Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.11.2022 11:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
02.11.2022 11:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Joissakin kuntopyörissä mittari näyttää montako "hevosvoimaa" polkija tuottaa, ja muistaakseni kun ensin ottaa kunnolla vauhtia ja jarruruuvia alkaa vääntää, että kun se on lopulta niin kireällä että pyörä juuri ja juuri pyörii ja samalla polkee niin kovaa kuin kintuista lähtee, niin mittari näyttää 7 hv. Eli se hevosvoiman käsite on juuri se että verrataan hevosen tuottamaa jatkuvaa tehoa. |
||||
|
|
02.11.2022 11:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
02.11.2022 11:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Pillitys on näköjään alkanut jo 2 vuotta sitten. Miksi ainakin vilkakaammile ylityspaikoille ei voida laittaa ns varova-valoja joita on Helsingissä mm Kansallismuseon kohdalla? Se tarkoittaa että punainen palaa aina kevyelle liikenteelle kun raitiovaunu lähestyy ylityspaikkaa/suojatietä ja raitovaunulle pitäisi (ainakin teoriassa) aina olla vihreä valo kun lähestyy tällaista paikkaa. Tosin Kansallismuseon kohdalla se ei näytä aina toimivan aina mutta ongelma lienee hienosäädössä. Jukka: Raitiotiestä varoittava liikennemerkki koskee ajoneuvoliikennettä, ei kevyttä. |
||||
|
|
02.11.2022 10:37 | Erkki Nuutio | ||
| Auton tyyli viittaa vuosiin 1935-1938. Jäähdyttimen peitto vaikeuttaa tunnistusta, mutta Volvo tai Sisu ei ole kyseessä. Ohjaamo on tehty Suomessa, niinkuin silloin oli useimmiten kyse. Suomen Autolehti 9/1937 sivuilla 211-234 (netissäkin) on laaja kuvaus silloisista koritehtaista ja Sisusta sekä autonosien valmistajista. Siitä luettuna : Kaipio Oy (Tampere) vuodessa 400...500 ohjaamoa (ja 4-5 la-koria/vk), Autokori Oy (Turku) huomattavasti ohjaamoita (juuri valmistui 100 kpl, lisäksi noin 4 la-koria/vk) Turun Autokoritehdas Oy 20 ohjaamoa/vk (lisäksi pa- ja la-koreja), Sisu (Helsinki) noin 5 Sisu -ka:ta (ohjaamoineen) viikossa (sekä la koreja Sisuihin ja muille merkeille ,ruiskumaalarina Aimo Andersson = A.Aimo) sekä ajoittain raitiovaunuja (erityistä raitiovaunutehdasta suunniteltiin), Oy Autokorirakenne Ab (Kutter, Helsinki) 600 ohjaamoa ja lavaa (ja toistasataa la- ja erikoiskoria), Oy Autokoriteollisuus Ab (Tapanila) 1937 noin 8 kk:n aikana tehnyt noin 1000 ohjaamoa (ja noin 100 la- ja erikoiskoria), Oy Helsingin Autokoritehdas Ab (Tikkurila) juuri valmistuneessa tehtaassa saattoi samanaikaisesti valmistaa toistasataa ohjaamoa (ja 32 la-koria eri vaiheissaan). Vuosi 1937 oli erinomainen maamme autoalan valmistajille. A.Aimo muuten lauloi Sisusta Dallapén säestämänä vuonna 1932 J.V. Heimon foksissa Los Angeles (jossa olympialaiset). Yleisvaikutelman perusteella kuva on aikaisintaan 30-luvun lopulta, mutta todennäköisemmin sotien jälkeen 1947-1954 vaiheilta (ei häkäpönttöä autossa). |
||||
|
02.11.2022 10:07 | Jussi Mäkinen | ||
| Nythän kuvani tässä sarjassa tosiaan alkavat monilta osin olla jo historiallisia. Kiitos asiantuntevista kommenteista! |
||||
|
02.11.2022 10:04 | Jussi Mäkinen | ||
| Myöhäinen kiitos kaikille lisähuomioista! | ||||
|
02.11.2022 09:49 | Jussi Mäkinen | ||
| Oskari: myöhästyneet kiitokset. :) Ja muutenhan tämä kuvio onkin sitten muuttunut radikaalisti ja tämäkin juna loppunut. |
||||
|
02.11.2022 09:46 | Jussi Mäkinen | ||
| Hyviä huomioita, kiitos. Nythän tuokin on loppunut RŽD:n omistajavaltion mielettömään valloitussotapolitiikkaan. | ||||
|
02.11.2022 09:42 | Jussi Mäkinen | ||
| Uwe: sotavarustusten ym. historiasta radalla pari kuvaa edempänä: https://vaunut.org/kuva/69164?s=1 . | ||||
|
|
02.11.2022 09:37 | Topi Lajunen | ||
| Enemmänkin taisi liittyä yksittäisen hevosen tehoon työpäivän aikana keskimäärin. Näin voitiin suoraan verrata, kuinka monta hevosta voidaan korvata höyrykoneella. | ||||
|
02.11.2022 09:35 | Jussi Mäkinen | ||
| Roland: kiitos! Nyt on vaikea korjata, kun ei enää pysty sanomaan, mihin tuo sitten on mahtanut mennä. Tuukka: kiinnostava huomio! |
||||
|
|
02.11.2022 06:52 | Jukka Ahtiainen | ||
| https://vayla.fi/vaylista/liikennemerkit/varoitusmerkit#nanogallery/undefined/72157713079495396/49524972638 | ||||
|
|
02.11.2022 03:41 | Juhana Nordlund | ||
| Asiasta kiinnostuneiden kannattaa varmaankin selata myös tämä: https://kerrokantasi.hel.fi/ratikkamuutokset/UKa7Pl2brfxkla2tErOmehoYjVRbQIva?headless=false&lang=fi Linkin jutun kommentointi on jo sulkeutunut, mutta itse teksti on sinänsä hyvinkin ajankohtainen. Helsingin kantakaupunkiin suunniteltujen ylityspaikkojen määrä on voinut muuttua hieman. | ||||
|
02.11.2022 03:03 | Matti Melamies | ||
| Jos se muu tavara olisi merikonteissa tai merikontin kiinnityskohdat omaavissa muissa vaihtokuormatiloissa, ei tarvittaisi kovin ihmeellistä kuormausaluetta. | ||||
|
|
02.11.2022 02:55 | Matti Melamies | ||
| Toivottavasti ennen liikenteen aloittamista jalankulkijoille tulee jokin liikennemerkki selventämään asiaa. Kuvassa näkyvä liikennemerkki tuntuu väärältä tuohon kohtaan, ainakin jos on ainoa liikennemerkki. | ||||
|
|
02.11.2022 02:49 | Matti Melamies | ||
| Hevosessa on kuitenkin useita hevosvoimia. Hevosvoima onkin siinä mielessä harhaanjohtava mittayksikkö. | ||||
|
|
01.11.2022 23:07 | Hannu Peltola | ||
| Veturi taitaa olla yhden hevosvoiman (DIN) tehoinen? | ||||
|
|
01.11.2022 22:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Vetovoima käy siis kauralla. | ||||
|
01.11.2022 21:12 | Jarno Piltti | ||
| Brake slack adjuster / Bremsgestängesteller sanoo google, ilmeisesti SAB:n valmiste. Eli jarrujen kulumisen huomioiva säätölaite? | ||||
|
01.11.2022 20:52 | Jukka Voudinmäki | ||
| Mikä tuon harmaan kannen (tms.) tarkoitus on? | ||||
|
01.11.2022 20:33 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvassa on näppäilyvirhe, pitää olla 1869 (koskee esikuvaa, pienoismalli on kyllä tuoreempi). | ||||
|
01.11.2022 20:09 | Eljas Pölhö | ||
| Tapahtumailmoituksissa ja kuljettajien työkirjoissa on pääsääntöisesti merkitty se väli, jonka ao. kuljettaja (tai lämmittäjä) ajaa (lämmittää/on kuljettajan apuna). Tämä aiheuttaa helpolla hämminkiä etenkin tavarajunien kohdalla, kun Kv-Pm tavarajunaan on merkitty Kv-Mi tai Tpe-Pri tavarajunaan on merkitty Tpe-Pej. Pikajunien kohdalla asia näyttää ilmeiseltä, mutta tavarajunien samanumeroiset reitit eivät ole yhtä tunnettuja. | ||||
|
|
01.11.2022 19:58 | Juhani Katajisto | ||
| Oikeassa olet Petri. Siinä pitäisi lukea TK 1057 (Hki - Tpe). En osaa sanoa luinko väärin vai oliko alkuperäisessä 1. liikennepiirin ilmoituksessa noin merkitty. Vastaavien TK 1057:n kohdalla, mitä tsekkasin lukee (Hki - Tpe). Hyvä huomio. Yleensä nämä TK:t Helsingistä lähdettäessä on merkitty joko Hki -Tpe tai Hki - Kv vaikka matkasivatkin pitemmälle. Ilmeisesti silloin kuin kuljettajat tekivät tapahtumailmoituksia merkitsivät junanumeron vain sille osuudelle, minkä itse ajoivat vai jatkuivatko samat junanumerot vielä Tampereen ja Kouvolan jälkeenkin?.. | ||||
|
|
01.11.2022 19:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Lyön vetoa että kun Raide-Jokeri on aloittanut alkaa pillitys siitä että raitiovaunut ovat kuin giljotiineja jotka eivät pysähdy kun ylittävät kevyen liikenteen väyliä! | ||||
|
|
01.11.2022 19:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Käsittääkseni vain KE-G viittaa jarruihin ja DRV2-600 johonkin muuhun. | ||||
|
|
01.11.2022 19:43 | Markku Naskali | ||
| Uudentyyppisiä joo. Ennen oli rautateillä paljon samantapaisia "ylikäytäviä" joissa oli esim. lankutuksen avulla helpotettu radan ylitystä. | ||||
|
|
01.11.2022 19:04 | Petri Nummijoki | ||
| Lieneekö junan numerossa pieni virhe, koska TK1057 oli Oulun kiitotavarajuna? Kouvolan suunnan kiitotavarajunia olivat TK1075 (määräasema Kuopio ja Pieksämäeltä jatkoyhteys myös Joensuuhun) sekä TK1077 (määräasema Imatra). Jos Ggv-vaunuista oli kysymys niin TK1075 voisi olla todennäköisempi Kouvolan suunnan junista. Junan TK1077 aikataulu oli sen verran hidas, että siihen voitiin liittää sn75-vaunujakin eikä ollut tässä mielessä pakko käyttää parasta sen aikaista vaunukantaa. | ||||
|
|
01.11.2022 19:04 | Jukka Ahtiainen | ||
| Katso myös https://vaunut.org/kuva/159019?u=2471&d=01.11.2022 | ||||
|
|
01.11.2022 18:37 | Juhani Katajisto | ||
| Töölön ratapihalla 13.3.1961 junasta TK 1057 (Hki - Kv kiitotavarajuna) suistui vaihteen nro 3 kohdalla Ggv vaunut 33720 ja 33614 kiskoilta. Vaunuille ei sattunut näkyviä vaurioita, mutta lähetettiin Turun konepajaan lähempää tarkastusta varten. Korjausjuna nosti vaunut kiskoille ja nostokustannukset olivat 10150,00 mk, joista 500 mk korjausjunan hiilistä. | ||||
|
01.11.2022 17:56 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Harvinaista. Kyseinen Tka 179 liikkunut tänään 1.11.2022 Pieksämäellä. Eli ei olekkaan vielä romutettu. | ||||
|
|
01.11.2022 17:43 | Jarno Piltti | ||
| Finnan korkearesoluutioisessa kuvassa jarrulaitteeksi paljastuu KE-G DRV2-600, mitä se sitten ikinä onkaan: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:7823?imgid=2 |
||||
|
01.11.2022 16:55 | Jarno Piltti | ||
| Nythämä vast huomasin että tässä on Adolf Bockin signeeraus. Merimaalari kuivalla maalla! No, eipä tässä kaukana lähimmästä satamasta olla. | ||||
|
01.11.2022 15:30 | Juhana Nordlund | ||
| 9.4.1971 oli pitkäperjantai. Sen tiedän ja muistan, että menimme vanhempieni ja pikkusiskoni kanssa pääsiäiseksi Helsingistä Poriin tuona keväänä, ja meillä oli paikat kiitojunanvaunussa (joko KEi tai KEis). Jos tuo on Porin aamujuna, niin varsin ilmeisesti meidän väki oli kyydissä kuvan junassa. | ||||
|
|
01.11.2022 14:20 | Juhana Nordlund | ||
| Hervannassa ylityspaikkoja on ilmeisesti halliin johtavalla Hermiankadun radalla. Tampereen ratikan infosivu kertoo niistä, että "Hervannassa ylityspaikkoja on Hermiankadulla kohdissa, joista ihmisten arvellaan joka tapauksessa mielellään kulkevan kadun yli. Ajoradan yli on näissä paikoissa suojatie, mutta kiskojen yli siis ei." | ||||
|
01.11.2022 14:19 | Jukka Ahtiainen | ||
| Aikataulumerkintöjä kuluvalta vuodelta https://juliadata.fi/timetables?s=1922&d=26.8.2022 | ||||
|
01.11.2022 14:05 | Timo Salo | ||
| Tuo nimitys "romuvarasto" johtuu lähinnä noista auton raadoista, joista yksi (pakettimersu) näkyykin vasemmalla takana... | ||||
|
01.11.2022 14:03 | Timo Salo | ||
| Samaa katselin, että tuo "ruoto" kaatuu jonkun päälle pian! Nyt jo takakenossa... | ||||
|
|
01.11.2022 13:52 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^ Porin radan aikainen Lielahden ylikäytävä korvattiin vuonna 1927 Thure Hellströmin suunnittelemalla punatiilisella asemarakennuksella (Wikipedia). | ||||
|
01.11.2022 13:47 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^^OT. Vuonna 1976 Mikolla oli Kuusrockissa 12-kielinen Ibanez (ja värjätyt hiukset). | ||||
|
|
01.11.2022 13:32 | Marko Anttila | ||
| Tampereella vain reunakivet ovat erilaiset (viistottu rotvalli) niiden ylityskohtien kohdalla, eikä muita merkintöjä. Käsittääkseni näitä on vain Hämeenkadulla. | ||||
|
|
01.11.2022 13:03 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kyllä tämä asemarakennus mun käsittääkseni on työkäytössä. Levyt suojaavat ikkunoita ilkivallalta. | ||||
|
|
01.11.2022 11:54 | Kari Haapakangas | ||
| Hormin kaatamisen olisi luullut kuuluvan purkamistoimeksiantoon jo pelkästään turvallisuussyistä! | ||||
|
|
01.11.2022 11:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos olisi paremmassa kunnossa niin voisi toimia vaikka ravintolana tai pubina. Selvästi hollantilaista arkkitehtuuria! | ||||
|
01.11.2022 11:21 | Petri Nummijoki | ||
| Lättähatuista puuttui tosiaan ohjaamolämmityskin alun perin moottorittomasta päästä, joka varmaan osaltaan kannusti myös ajamaan "etuperin". Tai olisikohan numerosarjan 4175-4216 vaunuissa ollut moottorittoman pään ohjaamolämmitys jo uutena, kun ne olivat muutenkin tuunattua mallia (viides vaihde, tasokkaammat istuimet, isot lumiaurat)? Ainakin suurimmasta osasta sarjaa kakkospään ohjaamolämmitys aluksi kuitenkin puuttui. Kuulemma eräs kääntöön halunnut kuljettaja oli perustellut moottoripää edellä ajamista turvallisuusnäkökohdilla eli moottoripäässä olisi edes jotain rautaa vastaanottamassa tasoristeyksissä mahdollisesti eteen tulevaa. |
||||
|
|
01.11.2022 10:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Purettu vuonna 2016 siirrettäväksi, olet kommentoinut siihenkin: https://vaunut.org/kuva/109158 | ||||
|
01.11.2022 10:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9816 muutettiin virkatarveasuntovaunuksi BT 01161 1970-1980 - lukujen taitteessa. | ||||
|
|
01.11.2022 10:28 | Jorma Rauhala | ||
| Odotussalista on jäänyt mieleen kuviollinen kivilaattalattia, jotain täysin epätyypillistä Suomen rautatieasemilla. | ||||
|
|
01.11.2022 10:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Miten ne on toteutettu Tampereen pikaraitiotiellä? Olen matkustanut sillä mutta en nähnyt tarkemmin tällaisia koska nousin kyytiin keskustassa ja jä määränpää oli Hervanta ja niissä oli normalit suojatiet ja liikennevalot. | ||||
|
|
01.11.2022 10:07 | Mika Hakala | ||
| A29 Tasoristeys "Merkkiä käytetään rautatien tasoristeyksessä, jollei junasta varoiteta käsiohjauksella. Merkkiä voidaan käyttää myös raitiotien tasoristeyksessä." Finlexin mukaan mahdollisuudet olisi perinteisen tasoristeyksen merkin käyttämiseen. |
||||
|
|
01.11.2022 09:51 | Hannu Peltola | ||
| Verrokkikuva on kyllä todella nykyistä vastaava! Verrokkikuvassa tosin Haapamäen porukka näyttää olleen ajelulla... | ||||