Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.01.2023 21:41 | Jarno Piltti | ||
| Naantali? | ||||
|
03.01.2023 21:38 | Jarno Piltti | ||
| Onko paaripotilaita kuskattu laivalla? Oletettavasti aika kiiretöntä jos on. Vai oliko sota-ajan junat yhtään sen nopeampia? | ||||
|
03.01.2023 21:32 | Jarno Piltti | ||
| Teollisuuspäivystäjät on aina nannaa, saati näin komea yksilö ja hienossa lumisateessa! | ||||
|
03.01.2023 21:25 | Arto Papunen | ||
| Pitikö nämä Dr19:t ottaa kaupalliseen käyttöön vuodenvaihteesta lähtien? | ||||
|
03.01.2023 21:02 | Pasi Seppälä | ||
| Pikkukuvassa näytti, että on rajut savut lähteneet Deevereistä :) Mainio kuva. | ||||
|
|
03.01.2023 20:50 | Jarno Piltti | ||
| Hyvä talvikuva ja hyvä kuva sähkötolppatyömaasta, vielä mennään hetki diisselillä. | ||||
|
03.01.2023 20:49 | Jarno Piltti | ||
| Villapaita päälle kun tätä katsoo! Hyisen hyvä talvikuva. | ||||
|
|
03.01.2023 20:36 | Pasi Seppälä | ||
| Tyylikkään kokoonpanon olet kuvaan kuitenkin saanut. Vetureissakin molempaa väriä edustettuna. Aurinko valaisee viimeisillään vielä taivasta, mutta ilta hiipii mukaan usvan muodossa. Hyvä talvinen tunnelma tässä. | ||||
|
|
03.01.2023 17:44 | Hannu Peltola | ||
| Valkeakoski? | ||||
|
|
03.01.2023 17:07 | Kari Roininen | ||
| Oulu Tuira,Toppilan mäki? | ||||
|
03.01.2023 16:47 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos paljon Tuomas ja olen täysin saman mieltä sinun kanssa! | ||||
|
|
03.01.2023 16:11 | Panu Breilin | ||
| Ei Kokkolassakaan. | ||||
|
03.01.2023 14:38 | John Lindroth | ||
| Ihan kiva Pendokuva! | ||||
|
|
03.01.2023 14:32 | Rainer Silfverberg | ||
| Kokkola | ||||
|
03.01.2023 14:18 | John Lindroth | ||
| Hienolta näyttää! | ||||
|
|
03.01.2023 14:06 | Teemu Sirkiä | ||
| Sähköistystöiden etenemistä olisikin nyt hyvä seurata. Nummelan tasalla näkyi vain betoniperustuksia, mutta pylväitä ei vielä ollut. | ||||
|
03.01.2023 13:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Helsingin kaupunki on Finnan kuvissaan merkinnyt oikean reunan kaksi vaaleea rakennusta Eläintahan huvilan 14 rakennuksiksi. Olen lähettänyt korjauksen jokaiseen hoksaamaani kuvaan: Rkennukset ovat rautatealueella ja ne ovat rautatieläisten asuinrakennuksia. | ||||
|
03.01.2023 12:47 | Miitre Timonen | ||
| CEmtissä nukkumistahan nimenomaan helpottaa junan taustakohina, kun taas Edameissa, vaikka ovatkin mukavia, tehokas ulkoinen äänieristys aiheuttaa sen, että junan sisällä esim. viereisen hytin äänet kuuluvat häititsevämmin. | ||||
|
|
03.01.2023 12:23 | Jouni Hytönen | ||
| Rutiininomainen hytin melutasoa alentava toimenpide on sijoittaa kostutettu käsipyyhepaperi altaan viemäriaukon tukkeeksi ainakin nukkumisen ajaksi. :) | ||||
|
03.01.2023 12:16 | Jouni Hytönen | ||
| Ehkä matkustajakysyntä ei ole Savon radalla elpynyt samaa tahtia kuin muualla? Aamujuna S 700 Kuopiosta Kouvolaan puuttuu edelleen samoin. Jos esim. Mikkelistä haluaa junalla aamulla Helsinkiin, aikaisin saapumisaika on klo 9.40. | ||||
|
|
03.01.2023 12:12 | Panu Breilin | ||
| Ei ole Lahdessa eikä Siikaniemessä tällaista paikkaa. | ||||
|
03.01.2023 11:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eurooppalaisittain tarkasteltuna täällä ei boosterille suurta tarvetta arvioitu olevan. Saksassa kyllä kokeiltiin vetotenderillä, yksi BR 38 sai sellaisen peräänsä (T38 3255) vuonna 1927. Kokeen tarkoituksena tosin oli laajentaa työskentelevän höyryn lämpösisällön hyödyntämistä, eikä niinkään vetovoiman lisäystä, mikä tällöin tuli "lahjaksi" mukaan. Vielä tärkeämpänä kokeilun tavoitteena oli katsoa miten mäntähöyrykone ja poistohöyryturbiini toimisivat yhdistelmänä. Saatu hyöty ei ollut tosiaankaan "liian" suuri, aavistuksen verran polttoaineen säästöä ja vetotehokin parani huimat 10 prosenttia (!). |
||||
|
|
03.01.2023 11:20 | Eljas Pölhö | ||
| Boosteri: Pienipyöräiset tavaraliikenneveturit alkoivat olla Amerikoissa liian hitaita ja isopyöräisillä liikkeellelähtökyky rajoitti junien kokoa. Ratkaisu löytyi boosterista, joka avitti liikkeellelähdössä ja jos vauhti putosi liian alas nousuissa. Tyypillisesti boosteri kytkettiin pois nopeudessa 20 mph (32 km/h) ja vauhdin hidastuessa kytkettiin päälle nopeudessa 7-10 mph (11-16 km/h). Jos boosteri oli tenderissä, pitempien putkistojen ym takia se oli kytkettävä pois jo nopeuksissa 7-10 mph (11-16 km/h), koska sen jälkeen kattilan höyrystyskyky ei enää riittänyt tasaisen höyrynpaineen ylläpitoon. Ensimmäinen boosteri asennettiin 1919 NYC:n K-11 veturiin (4-6-2/2C1), jolloin tutkitulla rataosalla junapaino voitiin nostaa 2100 tonnista 2600 tonniin. Vain viisi vuotta myöhemmin boostereita oli jo 1453 veturissa 43:lla eri yhtiöllä. Toineni esimerkki on Norfolk & Westernin Y3 (2-8-8-2 Mallet), joka kykeni vetämään 9500 tonnin junan Williamsonista Portsmouthiin. Jälkimmäisen laskumäki vaati kuitenkin Y3 ja 2-8-0 (1’D) yhteistyön ja junapaino rajoitettiin 7500 tonniin, josta Y3 selvisi yksin. Boosterin asennuksen jälkeen Y3 selvisi yksin myös laskumäestä ja junapaino voitiin nostaa 9500 tonniin (koejuna oli 10336 tonnia). Painot ovat US-tonneja eli 1 US tonni = 907,2 kg. |
||||
|
|
03.01.2023 11:03 | Mikko Herpman | ||
| Minkähän takia Savon radan pendo odottelee noin pitkään Kouvolassa, jos asuisin edelleen Mikkelissä tämä kyllä harmittaisi.. Oli suosikkivuoro kotiin palatessa. | ||||
|
|
03.01.2023 10:43 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^^O.T. Antti Tuuri kutsui aikoinaan Linnanmaan kampuksen ensimmäisiä rakennusvaiheita Legolandiksi. | ||||
|
|
03.01.2023 10:40 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| Taitaa olla rautatieliikenteen kannalta vilkkaan liikennepaikan läheisyydessä. Vähän matkan päässä olisi silloin myös satama, jonka kautta on lähivuosina laivattu rautateitse satamaan tuotuja terästeollisuuden tuotteita maailmalle. | ||||
|
|
03.01.2023 10:39 | Hannu Peltola | ||
| Näiden vanhojen makuuvaunujen värimaailma on kaikkineen aikamoinen! Tästä kuvasta tuli mieleen isäni kollegan ottama verrokkikuva suurin piirtein samasta kulmasta 1970-luvun tunnelmista. Ainakin värimaailma on ollut rauhallisempi: https://vaunut.org/kuva/152654?s=1 | ||||
|
03.01.2023 10:19 | Samuli Rinne | ||
| Asiallista, kyllä. Värimaailman rajallisuus on suorastaan herkkua. | ||||
|
|
03.01.2023 10:16 | Samuli Rinne | ||
| Kyllähän tuo värimaailma ajan muotia seurailee. Asunnoista tosiaan löytyi vastaavia ja parhaassa tapauksessa löytyy edelleen. Samaan virkistävyyteen (huom. ei ironiaa) voi tutustua myös mm. Oulun yliopistolla. | ||||
|
|
03.01.2023 09:01 | Jouni Hytönen | ||
| Aikaisemmin tällä paikalla lähti tuplapendolino S 7, jonka taaempi junarunko katkaistiin Kouvolaan ja se lähti saman tien Kuopioon junana S 75. Viime kesänä alkanut ja edelleen jatkuva omituisuus on tämä S 7 / 69. Taaempi runko katkaistaan Kouvolaan kuten ennenkin, mutta se jatkaa matkaa vasta yli tunnin odottelun jälkeen. Helsingistä ehtii junaan 69 myös seuraavalla Karjalan radan junalla IC 9. | ||||
|
03.01.2023 08:33 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tarkennuksista. Mutta olisiko niin, että tässä tapauksessa vaihtuikin pelkkä kuljettaja, koska Lättähattuja ajettiin yleensä yksin ja lämmittäjä tuli toiselta varikolta ja ehkä olikin jo tottunut isompiin vetureihin? | ||||
|
|
03.01.2023 02:27 | John Lindroth | ||
| Väri ja värien loistoa! | ||||
|
|
03.01.2023 02:26 | Mikko Mäntymäki | ||
| Ovat saaneet saaliiksi hirven tai peuran... | ||||
|
03.01.2023 02:21 | John Lindroth | ||
| Itse matkustin Vaasaan 60 luvun alkuvuosina ainakin 62 Dm 4 vetoisella maoottorikiitojunalla!Iällöin myös totesin että mootorivaunun ohjaamoissa oli aivan infernaalinen ääni!Itse asiassa Vaasan muistoihin sisältyy monia höyry-elämyksiä. | ||||
|
|
03.01.2023 02:00 | John Lindroth | ||
| Esan kommentti on mielestäni aivan totta! | ||||
|
Kuvasarja: Museojunia Joensuun seudulta kesällä 2017 |
03.01.2023 01:46 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja ja paljon höyryjä! | ||||
|
|
03.01.2023 01:18 | John Lindroth | ||
| Tänään sain vahvistuksen TPL soitti ja se alkuperäinen versio on Kontiomäkisen lämmittäjän kertoma.Alunperin Kontiomäkinen lättä oli ajamassa etelään ,yleensä kuskinvaihdon yhteydessä lättäjunien kuljettajat vaihtavat junaa .Nyt vastaantulevassa junassa olikin Lätän sijasta Ukkopekka pohjoiseen päin.Kuljettaja oli tottunut noin puolet heikompiin vetureihin eikä juna ollut pitkä,näinollen ennen Kontiomäkeä olevaan ylämäkeen mentiin vanhasta muistista olevilla tehonsäädöillä jonka seurauksena junan vauhti jarrutustilanteessa antoi yllättää veturimiehistön.Tämä oli v.1968 ja veturi oletettavasti 1015 tai 1016.Ukkopekan vauhtireserveissä ei koskaan ole ollut epäilykselle sijaa.Eräs hyvin tuntemani Pasilan kuljettaja joka oli myös 1001n Nimikkoveturin lämmittäja oli sitä mieltä että Pekan nopeuden nostattaminen raskaassa pikajunassa 100Km/h yläpuolelle onnistui helpommin kuin Hr12 veturilta. | ||||
|
|
02.01.2023 23:32 | Jyrki Talvi | ||
| Siikaniemi Kuopio. | ||||
|
|
02.01.2023 23:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Lahti | ||||
|
02.01.2023 22:51 | |||
| Onkohan tuo 27810 tulossa vielä takaisin Kolarin pikajuniin nyt sesonkiaikana kun koeajot saadan hoidettua? En nimittäin itse ainakaan pidä siitä että 263/262 sisältää Rk:n sijaan Rx:n. | ||||
|
|
02.01.2023 22:50 | John Lindroth | ||
| Petri on totta että tuossa luettelossa on kumpikin Decapod eli I-1 ja I-2 joista edellinen on se Russian. Ensimmäisen kokonaispaino on 169.780 tonnia työkunnossa ja jälkimmäisen 378,958 tonnia.Eli tuo 13,000 tonnin juna vedettiin tietenkin tuolla jälkimmäisellä. | ||||
|
02.01.2023 22:35 | Arto Papunen | ||
| Taisiko 1573 olla niiden vetureiden mukana mitkä viimeksi on muutettu C30-M:ksi.. | ||||
|
|
02.01.2023 22:27 | Uwe Geuder | ||
| Jos aikatauluarvio oli parempi kuin Olkuluoto kolmosen. | ||||
|
02.01.2023 22:11 | John Lindroth | ||
| Ison kirjan mukaan Paikut varustettiin sähkövaloilla vuosina 48-50,kuvassa siinä on vielä kaasuvalaistus. | ||||
|
|
02.01.2023 21:59 | Miitre Timonen | ||
| Eli pian. | ||||
|
02.01.2023 21:50 | Heikki Jalonen | ||
| Oi jeku! Ollapa kuuntelemassa tuon työntekoa kunnon letka perässään! Siinähän on moottorina "Kirkuva Jimmy" eli pienen sarjan GM-Diesel. Kaksi tahtia, kaksi sylinteriä ja 2,4 litraa tilavuutta, tehoja 30 hv. Tarkempi tyyppi Detroit Diesel 2-71 eli 2 sylinterinen, 71 cid per sylinteri. Ilmanpuhdistimen mallin ja värin perusteella moottorin on luovuttanut Allis-Chalmers HD-5 telatraktori, Suomessakin aikoinaan melko yleinen kone; valmistuksessa vuosien 1946-55 välillä (GM-moottorilla). Muilta osiltaan tuo lienee varhainen Valmet Move1. Liekö ollut alunperin häkälaitteilla, sitten bensiinillä, lopuksi dieselöity. Varmaan "omalla pajalla" tehtyjä muutoksia kaikki järkiään. |
||||
|
|
02.01.2023 21:35 | Panu Breilin | ||
| Ei ole myöskään Hyvinkäältä eikä Karhulasta. | ||||
|
|
02.01.2023 21:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on sellainen hytinä, että boosteria olisi käytetty enimmäkseen liikkeellelähtöapuna. Sen aiheuttama höyrynkulutuslisä oli sitä luokkaa, että jatkuvasti boosteria käytettäessä uhkasi köyhyys vääjäämättä. Vähän samaan tapaan kuin suihkukoneiden jälkipoltin, jonka aiheuttama pyörre polttoainetankissa oli aikamoinen. |
||||
|
|
02.01.2023 21:08 | Petri Nummijoki | ||
| Oliko kuitenkin tämä I-2, jolla vedettiin 13000 t https://digital.denverlibrary.org/digital/collection/p15330coll22/id/66666/? Tuo on jo melkoisesti rotevampi veturi kotoiseen Tr2:een verrattuna. | ||||
|
02.01.2023 21:06 | Vertti Kontinen | ||
| Mikä tunnelma! Kertakaikkiaan nappiotos! | ||||
|
|
02.01.2023 21:00 | Raimo Hämäläinen | ||
| Karhula | ||||