Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.11.2022 17:19 | Petri Nummijoki | ||
| En tiedä onko Vainikkalan sähköistystä väitetty turhaksi. Mutta Kemijärven radan sähköistystä ajettiin vuoden 2008 paikkeilla jonkinlaisena hyvityksenä Kemijärven sellutehtaan laukkauttamiselle ja sen hetken tiedoilla hanke näytti puhtaalta siltarumpupolitiikalta. Rataa Kelloselkään ei oltu vielä siihen aikaan suljettu, joten Kemijärven tavaraliikenteessä oli tästä syystä varauduttava edelleen käyttämään dieselvetureita. Sr3-vetureitakaan ei vielä ollut tilauksessa, joten sähkövedon käyttökelpoisuus ei ollut raakapuuliikenteessäkään nykyisellä tasolla. Toisin sanoen ko. sähköistystä päätettäessä oli Kemijärven yöjuna ainoa, jossa sähkövedon voitiin katsoa olevan varmuudella hyödynnettävissä. | ||||
|
|
07.11.2022 17:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Jotkut valittavat nyt ihan tosissaan että Kemi (Laurila) -Haaparanta sähköistys on aivan turhaa. | ||||
|
|
07.11.2022 16:34 | Niila Heikkilä | ||
| Nykypäivän mittapuussa omalla tavallaan humoristisia vuosien takaiset sähköistyksen turhuuskommentit. :) Vainikkalankin sähköistys vuonna 1978 oli turha kun heti perään 1.1.2023 se muuttuu tarpeettomaksi. Vartiuksen radan 2004 sähköistyksestä puhumattakaan. Saati sitten ratojen rakentamiset.. | ||||
|
07.11.2022 16:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Se on voinut olla osa kapearaiteista rautatietä? | ||||
|
07.11.2022 16:01 | Markku Naskali | ||
| Ypäjähän on tunnettu hevospitäjänä, mutta tuollaiset puomit olivat vielä ainakin 1950-luvulla yleisiä asemilla, kirkoilla ja kauppapaikoilla. | ||||
|
07.11.2022 15:35 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Tämähän on itseliikkuva asennusjuna tms., josta löytyy useampikin kuva vuosien varrelta. https://vaunut.org/kuvat/?tt=18&i1=Tnv-sr&i2=911002 |
||||
|
07.11.2022 15:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Jokaisen kannattaa itse miettiä missä lennättää nykyisen tilanteen vallitessa. Vaikka lennättäminen olisi juuri sallitun rajoissa niin se voi aiheuttaa turhia viranomaistehtäviä, ja voi päästä ilta-Sanomiin. Toivoa sopisi kanssa että valokuvaamista rautatieasemilla ja ratojen varsilla ei kiellettäisi. |
||||
|
07.11.2022 15:19 | Harri Helminen | ||
| Kiitokset vuosiluvusta. Sääli että tuota MWR litteraa ei pysty kuvatietoihin lisäämään. |
||||
|
07.11.2022 15:08 | Harri Helminen | ||
| Kiitos, aina oppii uutta. Korjattu päivämäärä.. |
||||
|
07.11.2022 15:04 | Harri Helminen | ||
| Kiitos vuosiluvusta. | ||||
|
07.11.2022 15:03 | Harri Helminen | ||
| Kiitos.. | ||||
|
|
07.11.2022 14:50 | Jussi Tepponen | ||
| Paikkatietoikkunan historiallisten ilmakuvien mukaan ko kuva on otettu vuonna 1951: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=12&coord=376413.7649877244_6879710.177299804&mapLayers=801+100+default,3400+100+ortokuva:indeksi×eries=1951&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&noSavedState=true&showIntro=false |
||||
|
|
07.11.2022 14:48 | Jussi Tepponen | ||
| Paikkatietoikkunan historiallisten ilmakuvien mukaan ko kuva on otettu vuonna 1951: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=12&coord=376066.7649877244_6879450.150985459&mapLayers=801+100+default,3400+100+ortokuva:indeksi×eries=1951&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&noSavedState=true&showIntro=false |
||||
|
|
07.11.2022 14:17 | Tero Korkeakoski | ||
| Kyllä nykyinen maailmantilanne on sellainen ettei ihan joka paikassa kannata lennättää. Lisäksi on paljon alueita joissa on portilla kuvauskiellon merkki. En mä oikein ymmärrä että sieltä käydään sitten ottamassa tälläisen kanssa kuvia. Nämä olisi hyvä saada tuonne Aviamapsiinkin lentokieltoalueiksi. Jos alueella ei saa kuvata maasta käsin niin ei saa kyllä ilmastakaan. Jos mun vastuualueella näkyy ilman lupaa lentävä drone soitan kyllä ihan heti porttivahdeille ja poliisille. En mä edes lähde arvuuttelemaan kenen se on ja miksi se lentelee, sen saavat viranomaiset hoitaa. Luvan kanssa on eri juttu ja droneja käytetään kyllä ihan erilaisiin suunnittelutehtäviinkin nykyisin. |
||||
|
07.11.2022 13:51 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakin kuvan https://vaunut.org/kuva/65068 kommentissa kerrotaan, että Tenkon esikuvana oli Mänttä. | ||||
|
07.11.2022 13:42 | Kimmo Huhta | ||
| Ei varsinaisesti kuvan tilanteeseen liittyen, vaan muusta sivuraidekiinnostuksesta kummuten: Oliko tälle raiteelle kaupallista (eli PV:n) tavaraliikennettä vielä 80-luvulla? Toisaalla eräs tamperelainen VEK muisteli sorajunakeikkaa tällä raiteella 30.5.1988, vetokalustona Tve4 531. | ||||
|
07.11.2022 13:30 | Panu Breilin | ||
| VR:llä oli ns. puutarhaetumiehiä jotka hoitivat puutarhoja. Johtajina heillä oli piiripuutarhurit ja lisäksi ylimpänä johtajana oli ylipuutarhuri. Lisäksi varsinkin pienemmillä asemilla aseman oma henkilökunta hoiti kastelua, siivousta ja nurmikkojen leikkaamista. | ||||
|
|
07.11.2022 13:27 | Hannu Peltola | ||
| Eikä tämä Mäntän veturitalli ollutkin esikuva Pienoisrautatiekerhon vanhalle Tenkon veturitallille? Vastasiko Tenkon ratapiha muutenkin Mänttää? | ||||
|
|
07.11.2022 13:23 | Panu Breilin | ||
| Ainakin Ruotsin raitiotieseuran mukaan Kuressaaressa on ollut höyryraitiotie vuosina 1918-1940: https://www.sparvagssallskapet.se/atlas/system.php?atlas_id=1393 | ||||
|
|
07.11.2022 12:31 | Mikko Herpman | ||
| Kuva hivelee silmiä, kaikki siistiä ja leppoisaa tekemisen meininkiä. Olikohan matkustajaliikenne miten säännöllistä ja aikataulunmukaista tuohon aikaan? Kuljetettiinko junalla työläisiä tehtaalle/tehtaalta vai oliko aivan yleinen kulkuneuvo mänttäläisille? | ||||
|
07.11.2022 12:27 | Kari Haapakangas | ||
| Ensi vilkaisulla vaunu, mutta tarkemmin katsottuna siinähän hinataan jotakin tehtaan koneistoon liittyvää osaa "reessä". | ||||
|
07.11.2022 12:22 | Mikko Herpman | ||
| Aikamoista luksusta, ja toki tehtailijalla pitääkin olla. Päässyt hienosti junalla aivan kodin ovelle. Tuohon aikaan tiet ja kulkuyhteydet ovat toki olleet aika huonoja. Eli "omalla" junalla pääsi kätevästi Vilppulaan ja siitä sitten maailmalle bisneksiä tekemään. | ||||
|
|
07.11.2022 12:13 | Jouni Ilari Nousiainen | ||
| Minusta t.k. tarkoittaa tämän kuun, alemmassa hiihtokilpailukuvassa on sama lyhennys. Seuraavassa numerossa tulevista päivistä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/872773?page=10 v.k. viime kuun. | ||||
|
|
07.11.2022 12:12 | Ilkka Hovi | ||
| MWR 4 on entinen Nykarleby Järnväg 1, myytiin Mänttää vuonna 1916. Tämän kuvan ottovuodeksi on Mäntän museon mukaan merkitty 1925. | ||||
|
|
07.11.2022 12:05 | Hannu Peltola | ||
| t.k. = tämän kuun, ei tammikuun. | ||||
|
|
07.11.2022 11:53 | Harri Helminen | ||
| Kiitos, vuosi ja päivä tuli siis selville mutta tuossa kuvatekstissä on kuitenkin mainittu t. k. 2 p:nä, ymmärtääkseni tuo t. k. tarkoittanee tammikuuta eikä helmikuuta? | ||||
|
Kuvasarja: Mänttä - Wilppula Rautatie |
07.11.2022 11:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| No johan on! Mäntän poika kiittää ja kumartaa! | ||||
|
07.11.2022 11:26 | Juhana Nordlund | ||
| No jopas tuli sattumakuva. Rautatiekuvien parhaimmistoa. Tuo yhtymä-sanan osan peilikuva muodostuikin oivalliseksi arvoitukseksi. Symmetriset kirjaimet voivat joskus hämätä. |
||||
|
|
07.11.2022 10:37 | Jouni Ilari Nousiainen | ||
| Lähde on Helsingin Kaiku, 14.2.1914, joten tapahtunut 2.2.1914: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/872772?term=Rautatieonnettomuus%20M%C3%A4nt%C3%A4n&page=13 | ||||
|
07.11.2022 10:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Haastaa Oulun kenties? | ||||
|
07.11.2022 10:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Istuiko siltavahti kopissaan "päivät pitkät" vai oliko hänellä junien välillä muita tehtäviä? | ||||
|
07.11.2022 09:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Minneköhän toinen teräslevysilta sitten meni? Uusiokäyttöön vai "Kuusakoskelle"? | ||||
|
07.11.2022 09:38 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kansallisromantiikkaa. | ||||
|
Kuvasarja: Mänttä - Wilppula Rautatie |
07.11.2022 09:34 | Jukka Ahtiainen | ||
| Arkistojen aarteita. (kuvaaja tai lähde?) | ||||
|
|
07.11.2022 09:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Kun VR näitä asemapuistoja aikoinaan rakensi, mikä taho oli vastuussa puista ja kasveista, ts. kuka hankki taimet / siemenet ja hoiti niitä? | ||||
|
|
07.11.2022 09:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Siinähän lukee "fuck demokratia". https://vaunut.org/kuva/73896 | ||||
|
07.11.2022 08:54 | Erkki Nuutio | ||
| Saviseudun Osuuskauppa r(ajoitettu) l(isämaksuvelvollisuus), vastaavasti i(lman) l(isämaksuvelvollisuutta), osuuskunta ilman näitä lisämerkintöjä = rajoittamaton lisämaksuvelvollisuus jos on tapahtunut vararikko. Netistä: Nämä lyhenteet liittyivät jäsenten lisämaksuvelvollisuudeksi kutsuttuun vastuuseen. Jos osuuskunnassa jäsenet eivät olleet henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan veloista, kyseessä oli osuuskunta ilman lisämaksuvelvollisuutta (i.l.). Jos jäsenen kuului vastata säännöissä määrätyn lisämaksuvelvollisuuden rajoissa henkilökohtaisesti osuuskunnan sitoumuksista, kyseessä oli rajoitettu lisämaksuvelvollisuus (r.l.). (Osuuskuntalaki 247/1954) |
||||
|
|
07.11.2022 03:24 | Jari Kuusinen | ||
| Lisäksi sähköveturia ei tarvitse välitankata tämän reitin varrella. | ||||
|
Kuvasarja: Maja. MWR:n vaunu NJ:lle |
07.11.2022 00:36 | Harri Helminen | ||
| Taitanee olla sama vaunu mikä tässä on veturin jälkeen ensimmäisenä https://vaunut.org/kuva/159096?s=1 | ||||
|
07.11.2022 00:34 | Harri Helminen | ||
| Taitanee kyseinen vaunu olla katon muodon, ikkunoiden määrän ja sijainnin sekä ovien sijannin vuoksi olla tässä ensimmäisenä vaununa https://vaunut.org/kuva/159096?s=1 | ||||
|
07.11.2022 00:06 | Harri Helminen | ||
| Totta, eli kuva menee jonnekin 1914 - 1929 välille. Veljekset Karhumäki on ilmakuvannut Mänttää mm 1935 ja tuossa näkyvä ratapiha on jo täysin poissa 1935 kuvatuissa ilmakuvissa. Kun tuo kapearaiteinen ratapiha hävisi niin kapearaiteisen ratalinja siirtyi samalla kuvassa näkyvän koskelan lammen rantaan, 1929 rakennetun Mänttä - Vilppulan leveäraiteisen radan myötä. |
||||
|
|
06.11.2022 23:55 | Heikki Jalonen | ||
| Linnan suunnitteli ruotsalainen arkkitehti A.E.Melander, piirustukset on päivätty 1891. Linna valmistui asuttavaan kuntoon joskus seuraavana vuonna. Se toimi tehtailija G.A.Serlachiuksen asuntona. Rakennus purettiin 1939 tehtaan laajennuksen tieltä. Kuvassa rakennus näyttää melkoisen uudelta ja siistiltä, tosin sitä toki myös hoidettiin ja ylläpidettiin varmasti hyvin. Sen perusteella voisi olettaa, että arvio kuvausvuodesta 1901 saattaisi olla hyvä. |
||||
|
|
06.11.2022 23:36 | Heikki Jalonen | ||
| 1910 olisi ilmavalokuvaksi kovin varhainen, todennäköisesti Suomessa lentokone lensi ensimmisen kerran 1912, silloinkin Helsingissä. Kuvassa ollaan kesäisellä ajalla, siten tuskin on kyse myöskään 1918 sodan aikaisesta lentotoiminnasta, sitä jo saattoi Mäntänkin seudulla olla. Siten, voisi arvella, että kuva on otettu ihan 1920-luvun alussa, jo normaaliakoina. Selluloosatehdas (jonka korkea keittämö näkyy happotornien oikealla puollella) valmistui 1914. |
||||
|
|
06.11.2022 22:59 | Matti Melamies | ||
| Eihän mikään ole varmaa, mutta eiköhän Fennia käytä sähköveturiaan pisimmällä reitillään. | ||||
|
|
06.11.2022 22:30 | Arto Papunen | ||
| Ei kait Fenniarail tällä hetkellä ole hankkimassa kuin yhden sähköveturin ja onko varma tieto, että se olisi aina Patokankaan junassa? | ||||
|
|
06.11.2022 21:18 | Matti Melamies | ||
| Ja mitä lentäminen tuossa on mukamas haitannut? | ||||
|
06.11.2022 20:38 | Rainer Silfverberg | ||
| On eroa. Suomenruotsi sallii enemmän kielioppivirheitä. Riikinruotsi taas viljelee lainasanoja muista kielistä. Jos kuva olisi Ruotsista niin siinä lukisi "Så reglerar du fåtöljen". |
||||
|
|
06.11.2022 19:40 | Miitre Timonen | ||
| Ruotsissa genetiivi toimii tuollaisessa tilanteessa yleisesti ottaen siten, että "sitsens reglering" tarkoittaa, että istuin itse tekee säädön. Oikeampi tapa lienee sanoa "reglering av sitsen". En tiedä, onko tässä eroa riikinruotsin ja suomenruotsin välillä. | ||||
|
06.11.2022 19:32 | Jouni Halinen | ||
| Tässä on kyseinen videonpätkä, olin lisännyt sen tonne kääntöpöydälle https://www.instagram.com/p/BHlzUTBB0C1/ | ||||
|
06.11.2022 19:08 | Rasmus Viirre | ||
| Tulipas hyvä mieli tätä katsellessa näin marraskuussa. | ||||
|
06.11.2022 19:04 | Teemu Saukkonen | ||
| Saako jotenkin selville jos kulkee? Nyt kun tulee se harjoitus Joensuu-Nurmes -akselilla. | ||||