Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.02.2023 19:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Nailonsukkien historia on kyllä erilainen: Vielä 1930-luvulla amerikkalaiset naiset käyttivät silkkisukkia. Vaikka silkki onkin miellyttävän tuntuinen materiaali, se oli epäkäytännöllinen sukissa: joustamaton ja helposti rikkoutuva. DuPont palkkasi Wallace H. Carothersin tekemään tutkimusta synteettisistä materiaaleista. Vuonna 1939 Carothers keksi Fiber 6-6 -kuidun. Se sai nimen Nylon, suomeksi nailon. Toisen kertomuksen mukaan ensimmäiset nailonsukat valmistettiin jo vuonna 1937. Joka tapauksessa nailonsukkien läpimurto seurasi niiden esittelyä vuoden 1939 maailmannäyttelyssä New Yorkissa. DuPont näki nailonin arvon silkin korvaajana. Uuden kuidun kallis tuotekehitys vaati suuria markkinoita. Ja nailonsukkien menestys olikin valtaisa. Silkki oli tuotu Japanista, ja siitä oli sukkien lisäksi valmistettu myös mm. laskuvarjoja ja köysiä. Japanilaisten hyökättyä Pearl Harboriin nailonista tulikin militäärituote, ja siitä alettiin valmistaa mm. laskuvarjoja. Laskuvarjokankaan ja nailonsukkien kudos olivat erilaiset: Sukkiin tuli helposti silmäpakoja, mutta laskuvarjossa oli ripstop-kudos, joka sieti pieniä vaurioita. |
||||
|
27.02.2023 19:35 | Markus Räsänen | ||
| Eihän tässä nykyisessä laiturimallissa ole mitään kummallista, kuten niissä vanhemissa, kun laituri oli kiskojen välissä. Kiskojen väli laiturit oli hienoja, kun juna tuli kummastakin suunnasta, niin imu veti kumpaakin suuntaan. Ainakin Kouvola-Lahti väillä henkilöjunat saavat mennä 160km/h. |
||||
|
27.02.2023 19:10 | Teemu Sirkiä | ||
| Tässä kuvassa näkyy erikoisuus, joka on yhä olemassa. Kolmannella raiteella on raiteensulut, mutta silti se on varustettu lähtösuunnan pääopastimin. | ||||
|
27.02.2023 17:48 | Antti Grönroos | ||
| Jimi, Puhoksella ei ole ollut henkilöliikennettä. Olen kuullut, että on yritetty siirtää matkustajajunien pysähdys Kiteeltä tänne Puhokselle. Taustalla näkyy VR:n rakennus | ||||
|
27.02.2023 17:36 | Markku Naskali | ||
| Katselen kaiholla tuota laituria! Tuollaisia ne olivat. Joskus jopa kylän miesten talkoilla tekemiä. Jos nyt joku haaveilee seisakkeista, sanotaan että ainakin miljoona euroa maksaa ja juna viivästyy minuutin. Siis mahdoton toteuttaa. |
||||
|
|
27.02.2023 16:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei kai täällä ole ollut edes henkilöliikennettä? | ||||
|
|
27.02.2023 15:35 | Tapio Keränen | ||
| Kuvanottoaikaan Puhoksessa ei ollut matkustajalaituria. Lyhyt kuormauslaituri oli viitosraiteen varrella liikennepaikkarakennuksen vasemmalla puolella. | ||||
|
|
27.02.2023 15:26 | Hannu Peltola | ||
| Nuorena poikana Etelä-Ranskassa tuli notkuttua asemalaiturilla, jonka ohi TGV pyyhälsi varovastikin arvioiden 250 km/h. Pelästyksen jälkeen muistiin jäi unohtumaton kokemus... | ||||
|
|
27.02.2023 15:18 | Markku Naskali | ||
| Enpä ole pystynyt mittailemaan, mutta myös Lempäälässä mennään matkustajalaiturin ohi ykköstä välillä melkoista haipakkaa. Hirvittää kun siellä usein juoksentelee laiturilla pikkulapsia. Olisi kaiketi teknisesti mahdollista ajaa sitä väliraidetta eteläänkin päin, mutta kaiketi se taas hidastaisi jonkun sekunnin? |
||||
|
27.02.2023 15:13 | Petri Sallinen | ||
| Tämä oli hyödyllinen tieto. Minulla on kaksi erilaista Mustan kirjan piirustuslehteä Gkk-vaunusta. Toisessa on kattokaide ja toisessa se on vedetty punakynällä ylitse, mutta ajankohtaa kaiteen poistolle ei ole merkitty. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7186.msg52315 |
||||
|
|
27.02.2023 15:05 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Toijalassa läpikulkevat IC:t hidastelevat 120 km/h:iin, mutta sen jälkeen pääsee kiihdyttelemään ja tässä Viialan kohdilla nopeus lienee 180...200 km/h välillä. | ||||
|
|
27.02.2023 14:34 | Pasi Seppälä | ||
| Vai tarkoitatko "urheilujunan tuntua" :) Kuva on mainio. Lumipölly kertoo, että vauhtia on. | ||||
|
27.02.2023 13:55 | Kari Haapakangas | ||
| Roomalaiskatolinen pastori-isä... varmaankin hengellisessä mielessä isä, ei niinkään fyysisessä. | ||||
|
|
27.02.2023 13:25 | Panu Breilin | ||
| Vuonna 1941 ilmestyneen muutoslehden mukaan Gkk-vaunuja käsittelevä lehti on poistettava mustista kirjoista. Joten liekö sitä juurikaan jäljellä missään? | ||||
|
|
27.02.2023 12:42 | Timo Anttila | ||
| Pinkit Tytöt ei taida olla sukua Pastorille… Hauskan hyvin tunnistettu! |
||||
|
|
27.02.2023 12:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Silmää iskevä herra ja välttelevä daami: Preiser 45055, 'Seated passengers' (3 hlöä), era I. Pastori-isä ja tytär: Preiser 45054 'Pastor and girl', era I. Pastorska: Preiser 45053, 'Couple with parasol' (2 hlöä), era I. Penkki: Pola pol331734? Joskus on vain hauska tunnistaa asioita. |
||||
|
|
27.02.2023 12:07 | Eljas Pölhö | ||
| Joensuusta Niiralaan mennessä kilometrit 1968 olivat: 592+650 Tikkala 590+105 Saunakari 588+285 Särkilahti 586+418 Säkäniemi vaihde (erkanemisvaihde, Parikkalan suunnasta 480+180) 586+020 Lapinaho 583+976 Onkamo (1.3.1973 nimeksi muutettiin Valkeasuo) 479+160 Parikkalan suuntaan avattiin Säkäniemi niminen seisake 23.5.1971 479+160 Onkamo (entinen Säkäniemen seisake) 1.3.1973 (väärä vuosi ed. viestissäni, mutten pysty korjaamaan sitä) Vaihteen 480+180/586+418 nimeksi näyttää jääneen Säkäniemi Kuten Teppo jo mainitsee, niin Lapinahon ja Onkamon välillä oli tieyhteys ja tämä yhteys mainittiin junanvaihtomahdollisuutena, esimerkiksi 1984 kesäturistissa EP7 ->H886 ja H883 ->P2 |
||||
|
|
27.02.2023 11:54 | Kari Haapakangas | ||
| Valtatien silta näyttää kuvassa yllättävänkin kapealta huomioiden sen, että tie ylitti ratalinjan jokseenkin niin loivasti kuin se on mahdollista. Olipa sillan päällä vielä neljän tien risteyskin, vaikka nykyisellään valtatie 6 on pykälöity hieman Joensuun suuntaan. | ||||
|
|
27.02.2023 11:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmanpuoleinen herra miettii: - silmänisku junassakaan johtaa harvoin mihinkään lähempään kanssakäymiseen, mutta hauskaa olisi sentään yritellä jotain pikkuflirttiä...? Vaaleanpunaisessa puvussa oleva tytsky miettinee: tulikohan korsetti liian tiukalle, hankala hengittää. Roomalaiskatolinen pastori-isänsä muistuttaa kaupungissa olevista houkutuksista. Tytskyn äiti, samoin vaaleanpunaiseen pukeutunut papinrouva taas: - Maria kultaseni, ongelmatapauksissa auttaa Christliche Verein für junge Mädel (= NNKY). |
||||
|
|
27.02.2023 11:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Lieneeköhän kukaan ostanut matkalippua Lapinahon ja Säkäniemen välille? Yhdistettiinö ne jossain vaiheessa Onkamoksi? | ||||
|
|
27.02.2023 10:54 | Teppo Niemi | ||
| En sanoisi vierekkäin, vaan lähekkäin, olihan noiden välillä käveltävää ja muistaakseni vielä tuon maantienkin ylityskin matkalla. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/4/4232/423203/423203_1975.jpg | ||||
|
|
27.02.2023 10:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tässä siis ollut kaksi erinimistä liikennepaikkaa vierekkäin, toinen vanhalla Karjalan radalla ja toinen uudella? | ||||
|
27.02.2023 09:53 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta liittyykö linkin takana oleva kuvaus siihen, että Sr2:ssa oli uutena kuumenemisongelmia akseleissa ja sarja oli 90-luvun lopulla hetkellisesti liikenteestä poistettunakin tästä syystä? Silloin puhuttiin laakeriongelmista mutta oliko todellinen syy tässä vai laakereissakin silti vikaa? Ainakin yksi liikenteestä poistaminen sattui nimenomaan reippaan pakkasjakson aikaan https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003775283.html ja silloin hiukan epäilytti "virallinen" selitys, että kova talvikeli ja ongelmat osuivat vain sattumalta samaan hetkeen. | ||||
|
27.02.2023 09:20 | Marko Vornanen | ||
| GRK:n sähköradan huoltovaunu. Valmistajan sivut: https://www.svi-spa.com/default.asp?lng=EN | ||||
|
27.02.2023 08:11 | Kari Haapakangas | ||
| Hyvä esimerkki siitä, miksi ratapihan KAIKKIA raiteita ei kannata sähköistää. | ||||
|
27.02.2023 07:16 | Topi Lajunen | ||
| Briteissä myös. | ||||
|
|
27.02.2023 07:13 | Topi Lajunen | ||
| Eivät liity Timon blogilinkin ongelmakuvaukset tämän kuvan ongelmaan. | ||||
|
|
27.02.2023 06:32 | Jukka Ahtiainen | ||
| https://vaunut.org/kuva/109130?s=1 https://vaunut.org/kuva/109131?s=1 |
||||
|
|
27.02.2023 06:16 | Teppo Niemi | ||
| Tuo painonappisysteemi on käytössä.myös Saksassa ainakin STBn junissa. Itsekin ole sitä käyttänyt jäädessäni pois Oberohnin liikennepaikkalla. | ||||
|
|
27.02.2023 06:12 | Teppo Niemi | ||
| Mitä todennäköisimmin. | ||||
|
|
27.02.2023 02:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Peltipoliisin kättä ojoon? Vanhat JT:t tunsivat seisakeopastimen myös täällä Suomessa. Ruotsissa vastaava esine tunsi nimen "Plåtstinsen". Miksei meillä? Ajatushan on hyvä! |
||||
|
27.02.2023 00:41 | John Lindroth | ||
| Landwasserviadukt 65m korkea ja 136m pitkä rautatiesilta kuuluu vuodesta 2008 osana "Albulabahn"rautatietä UNESCO n maailman kulttuuriperintöön. Sen ylittää päivittäin 60 ja vuosittain n.22000 junaa. Rakennuttajina mainitaan yhtiö Mueller&Zeerleder,ensimmäiset junat ylittivät sen lokakuussa 1902. | ||||
|
Kuvasarja: Sr2 3209:n telin vaihto Seinäjoen ratapihalla 26.2.2023. |
27.02.2023 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä, mainiota dokumentointia tapahtuman kulusta (= Sr2:n ongelmista !). | ||||
|
26.02.2023 22:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Paikka: https://www.openstreetmap.org/#map=18/55.54559/37.54508 | ||||
|
|
26.02.2023 22:55 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä Onkamon-Säkäniemen ym seutu on oikeastaan rautatiehistorian nippelitiedon todellinen kompastuskivi. Vaihde, jossa Säkäniemeltä erkani vaihde Niiralaan oli rakennuskertomuksen mukaan Km 480+185 ja vuoden 1968 rataosaselosteen mukaan 480+180 (tai 586+418 Varkaus-Joensuu kaitta). Kuvan tiesillan sijainti on Km 479+331. Vorgin mukaan [Onkamo] on avattu nimellä Säkäniemi 23.5.1971 Km 479+160 ja muutettu 1.3.1979 nimeksi Onkamo. Tämä sopii hyvin tiesillan km-lukuun, mutta ei kuvassa näkyvään nimikylttiin. Toisaalta Säkäniemen km-luvuksi on annettu 480+242 (Joensuun kautta 586+873) ja avaamisajaksi 1.12.1965. Riittääkö tiedot, että tästä alueesta voisi laatia kaaviokuvan? (Säkäniemellä oli turvavaihde, joka ei ilmene kilometreistä tai nimistä). |
||||
|
|
26.02.2023 22:42 | Otto Tuomainen | ||
| Myös Tšekissä harrastetaan paljon vain tarvittaessa pysähdyksiä. Junasta löytyy painonappi, jota kuulutuksessa pyydetään painamaan. Napin painamisen jälkeen tulee vielä uusi kuulutus jossa ilmoitetaan että juna pysähtyy ko. asemalla. | ||||
|
|
26.02.2023 22:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Jäitkö Teppo Lapinahossa pois? :) https://vaunut.org/kuva/118639 | ||||
|
26.02.2023 22:31 | Arto Papunen | ||
| Montakohan raivausautoa on VR:llä enää jäljellä? | ||||
|
|
26.02.2023 22:23 | Jorma Toivonen | ||
| Olisihan tämä voinut pitää alkuperäisenkin nimensä Säkäniemi, joka sillä oli 28.2.1973 saakka. SKS |
||||
|
|
26.02.2023 22:05 | Petri Soronen | ||
| N e ä nkö oikein että laituri on varsin kaukana junasta? | ||||
|
|
26.02.2023 21:46 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä mallissa Tanskassa kuljettaja ilmoittaa seuraavan seisakkeen ja jos sillon kukaan ei paina pysäytysnappia, niin ohi ajetaan, ellei joku ole pannut seikkeella peltipoliisin kättä ojoon. Tämä on niin helppo ja toimintavarma systeemi, että ihme ettei tätä ei ole mitenkään huomioitu Suomessa, missä on paljon asuinkeskittymiä ilman kaukojunien tarvitsemaa matkustajamäärää (mikähän sekin voisi olla kun eksaktia määrää ei ilmoiteta??). Matkalippuvaihtoehtoina oli esim maakunnallisen alueen matkakortti (vastaava kuin esim. Mikkelin Walttikortti), automaatista napautettu kertapiletti tai netistä ostettu piletti minne vaan Tanskassa tai Ruotsissa. Vaunussa oli iso tila fillareille ja lastenrattaille. Tämä olisi hieno konsepti kaiken energian/polttoaineiden säästöön myös Suomessa, mikäli sellaista tarvetta ilmenisi muutoin kuin juhlapuheissa |
||||
|
|
26.02.2023 21:26 | Jukka Ahtiainen | ||
| Esitin 2018 "painonappi-peltipoliisin" digiversiota, joka perustuu myytyihin lippuihin. Mahdollistaisi esim. sen, että jos matkustajia ei ole, niin myöhässä oleva juna voi ohittaa aseman. | ||||
|
|
26.02.2023 21:24 | Tauno Hermola | ||
| Laituri vaikuttaa aika vaatimattomalta - kai siinä sellainenkin kuitenkin on.. | ||||
|
|
26.02.2023 20:26 | Eljas Pölhö | ||
| Puhoksen ratapihasta löytyy seuraavia tietoja (1968): Sivuraiteita naulattu 888 m K54 ja 412 m K30 (yht. 1300 m). Sivuraiteiden hyötypituudet 725 m ja 425 m (vaihteita 4 kpl). Liikennepaikkarakennus oli lähellä pohjoispään vaihteita. Rakennuksen sijainti 1968 ja rakennuskertomuksessa oli Km 452+740 (nyk. vorg 452+808, eli pohjoisen pään vaihde?). Korkeus merenpinnasta (1968): 85,0 m. |
||||
|
26.02.2023 18:42 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^Terho Könönen kertoo tosin käyneensä tansseissa -30-luvun lopulla Hammaslahden seurojentalolla ja tavanneensa siellä Santran. | ||||
|
|
26.02.2023 17:53 | Teppo Niemi | ||
| Tuolta on joskus tullut nousta Helsinkiin menevään pikajunaan. Aikataulut sallivat pikavisiitin Niiralassa. Aamn ekalla lättävuorolla Niiralaan ja paluujunalla takaisin päin... Sitten kävelyä Onkamoon. Junan etupään 100 paikkaiset Ei vaunut olivat tyhjiä ja pysyivät viileinä. | ||||
|
26.02.2023 17:24 | Otto Tuomainen | ||
| Tämä kuva on tämän sarjan viimeinen. Jatketaan Tšekin kuvilla hieman myöhemmin uuden kuvasarjan merkeissä. | ||||
|
|
26.02.2023 17:19 | Tapio Keränen | ||
| Aikaisemmin Onkamon liikennepaikka sijaitsi Niiralan radan varrella. Olisiko ollut parempi nimetä tämä seisakse jollakin muulla nimellä, esimerkiksi Häpiälampi. | ||||
|
|
26.02.2023 17:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo, herra Tuomo, kyllä se vaan on pitkän pitkä matka Joensuusta Suhmuraan asti suatolle: 1957 Talvituristin mukaan 15 kilsaa rataa pitkin. Muloon taasen 8 kilometriä. Mulon Mantahan osoittautui hyväksi emännäksi. Vanha suomalainen kansanviisaus: - parempi tossun alla kuin taivasalla. |
||||
|
Kuvasarja: Sr2 3209:n telin vaihto Seinäjoen ratapihalla 26.2.2023. |
26.02.2023 17:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oliko tämä myös sitä "kevennettyä" huoltoa, kun piti tehdä "tähtilipun" alla? Onneksi hallivuokraa ei ilmeisesti otettu...? |
||||
|
|
26.02.2023 17:01 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ...Olhan se Mantakin Mulosta... (Terho A. Könönen: Suhmuran Santra) | ||||
