![]() |
20.03. 19:29 | Juha Toivonen | ||
Allekirjoittaneella on vuosien kokemus erilaisista nivelbusseista ja niiden toimivuudesta Suomen talvessa. Ainoa nivelbussityyppi joka toimi edes joten kuten talviolosuhteissa, oli Volvon keskiakselivetoinen B58/B10M. Tampereen "ranskalaiset" Scaniat istuivat talvella, kuin täi tervassa. Ongelmia ja paljon! Poistettiin sopimattomina n. 8-10 vuoden ikäisinä. Yhtään sen paremmin ei selvinneet takatuuppari Volvo nivelet (B7R). Jostakin kumman syystä nyt hankitut sähköbussit ovat lähes kaikki kiinalaisia. Mikä oli se fraasi ja ylevä toteamus kiina-riippuvuuden vähentämisestä ja Eurooppalaisen osaamisen hyödyntämisestä julkishankinnoissa? Yksityisille huudetaan mediassa kuorossa, kuinka Temu, Schein, jne.. ei, ei ei. Nuo tuhoavat Euroopan/Suomen talouden, mutta annas olla, kun on julkishallinnollisista hankinnoista kyse. Vastaus on: Tilataan Kiinasta. Kuinka monta sataa BYD:iä, YUTONGia, Ling Longia ym muita vastaavia on jo tullut? Raideliikenne toimii paikkureissakin erinomaisesti. Lisäksi sen haluttavuus/arvostus on asiakkaiden keskuudessa varsin suuri. Nopeasti ja varmasti. |
||||
![]() |
20.03. 19:03 | Lasse Holopainen | ||
Suomi ja euro. | ||||
![]() |
20.03. 18:40 | Jouni Halinen | ||
Nosto jälleen, eli mikä maa mikä valuutta? | ||||
![]() |
20.03. 18:16 | Eljas Pölhö | ||
Maaria 1939 oli Km 262+698. 1970-luvulla sen olisi pitänyt olla 262+282...284 (eroa vanhaan 424...426 m). Aura on toinen, missä vorgin lp-haku antaa oudomman (pyöristetyn) km-luvun, eli 1939 = Km 244+916, 1970-luvulla 244+490...492 |
||||
![]() |
20.03. 18:08 | Lasse Holopainen | ||
On se vaan komia kampe. | ||||
![]() |
20.03. 16:49 | Jouni Halinen | ||
Voi voi. Esa on pahoittanut mielensä aika pahasti viimeaikoina monestakin eri asiasta, viimeisempänä henkilöistä jotka ajavat rahoitusyhtiön rahoittamalla/omistavalla Audilla auto+juna parkkipaikoille. Minulla on itsellä ”ohjenuorana” aina arvioida (itse iroonisesti), että onko joku asia kuitenkin tyhmää/sopimatonta/väärää /kateuteen oikeuttavaa vertaamalla sitä liialliseen viinanjuontiin, eli kumpi on tyhmempää ko. asia tai se viinanjuonti. Omalta kohdalta vertaan esim. että kumpi on tyhmempää, pienen valkoisen ”narupallon” siirtely kumpuilevalla nurmialueella työaikaan siinä oleviin pieniin reikiin kontra viinanjuonti. Vaikka minua kuinka kiukuttaisi/vit*****si se, että joillakin on mahdollisuus ja tarvittavat rahavarat sitä tehdä, niin pidän sitä kuitenkin fiksumpana asiana kuin viinanjuontia, jota itse aivan liian paljon harjoitan. Koita Esa päästä nyt näistä asioista yli. Oletko jo hyväksynyt mielessäsi sen tosiasian että Suomi liittyi Natoon?. Kuuluuhan vanha sanonta ”että aika parantaa haavat”. Voisi kuvitella että näin on tapahtunut sinunkin kohdallasi menneenä 2 vuoden ajanjaksolla? varsinkin jos olet tarkastellut tapahtunutta tarkemmin "isossa kuvassa". Mm. siinä mielessä kun nyt on rumppi vallassa ja ilman Natoa/Usaa olisimme yksinämme vain pienenpieni lihanpala putinin hampaankolossa. Toinen juttu Esa. Kirjoitit aiheesta Teollinen muotoilija, Mulla on meneillään yksi projekti, Sain viimeviikolla siihen paprut PRH:ta sille myönnetystä patentista. Nyt olisi vielä tarkoitus tarkastella tuotetta juurikin niiltä määrein kuin kommentissasi kirjoitit ”Tuotteen myytävyys/kauneus/valvistettavuus/valmistuskustannukset/käytön turvallisuus” ja jotkin muutkin asiat kaipaavat huomiota. Eli onko sulla ”plakkarissa” joku ”sopiva ja pätevä” alan ammattilainen. Kun heitä kukkelilla hakee niin vaihtoehdot ovat aika vähissä. |
||||
![]() |
20.03. 16:04 | Petri Sallinen | ||
Esa: voidaan kyllä tuottaa pienoismalli Hr11-veturista. Hinnoitellaan malli siten, että lisätään hintaan ylimääräinen 50-100 euroa, joka tilitetään lyhentämättömänä rautatiemuseon Hr11-kunnostusrahastoon. Katsotaan, minkälainen itku uudesta hinnoittelumallista syntyy :) | ||||
![]() |
20.03. 15:59 | Petri Sallinen | ||
Tämän linkin takaa löytyy 181 yleisölle avointa museorataa Brittein Saarilta ja Irlannista. https://www.heritage-railways.com/names.php Noin 20 kohteessa olen vieraillut. Ei niissä suuri raha näy tai siirtomaista kerätty vanha vauraus. Britannia on luokkayhteiskunta ja tämä näkyy museorautateillä. Harrastajat puskevat duunia kädet rasvassa ja yrittävät keksiä tapoja, joilla saada rahoitusta museoradan, kaluston ja kiinteistöjen ylläpitoon. Sydämellistä ja ystävällistä porukkaa. Harrastajien vaimot ja perheenjäsenet pyörittävät kahviloita — joita voi olla useita, jos museoradalla on useampi asema. Homma edellyttää sitoutumista, vastuunkantoa ja ennen kaikkea yhteisöllisyyttä. Englantilaisessa lehdistössä on jo pidempään arveltu sitä, että museorautateillä alkaa pudotuspeli. Väki vanhenee eikä porukkaa riitä enää tekemään duunia — olipa sitten kyseessä kaluston kunnostaminen, liikennöinti ja muut organisoituminen. |
||||
![]() |
20.03. 14:42 | Jimi Lappalainen | ||
Kuvasarja: https://vaunut.org/kuvat/?u=14&d=3.11.2006 | ||||
![]() |
20.03. 14:32 | Antti Ojala | ||
Petrin idea osakeyhtiön perustamisesta on hyvä siitä syystä, että yhtiökokouksiin pääsee vain ostamalla osakkeita. Yhtiökokouksista ei tule mitään avoimia torikokouksia, johon kaikki jäsenanomuksen täyttäneet voivat kokoontua riitelemään ja pätemään numeromuistillaan, niinkuin yhdistyksissä on usein tapana. Uusia vereksiä voimia on syytä löytää, jos hanketta aiotaan edistää. Me emme ole JPL:n kanssa kiinnostuneita tästä hankkeesta missään oloissa. - Meidän aikamme on kulunut lauteilla Suomen Riitely-yhdistyksen perustamiskokouksissa. Useita Jack Danielseja juotuamme, peruskirjaluonnokseen on kyllä saatu aikaan koko joukko eriäviä mielipiteitä. | ||||
![]() |
20.03. 14:00 | Teppo Niemi | ||
Onhan noita yksitysrahoitteisia projekteja ollut myös leveäraidepuolellakin.... | ||||
![]() |
20.03. 13:36 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Teppo, minun nähdäkseni Jokioisten porukka näyttää olevan tiiviimmin sitoutunut omiin kuvioihinsa. Johtunee ilmeisesti MRY:n radan maantieteellisestä - sanoisinko - "suppeudesta". Heidän yhteyshenkensäkin on ihailtavalla tasolla, näin Helsingin horisontista katsottuna. SRHS:n jäsenten asunto-osoitejakautuma ei näytä Hr11:ä ajatellen yhtä "tiiviiltä kasautumalta". Kuten olen jo sanonut, Hr11 tarvitsee ehdottomasti oman Goebbelsinsa, yksilönä tai "huutosakkina". SRHS:n jäsenillä tietenkin omat spesialiteettinsa: herra Hannulla luoteis-USA-maailman Luojana, minulla virkatarvekalusto ja muu suunsoitto, herra Petrillä Mallimestariroolinsa, mister JR:ää Tammelasta Mäntättää, ynnä muuta "kovjoki-porhanlättä-porvoota" kaikkineen. Toisaalta, Hr11 olisi - hmm, - kertaprojekti... ? Ehdotan asialtaasen ryhmän perustamista, yhteydet joko etänä tai face to face jossain neukkarissa. Asiaan sitoutuneisuutta auttaisi ihan virallisen yhdistyksen perustaminen byrokratioineen kaikkineen. Tällä tavoin (sopivilla yhteysupseereilla täydennettynä) asia saattaisi jopa edistyä! Eikä yhdistyksestä loikata kesken kaiken pois, ikäänkuin kaljabaarissa pissalle ja pakoon! |
||||
![]() |
20.03. 13:35 | Jimi Lappalainen | ||
Näköjään enää ei tule sitä " (Käyttäjä muokannut 20.03.2025 13:27:52) " -lisää kommentteihin, jos niitä muokkaa. | ||||
![]() |
20.03. 13:27 | Rasmus Viirre | ||
Tällä se on joka kerta pintamaali vain kulahtaneempi ja kulahtaneempi… :) Millä halppismaalilla ko. yksilö maalattu???? Kohta se on täysin valkoinen! | ||||
![]() |
20.03. 13:24 | Jimi Lappalainen | ||
Voi huh huh! :D | ||||
![]() |
20.03. 12:45 | Jimi Lappalainen | ||
Eljas, mikä oli Maarian ratakilometrilukema? | ||||
![]() |
20.03. 12:18 | Jimi Lappalainen | ||
Mielenkiintoinen tuo Juuriaismäen kivilouhimo. | ||||
![]() |
20.03. 12:04 | Rainer Silfverberg | ||
Hieno kuva! Kumma että Saksan suurimmalla rautatieasemalla ei ole väenpaljoutta sunnuntai-iltana? Missä lienevät ihmiset, kotona katsomassa jalkapalloa? | ||||
![]() |
20.03. 11:10 | Jouni Halinen | ||
Tässä kuvassa esiintyy mukula ja nupukiveä ja vielä päälle kivinen "laatoitettu" kulkuväylä, tämä sen takia että mukula/nupu kivillä kävely oli joskus vähän haastavaa. Kuva on vuodelta 1892. https://vaunut.org/kuva/161432?s=1 Noppakivestä: Noppakivi on muodoltaan kuutiomainen, koneellisesti hakattu kivi. Lohkotun keskikokoisen noppakiven ulkomitat ovat keskimäärin 90x90x90 mm ja ne voidaan asentaa miten päin hyvänsä. Helsingissä tyypillisiä ovat kirjavat noppakiveykset, jotka tehdään monesta eri kivimateriaalista (Lähde: Helsinkin kaupunkin sivut). Nykyjään erillaiset kivimateriaalit ovat aikasen hinnakkaita. Vielä 90-luvulla rouvien kovasti tykkäämää "seulanpääty" (mukula)kiveä sai 20 markalla (sorakuoppa) kivifirmoista (maksu suoraan kauhakuormaajan kuskille) mukaan niin paljon kuin kyytiin sai mahtumaan. Nykyjään samaa kiveä myydään erikoisissa säkeissä ja hinta ei ole enää halpa. Kun Stadissa alkoi 60-luvulla kaiken vanha hävittäminen, niin kaikenlaiset (pääosin nupukiveä) kivimateriaalit ajettiin surutta merentäyttöön, pääosin Jätkäsaari, Hernesaari ja Länsisatama alueille. Jos saisi tiedon siitä, että missä tätä täyttöä on enimmälti Hernesaaressa (säilyy nykytilassa ainakin seuraavat 10 vuotta) niin kaupunki tekisi hyvän tilin jos se kaivaisi ne jälleen päivänvaloon. Lähde: Mun isoisä Gunnar H oli 50/60-luvulla töissä (Hernesaaressa) Fordilla ja kertoi näkemästään meille pikkukundeille. Alue 1943 https://kartta.hel.fi/link/0aU536E Alue 1976 https://kartta.hel.fi/link/0aU5mSr Alue 2024 https://kartta.hel.fi/link/0aUbXTs |
||||
![]() |
20.03. 10:45 | Teppo Niemi | ||
Ja onhan Suomessa yksityisrahoituksella hoidettu joitakin kalustoprojekteja: Esimerkkinä käykööt vaikkapa JR5. Ja taitaapa nytkin olla joitan projekteja käynnissä ainakin hyvin pitkälti yksityisrahoituksella, jos olen asian oikein ymmärtänyt. | ||||
![]() |
20.03. 10:35 | Kari Haapakangas | ||
Resurssikysymyshän se on. Britanniassa (Englannissa) on vanhaa rahaa ja siirtomaista kerättyä vaurautta, sekä melkoista volyymia. Kyllähän muutama lentokuntoinen spit löytyy, mutta onko se nyt sitten paljon vai vähän, kun niitä aikoinaan tehtiin tuhansia? Suurin suomalaisten käyttämä konesarja lienee ollut ME 109G, ja niitäkin saatiin puolentoistasataa. Kiva jos niitä olisi säilynyt lentokunnossa, mutta milläpä olisit niitä säilynyt, kun maksoimme velkaa itänaapurille eikä aikaa, rahaa, tiloja tai kiinnostusta ollut vanhojen koneenraatojen säilyttämiseksi. Lentokone (vallankin sota-ajan tuote) happanee melkoisen nopeasti ulkosäilytyksessä kelvottomaan kuntoon. Veturissa on sen verta enemmän malmia kiinni, että sen maatuminen alkuperäiskuntoon kestää huomattavasti kauemmin. Nythän ne ovat ne viimeiset hetket pelastaa rautatieperintöämme tulevillekin sukupolville. Jotain on vielä jäljelläkin ja vaurautta on sitäkin jo jonkin verran kertynyt. Vielä puuttuu se "joku muu", joka kävisi taistoon byrokratiaa vastaan rahoituksen ja huolenpidon saamiseksi näille viimeisille jäänteille. |
||||
![]() |
20.03. 10:22 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Petri, Englannissa tosin historian arvostus on aina ollut suurempaa kuin täällä Suomessa (milloin kummankin naapurimaan alus- tai puskurivaltiona). Siellähän on jopa lentokuntoiset Spitfiretkin starttivalmiudessa milloin minkäkin muistopäivän koittaessa? Suomi häpeää historiaansa, vaikka kuinka hehkutettaisiin jääkärimarssia. Eikä täällä ei ole perinteitä siinä määrin kuin englantilaisilla. Siitä se ero johtuu. |
||||
![]() |
20.03. 10:19 | Panu Breilin | ||
25.4.2022 on kulkenut viimeinen sellainen tavarajuna jolla on ollut määränpäänä Kotkan satama. https://juliadata.fi/timetables?s=55773&d=25.4.2022 | ||||
![]() |
20.03. 09:30 | Petri Sallinen | ||
Onko 160 000 paljon vai vähän? Jos tuhat harrastajaa maksaa 200 euroa jokainen, niin kasassa on 200 000 euroa. Eikös pelkästään SRHS:ssä ole jäseniä likimain tuplamäärä, jolloin potentiaalia olisi vähän enemmänkin. Lähes aina olettamuksena näyttää olevan se, että valtion tai jonkun muun kuin harrastajien olisi maksettava jonkun laitteen kunnostaminen. Esimerkiksi Englannissa suurin osa tämän alan rahoituksesta on yksityistä. | ||||
![]() |
20.03. 09:27 | Jorma Rauhala | ||
Ei mukulaa eikä modernia noppaa, vaan sitä ihka tavallista jokapaikan katupäällystettä eli NUPUkiveä. | ||||
![]() |
20.03. 09:25 | Tuomo Kärkkäinen | ||
^^Olisivatko olleet noppakiviä? | ||||
![]() |
20.03. 09:22 | Tuomo Kärkkäinen | ||
"Fiat iustitia, et pereat mundus" (Johannes Jacobus: Loci Communes (1563)). | ||||
![]() |
20.03. 09:05 | Esa J. Rintamäki | ||
Piristävän värinen hrududu! | ||||
![]() |
20.03. 09:04 | Esa J. Rintamäki | ||
Olen aina uskonut oikeuden voittoon, hyvät herrat. | ||||
![]() |
20.03. 09:02 | Esa J. Rintamäki | ||
Erään rautatieaseman tavaratoimiston virkailijat saivat tiukan ohjeen asemapäälliköltä: - rahtimaksuja laskettaessa - "paperista on käytettävä molemmat puolet". Olihan tuolloin käynnissä ne "Tarkan Markan Talkoot!" Virkailijoiden suhtautuminen asiaan: - ripustivat saman ohjeen vessan seinälle! |
||||
![]() |
20.03. 08:27 | Jari Välimaa | ||
Superbussin konseptikäsikirja Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on hyväksynyt superbussien konseptikäsikirjan jatkotyöskentelyn perusteeksi. Konseptikäsikirja tarjoaa määritykset, vaatimukset ja laatustandardit superbussiliikennöinnille, kalustolle ja infralle. https://www.nysse.fi/ajankohtaista/uutiset/superbussipalvelun-maaritykset-ja-tavoitetila-hyvaksyttiin-lautakunnassa.html |
||||
![]() |
19.03. 22:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
Työpaikkahumoristisen »menettelyohjeen» on laatinut Mäntyluodon asemapäällikkö perjantaina 19/7-2002. Historian siipien havinaa ja muisto menneiltä rautatieläisajoilta... | ||||
![]() |
19.03. 22:24 | Jaakko Pehkonen | ||
Mielenkiintoista että operaattori ohjeistaa kahvinkeittoa. | ||||
![]() |
19.03. 22:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
Jos onkin, niin ainakin alustan tarvikelaatikon luukku on vaihtanut väriään punaisesta harmaaksi. | ||||
![]() |
19.03. 22:05 | Jimi Lappalainen | ||
Katsopas vain, onko taustalla tämä: https://vaunut.org/kuva/102454 ? | ||||
![]() |
19.03. 22:03 | Kimmo Huhta | ||
Vajaa kymmenen vuotta sitten ramppasin museon kirjastossa tiheään. Silloin tuli juteltua amanuenssi Herrasen kanssa niitä näitä varsinaisen kirjastoasiani ohitse. Hän mainitsi museon piirissä olleen keskustelua, että liikkuvan kaluston kokoelma karttuu jatkossa vain pienoismallien muodossa. Syynä tilan puute. Ja niin kai se totta onkin. En muista tyhjää tilaa siellä nähneeni. | ||||
![]() |
19.03. 21:34 | Kevin Glynn | ||
Veturin kylkeä on myös töhritty mutta sitä ei näe tästä kuvasta. | ||||
![]() |
19.03. 20:48 | Noah Nieminen | ||
Keulaa on joku nähtävästi töhrinyt. | ||||
![]() |
19.03. 18:26 | Panu Breilin | ||
Näitä Dr19-vetoisia junia on Pieksämäen ympäristössä alkanut näkyä aika paljonkin. | ||||
![]() |
19.03. 18:18 | Panu Breilin | ||
Maaveden vuonna 2004 purettu asemarakennus sijaitsi tuossa junan kohdalla radan vasemmalla puolella. | ||||
![]() |
19.03. 18:02 | Raimo Harju | ||
Petrin ehdotus vaikuttaa hyvältä, sen tuotolla sais ehkä hankittua parempi sateensuoja kuin tuo pressu. | ||||
![]() |
19.03. 16:24 | Markku Naskali | ||
Eivät ne kivet olleet mukulakiviä :) | ||||
Kuvasarja: Ruokaa junassa |
19.03. 15:36 | Tor Lillqvist | ||
No, riippuu ihan yhtiöstä. VR:n ravintolavaunujen tarjonta ja palvelu on erittäin kilpailukykyistä (laajuuden ja mukavuuden puolesta) jos vertaa vaikkapa SNCF:n, Renfen, tai Trenitalian suurnopeusjuniin. ČD, ÖBB, DB, LNER ym on sitten eri asia. Mutta valkoisia pöytäliinoja ja tarjoilijoita kuten ČD:llä ja MÁV:lla ei ole Suomessa, mutta on ne Manner-Euroopassakin häviävä luonnonvara. SJ: Einesruoka ostetaan pakattuna ja lämmitetään itse mikrossa. |
||||
![]() |
19.03. 15:32 | Juha Kutvonen | ||
Veturin kunnostuksen esteenä oli silloin, n. 20 vuotta sitten, rahapulan lisäksi tilapula; museolla ei ollut sille näyttelytilaa. Luulenpa, että tilanne on edelleen sama - ja ainahan ongelmille on helpompi keksiä syitä kuin ratkaisuja. | ||||
![]() |
19.03. 15:30 | Tor Lillqvist | ||
Kuva on otettu Italiassa mutta juna on itävaltalaisen ÖBB:n Railjet. Reitti taitaa olla Bologna–München, eli kuuluisan Brenner-radan kautta kulkee. | ||||
![]() |
19.03. 14:43 | Petri Sallinen | ||
Englannista löytyy monia hyviä tapoja tukea kunnostusprojektien rahoitusta. Yksi tapa on perustaa yritys, joka tuottaa erilaista Hr11-esineistöä (T-paitoja, mukeja, alumiiniin jyrsittyjä veturin valmistajalaattoja, Hr11-pienoismalleja tms.). Harrastajien vetämä yritys kauppaa esineistöä erilaisissa tilaisuuksissa. Kaikki tuottonsa yritys tilittää korvamerkittynä rautatiemuseolle. Korvamerkintä tarkoittaa sitä, että rahoja ei saa käyttää muuhun kuin Hr11-veturin kunnostamiseen. Kuka tahansa harrastaja voi lunastaa yrityksestä osakkeita esim. 500 euron kappalehintaan. Tästä yritys saa pääomia tuotantoaan varten. Tällaisia porukoita näkee useampia jokaisessa englantilaisessa rautatienäyttelyssä tai tapahtumassa. Samalla voidaan todentaa se, mikä harrastajien halu kaivaa omaa kuvetta todellisuudessa on. |
||||
![]() |
19.03. 14:35 | Juha Kutvonen | ||
Joskus vuosia sitten yrittäessäni Hr11-ahdistuksessani lobata veturin kunnostusta rautatiemuseolla sain sieltä pysäyttävän kustannusarvion: ulkoinen restaurointi 160.000 euroa. Käyttökuntoon saattamisen hintaa en lähtenyt edes arvailemaan... Sen verran sain kuitenkin hyviä uutisia, että veturin laatat, numerot ja siipipyörälogot ovat tallessa. Museolla on ainakin jotain laittaa vitriiniin sitten aikanaan, kun muuta ei ole jäljellä. |
||||
![]() |
19.03. 14:21 | Juha Kutvonen | ||
Joensuun ja Savonlinnan yhdistelmäjunaa H 831/H 911 Pieksämäen ja Huutokosken välillä ei ajettu enää keväällä -88. Junat oli eroteltu omille viivoilleen lättäajan viimeisellä aikataulukaudella 187 (27.9.1987 alk). Joensuun H 831 lähti Pieksämäeltä klo 8:00 ja H 911 Savonlinnaan 8:20. Huutokoskella H 911 kohtasi Savonlinnasta saapuvan H 912:n klo 8:52. | ||||
![]() |
19.03. 13:15 | Teppo Niemi | ||
Ja kyllä Esa kirjoittaa asiaa. (Vrt esimerkiksi Jokioisten Museorautatien LWR6 tuliputkiremppa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/TalousarvioMietinto/Documents/VaVM_25+2024.pdf) | ||||
![]() |
19.03. 10:09 | Leevi Halonen | ||
Herra Esalla on taistelijan sielu! :) Jatka samaa rataa Esa! | ||||
![]() |
19.03. 08:25 | Teuvo Piirainen | ||
Pitäisikö Esan ottaa taas pieni loma vorgista? Jutut on olleet pari päivää sen verran sakeaa uhoa joka suuntaan, että raitis ilma ei tekisi pahaa. Tietokoneen ääressä aamusta iltaan istuminen ei tee kenellekään hyvää. |