Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.01.2023 23:38 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa hedelmäpakkaamon päässä näkyy muovitaskuun laitettu raiteen tunniste. Tein tällaiset jokaisen teollisuusraiteen viereen, jotta vieraampien veturinkuljettajien on ajoilloissa helpompaa löytää oikea pistoraide. Yleensä poistan nämä ottaessani radasta kuvia, mutta tässä kuvassa en näköjään sitä huomannut tehdä. | ||||
|
04.01.2023 23:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Grand Canyon Express...? Aikamoista, on muuten hyvin ideoitu kuva, jollaista täällä pääkaupungissa ei helposti otetakaan! |
||||
|
04.01.2023 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä lisäisin, että ennustukset ovat ennustuksia vasta kun jotain edes vähän sinne päin tapahtuu. Ei hikoilla. Markku, voisin lisätä lohdutukseksi: - kiitos siitä että elät! |
||||
|
04.01.2023 23:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei kuvan juna olisikin Sjuna 8, eli "Alarik"...? Päällikkölääkäri Alarik Jahkolan mukaan. Sjunassa olleen hoitajattaren, Ruth Erikssonin muistelmakirjan "Jorden runt med Alarik" mukaan Alarikissa olisi juuri ollut Jumbo 941, kuljettajan kutsumanimi: " Pikku-Matti". Järkeilläkseni: Jumbo olisi riittävän voimakas pitkän Sjunan vetämiseen ja silti sen nopeus oli hyväksyttävissä myös. |
||||
|
04.01.2023 23:16 | John Lindroth | ||
| Komea syksyinen höyrykuva Povoonradan harvinaisesta vieraasta! | ||||
|
04.01.2023 23:11 | Hannu Peltola | ||
| Jees! Tätä kuvaa voisi peukuttaa, jos se olisi Vorgissa mahdollista! | ||||
|
|
04.01.2023 22:53 | Jarno Piltti | ||
| Upea kuva! Nyt on kuvaaja oikeassa paikassa! | ||||
|
04.01.2023 22:28 | Jarno Piltti | ||
| Hyvä kuva pitkästä vaihteesta. | ||||
|
|
04.01.2023 22:24 | Jarno Piltti | ||
| Älä sure. Ennustuksille käy juuri noin! Muistan kuulleeni Helsingin metrosta lempinimen rötösvaunu. Viitannee lahjusskandaaliin. |
||||
|
04.01.2023 21:39 | Robert Sand | ||
| En ole. En ole edes ollut laitteen kyydissä vielä. | ||||
|
|
04.01.2023 20:15 | Markku Naskali | ||
| Sori siitä että olen vielä elossa. Tulin nimittäin väittäneeksi, että elinaikanani ei ratikkaa Tampereella nähdä. Niin pitkään sitä oli jahnattu ja tapeltu. Nyt se kulkee ja suosio lisääntyy vaikka tietyt känkkäränkät vielä yrittävät urputtaa. Muistuu mieleen Helsingin metron alkuajat. |
||||
|
04.01.2023 20:08 | Pasi Seppälä | ||
| Toivelistalla oli myös pilvipeitteen rakoilu ja mahdollisesti hieman värikkäämpi taivas, mutta sekin jäi tulematta. Kuitenkin oli mukava yllätystapaaminen radanvarressa taas pitkästä aikaa. |
||||
|
04.01.2023 19:24 | Sauli Mäkelä | ||
| Varmaan tarkoituksella rakensivat tuon koulun "väärinpäin", niin ei junien katseleminen häirinnyt opetusta, koska nuo on perhana käytävien ikkunat. | ||||
|
|
04.01.2023 18:12 | Ilkka Hovi | ||
| Eläkkeellä oleva lääkäri kertoi olleensa päällikkönä sairaalajunassa. Hän esitti toiveena olleen saada junaa vetämään Tv1, ei saanut ja hän oli hyvin tyytymätön kun antoivat hänelle Hv1:n | ||||
|
04.01.2023 17:06 | Markku Pulli | ||
| Joo, ei se minullakaan heti onnistunut. Tein haun "Museo Vasco del Ferrocarril locomotora de vapor 1-2-0" ja aloin selaa kuvia. | ||||
|
04.01.2023 15:54 | Jyrki Längman | ||
| Wau mahtava kuva | ||||
|
04.01.2023 15:34 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana, niin kommentoidaan samalla! Veturin kotirautatie näkyy olevan Южная железная дорога, eteläinen rautatie, jonka pääkonttori oli Harkovassa Ukrainassa. Veturi on kaukana kotiseuduiltaan! Venäläisiä O-sarjan 0-8-0 -vetureita oli ainakin yli 8500 kappaletta, Wikipedia tosin mainitsee valmistusmääräksi "9,129 locomotives were built between 1890 and 1928". Littera O tuli sanasta "osnovnoj" - "perustyyppi". Veturisarjan littera tuli käyttöön 1912, kun Venäjän rautatiet yrittivät standardoida kymmeniä erilaisia veturisarjoja saman litteran alle. Sarjaan O kerättiin erinäinen kokoelma 0-8-0 -vetureita, kuten vanha sarja K ja standardiveturit vuosilta 1893, 1897 ja 1901. Sarjan uusimmat yksilöt olivat sarjaa Ov, jossa V-yläindeksi tulee sanasta Valskhart eli siinä oli Walschaertsin luistikoneisto ( https://vaunut.org/kuva/133206?s=1 ). Vetureita valmistivat useat venäläiset veturitehtaat. Useimmat veturit olivat 1930-luvun puolivälin jälkeen jo vaihtovetureina ja käyttö päättyi pääosin 1960-luvulla. Tästä huolimatta Venäjän rautateiden kirjanpidossa oli 1.1.1992 vielä 4 kappaletta Ov-sarjan "Pikku-Lampaita". Ylläolevat tiedot pl. Wikipedia-lainaus Soviet Locomotive Types -perusteoksesta, Heywood & Button, Malmö 1995 (taitaa olla Eljakselle varsin tuttu kustantamo ja kirja!) Kirjan Lokomotivij otetshestvennih zheleznih dorog 1845-1955, V. A. Rakov, Moskova 1995, mukaan Venäjän rautateillä oli 265 OK-sarjan veturia vuonna 1912, mutta näitä ei ollut tuolloin sijoitettuna Eteläiselle rautatielle. Yläindeksi tuli sanasta Kolomenskim eli kyseessä oli Kolomnan veturitehtailla valmistettu alasarja. Tässä kirjassa on useita kuvia O-sarjan eri alatyypeistä ja tämä kuvan veturi vastaa lähinnä kirjassa olevaa Ov-sarjan veturia. |
||||
|
04.01.2023 15:33 | Jussi Mäkinen | ||
| Hieno lumisadekuva ja mukava saateteksti! | ||||
|
04.01.2023 15:07 | Maria Shishkova | ||
| Hyvin kuvattu :) Pieni huomautus: Venäläiset veturit, joilla on useampi kuin 1 "osio" kokonaisuudessa kutsutaan vähän eri tavalla. Kuvassa on 2M62U-sarjan veturi, missä 2 on osioiden luku, koska veturi on kaksiosioinen :D TE116:n kanssa on sama juttu. Oikein olisi 2TE116 tai 3TE116, riippuu osioiden luvusta. Pensaat pilaavat kaiken :) |
||||
|
04.01.2023 13:08 | Petri Nummijoki | ||
| Mitä tulee Hr1:n ja Hr12-veturin vertailuun niin alkupään Hr12-vetureissa (numerot 2200-2231) sähköinen voimansiirto mahdollisti täyden tehon hyödyntämisen vain nopeuteen 100 km/h asti, joten ne olivat laiskoja tästä ylöspäin. Sen sijaan Hr1:llä oli indikoitu eli sylintereistä mitattu teho korkeimmillaan (1800 hv) nopeudella 103 km/h eli tämä olisi niillä edullisin ajonopeus. Teorian mukaan ainakin hyväkulkuisen Hr1:n pitäisikin olla hitaamman välityksen Hr12-veturia parempi noin 100-115 km/h ajettaessa. Mutta miksi raskaat pikajunat pyrittiin silti siirtämään mahdollisimman varhain (1959-1961) Hr1:ltä Hr12-vetureille perustuu käsittääkseni siihen, ettei huippunopeus ollut niillä aikataulun kannalta ratkaisevaa vaan lähtökiihtyvyys pysähdysten jälkeen ja mäennousukyky. Samasta syystä kai Tr1-veturiakin suosittiin raskaissa junissa Hr1:n sijaan. Jonkun kuvan yhteydessä oli keskustelua junan P11 ajosta 26.8.1960 eli menojuna tapaukseen https://rautatiearkisto.info/epolho/Kulkuaikamittaukset%20ja%20koeajot/1960.0827%20996%20P12%20Imr-Kv.pdf nähden. Tuossa P11-ajossa oli muistiinpanojeni mukaan Helsingistä Kouvolaan veturina Hr1 1005 ja junassa 52-akselia. Ajoaika Helsinki-Pasila oli 7 min 56 s ja Helsinki-Oulunkylä 14 min 1 s. Hr12-veturilla 2200 suoritettiin 15.4.1959 pikajunakoeajo Helsinki-Tampere, jolloin vedettävänä oli 60-akselinen tyhjävaunujuna. Tämä juna käytti aikaa Helsinki-Pasila 4 min 57 s ja Helsinki Oulunkylä tasan 9 min. Veturilla ei myöskään ajettu ennen Oulunkylää vielä täysillä 900 r/min kierroksilla vaan kierrokset olivat tyypillisimmin 850 r/min ja vaihteluväli liikkeellelähdön jälkeen 780-850 r/min. Toisin sanoen Hr1-juna jäi nousussa Helsingistä Pasilaan jälkeen 3 min ja Oulunkylään ehdittäessä ero oli 5 min. Tuohon aikaan esim. Helsingistä Tampereelle mentäessä pikajunat pysähtyivät tyypillisimmin Kerava, Hyvinkää, Riihimäki, Hämeenlinna, Toijala eli 5 kertaa ja saattoi olla joku ylimääräinenkin ratatöistä johtuen tai edellä kulkevan/sivuraiteelta lähtevän junan hidastamana. Koska tyypillinen pysähdysväli oli vain 30-40 km tai jopa vähemmän niin ei oikein ollut mahdollista, että raskas pikajuna olisi ehtinyt kiihtyä korkeaan huippunopeuteen ja sen jälkeen vielä päästy ajamaan kymmeniä kilometrejä kovaa, ennen kuin oli tarvetta seuraavan kerran jarruttaa. Korkea nopeus vain muutaman minuutin jatkuessaan tuo aikasäästöä ainoastaan sekunteja. Sitten jos tuollaisista 52-60-akselisista pikajunista siirryttäisiin vielä raskaampiin niin ero oletettavasti lisääntyisi. Hr12-veturilla Utin suoralla tehdyissä kiihdytyskokeissa siirtyi 80-akselinen pikajuna pysähdyksestä 4 km:n päähän vain 14 s hitaammin kuin 60-akselinen, joten viiden vaunun lisäkuorman aiheuttama muutos ei ollut enää dramaattinen. Mutta jos Hr1-vetoiseen 52-akseliseen junaan laitettaisiin 20-akselia lisää kuormaa niin selviytyisikö veturi edes noususta Helsingistä Pasilaan vai tarvittaisiinko jo työntöveturi apuun? |
||||
|
04.01.2023 12:28 | Teppo Niemi | ||
| Kesällä 1977 oli Kontiomäki - Oulu rataosan varrella olevilla soraraiteilla pitkät letkat muita kuin 57 alkuisia Gb vaunuja. 57 alkuisia Gb-vaunuja oli liikenteessä vielä hetkisen. | ||||
|
Kuvasarja: Baskimaan mahtavat kapearaiteiset radat |
04.01.2023 12:15 | Hannu Peltola | ||
| Nämä Esan ottamat kuvat Amaran asemalta kannattaa katsoa rinnalla, kalusto on 14 vuodessa muuttunut täysin: https://vaunut.org/kuvat/?paik=San%20Sebastian-Amara | ||||
|
|
04.01.2023 11:52 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Markku tunnistuksista! En löytänyt näistä helpolla lisätietoja. | ||||
|
|
04.01.2023 11:50 | Hannu Peltola | ||
| Kuva on oikein hyvä, mutta kieltämättä vähempikin vihreä riittäisi! Onko Robert hytissä? | ||||
|
|
04.01.2023 11:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis 1977 vielä Geebeetä käytössä? Aikamoista, sanoisin. "Yhdessä hujauksessa" Gb:t pistettiin noihin aikoihin virkatarvevaunuiksi. Itse näin viimeisen Gb:n normikäytössä syksyllä 1975, kun Mäntästä tulleessa roikassa sellainen oli. Matka jatkui sitten kohti Tamperetta T3410:ssä. |
||||
|
04.01.2023 09:25 | Jarno Piltti | ||
| Tuo 150 lääkäriä on iso määrä osaamista ja varmasti näkyi pelastettuina ihmishenkinä. Lento-osasto F19 on kyllä tuttu ja muut vapaaehtoiset sotilaat, mutta näin suuresta lääkäriavusta en muista kuulleeni! Kiitos Ruotsille avusta. | ||||
|
|
04.01.2023 03:45 | John Lindroth | ||
| Tuossa sotasairaalassa työskenteli 41 nuorena lääkärinä Nils-Oker-Blom Helsingin yliopiston rehtorina toiminut ja sittemmin Arkkiatrin arvon saavuttanut. | ||||
|
04.01.2023 03:39 | John Lindroth | ||
| Upea Pekkakuva ! | ||||
|
|
04.01.2023 03:37 | John Lindroth | ||
| Sotasairaalaan kuljetukset tehtiin vesitse ja syyskuusta 41 rautateitse(Sotasairaala 47 pdf).Tuo Tiera siis tekee tässä oletettavasti paikallista pendelöintiä eri sotasairaala yksiköiden välillä. | ||||
|
|
04.01.2023 03:06 | John Lindroth | ||
| Jo Talvisodassa Suomeen tuli 150 vapaaehtoista ruotsalaista lääkäriä ja suuri joukko myös jatkosodassa.(Läkartidningen) | ||||
|
|
04.01.2023 02:19 | John Lindroth | ||
| Savonlinnassa toimi sotasairaala ja siellä ruotsalainen lääkäri Carl-Erik Groth toimi vapaaehtoisena jutussa mainitaan myös (ruots.vapaaehtois sairaala) vuoden 39 joulukuusta eteenpäin.Hän otti myös harvinaisia värikuvia siellä ja sairaalassa sodan aikana. Asiasta ollut myös juttuja lehdissä ja Savonlinnassa tästä oli valokuvanäyttely.Kuvat oli saatu Riksarkivenista.(Itä-Savo)(Ilta-Sanomat) Esillä olleet värikuvat lienevät ainoita Talvisodasta julkitulleita väriotoksia! |
||||
|
|
04.01.2023 02:00 | Markku Pulli | ||
| Kaksi etummaista googlattuna. Tuo diesel veturi on Altos Hornos de Vizcaya firman kaksi akselinen veturi #15. Veturin valmistusvuosi on 1970. CAF (Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles) GEn lisenssillä valmistama. Valmistumäärä 20kpl. AHV oli rautamalmin jalostukseen erikoistunut yritys. Veturia ilmeisesti käytettiin tehdasalueella tavaran siirtoon. Sillä on kapeampi raideväli, metric gauge, kuin takana olevalla höyryveturilla. Höyryveturi on ex Bilbao & Portugalete BP8. Brittiläisen Nashmyth Wilsonin valmistama 2-4-0 #433 "Zorroza". Myöhemmin kansallistettu tunnus RENFE 120-0221 (Red Nacional de los Ferrocarriles Españoles). Valmistusvuosi 1892. Sarjan valmistusmäärä 4 kpl., Raideväli 5’6”. |
||||
|
|
04.01.2023 00:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| On sitten imelän vihreää! Hampaita alkaa särkeä, vähemmälläkin...! | ||||
|
04.01.2023 00:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvasta näkee, kuinka tärkeää olisi valmiin kuvan taakse merkitä vähintään päiväys! Vasemmalla oleva jannu rähinäremmeineen ei vaikuta ollenkaan suomalaiselta. Eikä saksalaiseltakaan, koska näillä rähinäremmit olivat aika harvinaisia. Asetakin pituutta kannattaa verrata vaunua lastaavien suomipoikien M/36 - asetakkiin. Suikan malli tuo mieleen, että ukkeli olisikin ruotsalainen! Saksalaisten "Schiffchenit" eli suikat olivat ihan erinäköisiä. Sairasjunillahan reissattiin myös Tornioon. Ja tästäkin tulee ajatusvinksahdus kuvan ajoittamisesta: syksyltä 1944? Paarit ovat niin kapoisia, että mihinkä "potilaat" kätensä laittaisivat? Ei sivuille eikä ole tilaa taskubiljardin pelaamiseenkaan...! Asiaan: vaunu Ei 22073 valmistui vuonna 1924 numerona 2918. Numerointia muutettiin vuonna 1931. Se hylättiin vuonna 1968. Korin raato lojui Kilon aseman lähellä pöheikössä ja hävisi siinä vaiheessa, kun niiltä kohdin johdettiin Kilonkartanontie radan alitse, siinä 1990-luvun alkupuoliskolla. 22073:n raadossa oli ollut tavalliset terveysikkunat, joten alaslaskettavat on vaihdettu siitä pois jossain vaiheessa. |
||||
|
|
04.01.2023 00:14 | John Lindroth | ||
| Finnasta löytyy sairaalajunan kuva Savonlinnan asemalla vuodelta 1941,siinä haavoittuneita siirretään junasta. | ||||
|
04.01.2023 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kylkiasentoon asettuneet sotilaat eivät ole vain haavoittuneita, vaan myös äärettömän väsyneitä. | ||||
|
|
04.01.2023 00:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistava kuva, tunnelmaksi nousee - 22 astetta pakkasta ja hienoinen pureva viima. | ||||
|
|
03.01.2023 23:40 | Jan Jahkola | ||
| Samoilla linjoilla Jarnon kanssa. | ||||
|
|
03.01.2023 23:28 | John Lindroth | ||
| Tuolla takana näkyy kaksi suurempaa alusta ehkä hinaajaa,voisiko myös olla avomeren satama?Voisiko myös olla sama tapahtuma kuin edellisessä verrokkikuvassa. | ||||
|
|
03.01.2023 23:20 | John Lindroth | ||
| Heikiltä hyvää lisävalaistusta kuvan aiheeseen! | ||||
|
|
03.01.2023 23:14 | Petri Nummijoki | ||
| Veturin polttoaine ei taida todistaa paljoakaan, koska sodan aikanakin saatiin veturihiiliä jonkin verran Saksasta. Pahin polttoainepula oli rautateillä vasta sodan päättyessä 1944-1945 mutta jatkui jossain määrin ainakin noin 1952 asti. Toisaalta vielä 1960-luvun alkuvuosiin saakka voitanee jonkinlaisena nyrkkisääntönä pitää, että hiilipolttoisia olivat vain raskaan sarjan veturit (niistäkin Vr1- ja Vr2-sarjoissa myös halkopoltto oli yleistä) sekä väliraskaista Hv1-3 mutta kevytsarjalaiset sekä väliraskaista Tv1, Tv2 ja Hv4 polttivat pääasiassa halkoja. Jos siis halko- ja turvepoltto mielletään pula-ajan ilmiöksi niin sitten kai polttoainepulaa jatkui jopa 1960-luvun puolelle asti. Vasta 1960-luvun puoliväliä lähestyttäessä alkoi hiilipoltto olla pääsääntö lähes veturisarjasta riippumatta. | ||||
|
03.01.2023 22:55 | Panu Breilin | ||
| Sehän se. Eli Tainionkosken tehdasalueelle etelästä päin johtavasta kahdesta raiteesta se lännenpuolimmainen. | ||||
|
|
03.01.2023 22:49 | Heikki Jalonen | ||
| Oltaneen välirauhan ajassa: kengät kiiltävät, kannukset kilisevät. Ja veturiin on vielä saatu hiiliä. | ||||
|
|
03.01.2023 22:46 | Heikki Jalonen | ||
| Jotenkin on harjoittelu-tyyppistä tämä toiminta tai sitten TK-menoa. Kengät kiiltävät, kannukset kilisevät. Ja paareilla maataan asennossa... Makaajiksi lie löytynyt tarpeelliset vapaaehtoiset helposti kuten aina. Eli, kuva voisi olla vielä välirauhan "rauhalllisilta" ajoilta? Ei ollut vielä sota, mutta jo tiedettiin valmistautua. | ||||
|
|
03.01.2023 22:39 | Heikki Jalonen | ||
| Laiva voisi tosiaan olla kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/160142?a=1 esiintyvä S/S Tiera. Erittäin monet yksityiskohdat täsmäävät, jopa niin että valokuvat on otettu hyvin lyhyen ajan sisällä; tämä kuva prykältä oikealta puolelta. Näkyvillä olevat tavarat ovat jotensakin samat kuin verrokkikuvassa. | ||||
|
|
03.01.2023 22:33 | Petri Nummijoki | ||
| Voisi kuvitella, että autokyyti saati hevoskärry olisi terveellekin kohtalainen koettelemus tuon ajan maanteillä, joten olisiko laiva katsottu inhimillisemmäksi tavaksi haavoittuneiden kuljettamiseen? Juna ehkä voittaa laivan mutta eihän rataa joka paikassa ollut. | ||||
|
|
03.01.2023 22:22 | Heikki Jalonen | ||
| Juu, vaikea palahan tämä on. Auto ei ole Volvo, ennen sotaa Volvoissa oli jaettu takalasi. Lähin vastaavuus tuolle autolle lienee 1937 Chevrolet Master, aikanaan Suomessa Fordin jälkeen toiseksi yleisin henkilöauto. Kiinnittäkää huomiota tuolloin vielä harvinaiseen jakamattomaan takalasiin, se oli monelle teräskoriselle merkille vielä vaikea toteutus mutta Fisherille jo arkea. Jos näin, niin voisi arvailla, että kyseessä on suomalaisen esikunnan käytössä oleva (pakko-otettu) siviiiliauto, olen erottavinani täysvaalean SA-kilven tuolla vasemman rapakaaren päällä. Edelleen, voisi arvella, että bensiinikäyttö viittaa "erityisen kiireellisiin ajoihin" eli vaikkapa lääkärin tai lääkintäupseerin virka-ajokkiin. Tällöin ei olisi suurikaan ihme, että mukana saattaisi olla myös saksalainen kollega. Siis lääkärikollega, joka käyttää vuoristojoukkojen univormun toimistoversiota. Suorin housuin ja patiinikengin. Kiinnittäkää huomiota jokseenkin nelikulmaisiin kauluslaattoihin, epoletteihin ja vasemman rintataskun alla killuvaan merkkiin. Saksalaisen insignian tuntijat voinevat valaista asiaa tarkemmin; se nimittäin oli monimutkaista... |
||||
|
|
03.01.2023 22:20 | Joonas Viita | ||
| Imatra Tainionkoski? | ||||
|
|
03.01.2023 22:10 | Panu Breilin | ||
| Haislahden maisema on erilainen kuin mitä tässä kuvassa: https://goo.gl/maps/7dHd2wMSe27DxZXc9 | ||||
|
|
03.01.2023 22:02 | Panu Breilin | ||
| Vielä ei ole oltu lähelläkään oikeaa paikkaa. | ||||
|
|
03.01.2023 21:41 | Jarno Piltti | ||
| Naantali? | ||||