Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.11.2022 14:36 | Timo Salo | ||
| Tämäkin vaunu on taas Porin junassa... (IC467) Jos ketä kiinnostaa tuo taidevaunu? | ||||
|
04.11.2022 13:56 | Hannu Peltola | ||
| Muutin kuvauspaikaksi Siberia Yardin! Vielä huomiona tästä veturista, että Kanadan ja USA:n liput eivät ole pelkkä somiste. Kanadan rautatieviranomaiset edellyttävät lipputunnistetta ja kummankin maan liput osoittavat, että veturi saa liikennöidä sekä Kanadassa että USA:ssa. | ||||
|
|
04.11.2022 13:32 | Jussi Kortman | ||
| Ainakin mitä olen seurannut muutamia Mainelaisia facebook rautatieryhmiä on kuvauspaikaksi pääsääntöisisti merkitty Siberia Yard, mutta eihän tuo Brownville Junction tästä kaukana ole. | ||||
|
04.11.2022 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunussa on riittävän hyvin tuuletettu tupakkaosasto. Sedät avanneet Klubiaskin...? | ||||
|
04.11.2022 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lättähattujuna ilmiselvästi lienee saapunut Porin radan suunnasta. Runko näyttäisi olleen veto-liite. | ||||
|
04.11.2022 13:08 | Jussi Kortman | ||
| Tämä oli hieno bongaus, CSX:n junassa taisi olla jopa yli sata vaunua. Paikallinen nuori kaveri oli hyvin varustein liikenteessä ja hyvin perillä junien liikkeistä. Ennen kuin tiemme erosivat, ojensin hänelle nipun postikortteja Suomalaisista museojunista ja sitten hän poistui äitinsä kyytiin suu messingillä. | ||||
|
|
04.11.2022 12:46 | Hannu Peltola | ||
| Oliko Siberia virallinen nimi vai harrastajien käyttämä lempinimi? Tulkitsin Joeyn puheista, että kyseessä oli lempinimi. | ||||
|
04.11.2022 12:41 | Jussi Kortman | ||
| Tämä maisema teki minuun suuren vaikutuksen, pienoisrautatiemaisema parhaimmillaan. Yritän julkaista lähiaikoina laajemman näkymän tältä paikalta. | ||||
|
|
04.11.2022 12:31 | Jussi Kortman | ||
| Tämä paikka on nimeltään Siberia Yard. | ||||
|
04.11.2022 11:55 | Petri Sallinen | ||
| Kilon kopista on jo aikaa. Paikallinen kyläyhdistys sai järjestettyä jonkin verran pidennystä lipunmyyntiin, mutta yksittäisten kertalippujen kysyntä oli onnetonta aikana, jolloin työmatkalaiset käyttävät kuukausilippuja tai vastaavia. https://vaunut.org/kuva/59687 |
||||
|
04.11.2022 11:35 | Jussi Kortman | ||
| Ratapiha on tosiaan nyt täysin rempattu ja kalustosta sen verran että valtaosa GP40:stä tulee päätymään pataan. Pan Am on jo vuosia laiminlyönyt ratojen ja kaluston kunnossapidon. Yksi PanAm Railwaysin entinen konnari kertoi heidän käyttäneen lyhyissäkin junissa kahta veturia vain sen takia että vetokaluston vikaantumisriski oli hyvin korkea. CSX onkin saanut hyvin positiivisen vastaanoton Mainessa. | ||||
|
|
04.11.2022 11:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Niinhän se on että matkustajien tarpeet ovat muuttuneet. Suomen "kevyin" asema Kilo oli vähän tämän mallinen mutta se siirrettiin jonnekin pois. Sitä mitä toivoisi olisi että asemilla olisi jonkinlaiset bajamajat koska lähijuniien vessat eivät aina toimi silloin kun iskee hätä. | ||||
|
04.11.2022 11:28 | Miitre Timonen | ||
| Ja säässä ei ole tapahtunut muutosta. | ||||
|
04.11.2022 11:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Sanotaan nyt että jäänmurtajien markkinat ovat erittäin suppeat koska uusiutumistahti on hidas ja merien jääpeite uhkaa muutenkin pienentyä, esim yhä käytössä oleva Voima on kohta 70-vuotias. Sotalaivojen markkinoista en sanoisi että olisivat suppeat. Suomen Merivoimien olisi ehkä kannattanut tilata ne korvetit jostain Nato-maasta ennemmin tai ostaa käytettyjä laivoja. | ||||
|
04.11.2022 11:16 | Jussi Kortman | ||
| Paikalliset harrastajat kertoivat että viranomaiset tarkistavat radan kunnon 90 päivän välein. | ||||
|
|
04.11.2022 10:53 | Hannu Peltola | ||
| Paras jäänmurtajien rakentamisosaaminen olisi Helsingin telakalla, joka ei tällä hetkellä ole kovinkaan kosher. Suomessa yksi ongelma on pieni markkina, sekä jäänmurtajien että sotalaivojen suunnittelussa ja valmistuksessa tulee pitkiä taukoja eikä oppi kumuloidu. Edellisen laivasukupolven suunnitellut ja rakentanut väki on pikku hiljaa eläköitynyt ja nuoremmalla tiimillä ei ole enää kokemusta vastaavista aluksista. | ||||
|
Kuvasarja: Tavaraliikennettä Mainessa kesällä 2022 |
04.11.2022 10:49 | Hannu Peltola | ||
| Tämäkin kuvasarja tuo hyvin esille Yhdysvaltojen rautateiden monipuolisuuden. Näissä kuvissa on kuuden eri operaattorin kalustoa useissa erilaisissa maalauskaavioissa. | ||||
|
|
04.11.2022 10:46 | Jouni Halinen | ||
| Eipä taida Suomessa olla enää suuremmin kyvykkyyttä valmistaa jäänmurtajia?. Vaikeata on jo pelkästään suunnitella Raumalla laivastolle uusia monitoimikorvetteja. Sitten ne pitäisi vielä valmistaa. Suurin proplema on sijoittaa noin 130 metriin kaikki mahdolliset asejärjestelmät. Meri/ilma torjuntaohjukset, miinat, torpedot, kansitykki, erilaisia sensoreita/tutkia "pilvin pimein" ym. muuta sälää. Pitikö sinne saada myös kopteri mahdutettua?. Eli yritetään mahduttaa ”koko joukkue puolijoukkue telttaan”. Eipä sitä kyvykkyyttä ole edes mahtimaa Saksassa. Siellä on jo vuosia rakennettu vähän vastaavia aluksia. Ongelmana heillä on se, että ensimmäinen ”koekappale” kulkee aivan vinossa. |
||||
|
04.11.2022 10:42 | Timo Salo | ||
| On siitä suuruuden ajasta sentään muistona Äetsän "asemalla" neljä raidetta, joista 3 kpl sähköissä...https://vaunut.org/kuva/158991?s=1 | ||||
|
|
04.11.2022 10:32 | Hannu Peltola | ||
| Äetsä oli vielä tuolloin todella vilkas rautatiepaikka! Kävin Äetsässä viimeksi varmaan n. 10 vuotta sitten ja yllätyin, miten täydellisesti jäljet aikanaan mittavasta tavaraliikenteestä olivat kadonneet. | ||||
|
04.11.2022 10:14 | Petri Nummijoki | ||
| Yhdysvalloissa taidetaan kuitenkin vetureiden maksimivetovoima suhteessa junapainoon mitoittaa reilummin ja jää siksi mäkilähtöjäkin varten jotain reserviin. Että ei ole kuten Suomessa, jossa reilua 80 tonnin kitkapainoa kohti riuhdotaan 2000 t ja ylikin. | ||||
|
|
04.11.2022 10:11 | Hannu Peltola | ||
| Vielä pikkuisen rautatieaiheen vierestä: Suomessa Rajavartiolaitos on parhaillaan hankkimassa merivalvontakoneita. Tämä Ocean Sentry on hyvä esimerkki valmiista koneesta, joka voisi soveltua hyvin myös Suomeen. Alusta olisi pitkälle yhteneväinen ilmavoimien CASA-koneiden kanssa ja näiden koneiden tehtäväkenttä US Coast Guardilla on hyvin vastaava kuin Suomeen tulevilla koneilla. Yksi ongelma on varmasti hinta, Ocean Sentry edustanee merivalvontakoneiden High End -osastoa. | ||||
|
|
04.11.2022 09:56 | Jouni Halinen | ||
| Minimissään riittää kun Jenkit ostavat pelkän valmistuslisenssin ko. vehkeeseen. Näin toimittiin mm. Amos kranaatinheitin järjestelmän kanssa, eli he ostivat valmistuslisenssin pelkkiin heittimiin (putkiin). Takavuosina aina haikailtiin, josko sinne saataisiin myytyä Suomesta jäänmurtajia, mutta sekin stoppasi siihen, että ne luokitellaan heillä sotalaivoiksi, joiden valmistus voi tapahtua vain kotimaassa. | ||||
|
|
04.11.2022 09:38 | Petri Sallinen | ||
| Asemilla vietetty odotusaika ainakin ruuhka-Suomen asemilla on joitakin minuutteja. Tämä näkyy, kun käyttää päivittäin junaa työmatkoilla tai liikkumiseen. 15 minuutin vuorovälitkin ovat se verran lyhyitä, että odotustiloja tuskin tarvitaan. Melkoisia jalkapallohalleja odotustilojen pitäisi olla, mikäli oletuksena on survoa kaikki ruuhka-aikana seuraavaa junaa odottavat sisätiloihin. | ||||
|
|
04.11.2022 09:28 | Timo Salo | ||
| Lienee sanomattakin selvää, että sekä sisään, että ulos olisi laitettava "räjähdyksen kestävä" kameravalvonta... Toinen vaihtoehto on venäjän malli, mikä sitten lieneekin? Harvoin, jos koskaan näkee esim. töhrittyjä venakkovaunuja... :-) | ||||
|
|
04.11.2022 09:27 | Hannu Peltola | ||
| Varmasti tämänkin koneen pohjassa on "Proudly Made in USA" -laatta! Pohjakone perustuu CASAn/EADS:n tuotteeseen, mutta jo paikallisen lain perusteella valmistus täytyy tapahtua Yhdysvalloissa. Yhdysvaltain asevoimat ja Coast Guard ovat olleet loppujen lopuksi varsin pragmaattisia käytettävien tuotteiden osalta. Jos jossain, lähinnä Euroopassa, on kehitetty hyvä tuote, se voidaan "amerikkalaistaa" ja ottaa käyttöön kotimaisena tuotteena. US Army hankkii parhaillaan sveitsiläisen SIG Sauerin rynnäkkökivääreitä, US Navylle on tilossa valtava sarja alkujaan italialaisen Fincantierin suunnittelemia fregatteja ja US Coast Guard käyttää mm. eurooppalaisia lentokoneita. Tämän koneen perustietoja tarkistaessani selvisi, että Coast Guardilla on käytössä Lockheed Martinin konttiasenteinen signaalitiedustelulaitteisto, joka voidaan asentaa tällaiseen Ocaen Sentry -koneeseen. Kyseessä täytyy olla sama kontti, joka on Suomessa Casan tiedusteluversiossa käytössä. |
||||
|
04.11.2022 09:16 | Hannu Peltola | ||
| Kauheaa eläintieteellistä omimista! Onko nautaoletetulta kysytty, haluaako hän itseään kutsuttavan naudaksi? Nauta-nimitys myös polkee alkuperäiseläinten oikeuksia... (olen saanut woke-kulttuurista mittani aivan täyteen, mutta se ei liity tähän) | ||||
|
|
04.11.2022 09:13 | Hannu Peltola | ||
| Tämä rakennus on tietysti lähinnä henkilökunnan taukotila ja tämän pienen ratapihan Yard Office. Mutta, Yhdysvalloista löytyy kyllä esimerkki myös pienestä asemarakennuksesta, jossa pysähtyy yksi USA:n hienoimmista pitkän matkan pikajunista, nimittäin Leavenworth: https://vaunut.org/kuva/135918?s=1 | ||||
|
|
04.11.2022 09:09 | Kari Haapakangas | ||
| VR:n, tai mikä taho näitä asemarakenteita nykyään hallinoikaan*, puolustukseksi on sanottava, että kaikenlaiset odotustilat urakoidaan yleensä melko nopeasti uskomattoman törkeään kuntoon. Lämmin ja suojaisa "aktiviteettitila" on monelle vähemmän sosiaaliselle tapaukselle vastustamaton kohde. *Vihannin aseman makasiinirakennuksen huonon kunnon moitteet menivät Raahen kaupungilta väärään osoitteeseen. Omistaja ei ollutkaan Senaattikiinteistöt vaan Väylävirasto. Joka tapauksessa omistaja on nyt luvannut korjata makasiinin kuntoon vuoden loppuun mennessä. |
||||
|
|
04.11.2022 09:01 | Juhana Nordlund | ||
| Tällaiseen kysymykseen voinee saadaan vähän erilaisia vastauksia riippuen vastaajasta, mutta itse käyttäisin turvallisin mielin sanaa nauta. Nautanaaras on lehmä, uros on sonni (kastroituna härkä) ja jälkeläinen on vasikka. Tieto on peräisin Eläintieto.fi:stä, härkä-sanan määritelmä tässä ehkä on "kiistanalaisin". Tai ehkä monia hämää se, että härkä yhdyssanan etuliitteenä on käytännössä laajempimerkityksinen kuin että se tarkoittaisi vain kastroitua sonnia (vrt. häränliha). | ||||
|
|
04.11.2022 08:03 | Markku Naskali | ||
| Onkos noille elukoille yhteistä sukupuolineutraalia nimeä kuten esim. hevonen, koira, sika jne.? Nauta on liian laaja käsite. | ||||
|
|
04.11.2022 06:44 | Timo Salo | ||
| Tässä on hyvä esimerkki minkälaisia suojia VR:nkin olisi EHKÄ harkittava esim. Nokialle. Uskomattoman TÖRKEÄÄ pistää ihmiset odottamaan junaa ulkona pakkasessa, tuulessa ja sateessa... | ||||
|
|
04.11.2022 00:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Koneessa näkyvä alarungon pullistuma kätkee laskutelineet. Nokan alla on tutkakupu ja "nenässä" on säätutka. Kumma kun norteamericaanoilla ei ole omasuunniteltua tyyppiä valittu rannikkovartiostolle? Luulisi lentokonetehtaiden projektiporukoiden visionääreillä riittävän luonnoksia jos jonkinmoisista vehkeistä? |
||||
|
|
03.11.2022 23:58 | Hannu Peltola | ||
| Varmaan 15-20 minuuttia. Amtrakin Downeastern oli useamman minuutin myöhässä jo valmiiksi. | ||||
|
|
03.11.2022 23:49 | Jorma Toivonen | ||
| Tuskin kuljettaja oli kovin kiitollinen kohtauspaikan valinnasta. Kauankohan juna joutui odottamaan vastaantulevaa liikennettä? Pää-asia, ettei pikajuna jäänyt myöhään muutamaa minuuttia! | ||||
|
|
03.11.2022 23:32 | Hannu Peltola | ||
| Jorma, aivan totta! Kohtauspaikka oli hankala ja sinällään tosiaan erikoista, koska tässä selän takana alkoi "Yard 10" -ratapiha. No, harrastajat olivat kiitollisia ja ainakin videolle tallentui mahtavat äänet! | ||||
|
|
03.11.2022 23:29 | Hannu Peltola | ||
| Tämä otos oli tosiaan täysin tuurin varassa! Läheisellä tiesillalla kävellessämme näimme sampien hyppivän joessa. Jäimme odottamaan tähän ratasillan kohdalle sopivaa hyppäävää sampea ja minä päivystin sormi kameran laukaisimella. Varmaan yli vartin odotuksen jälkeen sampi hyppäsi juuri tässä ja ehdin vangita sen tähän otokseen. | ||||
|
Kuvasarja: Tavaraliikennettä Mainessa kesällä 2022 |
03.11.2022 23:26 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Pasi! | ||||
|
|
03.11.2022 23:12 | Jorma Toivonen | ||
| Ei mikään ihme, että veturit joutuivat henkäilemään noin voimakkaasti. Kuvan https://vaunut.org/kuva/159059?a=1 perusteella juna oli erittäin pahoin "roikuksella". Lähtö vaati voimaa. Eikö paikallinen aikataulusuunnitelija olisi löytänyt parempaa kohtauspaikkaa, tuohan on pahin mahdollinen. Ymmärtääkseni meillä yritetään välttämään moisia kohtauksia. | ||||
|
03.11.2022 21:00 | Heikki Jalonen | ||
| Ei ole helppo tämä rasti, ei. Mutta, ehkä kuvassa on vihje: nuo tavarat tuossa heposen kärryssä. Voisivatko ne olla tynnyrin kimpiä? Jolloin olisimme jonkin tynnyritehtaan (verstaan...) kulmilla? Rauman Torasjoki tämä ei ole. Mutta ehkä Rauman seutua, siellä oli paljon tynnyrialan yritystä? Tai Loviisa? | ||||
|
|
03.11.2022 20:21 | Jari Ahokas | ||
| No, tuo eläin kuuluu lautaselle sopivasti jalostettuna - muilla yksityiskohdilla ei niin suurta väliä ole. Uutisjuttu liittyy vahvasti kuvaan. | ||||
|
Kuvasarja: Tavaraliikennettä Mainessa kesällä 2022 |
03.11.2022 20:11 | Pasi Seppälä | ||
| Mukavaa katseltavaa ja luettavaa. Ja tietysti myös hienoja kuvia. | ||||
|
|
03.11.2022 19:46 | Sami Koistinen | ||
| Lienee sama tyyppi kuin uutisjutussa? https://www.esaimaa.fi/paikalliset/5477559 |
||||
|
|
03.11.2022 19:24 | Timo Salo | ||
| Lehmällä ja sonnilla on tietty "pieni" ero , jonka Markku tuntuu sentään tietävän... :-) | ||||
|
|
03.11.2022 19:23 | Jaakko Tuominen | ||
| MIKÄ TUURI, vai oliko videokuvasta otos? | ||||
|
Kuvasarja: Luumäki-Lappeenranta-rataosan turvalaitemuutokset |
03.11.2022 18:02 | Teemu Sirkiä | ||
| Nyt on viimeiset hetket kuvata näitä, jos vielä tahtoo. Vanhan järjestelmän purkaminen alkaa 5.11. iltapäivällä ja uusi otetaan käyttöön 6.11. | ||||
|
|
03.11.2022 16:51 | Markku Naskali | ||
| Sonni katsoo rataa kuin vanhassa sanonnassa uutta porttia. | ||||
|
|
03.11.2022 16:43 | Jukka Ahtiainen | ||
| High Chaparral https://www.youtube.com/watch?v=hXo9s5DuOAs |
||||
|
03.11.2022 16:07 | John Lindroth | ||
| Ansiokas kuvasarja eräästä menneestä ajanjaksosta! | ||||
|
03.11.2022 15:46 | Tero Korkeakoski | ||
| No tämä selittää paljon. Muutenkin noita tukkuliikkeitä oli ihan eri lailla vielä 80 -luvulla. Porissakin meni raide siihen aseman liki missä oli ainakin K-maatalous, Tukon tukku ja Keskon tukku, sekä myös Dannyn perheen Lipsasen tukkuliike (siihen oli varmaan eniten liikennettä raudoitusteräsnippuineen). | ||||
|
|
03.11.2022 14:30 | Hannu Peltola | ||
| Olli, totta, tässä kuvassa zoomi vääristää (korostaa) radan heittoja, mutta tämäkin rata oli varsin heikossa kunnossa. Jorma (ja muut): USA:ssa Federal Railroad Administration (FRA) seuraa hyvinkin tarkkaan ratojen kuntoa. USA on omalta osaltaan byrokratian ja juristien suurvalta ja veikkaan seurannan olevan Suomea tarkempaa. Näin on ainakin museo- ja nostalgiaradoilla, joissa FRA:n tarkastaja vierailee viikoittain. Suuressa maassa on ratojen kunnon osalta enemmän variaatiota kuin Suomessa, huonot radat ovat todella huonoja ja parhaimman tasoisia ei vielä löydy esim. Suomesta. USA:n radat luokitellaan 9 eri kuntoluokkaan ja lisäksi on 10. luokka "ei luokitusta" (todellinen roskarataluokka) https://en.wikipedia.org/wiki/Rail_speed_limits_in_the_United_States Alimpaan rataluokkaan Class 1 kuuluvilla radoilla tavarajunat voivat ajaa 10 mph ja henkilöjunat 15 mph. Suurin osa isojen yhtiöiden pääradoista kuuluu rataluokkaan Class 4, jolla tavarajunat voivat ajaa 60 mph ja henkilöjunat 80 mph. Korkein rataluokka Class 9 sisältää varsinaiset suurnopeusradat, joissa suurin sallittu nopeus on 220 mph (350 km/h). Mainen tilanteesta tekee poikkeuksellisen, että valtaosa koko osavaltion pääradoista on alinta Class 1 -luokkaa. Tämä luokka on yleensä käytössä huonokuntoisilla teollisuusradoilla. Mainessa näkyy PanAm Railwaysin negatiivinen vaikutus, yhtiöllä ei ollut varaa huolehtia kunnossapidosta ja mm. ratojen kunto romahti. Näimme tällä matkalla hyviäkin ratoja, esim. CP:n rata Keski-Mainen läpi (mm. kuvat Brownville Junctionista tässä kuvasarjassa) on Class 4 -rataa ja toisessa kuvasarjassa ( https://vaunut.org/kuvat/?s=5586 ) olevat kuvat Searsportin radalta ovat esimerkki vielä ihan käyttökelpoisesta Class 3 -radasta, jossa suurin nopeus tavarajunilla on 40 mph (64 km/h). |
||||