Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.08. 11:56 | Kari Juntunen | ||
| Hyviä kuvakulmia ja taiteellisempaa näkemystä haeskeltu ja onnistuttu! | ||||
|
Kuvasarja: ArcticRail |
03.08. 11:29 | Teemu Saukkonen | ||
| Milloinkahan näemme ensimmäisen kaupallisen ajon? | ||||
|
03.08. 11:01 | Ilari Inkiläinen | ||
| Rautatieharrastajat-FB-ryhmässä kysyttiin, että mitä tarkoittaa nuo kaksi mustakeltaista merkkiä? | ||||
|
Kuvasarja: ArcticRail |
03.08. 10:42 | Juho Rintala | ||
| Kiitos paljon Veeti! | ||||
|
|
03.08. 10:30 | Teemu Saukkonen | ||
| Merivaaran 50 vuotta sitten valmistama laboratoriojakkara petti alta tänä samana päivänä, 3mm teräslevy oli lohkennut. Olisi laadussa parantamista... | ||||
|
Kuvasarja: ArcticRail |
03.08. 09:42 | Veeti Saukkonen | ||
| Oikein hyvä kuvasarja Juho kaikki kuvat täydellisiä. | ||||
|
03.08. 09:33 | Pertti Miettinen | ||
| Timo S. 2216:sta ajokilometrit on ollut 31.12.1969 1.531.687. Tähän päättyy mun tiedot, joten paljon on tullut tuohon lisää. | ||||
|
03.08. 09:07 | Veeti Pietilä | ||
| Ja viherkaalimatojen lukumäärä kasvaa. | ||||
|
03.08. 09:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Asiallinen kuva! :) | ||||
|
03.08. 01:19 | Jari Kuusinen | ||
| "Kouvolasta tulossa ollut ja Joensuun asuntomessuille matkalla ollut Anttilan erikoistavarajuna pysähtyi asemalle aamulla 12. heinäkuuta 1995. Kaupankäynti alkoi kello 9. Myytävänä oli Kodin Ykkösen valikoimaan kuuluneita sisustamisen ja vapaa-ajan tuotteita, kuten mattoja, valaisimia, kodinkoneita, huonekaluja, vuode- ja liinavaatteita sekä mikrotietokoneita peleineen. Tavarajunan vaunut olivat myyntiosastoja, mutta huonekasveja ja kodin elektroniikkaa oli valokuvien perusteella asetettu tarjolle myös asemalaiturille pystytetyille myyntipöydille. Junan ravintolavaunu oli myymäläasiakkaiden käytettävänä, ja asemalle rakentui myös terassi tavarapaljouden keskelle. Yleisön ostotunnelmaa viritti lisäksi JORMA PULKKINEN, ja musiikkiviihdettäkin kuului pakettiin. Anttilan pop up -myymälä Lappeenrannassa sulki ovensa kello 13, jonka jälkeen erikoistavarajunan matka jatkui Imatran keskusasemalle. Siellä Kodin Ykkösen kauppa kävi kello 16-20, kunnes junan matka jatkui Pohjois-Karjalaan." (Etelä-Saimaa 29.07.2025) | ||||
|
Kuvasarja: Museojunalla Heinolaan 2.8. |
02.08. 22:40 | Jonne Seppänen | ||
| Tyylikäs kuvasarja! | ||||
|
|
02.08. 21:37 | Rasmus Viirre | ||
| Mitkä lie ”kylmät” Sr2:t kaukana taustalla? | ||||
|
02.08. 18:12 | Veeti Pietilä | ||
| Taitaa kuitenkin olla Digisuden ensimmäinen Hangon reissu, eli ei nyt kovin helposti... | ||||
|
02.08. 17:54 | Petri Koskela | ||
| Turussa oli edistysmielisenä osuusliikkeenä Tarmola - mutta tuo liikemerkki on todellakin SOK-ryhmään kuuluvan Turun Osuuskaupan "tyylitellyt T ja O joilla Merkuriuksen siivet". Olin kyseisen liikkeen autokuskina vv. 1974-75 ja tuo merkki oli perinteisen kuskinlakin kokardissa. En käyttänyt. | ||||
|
|
02.08. 17:53 | Linus Mansner | ||
| KVLA-HNKT junissa se aika helposti Hankoon ilmestyy | ||||
|
|
02.08. 16:08 | Veeti Pietilä | ||
| Mistäs se Hankoon putkahti? | ||||
|
02.08. 14:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mulattivaunuihin palataksen: Vaunujen kotiasemaluettelo vuodelta 1947: 2590: Hamina 2591: Jyväskylä 2592: Toijala 2593: Tampere 2594: Jyväskylä 2595: Toijala 2596: Ylivieska 2597: Pieksämäki 2598: Lahti 2599: Kemi 2600, 2601, 2548 ja 2549: Tornio 2602: Iisalmi 2603: Iisalmi 2604: Jyväskylä 2605, 2606 ja 2607: Tampere. |
||||
|
|
02.08. 14:35 | Erkki Nuutio | ||
| Ns. edistysmielinen osuusväki erosi vuonna 1916/17 SOK:sta ja perusti aatteelliseksi järjestökseen KK:n (Kulutusosuuskuntien Keskusliitto) ja tukkuliikkeekseen OTK:n (Osuustukkukauppa). Alueelliset työväenosuusliikkeet (kuten Helsingissä Elanto ja Tampereella Voima käyttivät näiden palveluja ja mieluusti myivät OTK:n teollisuuslaitosten tuotteita (kuten OKA-kahvi, tulitikut). OTK:n pääkonttori oli Helsingin Sörnäisissa Elannon pääkonttorin vierellä. Osuusliikeistä on jäljellä alunperinkin puolueettomasti toiminut Elanto (viisaana johtajanaan Väinö Tanner), jonka Ylermi Runko pelasti joutumasta EKA:n kautta kadotukseen. Tällä poikkeuksella kaikki meni torveloitten johdolla. Näin kai kävi Turussakin? |
||||
|
02.08. 14:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| VR 1987 juhlajulkaisun sivulta 469: "Katettujen yleisvaunujen korvikkeeksi muutettiin vuonna 1974 lannoitekuljetuksiin 150 Hkk - vaunua pressukatteisiksi Hkkg - vaunuiksi." Samalla sivulla on kuva 84, joka esittää Hkkg-vaunua. Numerosarja: 112'611 - 112'761. 1.1.1986 ei jäljellä ollut ainoatakaan vaunua tästä sarjasta. |
||||
|
|
02.08. 13:28 | Niklas Savinsaari | ||
| Juuri näitä Hkkg-vaunuja on vähän erikoisesti sijoittunut useampia yksilöitä talojen pihapiireihin melko pienelle alueelle Korkeakosken (Juupajoen) seutuville. Miksi lie juuri sinne useampia? Varmaan on muuallakin. Kuinka monta kappaletta ko. vaunuja aikoinaan valmistettiin? | ||||
|
|
02.08. 12:40 | Tapio Arvola | ||
| TOK - Turun Osuuskauppa. Liikemerkki oli myös mm. Wiklundin tavaratalon katolla. | ||||
|
|
02.08. 12:39 | John Lindroth | ||
| Auton tarkempi malli selvisi,hyvä! | ||||
|
|
02.08. 12:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| OTK eli jotain tekemistä osuuskauppojen kanssa...? | ||||
|
02.08. 11:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Riippuu kai matkan pituudesta. Junahan pysäköitiin ETYK:in ajaksi Herttoniemeen siksi että se oli lähimpänä DDR:n suurlähetystöä joka oli Kulosaaressa. Ilmeisesti Helsingin oleskelun aikana suurlähetystö hoiti muonituksen tai ainakin täydensi sitä. Mutta muuten teoria että juna olisi ollut itseriittoinen voi hyvinkin pitää paikkansa. |
||||
|
|
02.08. 10:50 | Mikko Herpman | ||
| Mahtoiko derkkulan juna olla itseriittoinen (sähkö, vesi, ruoka yms.), eli ei jouduttu ottaa mitään lännen hapatusta kyytiin? | ||||
|
02.08. 09:34 | Pertti Miettinen | ||
| On tuossa Valtionrautateiden Suojelujärjestys ja Rautatiessuojelun erikoismääräyksissä hyvinkin tarkat selitykset opastimien ja vaihdelyhtyjen valaisuun. Itsellä on ko. opus vuodelta 1941. | ||||
|
02.08. 09:08 | Pyry Entonen | ||
| Tervehdys, palaanpa asiaan näin parikymmentä vuotta myöhemmin. Tämä raide oli olemassa, mutta seislevyllä suljettuna ja muistaakseni muutama metri kiskoa puuttui levyn takaa kesällä 2001. 2002 syksyllä kuljin tuosta junalla ohi aika usein ja huomasin vilaukselta, että raide näytti käytetyltä. Tämä innoitti suostuttelemaan äidin kuskaamaan minut ja kameran paikalle, ei aivan ollut vielä ikää ajokorttiin. Raide oli tosiaan korjattu liikennöitävään kuntoon. Ilmeisesti siksi, koska rataosalla tehtiin tuolloin jotain suurempaa remonttia. Kuvasin raiteen, mutta harmi kyllä mitään toimintaa ei sattunut sille päivälle. Saman vuoden joulukuussa uudella visiitillä raiteen päässä oli muutama Uad ja molemmissa päissä Tka. Olivat siellä parkissa viikonlopun yli. Seuraava havainto olikin koko raiteen purkaminen keväällä 2003. Pitääs kaivella esiin kuvat tuosta aiheesta, täältä ei ainakaan äkkiä näytä löytyvän kuvia tästä raiteesta. |
||||
|
|
02.08. 09:04 | Pasi Seppälä | ||
| Ja on nimenomaan juuri DX-malli eikä tavallisempi Super. Tunnistaa tuosta sivuikkunoiden päällä olevasta kromilistasta. Kaksi tuollaista olen omistanut ja tykkäsin autosta. Ensimmäinen varastettiin ja jäi kadoksiin. Jäi hyvät renkaat varastoon niin piti hommata toinen. |
||||
|
|
01.08. 23:32 | Mika Hakala | ||
| Witold Pilecki, Auschwitziin soluttautunut, radiolähettimen rakentanut, paennut, kansallissankariksi tituleerattu ja teloitettu sodan jälkeen impperialistien palkollisena. Mutta siitäkin huolimatta on hienoa nähdä nuokin vaunut. |
||||
|
01.08. 23:22 | Rainer Silfverberg | ||
| En oikeastaan tiedä muuta kuin että Siljan on iso järvi Taalainmaalla ja Tukholmasta Moraan menevä pikajuna on joskus ollut "Siljan" -niminen. Rata Borlängestä Moraan oli sähköistämätön vuoteen 1978 ja junat kulki dieselillä siihen asti. Kiskobusseja on saatettu käyttää myös pikajunan osamatkana 1960-luvulla, Tukholmasta asti kiskobussilla tuskin on ajettu. Vuodesta 1967 eteenpäin, mutta en tiedä mihin asti, on "Siljan" ajettu Y3 -moottorivaunuilla koko matkan Tukholmasta asti. https://www.jvmv2.se/forum/index.php/index.php?mode=thread&id=124646 |
||||
|
|
01.08. 19:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, mitä voit kertoa pikarälsbussijunasta nimeltä "Siljan" ? Ruotsissa siis, mutta missä siellä kulki? Tietääkö herra Eljas P. myös tästä ? |
||||
|
|
01.08. 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, kyllä minun mielestäni näyttää aika vahvasti siltä että Tali - Ihantalassa neukku pysäytettiin silti riittävän ajoissa. Että kiitokset myös Herr Oberstleutnant und Ritterkreuzträger Kurt Kuhlmeylle. Kuhlmeyn maataistelu-Focke-Wulfit pistivät Stukien kanssa neukkupanssareilta pelit seis. Meidän Junkers 88:mme kunnostautuivat myös erinomaisesti. Kuten myös etevät hävittäjä-ässämme (Juutilainen, Wind ja muutkin). Mitä amerikkalaisiin demokraattipresidentteihin tulee, niin nämä olivat melkoisen hyväuskoisia - tolkuttomaan naiiviuteen saakka. Roosevelt oli tosin 1944 - 45 melkoisen sairas, ei tainnut jaksaa Talliinin Joopin kaltaista kovista vastustella. Toinen samanlainen jymäytettävä oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1919 Versaillesissa puuhastellut Woodrow Wilson. Ranskan kostonhimoinen pääministeri "Tiikeri" Clemenceau pyöritti Wilsonia miten tahtoi, ettei tämä edes tiennyt missä neukkarin ovi sijaitsikaan! Onneton torvelo oli myös Rooseveltin jälkeen presidentiksi tullut puolijauhoisen kyläkauppiaan oloinen Harry Truman. Kun hänenkin oli niin oltava miestä, niin sen takia joutivat sadat tuhannet ihmiset kuolla Hiroshimassa ja Nagasakissa (elokuussa 1945). |
||||
|
01.08. 18:44 | Arttu Lapinlampi | ||
| Nyt jo 29 vuotta tuosta traagisesta turmasta. | ||||
|
01.08. 18:15 | Kimmo Huhta | ||
| Viimeinen työntekijä Tuupovaarassa oli asemamiesjunasuorittaja Veikko Parviainen. Hän jäi täältä eläkkeelle vuonna 1990. | ||||
|
01.08. 17:37 | Markku Naskali | ||
| Kylläpä on "messingit" kiillotettu! Kirjassa Pertsa ja Kilu merellä hinaaja Samissa tuntui tärkein tehtävä olevan messinkien kiillotus... |
||||
|
01.08. 16:45 | Kimmo Säteri | ||
| Kas, tässähän on jo historiaa kerrakseen, kun tuo vaunu nro 82 on nykyään hieman keltaisempi: https://vaunut.org/kuva/173249 | ||||
|
|
01.08. 15:49 | Markku Naskali | ||
| Ihmeellinen virhe minulta. Tietenkin tarkoitin autolauttaa! Ja kyllähän täältä tietoa löytyy! Kun lehdessä ollut kuva oli mustavalkoinen, ajattelin suomalaista lättää kun edes tiennyt että varsin samanlaisia oli Ruotsissa. |
||||
|
|
01.08. 14:38 | Jari Välimaa | ||
| Vaunukorjaamo muuttaa Koskelaan kun se valmistuu jos sinne haluaa töihin. | ||||
|
|
01.08. 14:36 | Rainer Silfverberg | ||
| "Finländaren" oli Roslagenin rautatiellä Tukholman itäiseltä asemalta Norrtäljen satamaan kulkeva laivajuna. Se yhdisti Norrtäljen -Turun väliä kulkevaa Siljavarustamon autolauttavuoroihin (junalauttaa ei sillä välillä ole koskaan kulkenut). Ratahan oli kapearaiteinen 891 mm eli kalustona oli Yp -sarjan kapearaidekiskobussit. Juna kulki vain parin vuoden ajan, ymmärtääkseni 1961 - 63 tai jotain sellaista. Ilmeisesti kyyti ei ollut erityisen mukavaa eikä nopeaa ja korvattiin bussilla sen jälkeen. | ||||
|
|
01.08. 13:53 | Simo Virtanen | ||
| Mikäs tuosta Corollasta GT:n tekee? Minun silmin tavallinen DX, mutta en Rolla-asiantuntija olekaan. | ||||
|
01.08. 13:43 | Teppo Niemi | ||
| Viikko sitten perjantaina tuli matkustettua tälläisen vetämässä museojunassa Arvidsjaur - Slagnäs - Arvidsjaur. Junassa piti olla höyryveturi, mutta metsäpalovaroitustilanteen vuosi juna ajettiin dieselillä. | ||||
|
01.08. 13:41 | Erkki Nuutio | ||
| Itsenäisyyden alkuvuosien kortissa on oheisen kuvan suomi/venäjä -nimikilpien sijasta vain keskellä Kuokkala -nimikilpi. | ||||
|
|
01.08. 13:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitos, EN! :) | ||||
|
|
01.08. 13:29 | Erkki Nuutio | ||
| Radan varrella -kirjan mukaan alkuperäinen asemarakennus (Nylander) oli vuodelta 1889 ja laajennus olisi tehty vuonna 1904. Termosen postikorttikirjassa Junalla Pietarista Kivennavalle (2008) on useita kortteja rakennuksesta. Niiden ajoitus perustuu lähinnä kortin kulkuvuoteen. Vuoden 1903 kortissa on vain tuo alkuperäinen pieni rakennus. 1910-luvun korteissa vanha ja isompi uusi rakennus ovat rinnakkain. Niinikään 1910-luvun kortissa (autonomia-ajalta siis) on alkuperäinen pieni rakennus jo poistettu ja vain siistiytynyt uudempi on jäljellä. Yllä oleva kuva on 1900/1910-luvulta (autonomia-ajalta). Alkuperäistä pienempää rakennusta ei ole vielä poistettu. Ajoittaisin kuvan vuoden 1907-1910 vaiheille. Oikeassa reunassa taustalla on liikerakennus ja sen liikekyltti. |
||||
|
01.08. 13:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Asemarakennuksessa lukee siis näin ollen Vuoksenniska. Se oli liikennepaikan nimi 30.4.1949 saakka, 1.5. alkaen nimi oli Vuoksen satama, lyhenne Wus. | ||||
|
|
01.08. 13:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Se se taitaa kyllä olla; Paikkatietoikkunan vuoden 1948 ilmakuvassa rakennukset täsmäävät. Siinä näkyy myös toinen kolmiraiteinen järvelle kurkottava laituri, jota tässä kuvassa ei vielä ole. Kiitos, Joonas! :) | ||||
|
|
01.08. 13:16 | Joonas Viita | ||
| Tämä lienee Vuoksenniska/Vuoksen satama https://www.finna.fi/Record/lappeenrannanmuseot.AD87C85F-6CD5-4EB6-B0DD-3062F2AB84F5 | ||||
|
|
01.08. 13:01 | Paavo Joensuu | ||
| Tässä veturissa on paljon samaa, kuin suomalaisessa Vr11:ssa. | ||||
|
01.08. 12:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Läntinen maatuki tänä kesänä: https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/54680144014 | ||||
|
|
01.08. 11:57 | Markku Naskali | ||
| Ruotsin lätistä tuli mieleen että muistaako joku vanhemmasta kaartista kun Ruotsissa oli, ilmeisesti lyhyen aikaa joskus 60-70-luvulla lättäjuna nimeltä Finländaren. Tarkoitettu erityisesti suomalaisten junalautalla tulleiden kuljetukseen? | ||||
|
|
01.08. 10:27 | Erkki Nuutio | ||
| Mieleeni tulee muutama samanluonteinen miete : 1/ Atlannin julistus (Atlantic charter), jonka Roosevelt ja Churchill kyhäsivät 8.1940. Siinä sitouduttiin kaikkeen hyvään (deomokratia, ei valloituksia, sananvapaus ja muut kansalaisvapaudet) taisteltaessa roistovaltioliittoa (Saksa + Neuvostoliitto) vastaan. 2/ USA:n Lend-Lease -lait kohta tämän jälkeen, joissa USA lupautui demokratioiden asevarastoksi (Arsenal of Democracy) - käytännössä toimittamaan aseita ja muuta ilmaiseksi konkurssitilaan joutuneen Britannian sortumisen välttämiseksi. 3/ Neuvostoliiton jouduttua liittolaisensa hyökkäyksen kohteeksi, se hyväksyttiin "demokratiaksi", minkä vakuudeksi se juhlallisesti sitoutui noudattamaan kaikilta osin Atlannin julistusta. Sopimuksen allekirjoitti NL:n nimissä Molotov, kuten oli allekirjoittanuti NL:n nimissä Molotov-Ribbentrop sopimuksen pari vuotta aikaisemmin. 4/ Roosevelt ja Churchille eivät piitanneet siitä, että hyväksymällä ehdoitta NL:n he nollasivat kaikki Atlannin julistuksen velvoitukset. 5/ Roosevelt siirsi Lend-Lease -ohjelman massiiviset ilmaiset ase- ja muut toimitukset erityisesti NL:n tueksi ilman mitään rajoituksia. Etenkin tämän johdosta NL:sta tuli 1944/45 mennessä Euroopassa sotilaallisesti ylivoimainen ja väkeä heillä riitti kuolijoiksi. 6/ Jaltassa Stalin, Roosevelt ja Churchill vahvistivat 100% Stalinin sanelemat, paljolti näillä lahja-aseilla tehdyt valloitukset - siis mm. Suomen silpomisen ja rankaisemisen sotakorvauksilla, Itä-Euroopan orjuuttamisen, Königsberg/Kaliningradin lahjoittamisen, omien sotarikollistensa vapautumisen vastuusta ja palkitsemisen ja lopuksi sellaisen YK:n perustamisen, jolla ei ole mitään virkaa. 7/ Roosevelt on maailmanhistorian surkuteltavin tomppeli. Vaikka ei itse murhannut, hän teki typeryyydellään ja USA:n voimavaroilla mahdollisiksi Stalinin (ja kumppanien) suunnattomat rikokset etenkin Euroopan maita ja kansoja (myös omiaan) kohtaan. Samoista syistä johtuen hän oli myös mm. päävastuullinen Maon Kiinan voittoon kansallisesta Kiinasta. 8/ Käytettävissä olleista huonoista vaihtoehdoista Suomi valitsi ainoan oikean kesäkuussa 1941. On surullista että lähinnä sotilastiedustelun ja puolustautumisstrategian pettämisen sekä joidenkin väsähtäneiden päämaja- ja rintamakenraalien lepsuilun sekä peluripoliitikkojen vuoksi neukkuja ei saatu pysäytettyä hyvissä ajoin ennen Viipuria. Rintamalinja määräsi täälläkin likimäärin lopullisen rajan asettumisen. Stalinilla oli kiire Berliiniin. |
||||