101-19438 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 01.08. 10:27 Erkki Nuutio  
  Mieleeni tulee muutama samanluonteinen miete :
1/ Atlannin julistus (Atlantic charter), jonka Roosevelt ja Churchill kyhäsivät 8.1940. Siinä sitouduttiin kaikkeen hyvään (deomokratia, ei valloituksia, sananvapaus ja muut kansalaisvapaudet) taisteltaessa roistovaltioliittoa (Saksa + Neuvostoliitto) vastaan.
2/ USA:n Lend-Lease -lait kohta tämän jälkeen, joissa USA lupautui demokratioiden asevarastoksi (Arsenal of Democracy) - käytännössä toimittamaan aseita ja muuta ilmaiseksi konkurssitilaan joutuneen Britannian sortumisen välttämiseksi.
3/ Neuvostoliiton jouduttua liittolaisensa hyökkäyksen kohteeksi, se hyväksyttiin "demokratiaksi", minkä vakuudeksi se juhlallisesti sitoutui noudattamaan kaikilta osin Atlannin julistusta. Sopimuksen allekirjoitti NL:n nimissä Molotov, kuten oli allekirjoittanuti NL:n nimissä Molotov-Ribbentrop sopimuksen pari vuotta aikaisemmin.
4/ Roosevelt ja Churchille eivät piitanneet siitä, että hyväksymällä ehdoitta NL:n he nollasivat kaikki Atlannin julistuksen velvoitukset.
5/ Roosevelt siirsi Lend-Lease -ohjelman massiiviset ilmaiset ase- ja muut toimitukset erityisesti NL:n tueksi ilman mitään rajoituksia. Etenkin tämän johdosta NL:sta tuli 1944/45 mennessä Euroopassa sotilaallisesti ylivoimainen ja väkeä heillä riitti kuolijoiksi.
6/ Jaltassa Stalin, Roosevelt ja Churchill vahvistivat 100% Stalinin sanelemat, paljolti näillä lahja-aseilla tehdyt valloitukset - siis mm.
Suomen silpomisen ja rankaisemisen sotakorvauksilla, Itä-Euroopan orjuuttamisen, Königsberg/Kaliningradin lahjoittamisen, omien sotarikollistensa vapautumisen vastuusta ja palkitsemisen ja lopuksi sellaisen YK:n perustamisen, jolla ei ole mitään virkaa.
7/ Roosevelt on maailmanhistorian surkuteltavin tomppeli. Vaikka ei itse murhannut, hän teki typeryyydellään ja USA:n voimavaroilla mahdollisiksi Stalinin (ja kumppanien) suunnattomat rikokset etenkin Euroopan maita ja kansoja (myös omiaan) kohtaan.
Samoista syistä johtuen hän oli myös mm. päävastuullinen Maon Kiinan voittoon kansallisesta Kiinasta.
8/ Käytettävissä olleista huonoista vaihtoehdoista Suomi valitsi ainoan oikean kesäkuussa 1941.
On surullista että lähinnä sotilastiedustelun ja puolustautumisstrategian pettämisen sekä joidenkin väsähtäneiden päämaja- ja rintamakenraalien lepsuilun sekä peluripoliitikkojen vuoksi neukkuja ei saatu pysäytettyä hyvissä ajoin ennen Viipuria.
Rintamalinja määräsi täälläkin likimäärin lopullisen rajan asettumisen. Stalinilla oli kiire Berliiniin.
kuva 01.08. 09:55 Juha-Pekka Marttila  
  Heh..Vois jopa uskoa..Tuohon aikaan.. Juntteja tyypit..Vahvistin peräluukussa.. Ei ymmärretä mistään muusta kuin musiikista.. Pätee myös tähän päivään. Ihmiset kävelee sokkona kaupungilla, kuulokkeet korvilla.. Typerän näköistä..
kuva 01.08. 07:01 Esa J. Rintamäki  
  Muistan, kuinka Hkkg - sarjaa alkoi tulla liikenteeseen ikäänkuin ryöpsähtämällä. Tässä vaunussa on täyskorjausmerkintänä "6.74 Pm".

Eikä kovin kauaa kestänyt, kun sarja hävisi kiskoilta myös suht nopeaan. Pitkin maatalojen pihapiirejä. Ja mikä ettei, sopivat hyvin varastoiksi.

Gb:stä tuli mieleen, kuinka VR:n historiikissa 1937 - 1962 mainittiin 59'XXX - numeroitujen kohdalla mainittiin "ilmajarruttomia, valmistettu Puolassa".

Se tarkoittaa että aluskehykset tulivat Kenraalikuvernementista (kuten natsi-Saksa miehittämäänsä Puolaa nimitti) Hermann Göring - tehtailta ja korinsa ne saivat Pasilan konepajalta.
kuva 01.08. 06:51 Esa J. Rintamäki  
  Onkohan T - siipiopastin Y - siipiopastimena aseman ollessa miehittämätön...?
kuva 31.07. 23:07 Leevi Halonen  
  Tuo on kyllä hyvä työpaikka. Uskon että tulet viihtymään tuolla! :)
kuva 31.07. 22:56 Esa J. Rintamäki  
  Herrat Rainer ja Tapio: - tuli mieleen parit mietteet:

1) kun puolalaiset eivät suurin surminkaan palavasti rakasta ryssää, niin eiköhän Wojciechin poijat jossain välissä alakin udella, että missähän se meidän itäraja kulkikaan 31.8.1939 illalla?

2) Katyn.

3) se kun "mahtava" puna-armeija pysäytti "vapautusoperaationsa" Veikselin itärannalle odottamaan siksi aikaa, kun judet Varsovassa näyttivät että ampumansa luodit purevat kyllä SS:n teurastajiakin. Ne samat judet kokivat ennenaikaiset hengenmenot ryssän myhäillessä tyytyväisinä. Eli ryssän piittaamattomuus ja kyynisyys tulivat kyllä selväksi.

4) ja toiset kyyniset (britit jäykkine ylähuulineen) jättivät Puolan "Matrabazo-Sossikon" eli Talliinin Joopin raiskattavaksi, höpisten jotain satuja "vapaista" vaaleista. Joopi sanoi että "Da, da" ja länsi otti täydestä todesta! Just joo.

Mister Tapio: jos tuosta "Sonderzugista" olisi päräytetty lyhytkin sarja Kalashnikov AK-47:llä, niin siinä olisi emäderkuilta kadonnut uskottavuus kertalaakista.
kuva 31.07. 22:47 John Lindroth  
  Antti, pidä unelmistasi kiinni,peukku!
kuva 31.07. 22:33 Anders Järvenpää  
  Vaunun nykyinen kori on valmistunut vuonna 2024. Toinen samanlainen vaunu on valmistumassa.
kuva 31.07. 22:26 Anders Järvenpää  
  Toisin kuin kuvatekstissä väitetään, ei tällä asemalla ole vuoden 2025 aikataulunmukaisessa vakinaisessa liikenteessä yhtään junakohtausta.
kuva 31.07. 22:09 Anders Järvenpää  
  Tämä on siis järjestyksessä toinen asemarakennus, joka on peräsin SRJ:n Bragevägen-liikennepaikalta ja siirretty nykyiseen paikkaansa vuosina 1984-1985.
kuva 31.07. 22:06 Anders Järvenpää  
  Makasiiniraide on itse asiassa palautumassa aivan lähivuosina, sillä kuvassa keskellä oleva vaihde korvataan uudella, joka on kuvaushetkellä koottuna radan sivussa mutta ruohikon peitossa. Vanha vaihde käännetään 180 astetta ja pannaan raiteeseen suurin piirtein kuvan vasemmassa alakulmassa.
kuva 31.07. 22:00 Anders Järvenpää  
  Toisin kuin kuvatekstissä väitetään, oli Lännan veturitallin yhteydessä vuoteen 1915 asti 4150 mm pitkä kääntöpöytä. Kuopan reunakivitys on edelleen paikallaan maastossa.
kuva 31.07. 21:54 Anders Järvenpää  
  Tämä on toisin kuin kuvatekstissä väitetään ensimmäinen ja alkuperäinen Lännan asemarakennus 1870-luvulta, jota on muutettu monessa vaiheessa ja saanut rapatun pinnan vuonna 1953.

Liikennepaikan nimeksi tuli Lännaholm vuodenvaihteessa 1953/1954 yhteistoiminnassa postilaitoksen kanssa sekaannuksien välttämiseksi, koska maassa on useita Länna-nimisiä paikkakuntia.

Huomattakoon, että nykyäänkin käytetään niin liikennepaikan kuin paikkakunnan nimestä molempia kirjoitusasuja (Länna/Lenna) rinnakkain.
kuva 31.07. 20:51 Altti Rankka  
  Tonne kyllä kelpais päästä duuniin...
kuva 31.07. 18:43 John Lindroth  
  Taisi tuo Corolla Gt olla suosittu myös rallipoluilla!1,6Gt 16V n.124Hp.
kuva 31.07. 18:13 Tapio Keränen  
  Tuona päivänä vartijoita ei näkynyt eikä muitakaan viranomaisia. Vaunuista ei myöskään huudeltu mitään.
kuva 31.07. 17:46 Markku Naskali  
  Tosi mielenkiintoinen tuo junatempaus!
Voi kun olisi "kuulolla" joku joka on kokenut tuon paikan päällä!
kuva 31.07. 16:47 Ossi Rosten  
  29.9.2024 näyttäisi olevan viimeinen juna, siis muu kuin LIV:n tarkastusvaunu, tällä upealla sähköbaanalla kruisaillu. Ihan ei voi ruuhkaradaksi sanoa...
kuva 31.07. 16:45 Esa J. Rintamäki  
  Siinähän komeilee kaksiovinen takaveto-Corolla.

Raakasti viritetty versio vieläpä, "Harakiri" - aluvanteilla! Suosittu hrududu aikoinaan, 1970 - 80 - lukujen vaihteessa. Kasetti soittimeen kiljumaan J. Leskisen "Erkki twistaa" sekä sellutehtaan ja hapansilakan tuoksuinen Wunderbaum tuomaan tunnelmaa... GT - versiona vielä: gobeliini takapenkillä!

Ohi on - paidan viesti kertoo vapaudesta aloittaa jälleen iltasella ulkoisten synnytinelimien vonkausrallia.

Oi elämän huoletonta kevättä !
kuva 31.07. 16:18 Teemu Saukkonen  
  Eikö ollut mitään häiriötekijöitä kuvaamiselle?
kuva 31.07. 15:20 Jan Jahkola  
  Tässä on täytynyt olla (VR:n?) trukkikin käytössä jos ovat nostaneet rullakoita laiturille ja takaisin. Huomatkaa tyylekkäät Engelmann sivupeilit.
kuva 31.07. 14:34 Simo Virtanen  
  "Tavaratalo Anttilan erikoistavarajuna pysähtyneenä Lappeenrantaan myymään tuotteita vuonna 1995. Juna oli Anttilan myynti- ja markkinointitempaus ja se oli matkalla Joensuun Marjalassa järjestetyille asuntomessuille."

Mahtaako tästä olla arvon havainnoitsijoilla tarkempaa muistikuvaa?
kuva 31.07. 14:33 Simo Virtanen  
  Se taisi olla 20 vuotta myöhemmin. Tuossa vaiheessa Anttila oli vielä voimansa tunnossa, kuten kuvastakin näkyy.
kuva 31.07. 14:18 Rainer Silfverberg  
  Joku tyhjennysmyynti ilmeisesti ?
kuva 31.07. 14:17 Rainer Silfverberg  
  Kyllä kai se sodan lopputulos ratkaisi miten rajat vedettiin 1945 jälkeen, aivan kuten Karjalan kannaskin otettiin Suomelta. Ei voitu antaa mahdollisuutta saksalaisille revanssiin jos Itä-Preussi olisi jäänyt osaksi Saksaa, tai edes DDR:ää. Eikä siitä voitu antaa Puolallekaan kuin pieni kaistale.

Hyväksyn selityksen miksi DDR:n hallituksen salonkijunassa piti verhojen olla aina kiinni. Miten mahtoi käytäntö olla Suomen A1 ja A2 vaunuissa?
kuva 31.07. 14:11 Simo Virtanen  
  Lukee lukee, mutta mistä oli kyse?
kuva 31.07. 14:06 Rainer Silfverberg  
  Tuossahan lukee: "Tilaisus joka ei toistu 90,- ANTTILA "
kuva 31.07. 14:04 Esa J. Rintamäki  
  Herra Kari, samanlainen karttakirja löytyy itseltänikin.

Sitä minä vaan olen aina ihmetellyt, että minkä "historian" mukaan ryssällä olisi ikiaikainen oikeus Königsbergiin? [Liittänyt sen noin vain osaksi omaa kansojen vankilaansa!]
kuva 31.07. 13:47 Teppo Niemi  
  Itselläni oli tilaisuus käydä parissa tuohon junaan kuuluneessa vaunussa (toinen oli museovaununa ja toinen huoltovaununa (ei yleisölle)) Ja niissä oli kyllä ikkunoissa valoverho-tyyppiset verhot. Eisenbahn Kurier on julkaissut kirjan jossa kerrotaan jopa tästä Helsingin matkassa ja siinä kirjassa olevien, kuten myös Transpressin Personwagen kirjasarjan kolmannen osan (Salonki, makuu ja ravintolavaunut)
kuvien mukaan ikkunoissa on verhot.
kuva 31.07. 13:29 Kari Haapakangas  
  Saksalaisissa, läntisissäkin, oli pitkään erikoisuuksia, kun itärajan sijaintia ei hyväksytty lopulliseksi. Meilläkin on 60-luvun saksalainen atlas, jossa oderjoen itäpuoliset alueet ja Itä-Preussi ovat edelleen osa Saksaa.
kuva 31.07. 12:09 Esa J. Rintamäki  
  Herra Rainer, vedoten siihen tosiasiaan, että harppi-Saksan kansalta EI KOSKAAN vaaliteitse kysytty "Sotsialistitseskii Einheits-Partei Deutschlandin" todellista suosion määrää, niin siinä uskoakseni suurin syy siihen, etteivät Hoonekkerit sun muut kave- eikun toverit kovin mielellään tarjoutuneet mätien tomaattien maalitauluiksi.

No, jotkut hyötyivät systeemistä ja jotkut taas ei. Asioilla on aina puolensa.

Siitäkin huolimatta, että aate tuotiin itä-Saksaan puna-armeijan pistimien kärjissä 1945. Ehkä parempi näin, kun koulupinnari Adolf H. paljastui kauan kaivatun "joulupukin sijasta kaasumieheksi"! (siteeraten peltirumpali Oskar Matzerathia)

Niin muuten, SED - eliitin asuinalue itä-Berliinin tienoilla Wandlitzissa oli kartoissa kuitattu valkoisena läiskänä. Pelkäsivät poloiset joko omiaan tai CCCP - KGB:n luunruhjojia.
kuva 31.07. 11:53 Rainer Silfverberg  
  Mulla on yksi Sachsenmodellin vaunu, ilmeisesti makuusellainen ikkunajaon perusteella. Se lyhyys ei harmita mutta se vähän harmittaa että joka ikkunassa on verhot kiinni. Oliko tässä junassa tapana aina vetää verhot eteen vai miksi malli on sellainen?
kuva 31.07. 10:01 Teppo Niemi  
  Ja pienoismalliharrastajille tiedoksi, että Tillig on tehnyt tästä junasta H0 mittakaavan mallin. Myös Sachsenmodelle on tehnyt aikanaan H0-mallin, mutta sen vaunut ovat hieman lyhennettyjä.
kuva 30.07. 23:47 John Lindroth  
  juurikin näin, Andersille kiitokset!
kuva 30.07. 22:53 Juho Rintala  
  Jep...
kuva 30.07. 22:25 Hannu Peltola  
  Myöskään tonnin stiflat eivät paina tonnia: "Klabbeissa on mulla tonnin stiflat.
Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen..."
kuva 30.07. 22:23 Hannu Peltola  
  Kiitos Anders tarkoista tiedoista!
kuva 30.07. 21:26 Jimi Lappalainen  
  Mutta Kilomysli painaa kilon. https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/pirkka-kilomysli-1kg-6410400034989
kuva 30.07. 18:23 Panu Breilin  
  Vaskiluodon rata on paremmassa kunnossa kuin koskaan mutta junia ei vaan kulje...
kuva 30.07. 18:18 Panu Breilin  
  Tässä voisi mainita, että seuraavan päivän paluujunassa Hyvinkäälle olivat kuvassa näkyvän kaluston lisäksi mukana Dr16 2813 ja Sggrrs 37 81 4854 000. Kyseinen Sggrrs on koesarjan vaunu maa- ja omistajamerkinnällä A-IF joka ehti melko pitkän aikaa seistä konepajan pihassa. Sen toinen puolikas oli ilman kuormatilaa ja toisessa taas oli kylmien teräskelojen kuljetukseen tarkoitettu kuormatila.
kuva 30.07. 18:08 Panu Breilin  
  Tässä kuvassa yhdessäkään veturissa ei ole lappua ainakaan näkyvillä, tosin koska osassa vetureista on hytin ovi auki (lappu on tavannut olla hytin oven ikkunassa) niin varma ei voi olla. Aiemmin lappu on näistä vetureista ollut ainakin 2603:ssa ja 2616:ssa.

Toisaalta kyseiset laput missä kerrotaan, että veturi on poistettu käytöstä ja niihin ei siksi tehdä päivittäissiivousta lienevät etupäässä varikon henkilökuntaa varten, joten niille ei ehkä ole konepajalla käyttöä?

Tässä konepajan päärakennuksen luoteiskulmalla seisoo sekä käytöstä poistettuja vetureita että sellaisia jotka ovat vain korjattavina. Konepajan osasto missä vetureita korjataan sijaitsee sijaitsee kuva-alalta vähän oikealle.
kuva 30.07. 17:42 Erkki Nuutio  
  Tuossa romuina takaisinostettujen veturien jonossa vuonna 1925 oli myös 332 :
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889564?page=23 (Suomen Kuvalehti 3/1925 s.23)
Etummaisena jonossa on Baldwinin valmistama G7/Sk4 306, joka on saanut pitää nokkakilpensä
kuva 30.07. 17:18 Esa J. Rintamäki  
  Näiden vaunujen alkuperäinen sarjamerkki oli ollut UF6. Toukokuun 1970 sarjamerkkiuudistuksessa nämä saivat merkikseen UFV.

Numerointi: 2025 - 2054 ja 2140 - 2159, eli 30 + 20 vaunua. Vanhemmassa sarjassa oli ollut sisäpuolinen väliseinällä erotettu pieni, öljykaminalla varustettu osasto lämmintä vaativien tavaroiden kuljetukseen. Kuitenkin, näillä vaunuilla oli siksi ikävät kulkuominaisuudet suuressa nopeudessa, että kaminoiden kanssa ilmeni vaikeuksia: loiskunut polttoaine aiheutti palon vaaraa. Sittemmin kaminat poistettiin.

Jälkimmäisen sarjan vaunujen kuormausovet olivat hiukan leveämpiä kuin alunperin.

UFV: vaunun korin ulkopituus: 8 000 mm ja leveys 3 100 mm, akseliväli 5 000 mm. Paino työkunnossa 8,0 tonnia, sisäpuolinen lattiapinta-ala 23 m2 ja suurin sallittu kuorma: 3,0 tonnia.

Suurin sallittu ajonopeus: 90 km/t. Viimeiset kaksi vaunua (nrot 2041 ja 2148) poistettiin yleisestä liikenteestä lokakuussa 1985.

Tosin vaunu 2028, joka oli hylätty marraskuussa 1973, muutettiin statukseen Tjv (vastaa virkatarvevaunua). Se romutettiin v. 1994.

Vaunut 2041, 2047, 2051, 2140, 2142, 2146 ja 2148 ovat säilyneet. Näistä nro 2051 on Svenska Motorvagnsklubbeilla.
Kuvasarja:
Borkin junaturma 29. lokakuuta 1888
 
 30.07. 15:59 Janne Ridanpää  
  Tähdennetään sen verran, että Nikolai Orelov on täysin fiktiivinen hahmo. Totta on se, että keisari Aleksanteri III sai onnettomuudessa vammoja, jotka johtivat munuaisvaurioon. Samoin aikalaiskuvaukset kertovat keisarin pidelleen romahtanutta kattoa käsivarsillaan, tosin onnettomuutta ja keisariperheen selviämistä hyödynnettiin valtiollisessa propagandassa, joten tarinoissa saattoi olla mukana liioittelua.
kuva 30.07. 13:20 Anders Järvenpää  
  Nro 2148, valm. Eksjöverken, toimitettu 05/60, hylätty 10/85, SSJmf:lle 04/20. Vastaavia UF6/UFV-vaunuja on usealla yhdistyksellä.
kuva 30.07. 12:56 Anders Järvenpää  
  Vakinaista liikennettä meillä on kuluvana vuonna huippukautena viitenä päivänä viikossa (ti, ke, pe, la, su).

Meitä on parhaillaan reilut 170 henkilöä, jolla on jonkinasteinen rautatieturvallisuuspätevyys ULJ:llä (pätevyyksiä on eriasteisia). Kaikkiaan aktiivihenkilötä on noin 250, koska ei-näkyvää hallinto- ja taustatyötä on valtavasti. Väkeä myös tarvitaan paljon liikennepäivinä, sillä normaalina kolmen junan liikennepäivinä (A- ja B-aikataulupäivät) tarvitaan noin 35 henkilöä radan kaikkia toimintoja varten, sisältäen lipputoimiston ja kaksi kahvilaa kesätyöntekijöineen, joihin ei luonnollisesti tarvita rautatieturvallisuuskoulutusta. Kuluneena kesäkautena olen haarukoinut, että yhden liikennepäivän aikana on saattanut olla jopa 9 oppilasta eri tehtävissä, mikä tekee yhdistyksestä erään suurimmista Ruotsin rautatiealan kouluttajista ja henkilökuntamäärän osalta se sijoittunee maan kaikkia rautatieliikenteen harjoittaja verrattaessa selvästi suurimpien puolelle (suurimpina ovat toki valtiolliset ja alueelliset toimijat) ollen suurempi kuin useat tavaraliikenteen kaupalliset toimijat.

Kalustoa toki huolletaan, mutta 34 km pituisella radalla se myös liikkuu monen muuhun museorautatiehen verrattuna paljon. Toiminnan luonteeseen kuuluu, että resursseja on aina liian vähän, jonka seurauksena niitä kohdistetaan välttämättömimpiin kohteisiin. Toisaalta "uuttakin" kalustoa valmistuu liikenteeseen. Viime vuonna velmistui kesävaunu replika-koreineen ja pikkuhiljaa on valmistumassa toinen. Hyvällä onnella saamme myös kaksi "uutta" höyryveturia liikenteeseen lähivuosina.

Huomattavan liikennesuoritteen seurauksena jodutaan tekemään myös esimerkiksi lättähattujen telien täyskorjauksia. Kuluvana vuonna yksi moottorivaunu saanee alleen täyskorjatut telit.

Raskaan lavettivaunuliikenteen seurauksena radan eräänä ongelmana on kiskonjatoksien kuluneisuus, joka kuuluu ja tuntuu, mutta mös rasittaa etenkin höyryvetureiden jousitusta suuressa määrin. Eräänä toiveena onkin kiskonvaihto pahimmissa kohdissa joskus tulevaisuudessa.
kuva 30.07. 12:50 Esa J. Rintamäki  
  Herra Petri, muistelisin, että muistiinpanojeni pohjana olleissa VR:n luetteloissa (vuosilta 1959 ja 1963), joissa oli mukana maininnat valaistuksesta, lämmityksestä ja myös sisustusten uusimisista, ei mulattien kohdalla ollut merkintää sisustusmuutoksista, eikä myöskään mainintoja putkirunkoisista istuimista 2. luokassa.

Lyhyesti sanottuna: minun mielestäni ei vaihdettu.

Huom. Lisätiedoksi: johdonvetojuna 1:n runko: BG 040051 (ex CEi 2544) + 040052 (ex CEi 2558) + 040053 (ex CEi 2592) + 040054 (ex CEi 2599).
kuva 30.07. 12:20 Anders Järvenpää  
  Bärbyn tavaramakasiini on rekonstruktio vuonna 2004 tuhopoltossa tuhoutuneen tilalle. Samalla tuhoutui huomattava määrä radanpidon työkaluja, mutta onneksi vakuutusyhtiö maksoi niin uuden makasiinin kuin työkalutkin.
Kuvasarja:
Lennakatten - upea museorautatie Roslagenissa
 
 30.07. 12:17 Anders Järvenpää  
  Paikallisen väestön keksimä lempinimi Lennakatten tulee vuonna 1888 käyttönotetusta ja Ljunggrens verkstadin Kristianstadissa valmistamasta höyryvaunusta, josta lähti sihisevä ääni sen kiihdyttäessä.

Liikennettä on huippukautena viitenä päivän viikossa (ei maanantaisin ja torstaisin).
kuva 30.07. 11:54 Rainer Silfverberg  
  OK kitos Esa, olen joskus kuullut tuon selityksen mutta en muistanut, koska niin arkipäiväiseltä se kuulostaa. Olin kuvitellut sen tarkoittavan jotain erikoista väritystä (tumma / vaalea?) mutta sellaisia ei VR:llä ole tainnut olla.
kuva 30.07. 11:53 Markku Naskali  
  Ei kilohailikaan kiloa paina eikä tonnikala tonnia :)
<<   >>