyä hankalista paikoista vaan mäennousuissa voidaan laskea vauhdinoton varaan. | ||||
|
13.07.2023 15:50 | Heikki Jalonen | ||
| Edelleen, Tapion historiaa huokuvassa kuvassa erottuvat myös Oulun Yleisradioaseman kaksi mastoa Kontinkankaan takamailla. Nykyään sillä seudulla on Svaaninsuon asuinalue. Mastojen välissä häämöttävä rakennus on aseman laitehuone, joka on säilynyt. | ||||
|
|
13.07.2023 15:42 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvassa näkyy myös Konepaja, mutta ei VR:n Oulun Konepaja, vaan Oulun Rautateollisuus Oy:n tehdas eli oululaisittain verrumi. Pitkä harjakattoinen rakennus taka-alalla, vasemmassa reunassa. Vaalea mansardikattoinen talo oli konepajan konttori, lienee ollut myös isännöitsijän asunto. Niiden paikalle nousivat 1974-74 Eka-market, S-market ja K-market eli Raksilan market-keskittymä. | ||||
|
13.07.2023 15:32 | Heikki Jalonen | ||
| Pikku-Jumpon keulan edessä näkyy pohjoispään vaihdekoppi. Sen takana näkyvä kivimuuri on Intiön hautausmaan aitamuuria, oululaisittain paikka tunnettiin nimellä Toolepori, kirkkoherra Ståhlen (Carl Henrik, khra 1780-88) mukaan. Kajaanintie kulkee vaihdekopin ja hautausmaan välissä kuilussaan näkymättömissä, pohjoisen alikäytävän kautta kohti keskustaa. Veturin takana näkyvä 3½-kerroksinen valkoinen rapattu tiilirakennus oli VR:n toimistotalo, jossa sijaitsi ainakin ratapiirin toimintoja. Etualalla näkyvä laituri oli kiitotavaran kumipyöräpuolen lastauslaituri. Valkoisessa kivirakennuksessa oli kiitotavaratoimisto ja matkustavan henkilökunnan lepohuoneita. |
||||
|
|
13.07.2023 15:04 | Seppo Rahja | ||
| Tuo tiilirakennus, josta pääty näkyy, oli liikennepuolen (konepajan) öljyvarasto. Se rataosaston puurakenteinen minitalli (ei näy kuvassa), jossa mm. säilytettiin mustaa Packard rata-autoa (kuljettaja oli aina T. Yrtti), oli pienemmän pohjoisen veturitallin kääntöpöydän ulottuvilla. Siis nykyisen Oikeus- ja Poliisitalon kohdalla, joka rakennettiin 80-luvulla ja ollaan nyt parhaillaan purkamassa. Pohjoinen veturitalli oli 50-luvulla lättien liitevaunujen tallina, mutta vähitellen 60-luvulla muuttui rataosaston kaluston talliksi, mm. PoRhan nykyään omistavaa Rau-Rto 20-rata-autoa säilytettiin siellä. Kuvassa näkyvää veturitallialuetta kutsuttiin konepajaksi, mutta kuvanottohetkellä toiminnot ovat jo pääosin muuttaneet Nokelaan. |
||||
|
|
13.07.2023 13:24 | Arto Papunen | ||
| Eikö resiinassa ollut mainintaa että syyskuulla.. Luulisi, että sähköveturi lisää kapasiteettia jolloin käyttökulut nousivat kokonaisuudessaan, mutta myös liikevaihto. Sitä nyt tiedä miten sähköveturia käytetään, toki voisi ajaa Patokankaalle, minne pisin matka. Mutta taas Vectronin vetokyky lienee paljon parempi kuin Dr18:n, että voisiko jotain muuta kuljetusta olla tulevaisuudessa missä vaunuja olisi enempi junan perässä. Saas nähdä.. | ||||
|
13.07.2023 12:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Ihmettelen että miksi juuri Stuttgartiin päätettiin muutaa säkkiasema läpiajettavaksi maanalaiseksi asemaksi? Olisi ollut isompiakin asemia Saksassa kuten München ja Frankfurt joissa hyöty olisi ollut suurempi? | ||||
|
|
13.07.2023 12:05 | Jonne Seppänen | ||
| Upea kuva | ||||
|
13.07.2023 11:17 | Antti Grönroos | ||
| Savonlinna-Kauppatorin lakkautuksen jälkeen siinä vieressä olevan hesen kohdalla oli tällainen uudempi kyltti, en tiedä onko enää. | ||||
|
|
13.07.2023 09:59 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Olikos tuossa vasemmalla (pääty näkyy) se minitalli, jossa oli korkeintaan rataosaston koneita? | ||||
|
13.07.2023 09:57 | Mitja Komi | ||
| Kiinnostavaa, siitä en tiennytkään | ||||
|
13.07.2023 09:00 | Ilkka Hovi | ||
| Ehkä turunseudulla oleva kaupunkihistorian tuntija voisi vastata tuohon kysymykseen. Olihan joen toisella puolella myös kaasulalitos. Kaasukello näkyy ilmakuvassa joka on kuvasarjan jatkona. | ||||
|
13.07.2023 08:32 | Jari Välimaa | ||
| Lähinnä kommenttini koski linjojen 1 ja 3 kohteita 2029, nimittäin saattaa käydä niin että 1:n palaa takaisin Partolaan. Jos kattoo Pirkkalan kehitystä Partola-Suupan välillä niin taitaa käydä niin että kaikki vaunut jatkavat Suuppaan. | ||||
|
|
13.07.2023 06:41 | Juhana Nordlund | ||
| Pirkkalan haara voi tuoda mukanaan sellaisia liikennöintikäytäntöjä, joita Tampereen raitioteillä ei nykyisellään sovelleta. On näet täysin mahdollista, että kaikki vaunut eivät aja Suupantorille asti, vaan osa kääntyy takaisin jo Partolakeskuksessa. Partolakeskukseen on suunniteltu sellaisia kääntöraiteita, jotka mahdollistavat tällaisen liikennöintimallin. Tässä vaiheessa on koko lailla ennenaikaista sanoa, mitkä linjaryhmät ajavat tuolla minnekin saakka. | ||||
|
|
13.07.2023 02:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Uwe, Suomessa ei palkata ulkomaalaissyntyistä siivoojaa kovinkaan kerkeästi. Syy: tärisyttävästä pelkäämisestä johtuva rasismi. Siis Orpon hallituksen aikana ainakaan...! |
||||
|
|
13.07.2023 02:14 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa video rakennustöistä: https://www.zdf.de/dokumentation/zdf-reportage/baustelle-xxl--stuttgart-21-100.html Jos saksa on hepreaa, löytyy Youtubesta lyhennetty versio https://youtu.be/zYMVes9ygbA , jossa saa konekäännöksen (hammaspyörässä subtitles ja auto-translate). Rakennusinsinööri on iranilainen ja vain 5 vuotta Saksassa ollut, raudoituspunojat ovat turkkilaisia ja betonimiehet puolalaisia. Vaikka muuten arkkitehdin suuruudenhulluus on kuin Baabelin tornin kertomuksessa, kielensekoitus ei näytä olevan ongelmaa. Mutta Suomessa ei voida palkata siivoojaa huonon kieliosaamisen takia. | ||||
|
12.07.2023 23:23 | Otto Tuomainen | ||
| Brnon paikallisliikenteen siirryttyä uusille Etelä-Määrin läänin omistamille junayksiköille näiden 242-sarjalaisten merkittävin käyttökohde on pikajunien vetäminen välillä Jihlava - Plzeň. Jos kaikki menee hyvin, niin tätä liikennettä menen vielä tallentamaan ensi vuonna. Yhden tiedon mukaan České dráhy käyttäisi näitä vuoteen 2025 saakka. | ||||
|
12.07.2023 23:03 | Tapio Keränen | ||
| Matkustajavaunujen päädyistä puuttuvat ylikulkusillat. | ||||
|
|
12.07.2023 22:54 | Hannu Peltola | ||
| Yllättävää, että nämä ovat vielä olleet henkilöjunakäytössä! | ||||
|
|
12.07.2023 22:41 | Hannu Peltola | ||
| Arto, tuo on totta, viime vuosi oli todella poikkeuksellinen Suomen rautatieliikenteessä. Sähköveturi myös pienentää käyttökuluja huimasti, mutta yksi on tietenkin vasta pieni osa koko Fenniarailin veturikannasta. Onko kenelläkään tietoa, milloin sähköveturi on saapumassa? | ||||
|
12.07.2023 22:03 | Simo Virtanen | ||
| On kyllä hieno kuva, mutta täytyy myös todeta, että onneksi telakka muutti 80-luvulla Pernon kaupunginosaan. Aurajoessa ei olisi enää vuosikymmeniin mahduttu rakentamaan jättiläisristeilijöitä. | ||||
|
|
12.07.2023 22:02 | Arto Papunen | ||
| Noh viime vuosi oli poikkeuksellinen.. melkein puolivuotta vähemmällä liikenteellä Venäjän liikenteen vähentyessä ennenkuin gost-vaunujen poikkeuslaki saatiin voimaan ja vielä liikenne alkamaan niillä, olisin voinut veikata suurempaakin tappiota. Saas nähdä mihin tulos ja liikevaihto kasvaa tänä vuonna ja kun sähköveturikin vielä tulee mukaan. | ||||
|
12.07.2023 21:14 | Juha Toivonen | ||
| Aina kun näen (ja samalla haistan) raakapuujunan, tiedostan että edes jokin suurteollisuushaara toimii yhä edelleen Suomessa, ja tuo vientituloja. Paljon on raskasta teollisuutta Suomesta liputettu ulos sitten 1990-luvun, mutta yhä vaan (onneksi!) jotakin on jäljellä... | ||||
|
12.07.2023 21:06 | Marko Laine | ||
| Ei ole tulossa käyttöön. Mahdollisesti joskus rekvisiittaksi Humppilan asemalle. | ||||
|
|
12.07.2023 20:51 | Mikko Herpman | ||
| Mielenkiintoista, onko asetinlaite tulossa Minkiölle käyttöön? | ||||
|
12.07.2023 20:51 | Panu Breilin | ||
| Oliko Järvenpään romulle liikennettä vielä vuonna 2015? Pääosinhan noiden pienten paikkojen romuliikenne loppui 2012 mennessä. | ||||
|
12.07.2023 20:50 | Antti Grönroos | ||
| Käyn joskus kuvaamassa tuon muutoksen. | ||||
|
|
12.07.2023 20:33 | Timo Arolainen | ||
| Varoituslaitteet poistetaan ja ennen rataa tehdään joku putkilabyrintti vauhtien hidastamiseksi. | ||||
|
12.07.2023 20:25 | Pasi Seppälä | ||
| On kyllä hienoa loistetta kuvassa. Matalapaisteisen auringon voi melkein tuntea. | ||||
|
12.07.2023 20:23 | Pasi Seppälä | ||
| Syksyllä vasta lomaa. | ||||
|
|
12.07.2023 19:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisivatko jatkaneet Riihimäelle ja edelleen Saunakallioon? | ||||
|
|
12.07.2023 18:23 | Teppo Niemi | ||
| Avojohto muuttuu sillan alituksessa ilmakaapeliksi. | ||||
|
12.07.2023 17:20 | Onni Tikkala | ||
| Tämä yksikkö on siitä ainutlaatuinen tapaus, että sen sisätilat on uudistettu vihreiden yksiköiden tavoin, mutta ulkokuori jäi tuntemattomasta syystä punaiseksi. Olisi hauskaa, jos se olisi jätetty tarkoituksella harrastajien iloksi, mutta en kuitenkaan usko, että siitä sentään on kysymys. | ||||
|
|
12.07.2023 17:09 | Onni Tikkala | ||
| 6406 on myös puolikas maitojuna. Ehkä Arla halusi tällä järjestelyllä enemmän näkyvyyttä, kun sama mainos voidaan nähdä useammassa eri paikassa yhtä aikaa. Kyseessä on pelkkä veikkaus, joka ei perustu tietoon. | ||||
|
|
12.07.2023 16:59 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on hieno kuva! Kavaltaako mikään, että kuva on 1980-luvulta eikä esim. 1950-luvulta? | ||||
|
|
12.07.2023 16:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunut näyttävät ikkunajaoltaan olevan Olympiavaunuja. | ||||
|
|
12.07.2023 16:37 | Hannu Peltola | ||
| Pasi, tuo on kyllä totta! Onko kesälomat kuitenkin jo lähestymässä? | ||||
|
|
12.07.2023 16:36 | Hannu Peltola | ||
| Todella! | ||||
|
12.07.2023 16:07 | Timo Järvi | ||
| Kiitos tästä kuvasta :) | ||||
|
12.07.2023 16:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Niinimäkikin näkyy jo. | ||||
|
12.07.2023 15:47 | Timo Järvi | ||
| Tätä kuvaa on odotettukin :) Juu, laituri oli kahden lännen puoleisen pääradan ja idän puoleisen sivuraiteen välissä, joista aikanaan kaikki kolme olivat myös sähköistettyjä, mutta muut ratapihan raiteet eivät. Laituri oli hyvällä paikkaa, sillä siinä olevalta runsaalla keltaisella maalilla maalatulta penkiltä istuessa oli hieno tarkkailla järvimaisemaa ja katsella ohi kiitäviä junia. Harmi, ettei tuollaista enää ole... :( |
||||
|
|
12.07.2023 15:23 | Daniel Chepkasov | ||
| Nyt on kyllä hieno kuva! | ||||
|
|
12.07.2023 14:39 | Pasi Seppälä | ||
| No töissä olin ja firman autolla menossa Lahdesta takaisin Kouvolaan. Näissä nykypäivän hommissa ei kerkeä paljon ylimääräisiä pysähtelyjä tehdä. Yhden homman kun saa tehtyä, niin on kaksi uutta odottamassa. Ja porukkaa eikun vähennetään. Joskus vapaa-ajalla sitten... | ||||
|
|
12.07.2023 14:17 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia täsmennyksestä Pasi ja Ossi! Uskon teitä hyvin, tämän kuvan otto tapahtui hyvin hektisissä merkeissä eikä tarkkaan tullut edes katsottua, missä olimme! Olisit Pasi laittanut viestiä meidät nähdessämme, olisi ollut hauskaa taas tavata! Täytyy suunnitella sopivaa junakuvaussesiota sopivaan hetkeen. | ||||
|
12.07.2023 14:13 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Jorma vinkistä, tuo täytyy muistaa seuraavan kerran Riihimäellä kuvatessa! | ||||
|
Kuvasarja: Kesäistä Fenniarailin T7154:n bongausta 5.7.2023 |
12.07.2023 14:11 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jorma! Liitin tähän kuvasarjaan muutamia muitakin samana päivänä kuvattuja junia, mutta pääosa on kuvia T7154:stä. Junien seuraaminen autolla on oikein hauskaa, mutta kuvauspaikat pitäisi kyllä olla suunniteltu ennalta. Tällä retkellä osa kuvauspaikoista meni aika hapuiluksi, kun paikat eivät olleet meille ennalta tuttuja. | ||||
|
|
12.07.2023 14:06 | Hannu Peltola | ||
| Toivottavasti Fenniarail pärjää jatkossakin kilpailussa ja saa myös lisää asiakkaita! Vuoden 2022 liikevaihto 6,3 M€ oli tippunut 9% vuodesta 2021 ja viime vuosi oli ollut Fenniarailille 30 k€ tappiollinen. | ||||
|
|
12.07.2023 11:00 | Jorma Kattelus | ||
| Fenniaraililla näyttää nykyisin olevan kiitettävästi liikennettä. Veturien käyttöaste lienee kohdillaan? | ||||
|
|
12.07.2023 09:50 | Simo Virtanen | ||
| Palvelikohan tämä hiilisatama koko valtakuntaa vaiko vain Linnankadun toisella puolella olevaa Turun Sähkölaitosta? Ilmeisesti suurempaa tarvetta, jos rautatietä pitkin kuljetettiin. | ||||
|
12.07.2023 09:34 | Vertti Kontinen | ||
| Olisivat silloin jo turhan sekalaisessa järjestyksessä (Esim. Genovan eteläpuolelta otetut kuvat, kun sieltä sai karsia oikein huolella). Tästä voisi toki sivustoa jatkokehittää siten, että kuvasarjoihin voisi jälkikäteen muuttaa kuvien järjestystä | ||||