Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.11.2022 16:43 | Jukka Ahtiainen | ||
| High Chaparral https://www.youtube.com/watch?v=hXo9s5DuOAs |
||||
|
03.11.2022 16:07 | John Lindroth | ||
| Ansiokas kuvasarja eräästä menneestä ajanjaksosta! | ||||
|
03.11.2022 15:46 | Tero Korkeakoski | ||
| No tämä selittää paljon. Muutenkin noita tukkuliikkeitä oli ihan eri lailla vielä 80 -luvulla. Porissakin meni raide siihen aseman liki missä oli ainakin K-maatalous, Tukon tukku ja Keskon tukku, sekä myös Dannyn perheen Lipsasen tukkuliike (siihen oli varmaan eniten liikennettä raudoitusteräsnippuineen). | ||||
|
03.11.2022 14:30 | Hannu Peltola | ||
| Olli, totta, tässä kuvassa zoomi vääristää (korostaa) radan heittoja, mutta tämäkin rata oli varsin heikossa kunnossa. Jorma (ja muut): USA:ssa Federal Railroad Administration (FRA) seuraa hyvinkin tarkkaan ratojen kuntoa. USA on omalta osaltaan byrokratian ja juristien suurvalta ja veikkaan seurannan olevan Suomea tarkempaa. Näin on ainakin museo- ja nostalgiaradoilla, joissa FRA:n tarkastaja vierailee viikoittain. Suuressa maassa on ratojen kunnon osalta enemmän variaatiota kuin Suomessa, huonot radat ovat todella huonoja ja parhaimman tasoisia ei vielä löydy esim. Suomesta. USA:n radat luokitellaan 9 eri kuntoluokkaan ja lisäksi on 10. luokka "ei luokitusta" (todellinen roskarataluokka) https://en.wikipedia.org/wiki/Rail_speed_limits_in_the_United_States Alimpaan rataluokkaan Class 1 kuuluvilla radoilla tavarajunat voivat ajaa 10 mph ja henkilöjunat 15 mph. Suurin osa isojen yhtiöiden pääradoista kuuluu rataluokkaan Class 4, jolla tavarajunat voivat ajaa 60 mph ja henkilöjunat 80 mph. Korkein rataluokka Class 9 sisältää varsinaiset suurnopeusradat, joissa suurin sallittu nopeus on 220 mph (350 km/h). Mainen tilanteesta tekee poikkeuksellisen, että valtaosa koko osavaltion pääradoista on alinta Class 1 -luokkaa. Tämä luokka on yleensä käytössä huonokuntoisilla teollisuusradoilla. Mainessa näkyy PanAm Railwaysin negatiivinen vaikutus, yhtiöllä ei ollut varaa huolehtia kunnossapidosta ja mm. ratojen kunto romahti. Näimme tällä matkalla hyviäkin ratoja, esim. CP:n rata Keski-Mainen läpi (mm. kuvat Brownville Junctionista tässä kuvasarjassa) on Class 4 -rataa ja toisessa kuvasarjassa ( https://vaunut.org/kuvat/?s=5586 ) olevat kuvat Searsportin radalta ovat esimerkki vielä ihan käyttökelpoisesta Class 3 -radasta, jossa suurin nopeus tavarajunilla on 40 mph (64 km/h). |
||||
|
|
03.11.2022 14:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra OKeskiRa: usein sitä kunnossa olevaa korjataan siksi, että jotenkin seuraavan vuoden budjetin menoluokat pitää saada "selitetyiksi". Vaikka tarvetta ei olisikaan. |
||||
|
|
03.11.2022 13:55 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Onko lasi puolitäysi vai -tyhjä? Kuvahan on otettu pitkällä zoomilla, joka korostaa radan heittoja. Ei tuossa toki huippunopeus ole iso, mutta Jenkeissä on yksinomaan telivaunuja jotka kulkevat hyvin epätasaisellakin radalla. Pohja näyttäisi kutienkin olevan karkeaa sepeliä ja kasvillisuuden puutteesta päätellen kunnossa. Toi voi olla siis tarpeeseen nähden riittävä! Täällä Suomessa tehdään joskus liiankin perusteellisen hyvää, tai toisin sanoen uusitaan sellaistakin mikä ei ole rikki. | ||||
|
03.11.2022 13:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Tästä on kymmenen vuotta :) | ||||
|
03.11.2022 12:11 | Timo Salo | ||
| Todella hieno kuvasarja "kriisivetureista"! Lienevät lähes samaa ikäluokkaa, kun tässä itsekkin ollaan... Jotenkin olo kuitenkin tuntuu paremmalta, kun tuonkin kunto näyttää. :-) | ||||
|
03.11.2022 12:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Suomessa on periaateohjelma jonka mukaan yhden syrjäseutuasukaan henki vastaa kymmenen suurkaupunkilaisen. Henki on tärkein, samoin kunnon kohottaminen ylimääräisillä kävely ja pyörälenkeillä. | ||||
|
|
03.11.2022 12:01 | Petri Nummijoki | ||
| Niin ja nykyään rahtilaivoistakin osa kulkee minuuttiaikataulujen mukaan. | ||||
|
|
03.11.2022 12:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Noiden kauppojen nimet ja logot oli niin paikkakuntakohtaisia. Esim pk-seudulla ei ollut koskaan Euromarketteja vaan Osuusliike Elannon vastaavat kulki nimellä Maximarket (Leppävaara) mutta yhdessä vaiheessa oli myös EKA-market (Kannelmäki). Nykyäänhän ne on Prismoja. Mä en yhdistänyt Siwoja koskaan "kaupunkilaisuuteen", enemmän niitä näki maalla? Niiden valikoima oli aika suppea. Toisaalta SOK:n osuuskauppoja pidettiin kai maaserudulla "ainoina oikeina" . | ||||
|
|
03.11.2022 11:53 | Jouni Hytönen | ||
| En tiedä miten tuolla, mutta kyllähän tavarajuna voi yhtä hyvin kuljettaa jotain tehtaan prosessissa kriittistä raaka-ainetta tai tehtaalta poispäin valmiita tuotteita, joiden on ehdittävä satamassa tiettyyn laivaan. | ||||
|
03.11.2022 11:52 | Petri Nummijoki | ||
| Oliko Dm3/4-vaunuissa kalterisuojattuja ikkunoita? Hr11-vetureissa oli mutta jos niillä ensisijaisesti tunneleiden jääpuikoilta haluttiin suojautua niin olisiko ajateltu ennemmin Haapamäki-Pieksämäki-radan tunneleita? Perustelu siinä, että kalterit näyttäisivät olleen Hr11-vetureissa jo uutena 1955 https://vaunut.org/kuva/116388 mutta Rantaradalla Hr11-vetureilla ajettiin vasta keväästä 1961 lähtien, kun raskaat kiskot oli saatu ulotettua edellisen vuoden lopulla Turkuun asti. Tosin Haapamäki-Pieksämäki-radallakin Hr11-vetureiden toteutunut käyttö ajoittui kesäkausiin. Varmaan niitä talvellakin on siellä joskus liikkunut esim. Dm4-vaunujen korvaajina juhlapyhien yhteydessä tai varavetureina mutta lienee marginaaliluokassa Hr11-vetureiden talvikäyttö Haapamäki-Pieksämäki-välillä kuitenkin. | ||||
|
03.11.2022 10:13 | Timo Salo | ||
| 60-luvulla yhteiskoulua käydessä (junalla Siurosta Nokialle ja takaisin) oli mahdollisuus molemmissa päissä talvellakin lämmitellä junaa odottaessa sisätiloissa. Nyt "palveluntarjoajan" asenne näkyy, vain rahalla on merkitystä! Pukekaa p.......t kunnolla päälle, niin ei tarvii palella... (Ei katosta edes lippuautomaatin päällä!!! Näytön päällä kyllä, ovat kalliita ja märänarkoja nuo informatiiviset näyttölaitteet!) | ||||
|
03.11.2022 09:10 | Erkki Nuutio | ||
| Heikki lienee oikeassa ohjaamon takana apumiehen puolella olevasta häkäpöntästä. Tämä kaventaisi aikahaarukan välille 1940-1946. Rakennus vaikuttaisi enemmän yksityiseltä pihan aitauksen johdosta. Erikoinen kuitenkin on tuo auton oikealla puolella oleva pylväsmäinen kapine. Ehkä se ei kuitenkaan ole 30-lukuinen bensiinin jakelupylväs, vaan komea aidanpylväs. | ||||
|
|
03.11.2022 08:18 | Kari Haapakangas | ||
| Matkustajajunilla on kiire, tavarajunilla ei, joten niille välttää vähän halvempikin ratayhteys. | ||||
|
|
03.11.2022 08:16 | Kari Haapakangas | ||
| E-kauppahan se meidänkin kylältä löytyi 80-luvulla, siinä missä S- ja K-kaupatkin. Ne fiinimmät nimet tulivat sitten juppikauden myötä, joka E-liikkeen osalta päättyi isoon rysähdykseen, jossa eräskin sukulaisperhe sai jännittää elinikäisten säästöjensä kohtaloa. Siwat vetäytyivät sitten varsin nopeasti pienemmiltä paikkakunnilta, ja "kaupunkilainen ostospaikka" ei niihin tietysti ikinä rantautunutkaan. |
||||
|
|
03.11.2022 08:10 | Kari Haapakangas | ||
| Njuu, mutta selevästihän tuo koni on suomenhevonen, elikkä malli on kyllä tiedossa, valmistusvuosi vain puuttuu. | ||||
|
|
03.11.2022 07:45 | Jukka Ahtiainen | ||
| Väyläviraston kartta komppaa Eljaksen kommenttia https://vayla.fi/vaylista/aineistot/tilastot/ratatilastot/tasoristeysonnettomuudet |
||||
|
|
03.11.2022 01:21 | Matti Melamies | ||
| OTK muutttui 1983 E-osuuskunta Ekaksi, paikalliset OTK-leirin osuuskaupat ja OTK fuusioituivat. Elanto ei siihen lähtenyt mukaan ja fuusioitui sittemmin HOK:n kanssa. Valintalon E-osuuskunta EKA osti 1986, jolloin Elanto sai kilpailijan entisestä keskusosuusliikkeestään. Euromarket nimi otettiin käyttöön vasta 90-luvulla, mutta ensimmäiset Siwat olivat jo OTK:n aikana. Valintalot ja Euromarketit eivät siis koskaan ehtineet olla OTK:n kauppoja. |
||||
|
|
03.11.2022 00:44 | Jorma Toivonen | ||
| Eikö tuolla "Suuressa Lännessä" mikään virasto tutki ratojen kuntoa? Meillähän "Väylä" tutkailee vuosittain (tai useammankin) ratojemme kunnon. Kunnossapitovastuu (?). Onkohan sitä lainkaan? Muuten niin edistyksellisessä (?) valtiossa. |
||||
|
|
03.11.2022 00:05 | Eljas Pölhö | ||
| Topi, ei täällä mun kulmilla ainakaan kukaan ole jäänyt alle sinä aikana kun olen täällä asunut. Tietojen mukaan joku ajoi moottoripyörällä junan kylkeen (ei alle) n. 40v sitten. Kaupunkilaisten päättäjien mielestä on parempi siirtää merkitty pyöräilyreitti kulkemaan kilometritolkulla päätietä (72) pitkin, vaikka sillä ei ole piennarkaistaa, kuin laskea pyöräilijät ylittämään 1 tasoristeys. Maanviljelijöille on kuulemma turvallisempaa tehdä 15 km:n kierros pelloilleen samaa päätietä pitkin kuin ylittää talon kohdalla oleva tasoristeys. Koululaisten on kuulemma turvallisempaa kävellä 800m metsän läpi koulubussille (täällä on paljon karhuja), ettei bussin tarvitsisi ylittää valoilla varustettua tasoristeystä (koulubussi ei saa mennä yksityistielle, joksi valtion tie muuttuu tasoristeyksen poiston myötä). Tukkirekat pannaan kiertämään 40-50 km verran kapeita teitä, jottei tarvitse ylittää turvatonta valoillla varustettua tasoristeystä (matala alikulku estää lyhyemmän kierron). Viereisellä tasoristeyksellä tukkirekat ja konepajatuotannon raskaat kuljetukset halutaan siirtää kulkemaan kapeaa tietä kyläasutuksen läpi, tietä jota lapset kävelevät päätielle koulubussiin, kun etäisyys ei riitä bussin kiertoon sitä kautta. Tien kapeus vaatii pari vuotta sitten asennetun vesijohdon siirron pari metriä etäämmälle. Rahat ei riitä eritasoristeykseen, mutta riittävät vesiputkien siirtoon. Mitat ja matkat ovat Haukivuoren seudulta, mutta lienevät vastaavat muuallakin. Entisessä kotikaupungissani Norrköpingissä Ruotsissa radat asemalaitureille ylitettiin tasossa laituripolkuja myöten, vaikka sekä junia että asukkaita oli paljon enemmän kuin esim.Riihimäellä. Ainakaan minun kautenani 2008-2019 ei kukaan jäänyt junan alle. Siellä oli puomit ja varoituskello. Paljon halvempaa kuin asematunneli eikä sen aiheuttamia ongelmia. Se, mitä en tiedä: Jääkö Helsingissä koskaan kukaan ratikan alle, kun jarrutusmatkat ovat lyhyet? Kiitos kuitenkin tilaisuudesta papattaa turvallisuuskysymysten siirroista paikasta A paikkaan B. Kaupunkilaiset eivät asu maalla, mutta heitä on enemmän, joten paikalliset olosuhteet eivät tule huomioiduksi (ja joukossa tyhmyys tiivistyy). Yksi tasoristeyksen poisto nopeuttaa nopeinpia junia 20-30 sek, tavarajunia ei lainkaan. Se, että 10'000 ihmistä saapuu perille 20s aiemmin, ei tarkoita 10'000 x 20s, koska kukaan yksittäinen matkustaja ei voi hyödyntää tätä 20 s millään eikä sitä edes näy aikatauluissa. |
||||
|
02.11.2022 23:59 | Otto Tuomainen | ||
| Tämä Moskova - Nizza juna tuli ikuistettua Ostravassa vuonna 2017. Sinänsä hyvä että tuli hyödynnettyä tuolloin kuvaustilaisuus. | ||||
|
02.11.2022 23:13 | Hannu Peltola | ||
| Jos PanAm Railwaysin väritys, logo ja fontit näyttävät tutuilta, olette huomanneet aivan oikein! Guilford Transportation vaihtoi nimensä PanAm Railwayksi vuonna 1998 ja samassa yhteydessä yhtiö hankki oikeudet Pan Am Airlinesin klassiseen logoon. Tämä on aitoa Americanaa! | ||||
|
02.11.2022 23:06 | Hannu Peltola | ||
| Heh! Kyllä, Maineensa veroinen! | ||||
|
|
02.11.2022 22:54 | Topi Lajunen | ||
| Joo, uskomatonta, etenkin kun nopeudet ja jarrutusmatkat ovat täysin identtiset! (Ehkäpä tehokkampi keino olisi, että ne maalaiset lakkaisivat ajelemasta junien eteen.) |
||||
|
|
02.11.2022 22:21 | Heikki Jalonen | ||
| Kuormavaunu on aika varmasti 1936 Chevrolet 1,5 ton. Valitettavasti se ei auta kuvan ottopaikan eikä tarkan ajankohdan määrittelyssä kovinkaan paljoa. Kuitenkin, minusta näyttää (hyvin epävarmasti), että autossa saattaisi olla häkäpönttö, katsokaapa vänkärin oven takana näkyvää muotoa. Ajankohta voisi siten joko olla jatkosodan vuodet (auto olisi jo liian vanha rintamalle) tai aivan heti sodan jälkeen, 1944...45. Auton vasemmalla puolella näkyy jotenkin "rautatiemaisen" rakennuksen pääty. Ehkä siis ollaan jonkin liikennepaikan kulmilla. Tien vierellä kulkee puhelinlankoja, mutta melko vähän; jokin pienempi paikka on kyseessä. Mutta mikä, siinäpä arvoitus. Hevosen vuosimalli ja nimi jäävät tunnistamatta... |
||||
|
Kuvasarja: Tavaraliikennettä Mainessa kesällä 2022 |
02.11.2022 21:58 | Hannu Peltola | ||
| Linkin kartasta löytyy hyvä yleiskuva Mainen rataverkosta vuonna 2022: https://www.maine.gov/mdot/maps/docs/2020/Maine_Rail_System.pdf | ||||
|
02.11.2022 21:57 | John Lindroth | ||
| Tasoristeysmerkki on mielestäni asiaa se samalla toimii varoituksena .Ulkomailla on myös erilaisia aitaratkaisuja jotka joutuu kiertämään ja täten hidastaa radan yli menoa ennen ylitystä! | ||||
|
|
02.11.2022 21:41 | Pasi Utriainen | ||
| Tasoristeysmerkki selventäisi asiaa paljon. Seikka, joka aina nähdessä vähän häiritsee, on väärin asennettu suojatiemerkki. Hahmon pitää kulkea suojatien suuntaan eli tässä tapauksessa kadulle. | ||||
|
02.11.2022 21:06 | Pasi Seljas | ||
| Löytyykö mistään kuvaa mahtavan kivihiilikasan tienoilta? Se oli suunnilleen Kuokkamaantien kohdalla Lempääläntien toisella puolella. | ||||
|
02.11.2022 21:05 | Eljas Pölhö | ||
| Höyryveturit Valtionrautateillä-kirjaan on näköjään jäänyt pari pientä epätarkkuutta (minun mokani, katsoin lähettämäni luettelon). 910 otettiin käyttöön helmikuussa 1931, jolloin sillä ajettiin 3350km. Maaliskuussa sillä ajettiin 6360 km. Maaliskuussa 1931 tuli liikenteeseen myös 911 Tampereen varikolle ja sillä ajettiin maaliskuussa 1602 km (vastaanotto ei siis vasta heinäkuussa). Jos haluat olla tarkka, niin tee nämä tarkennukset vastaanottoaikoihin kynäkorjauksena (tai odota korjauslehteä ja toivo, että muistan nämäkin detaljit). | ||||
|
|
02.11.2022 21:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Hyvä Maine paikalla? :) | ||||
|
02.11.2022 20:33 | Pasi Seljas | ||
| Mukavia kiemurtelijoita nuo Geneven ratikat. Olen niitä nähnyt muutamia kertoja. Rollikkaliikenne on myös voimissaan Lac Lemanin rannoilla. | ||||
|
|
02.11.2022 19:47 | Jarno Piltti | ||
| On kyllä teknisesti upea otos retusoinnin pohjana. Jokainen voi itse kokeilla miten höykkärin aluskehys ja pyörästö jää kuvassa varjoon ja pimeäksi. | ||||
|
02.11.2022 19:30 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset! | ||||
|
|
02.11.2022 18:56 | Eljas Pölhö | ||
| Hmm, kaupunkilaiset saavat ylittää rautatien tasossa, vaikka sähköjunia (ratikoita) menee monta tunnissa. Maalla pitää rakentaa eritasokulkuja, vaikka junia on vain 0-2 tunnissa. Ei ole ainakaan maalaisten oma päätös. | ||||
|
|
02.11.2022 18:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Tero: Jos muistat Siwat, Valintatalot, Elannot ja Euromarketit ne olivat OTK -osuuskuntien kauppoja. | ||||
|
|
02.11.2022 18:41 | Jukka Voudinmäki | ||
| Mainittu syrjäraide näkyy hyvin kartalla http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/4/4112/411205/411205_1971_ei_rajoja.jpg | ||||
|
|
02.11.2022 18:31 | Eljas Pölhö | ||
| OTK = Osuustukkukauppa. OTK:lla oli Imatralla noihin aikoihin lihateollisuuslaitos ja sillä oli oma sivuraide Tainionkoskella (raidesopimus Rt 2861/v.69/258, 16.1.1970). | ||||
|
|
02.11.2022 18:18 | Tero Korkeakoski | ||
| Mikä onkaan tämä "OTK"? | ||||
|
02.11.2022 15:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Jepulis: Katsoin kyllä valmistumisvuoden Höyryveturiraamatusta, mutta onnistuin sähläämään. No, kirjoitin saman tien koko kuvateksin uusiksi. |
||||
|
|
02.11.2022 14:56 | Hannu Peltola | ||
| Imperiaalisen hummavoiman määritelmä on seuraava: One mechanical horsepower lifts 550 pounds (250 kg) by 1 foot in 1 second. Metriset hummat on määritetty tietysti eri lailla. | ||||
|
|
02.11.2022 14:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Korjausmerkinnässä on kehystettynä "Psl 3.74". Silti numeromaali on jo alkanut levitä! | ||||
|
|
02.11.2022 14:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan se muinainen hevosvoima ollutkin muinaisessa fysikaalisessa määritelmässä voima, joka vaaditaan 75 kg painon nostamiseksi maasta yhden metrin korkeuteen yhden sekunnin aikana? Erkki - herran kommentissaan mainitsema Sisu oli viralliselta nimeltään Oy Suomen Autoteollisuus Ab. Oy Autokoriteollisuus Ab Tapanilassa oli se "Virtasen koritehdas", josta historia aikanaan loihti esiin Oy Wiima Ab:n. Oy Helsingin Autokoritehdas Ab tunnettiin myöhemmin nimellä Helko ("Helisten kolisten kulkee Helko."). Pitääpä mainita vielä 1937 olemassa ollut viipurilainen Tienhaaran Auto Oy, joka myös toimi omalta osaltaan autonkorivalmistajan ominaisuudessa. Seinäjokelainen Penko Oy ja nääs Ajokki Oy:kin olivat vielä "olemattomuudessa"... |
||||
|
|
02.11.2022 12:09 | Petri Nummijoki | ||
| Olennaista oli nimenomaan, että konevoima on periaatteessa väsymätön, joten esim. piikkilangankiristäjän kaltaisella todella pienelläkin traktorilla koko päivän työsaavutus on muuta kuin hevosella, vaikka ehkä hetkellisessä maksimivetovoimassa ei olisi suurtakaan eroa. | ||||
|
|
02.11.2022 11:57 | Panu Breilin | ||
| Kyllähän varoitusmerkit koskevat sekä ajoneuvoliikennettä (autot, polkupyörät ym.) että jalankulkijoita. | ||||
|
|
02.11.2022 11:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
|
02.11.2022 11:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Joissakin kuntopyörissä mittari näyttää montako "hevosvoimaa" polkija tuottaa, ja muistaakseni kun ensin ottaa kunnolla vauhtia ja jarruruuvia alkaa vääntää, että kun se on lopulta niin kireällä että pyörä juuri ja juuri pyörii ja samalla polkee niin kovaa kuin kintuista lähtee, niin mittari näyttää 7 hv. Eli se hevosvoiman käsite on juuri se että verrataan hevosen tuottamaa jatkuvaa tehoa. |
||||
|
|
02.11.2022 11:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
02.11.2022 11:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Pillitys on näköjään alkanut jo 2 vuotta sitten. Miksi ainakin vilkakaammile ylityspaikoille ei voida laittaa ns varova-valoja joita on Helsingissä mm Kansallismuseon kohdalla? Se tarkoittaa että punainen palaa aina kevyelle liikenteelle kun raitiovaunu lähestyy ylityspaikkaa/suojatietä ja raitovaunulle pitäisi (ainakin teoriassa) aina olla vihreä valo kun lähestyy tällaista paikkaa. Tosin Kansallismuseon kohdalla se ei näytä aina toimivan aina mutta ongelma lienee hienosäädössä. Jukka: Raitiotiestä varoittava liikennemerkki koskee ajoneuvoliikennettä, ei kevyttä. |
||||
