Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.11.2022 21:34 | Simo Virtanen | ||
| Kaikissa kuitenkin virroittimet ylhäällä. | ||||
|
08.11.2022 21:33 | Jyrki Längman | ||
| Hieno kuva | ||||
|
08.11.2022 20:37 | Pasi Seppälä | ||
| Oikein nätti kuva. | ||||
|
08.11.2022 19:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Käytännössä ekat kaupalillset vetotehtävät jotka Sr1 -vetureille annettiin oli näiden ruuhkajunien vetäminen, n vuodesta 1974. Helsingistä lähti 70-80 luvulla samalla kellonlukemalla kaksi pitkää puuvaunujunaa n klo 16:10, ja ne etenivät pääradalla rinnakkain, K-juna itäisintä raidetta ja R keskimmäistä raidetta, aina Tikkurilaan asti. Vuosina 1973-74 ajettiin kanssa koe- tai koulutusajoja Sr1:n vetämillä tyhjistä puuvaunuista kootuilla pitkillä junilla rantaradalla. |
||||
|
08.11.2022 19:57 | Jarno Piltti | ||
| Tästä ei junakuva idyllisemmäksi enää muutu. | ||||
|
08.11.2022 19:56 | Jarno Piltti | ||
| Sattumakuva. Tyylikkäästi sommiteltu piuhat mukaan! | ||||
|
|
08.11.2022 19:54 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kaluston siirtoa, ei 6-vaunuinen Z235 tarvitse edes 2xSr1. | ||||
|
|
08.11.2022 17:34 | Petri Nummijoki | ||
| Kuvasta https://www.vaunut.org/kuva/12829 löytyy varmaan jotain viitteitä (eli huhtikuun lopulla 1987). Olisiko tämä kuva jostain sähkövetoisten puukoristen paikallisjunien alkuajoilta eli 1970-luvun puolivälistä? 80-luvulla Riihimäen veturivetoiset ruuhkapaikallisjunat lähtivät aika lailla keskeltä ratapihaa ja vain Keravan juna laidasta, joten ajoittaisin tämän aikakaudelle, johon oma muisti ei riitä. Tietysti joskus on voinut olla poikkeava lähtöraide vaikka ratatöiden tai liikennehäiriöiden vuoksi. | ||||
|
|
08.11.2022 17:12 | Teppo Niemi | ||
| Niin, mikähän mahtoi ollakkaan viimeinen Pääkaupunkiseudun puukorisin vaunuin ajettu lähijuna pääradalla? Pakettikatkoja ei lasketa. Siis tietos ei luuloa. |
||||
|
08.11.2022 17:05 | Matti Melamies | ||
| Olemme yhtä mieltä siitä, että Kemijärven sähköistys oli sen toteutusaikana ylimitoitettu ratkaisu. Oliko asialla Rainerin mainitsemat etelän Lapin ystävät vai Paavo Väyrynen? Väyrynen on kuitenkin pohjoisen poikia, vaikka onkin asunut todellisuudessa paljon etelässä. | ||||
|
|
08.11.2022 16:58 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Onko tässä ollut tarvetta suorittaa veturinsiirtoa samalla? Muutenhan ei tuollaista vetovoimaa tarvittaisi junaa varten. | ||||
|
|
08.11.2022 16:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Puuvaunut taisi poistua pääradan lähijunista 1985 paikkeilla kun koko tilattu sarja teräksisiä lähiliikennevaunuja oli valmistunut. Tai käytännössä sähhköradan pakettikatkoöinä ne palasi takaisin. |
||||
|
|
08.11.2022 16:37 | Markku Naskali | ||
| Muistelin että kirjaimet otettiin käyttöön pian sähköjunaliikenteen alkaessa ja vähän ihmettelin tunnusta puuvaunussa, mutta ajettiinhan lähiliikennettä silloin vielä vanhalla kalustolla etenkin Riihimäen suuntaan. Milloinkahan puuvaunut R-junista poistuivat? | ||||
|
08.11.2022 15:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Luokka-alennus tapahtui vissiin 70-luvun puolessavälissä, kun teräsmakuuvaunuja oli saatu käyttöön sen verran että joka yöjunassa käytännössä oli niitä, ja paikat puuvaunuissa voitiin hinnoitella halvemmiksi, tosin niin että oli ero matkustiko 2 hengen (ent. 1. luokan) vai ja 3 hengen (ent. 2. luokan) hyteissä. | ||||
|
|
08.11.2022 15:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä muistan että 1972 aikataulukauden vaihtuessa tuli kirjaintunnukset käyttöön. Sitä puffattiin kanssa niin että asemilla oli infojulisteita siitä, ja hinnoittelu muuttui vyöhykepohjaiseksi. Myös termiä "lähijuna" tai "lähiliikennejuna" alettiin käyttää, sitä ennen ne oli pelkkiä henkilöjunia ja kansan suussa "sähköjunia". | ||||
|
08.11.2022 14:04 | Hannu Peltola | ||
| Jyrkihän olikin julkaissut kartan pohjoisesta linjasta, tästä selviää Norra Lidingöbananin reitti: https://vaunut.org/kuva/27640?paik=Liding%C3%B6 | ||||
|
|
08.11.2022 13:29 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/35261 kommenteissa kerrotaan että, linjatunnukset otettiin käyttöön 28.5.1972. Toisaalla kuvan https://vaunut.org/kuva/5459 kommenteissa todetaan tuon tapahtuneen vasta 3.6.1973. Ja kun katsoo tuota kuvaa, niin 1500 V junanlämmityskaapeli on kytketty vaunujen väliin, eli taidetaan olla ajassa, jolloin vetovoimana oli Sr1. |
||||
|
|
08.11.2022 13:16 | Teppo Niemi | ||
| Siinä yhteydessä ovat 1. luokasta kertoneet, vuoden 1956 luokkamuutoksen yhteydessä käyttöön tulleet numerot kadoneet. | ||||
|
|
08.11.2022 13:16 | Teppo Niemi | ||
| Vaunun alennus 1. luokan makuuvaunusta 2. luokan makuuvaunuksi on jo tapahtunut. Samalla sarjatunnus on muuttunut Cm -> Em. | ||||
|
|
08.11.2022 12:59 | Markku Naskali | ||
| Milloin tulivat nuo kirjaintunnukset käyttöön? | ||||
|
08.11.2022 12:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Suomen Gummitehtaan (sitemmin Nokia) 8-kerroksinen pääkonttori valmistui 1940 Kaisaniemenkadun ja Mikonkadun kulmaan. | ||||
|
|
08.11.2022 11:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Sähköistys oli aluepoliittinen päätös ja VR vauhditti sitä sillä että halusi ajaa ainoassa matkustajajunassaan vain 2-kerrosmakuuvaunuja, koska ei osannut hinnoitella sinisten vaunujen makuupaikkoja riittävän kalliiksi. VR ehdotti myös koko Rovaniemi-Kemijärvi yhteyden korvaamista kiskobussilla/maantiebussilla jos ei sähköistystä tule, ja se sai etelän Lapin ystävät aktivoitumaan. |
||||
|
|
08.11.2022 09:55 | Petri Nummijoki | ||
| Patokankaan raakapuuterminaaliakaan ei ollut siinä vaiheessa, kun Kemijärven radan sähköistyksestä päätettiin eikä vielä tämän ketjun ensimmäisten kommenttienkaan aikaan. Tosin tässä Kemijärven ratapihallakin kuormattuja raakapuujunia käsittääkseni ajettiin jossain määrin Sr1:llä mutta se oli tarkkaa puuhaa, kun Kemijärveltä Rovaniemen suuntaan lähdettäessä alkaa pian ylämäki ja Sr1 tarvitsi vauhdinottoa avuksi pystyäkseen nostamaan mäestä yhtä raskaan junan, kuin Dv12-pari. | ||||
|
|
08.11.2022 09:48 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana ja oli hauskaa lukea näin yhdeksän vuotta myöhremmin, miten tämänkin kuvan ajoitus täsmentyi ryhmätyönä niin, että jäljelle jäi enää kolme vaihtoehtoista vuotta! Autojen perusteella varmaan voisi aikahaarukkaa vielä kaventaa? Vuodenaika on selvästi keskikesä, koska Kivimiehen vieressä olevat puskat ovat täydessä lehdessä. | ||||
|
08.11.2022 09:28 | Timo Salo | ||
| Ihastuin tuohon Simon heittämään ajatukseen! Sinisiä/puisia (onko puisia vielä niin pitkään matkaan sopivia olemassa?) makuuvaunja pari molempia ja ravintolavaunu? Kiskojen kolke vain puuttuisi... (ja höyryveturin tuoksu vaihtunut dieseliin) | ||||
|
Kuvasarja: Mänttä - Wilppula Rautatie |
08.11.2022 07:37 | Robert Sand | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja. Kiitos! | ||||
|
08.11.2022 02:47 | Matti Melamies | ||
| Satelliittikuvista näkyy kaikki tai ainakin riittävästi sotilaalliseen toimintaan, joten vakoilijoilla ei ole ainakaan todellista tarvetta kuvausdrooninen lennättämiseen esim voimalaitosten läheisyydessä. Yksinäisen droonin epäileminen olevan pommitustehtävässä on turhaa hysterisointia. Kybervakoilusta tietoverkkoja myöten on enemmän syytä olla huolissaan. |
||||
|
|
08.11.2022 02:40 | Matti Melamies | ||
| Patokankaan raakapuuterminaalin valmistuminen oli kuitenkin se asia, joka poisti päivystäjädeeverin Kemijärveltä. Patokankaalla ajojohtimet loppuvat juuri sopivasti ennen kuormasaluetta ja Sr1 pystyy vaihtamaan siellä vaunustot omatoimisesti. Nykyinen Sr3:n käyttö perustuu käsittääkseni sen kykyyn vetää pidempää junaa kuin Sr1. Sen sijaan Patokankaalla Keitele Timberin kuormausraiteen käyttäminen vaatii dieselveturia tai sähköveturin apudieseliä, mutta hyvin pienillä sähköistyksen jatkamisilla siinäkin voitaisiin toimia tavallisella sähköveturilla, jos raakapuuterminaalille menevien raiteiden pituudet riittäisivät veturin ympäriajoon. (Tästä en ole varma.) Tuo kuormausraide on siis niin pitkä, että Fennian junaa ei tarvitse siirtää kuormauksen aikana. Paavo Väyrynen pullisteli järjestäneensä Kemijärven (rautatien) sähköistyksen, mutta onko asia selkeästi näin? |
||||
|
|
07.11.2022 23:09 | Simo Virtanen | ||
| Piti oikein tarkistaa aikataulu tälle junalle. Vuorokauden kestävään matkaan olisi mahtava päästä mukaan. Eikö siinä voisi vetää mukana makuuvaunuja kiireettömästä matkateosta nauttiville? | ||||
|
|
07.11.2022 22:25 | Teppo Niemi | ||
| Näyttäisi olevan R-juna, joka koostuu 94 paikkausta Ei vaunuista vuodelta 1939. | ||||
|
07.11.2022 20:52 | Antti Grönroos | ||
| Vessaa pitää käyttää mutta hätä ei lue lakia ja sitten katoksen käyttäjät kiukuttelevat kiinteistöhuolto firmalle joka saattaa olla kaupunki. | ||||
|
07.11.2022 20:51 | Heikki Jalonen | ||
| Linnaa varjostavat puut ovat kasvaneet melkoisesti vuosisadan vaihteen vähäisestä pituudesta. Haalattavana oleva säiliö vaikuttaisi epäsuoran keiton kalorisaattorilta. Se voisi liittyä 1934..35 tienoilla tehtyyn keittämön laajennukseen. Jos niin on, niin se olisi saapunut Mänttään leveällä radalla, siirrettäväksi edelleen haalaamalla kaperaiteista rataa pitkin työmaalle sijoituspaikkaansa. Jos kuljetus olisi pidempi, tuskin haalauskelkkaa käytettäisiin. Eli, valokuva voisi olla otettu syksyllä 1934. Puussa (vaahtera?) näkyy vielä kuivuneita lehtiä, joten keväästä ei liene kyse, talvi tapaa ne riipiä. Ikävä kyllä, kuljetuksen vetokone ei ole näkyvissä. Taljan perusteella se lienee vintturilla varustettu telatraktori, mitä luultavimmin Pillari. Vintturivedolla tuollainen köysikulma on mahdollinen, samoin riittävän hidas nopeus. |
||||
|
Kuvasarja: Mänttä - Wilppula Rautatie |
07.11.2022 20:22 | Harri Helminen | ||
| Näitä kuvia olen keräillyt ja vaihtanut tuttaviltani noin 25 vuotta, joitakin Mäntän vanhoja kuvia olen kuvannut itse tauluista ja lehdistä paperitehtaalla töissä ollessani (tosin niitä itse kuvaamiani ei tässä kuvasarjassa ole). Ilmakuvat ovat pääsääntoisesti Veljekset Karhumäen kuvaamia. Ikävä kyllä taitanee tämän kuvasarjan kuvaajat olla pääsääntöisesti niin sanotusti toisessa hiippakunnassa, tietysti olisi iloinen jos jotain kuvaajaa vielä saisi haastatella. Ajattelin varmistaa että näitä tulisi näkyville muidenkin iloksi ja jos sattuisi olemaan jotain vaikkapa harrastelijoille arvokastakin kuvamateriaalia. Vielä pitäisi pienempi kuvasarja tehdä Mänttä - Vilppulan ja GAS leveäraiteisen ajoista.. |
||||
|
|
07.11.2022 20:04 | Jyrki Längman | ||
| Tjaa.. hyvä tietää että minne mennä jos tulee iso hätä... eh heh heh... | ||||
|
|
07.11.2022 19:57 | Antti Grönroos | ||
| :) | ||||
|
|
07.11.2022 19:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Droonien kohdalla viranomaisten reagointi ei johdu niin paljon kuvamisesta vaan siitä että ne voivat kuljettaa mukanaan jotain räjähteitä tms. | ||||
|
|
07.11.2022 19:14 | Kari Haapakangas | ||
| Täytyy myöntää, että paskasta kaupunnista ei löydy raitiotiepysäkkiä, ehkä poislukien kaavaosaston salaiset päiväunet... | ||||
|
|
07.11.2022 19:08 | Panu Breilin | ||
| Erilaiset epäviralliset lennätys- tai kuvausrajoitukset ovat hankalia, kun kukaan ei tiedä, että missä raja menee. Joidenkin mielestä voimalaitokset ovat strategisia objekteja jota rajoitus koskisi, joidenkin mielestä teollisuuslaitokset ylipäätään olisivat sitä ja joidenkin mielestä kenties rautatietkin. Ja edelleen, että koskisiko lentorajoitus vain lennokkia, vaiko myös matalalla lentävää lentokonetta tai helikopteria? Ja mistä kohtaa rajoitusalue alkaisi, eli saisiko vaikkapa voimalaitoksen vieressä olevan metsän tai asuinalueen yläpuolella lentää? Toisaalta kaikki laillinen on luvallista, joten ei viranomainen voi sitä lennätystä tai kuvaamista estää tai kieltää. Erilaiset teollisuusalueiden kuvauskiellot koskevat myös vain niitä alueita joilla oleskelusta teollisuusalueen omistaja päättää. Esimerkiksi aidan takaa, metsän rajasta tai ilmatilasta käsin kuvaamista teollisuusalueen omistaja ei siis voi kieltää. Monista netin karttapalveluista löytyy myös hyvinkin tarkkoja ilmakuvia missä näkyy esimerkiksi voimalaitoksia. |
||||
|
07.11.2022 19:05 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos J-P. | ||||
|
07.11.2022 19:04 | Antti Grönroos | ||
| Tämä tuli selville, kiitos Panu. Jos joskus menen Kuressaareen, pitää etsiä sitä yhtä rautatierakennusta jos sitä on. Ei toi sinun kysymyksesi Rainer ole mahdoton mutta tietämättömänä sanon, että tuskin oli. | ||||
|
|
07.11.2022 19:03 | Antti Grönroos | ||
| Haastaa. | ||||
|
Kuvasarja: Mänttä - Wilppula Rautatie |
07.11.2022 18:49 | Hannu Peltola | ||
| Onpa mielenkiintoinen kuvasarja! En tiennytkään, että Mänttä-Wilppula rautate on ollut näinkin laaja ja monipuolinen. Myös Mäntän linna oli aivan uusi tuttavuus, harmi, että se on purettu! Harri, mistä olet löytänyt nämä kuvat? | ||||
|
|
07.11.2022 18:46 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuohon ollaan menossa, minä olen yksi esimerkki mitä on tulossa. Tuohon voisi olla linjalla vastavetona että riittävän pitkä putki niin onnistuu kuvaaminen muutaman 100 metrin etäisyydeltä ja paikka niin ettei se julkista aluetta "passipaikka" johonkin kannon nokkaan... | ||||
|
07.11.2022 18:39 | Juha Pokki | ||
| Nuppulinnassa oli VR:n oma keskuspuutarha vuodesta 1962 vuoteen 2002. Alkujaan taimisto oli Hyvinkäällä jo vuodesta 1874 lähtien, joten VR:llä oli lähes 130 vuoden perinne viherpeukaloudesta. Sivutaimistojakin oli ainakin johonkin maailmanaikaan. Näiltä taimistoilta ja keskuspuutarhasta toimitettiin sitten taimia ja kukkia rautateiden kiinteistöille. Aikanaan valikoimaan kuului myös hyötykasveja esimerkiksi asemapäälliköiden puutarhoihin. | ||||
|
|
07.11.2022 18:32 | Timo Salo | ||
| Kaunista, kaunista!!! | ||||
|
|
07.11.2022 17:19 | Petri Nummijoki | ||
| En tiedä onko Vainikkalan sähköistystä väitetty turhaksi. Mutta Kemijärven radan sähköistystä ajettiin vuoden 2008 paikkeilla jonkinlaisena hyvityksenä Kemijärven sellutehtaan laukkauttamiselle ja sen hetken tiedoilla hanke näytti puhtaalta siltarumpupolitiikalta. Rataa Kelloselkään ei oltu vielä siihen aikaan suljettu, joten Kemijärven tavaraliikenteessä oli tästä syystä varauduttava edelleen käyttämään dieselvetureita. Sr3-vetureitakaan ei vielä ollut tilauksessa, joten sähkövedon käyttökelpoisuus ei ollut raakapuuliikenteessäkään nykyisellä tasolla. Toisin sanoen ko. sähköistystä päätettäessä oli Kemijärven yöjuna ainoa, jossa sähkövedon voitiin katsoa olevan varmuudella hyödynnettävissä. | ||||
|
|
07.11.2022 17:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Jotkut valittavat nyt ihan tosissaan että Kemi (Laurila) -Haaparanta sähköistys on aivan turhaa. | ||||
|
|
07.11.2022 16:34 | Niila Heikkilä | ||
| Nykypäivän mittapuussa omalla tavallaan humoristisia vuosien takaiset sähköistyksen turhuuskommentit. :) Vainikkalankin sähköistys vuonna 1978 oli turha kun heti perään 1.1.2023 se muuttuu tarpeettomaksi. Vartiuksen radan 2004 sähköistyksestä puhumattakaan. Saati sitten ratojen rakentamiset.. | ||||
|
|
07.11.2022 16:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Se on voinut olla osa kapearaiteista rautatietä? | ||||
|
07.11.2022 16:01 | Markku Naskali | ||
| Ypäjähän on tunnettu hevospitäjänä, mutta tuollaiset puomit olivat vielä ainakin 1950-luvulla yleisiä asemilla, kirkoilla ja kauppapaikoilla. | ||||
|
|
07.11.2022 15:35 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Tämähän on itseliikkuva asennusjuna tms., josta löytyy useampikin kuva vuosien varrelta. https://vaunut.org/kuvat/?tt=18&i1=Tnv-sr&i2=911002 |
||||