Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	29.03.2023 22:51	Jarno Piltti
		Monen Sps-vaunun laatasta paljastuu Ohn-menneisyys, ehkä tämäkin jatkaa elämäänsä rapuhommissa.
	29.03.2023 22:47	Jarno Piltti
		Kyllä, silmää miellyttävä asetelma, mutkaiset raiteet!
	29.03.2023 20:51	Olli Keski-Rahkonen
		Paineilmaletkuille ja lenkkikytkimelle on olemassa omat koukkunsa tuolla puskinpalkin alapinnassa. Kenkä tuossa taivutetussa puolassa tosiaan keskittyy, mutta onko siitä suurta iloa kun ominaisuus on vain yhdellä kohtaa? Itselleni tulee mieleen oikeastaan vain yksi asia: tuo taivutettu puola on korkein kohta jolla voi turvallisesti seistä jännitteisen ajolangan alla? Korkeus olisi tietysti laskettu VR:n pisimmän junamiehen mukaan :)
	29.03.2023 20:31	Arto Papunen
		Ja taisi samalla junalla (siis 471:llä) tulla ongelma myös Karkun suhteen kun sielläkään ei voinut kahta matkustajajunaa kohdata ja kohtaus piti siirtää muualle. Saataisiinpa se uusi kulunvalvontajärjestelmäkin pian, 470 joutui hieman odottamaan Fenniarailin perässä kun on tuota asemavälisuojastusta. Samoin kuin voisi olla joku kohtauspaikka kahdella sivuraiteella Vammalan ja Nokian välillä.
	29.03.2023 19:48	Timo Salo
		Sen verran vielä lisään tuohon Nokian rappioaseman tilaan, että peli on vissiin jo menetetty!!!? Iso pressu pingotettu katolle vuodon tyrehdyttämiseksi, mutta eteläseinä kesii jo kunnolla = läpimätä...
	29.03.2023 19:09	Markku Naskali
		Voi tuota matkustajien määrää!
	29.03.2023 19:07	Vertti Kontinen
		Varsinainen nappiotos!
	29.03.2023 18:23	Hannu Peltola
		Onhan näitä... https://vaunut.org/kuva/133325?s=1
	29.03.2023 15:36	Esa J. Rintamäki
		Herra Mikko, hiukan mietityttää mainitsemasi kivihiili, sillä nykyisen Helenin (Helsingissä) voimalaitoksista Hanasaari B:ssä ja Salmisaari B:ssä poltettiin minun aikanani (1984 - 87) hiilipölyä, joka jauhettiin kuulamyllyillä paikan päällä. Raekoko sellaista 0,3 mm luokkaa pienimmillään. Hiilipölypoltolla slagin (= kuonan) määrä on paljon pienempi kuin just veturikattiloissa. Veturikivihiili ei tähän soveltunut, mieluumminkin sormenpäänkoiseksi murusteltu palahiili. Silti kuulamyllyjen osat piti uusia kerran parissa vuodessa: ala- ja ylärenkaat sekä kuulat (n. 700 mm halkaisijaltaan uutena, tusina kuulaa pyörimässä). Ne olivat äärimmäisen kovaa Ni-Hard - teräsvalua! Renkaiden ulkohalkaisijat olivat reilusti yli parimetrisiä. HKE Melbournessa - eiku Myllypurossa - paloi aikoinaan edellä mainittu muruhiili, kpska siellä oli La Mont - kattilat ketjuarinoineen. Sen hiilen mukana Puolasta tuli mukana ihan mitä sattuu: moukarinpäitä, raideruuveja, kiviäkin. Iso työ erotella näitä, koska ne aiheuttivat vikaantumisia.
	29.03.2023 15:24	Mikko Mäntymäki
		Nyt kyllä kiroiluttaa kun näin että mikä meni minulta ohi ja niin hieno kuvaus sää. Ensi kerralla ehkä tärppää. Minulla menee tästä urheilupuistosta Espoon keskukseen joku vajaa tunti metro+linja-auto.
	29.03.2023 14:17	Timo Salo
		Liekkö samanlainen "vahinkolaukaus", kun omassa otoksessani: https://vaunut.org/kuva/161126?u=349
	29.03.2023 13:31	Mikko Herpman
		Joo, eikös sinne oltu alun perin myyty sellainen kattila, että kivihiili oli kutakuinkin ainoa sille sopiva polttoaine. Taisi olla vähän apinaa koijattu taikka tilaaja ei tiennyt mitä tilasi.
	29.03.2023 13:21	Timo Salo
		Äkkiä tulee mieleen, että tuo taivutettu puola voisi olla esim. tuon kiristimen ripustuspaikka? Viimeisenä vaununa ollessaan tuo kiristin täytyy ripustaa jollain S-raudalla tuohon puolaan, ettei heilu valtoimenaan? Eikös nuo paineilmaletkutkin ripusteta johonkin, kun ovat vika-vaunussa?
	29.03.2023 12:46	Timo Salo
		:-)
	29.03.2023 12:40	Jouni Hytönen
		"Vuonna 2021 käyttämiemme biopolttoaineiden osuus oli jo liki 67 %. Keväästä 2022 alkaen Rauhalahden voimalaitos käyttää polttoaineena pelkästään uusiutuvaa puupolttoainetta ja tavoitteena on, että Keljonlahdella sama muutos saadaan aikaiseksi vuoteen 2026 mennessä." https://www.alva.fi/alva/yhtio/energiantuotanto/
	29.03.2023 12:39	Esa J. Rintamäki
		Herra Timo, hybridistä puheen ollen: - eräs laihialaisisäntä risteytti lehmän ja kirahvin hybridiksi. Ratkaisu toimi hyvin, sillä se söi naapurin puolelta, mutta lypsettiin omalla puolella. Kateellinen naapurinsa kiukutteli, että osataan sitä meilläkin! Hybridiseerasi Belarus-traktorinsa ja ajokoiran. Tulos: kyllähän se jänistä ajoi ja peltotyötkin sujuivat, mutta kustannussäästö ei toteutunut. Syy: sähkötolpan kohdalla se aina nosti toisen takarenkaansa ylös ja lorotti polttoainetankkinsa tyhjäksi.
	29.03.2023 12:38	Jouni Hytönen
		"Alkuperäisen suunnitelman mukaan Keljonlahden voimalaitoksen kattilassa oli tarkoitus polttaa 70-prosenttisesti puuta. Voimalan koekäyttöjen alettua selvisi, että tavoitteeseen pääseminen vaatii 10-15 miljoonan euron lisäinvestoinnit. Ne tehdään viiden vuoden kuluessa, normaalien vuosihuoltojen yhteydessä." https://yle.fi/a/3-5610326
	29.03.2023 12:35	Jouni Hytönen
		Muistaakseni voimalassa oli joskus tarkoitus polttaa hakkuutähteitä ja niitä oli tarkoitus tuoda sinne junalla pohjoisesta. Kävikö sitten jopa niin, ettei kattila soveltunutkaan niiden polttamiseen. Välillä Keljonlahteen tuli jopa hiiltä Venäjältä ja sitä purettiin Vok-vaunuista hitaasti kaivinkoneella yläkautta. Keljonlahden purkuvuoroa odottavia vaunuja alkoi seistä ympäri lähi- ja vähän kauempiakin seutuja.
	29.03.2023 12:33	Esa J. Rintamäki
		Olet oikeassa, herra Timo. Melankoliavaikutukseen tosin tottuu kyllä, sen aiheuttajat kun toistuvat jatkuvasti, vuosisatojen ajan. Siinä lienee yksi syy, miksi suomalaiset "villiintyvät" etelän aurinkorannoilla, poissa Kalevalan kankahilta, raukoilta hallaisilta rajoilta. Hyvä kuva, herra Vertti!
	29.03.2023 12:27	Timo Salo
		Miten lie vaikuttaa globaali komponenttipula näiden tuotantoon? Itse ainakin uutta hybridiä olen odottanut 4kk ja vielä ilmeisesti samanverran lisää odotettava... :-(
	29.03.2023 12:27	Esa J. Rintamäki
		Itselleni tulee ajatus työsuojelusta; askeleen lipsahtaminen junien kanssa touhuttaessa on hengelle vaarallista. Tuo "niksaus" keskittää kengän... Voin toki olla väärässä, ei siinä mitään.
	29.03.2023 12:18	Timo Salo
		Oikeastaan vain Vectronin "ekoväri" paljastaa, että kyseessä on värikuva! Sitten vielä ihmetellään suomalaista melakonista mielenlaatua. Arvokas kuva!
	29.03.2023 12:04	Olli Keski-Rahkonen
		Päätyseinän tikkaissa on yksi taivutettu askelma. Muistelen nähneeni samaa ratkaisua monissa saman aikakauden keskieurooppalaisissa tavaravaunuissa, mutta mikä oli taivutetun puolan tarkoitus?
	29.03.2023 04:55	Esa J. Rintamäki
		Hyvä kuva, jossa viivasuoruuden ylivaltaa hiukan kutitellaan...! Meinaan vaihteenasennot ja kiemurtelevan junan viimeisten vaunujen "positio" kuvassa.
	28.03.2023 23:59	Esa J. Rintamäki
		Huomatkaa kaasuvalaistus.
	28.03.2023 23:47	Esa J. Rintamäki
		On kyllä erikoisen ja mielenkiintoisen näköinen Kriegslok! 52 8055 oli entiseltä numeroltaan 52 1649. Valmistunut natsi - Reichsbahnille vv. 1943 - 1944 aikoihin. Kommari - Reichsbahn varusti vetureita uudella BR 50.35 - mallin kattilalla, uudella sekoitusesilämmittimellä ja aluskehyksen laakeripesien aukot saivat asettelukiilat (ilman näitä oli laakeripesissä ja näiden liukulevyissä esiintynyt voimakasta kulumista). Muitakin muutostöitä oli näihin tehty, muun muassa uusimallinen tuhkalaatikko vaati kohdaltaan muutoksen aluskehykseen. Puolet vetureista sai uuden, vahvistetun Krauss-Helmholtz-etutelin. Nämä tehtiin vuosina 1965 - 67. Uusittu sarja käsitti 200 veturia. Kaikki BR 52.80 - veturit saivat vuodesta 1967 alkaen Giesl - ejektorisavutorvet. Voisi vielä mainita, että muutostyön alaiseksi määrättiin nimenomaan ne veturit, joissa oli levykehys aluskehyksenä.
	28.03.2023 21:45	Teemu Sirkiä
		Sillasta huolimatta suurin osa paikallisista kulkee ratapihan poikki, eikä se vaikuttanut olevan erityisen paheksuttavaa. Muutenkin laitureille päästäkseen on monessa paikassa ylitettävä normaalisti raiteita toisin kuin Suomessa.
	28.03.2023 21:23	Juhani Katajisto
		Tähän voisi lisätä. Hetki tämän vesityksen jälkeen ajettiin tallista ulos Schwartzkoffin Hv2 582. Se oli lähdössä vetämään Hangon viikonloppujunaa Pyhäinmiesten aattopäivän johdosta hieman normaalia pitempänä. Hv2:ta tässä vesitettäessä vanha Karjaan vattumannen ihmetteli meitä kuvaajia. Häntä ei varmaan oltu koskaan kuvattu työtehtävissään. Ainakin hän oli hyvin otettu, kun hänen työstään oltiin kiinnostuneita ja vesitystä kuvattiin. - Tämän Karjaalla työskentelynsä jälkeen Vr1 790 teki vielä työuraa Lahdessa. Sen tehtäviin kuului mm. nostaa Vesijärven satamasta roikkia Lahden ratapihalle. Vakio kuorma Kanalle oli Salpausselän 17 promillen mäessä yksi umpuvaunu ja kuusi hakevaunua.
	28.03.2023 19:31	Jukka P. T. Ruuskanen
		Olen käynyt tuossa Simon mainitsemassa lapsuudenkodissa. Vanha autotalli oli muutettu tuolloin myös asunnoksi ja ruokakomerosta oli tehty vessa. Niinpä voin todeta, että olen käynyt kusella Speden ruokakomerossa.
	28.03.2023 19:16	Jarno Piltti
		Laaiis ottaa enemmän tonneja (D 63) mutta häviää tilavuudessa. Jota muuten ei tähän ole merkitty.
	28.03.2023 18:40	Jarmo Ranta
		Riihimäki–Lahti–Kouvola -välillä Sm4-junien säännöllinen käyttö alkoi n. helmi/maaliskuussa 2005. Olisiko samoihin aikoihin aloitettu myös Helsinki–Riihimäki–Tampere -välin liikennöinti? Tarkemmat tiedot kiinnostaisivat. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/13055 H9692 oli vielä vanhalla kalustolla, mutta varsin pian siitä tuli yksi ensimmäisistä vuoroista, jota ajettiin läpi viikon Sm4-junalla.
	28.03.2023 17:05	Marko Jokela
		Vesi pumpattiin Karjaan halki virtaavasta Karjaan joesta jossa pumppuasema. Tästä syntyi nimi Pumppulahti missä uimaranta ja hieno viher- ja puistoalue.
	28.03.2023 16:52	Marko Jokela
		Karis,Nordens Paris. Karjaa. Posti muutti asemalta radan toiselle puolelle tuohon vaaleaan taloon oikealle.
	28.03.2023 15:53	Tuomas Pätäri
		Joo ei tuota oikein mokaksi voi sanoa, kun prosessi kuitenkin eteni samalla tapaa kuin vastaavat prosessit yleensäkin etenevät. IL: "Tyypillistä on, että sitovan sopimuksen vaiheessa sanktioita on, mutta yleensä kehittämisvarauksen aikana ei." Takapakkina oli vain YIT:n vetäytyminen hankkeesta. Siitä olisin kuitenkin valmis vaikka lyömään vetoa että pätkä rakennetaan - eri asia vain milloin. Voimassa olevassa, vuoden 2020 tätä projektia varten laadittu asemakaavassa on kaavamääräyksenä (jl-2) rakennusala päättäriä varten, eli se tulee jos jokin toinen firma alkaa toteuttamaan hanketta. Jos hanke muuttuu tyystin ja vaaditaan uusi asemakaava, Helsinki ei sellaista tule laatimaan ilman vastaavaa määräystä päättäristä. Eri asia mitä käy jos mikään firma ei halua aloittaa minkäänlaista hanketta paikalla (voiko niin pitkässä juoksussa edes käydä tuollaisella sijainnilla). Silloinkin päättärin rakentaminen lienee mahdollista, koska suunnitellun alueen maanomistus on Helsingillä (tosin vuokrattuna, en tiedä mille taholle ja millä ehdoilla).
	28.03.2023 15:50	Petri Nummijoki
		Varmaankin Dr13 ja Sm4 ovat olleet jälkimmäisen koeajovaiheen aikaan joskus näköetäisyydellä toisistaan https://www.vaunut.org/kuva/79555 mutta itsekin olisin samaa mieltä siitä, etteivät ne kaupallisessa liikenteessä koskaan kohdanneet. Sm4-junien käyttöalue oli aluksi erittäin rajattu, koska sopimus vaati niiden käyttöä YTV-liikenteessä ja Dr13-veturi ei Helsingissä joulukuun 1994 jälkeen enää montaa kertaa käynyt.
	28.03.2023 14:32	Erkki Nuutio
		Vaihtoehtoja ovat siis 859 ja 868, molemmat Lokomon tekemiä. 865 ei käy koska matkustin kuukausilipulla elokuussa 1967, irtauduttuani harjoittelutyöstäni Lokomolla, ja ennen syyskuusssa alkaneita insinööriopintojani. Numeron tulkinta kuvasta ei taida onnistua.
	28.03.2023 14:20	Mikko Ketolainen
		Dv12 2650 oli tänään PAI 65898:n veturina. Jäi kuvaamatta kun ehti lähteä Äänekoskelta kohti Suolahtea.
	28.03.2023 14:13	Juhana Nordlund
		Äkkiseltään sanoisin, että syksyllä 1999 sen ajan Sm4:t (10 yksikköä) riittivät vain silloiseen YTV-liikenteeseen, nekin ensialkuun lähinnä pääradan kaupunkiraiteiden reiteille. Aivan alkuun niitä ei liiennyt edes Huopalahden suunnalle, mutta valitusten jälkeen sinne saatiin sentään kaksi yksikköä A- ja M-kiertoihin. Se oli tietenkin Tikkurilan suunnalta pois. Alkusyksyllä 1999 Sm4:iä kävi enemmän tai vähemmän testaustarkoituksessa Huopalahdenkin suunnalla, koematkustin itsekin sellaisella, muistikuvani mukaan Espoon suunnalta tulleella reitillä (luultavasti E). Tuon vaiheen jälkeen alkoi sitten säännöllinen liikenne Tikkurilan suunnalla.
	28.03.2023 14:04	Jouni Hytönen
		Olisikohan Tampere-Toijala-akselilla Riihimäki-Tampere-henkilöjunassa ollut Sm4 voinut sattua samaan näkymään Dr13-vetoisen junan kanssa? Nyt kyllä muisti pätkii, riittikö Sm4-yksiköitä vielä alussa noin kauas.
	28.03.2023 12:53	Juhani Katajisto
		Tässä Erkki vielä kaksi muuta Tk3-veturia hämmentämään soppaa. Molemmat olivat kesällä 1967 vuokralla Karhulan-Sunilan rautateillä. Tk3 865 2.5.1967-3.7.1967 ja Tk3 868 12.6.1967-13.12.1967. Nämä vuokraustiedot on aikoinaan Tapio Eonsuu kopionut Kouvolan kirjoista.
	28.03.2023 11:00	Kari Haapakangas
		Kesti hetken tajuta, että siinähän on oikealla raide, ja ylityskivet laiturille :)
	28.03.2023 10:58	Marko Jokela
		Juna on Hanko-Hyvinkää radalla kohti Karjaata ja taustalla oleva juna Helsingistä kohti Turkua. Tuossa on 2 raidetta ja junat kulkee omillaan tuossa kohtaa.
	28.03.2023 10:34	Jukka Martio
		Tämä veturi vaurioitui pahoin 20.1.2023 Schaffhausenissa veturitallin tulipalossa.
	28.03.2023 10:09	Ilkka Hovi
		Vaunu muistuttaa SOTEVAn jarrutonta avovaunua 750 mm radoille. Telit ovat toisenlaiset, SOTEVAn vaunuissa oli amerikkalaistyyliset telit. SOTEVAn vaunut tehtiin venäläisten (neuvostoliittolaisten) Lesosudomashstroij tehaan työsuunnitelmien ja piirustusten mukaan ja niiden tuli vastata kapearaiteisten (750 mm) tavaravaunujen valmistusta, kokoonpanoa ja vastaanottoa varten laadittuja teknillisiä määräyksiä. Suomalaisena valmistajan oli VMT ( myöhemmin Valmet) mutta osa vaunuista valmistettiin Ammus Oy:n toimesta. Vaunuja valmistettiin (jarruttomia) 3219 kpl ja jarrullisia 872 kpl. Vaunujen teräspalkit valoi ja valssasi Vuoksenniska Oy ja teräsvalut valoi A.Ahlström Oy:n Karhulan tehtaiden teräsvalimo. Pintakarkaistujen griffing-kovalevypyörien valmistuksen suoritti Rauta- ja Metallivalimo Suomi. Griffing pyöriä käytettiin vaunujen pyörinä amerikkalaisissa tavaravaunuissa. Pyörissä ei ollut erillistä pyöränrengasta, koska pitkissä laskuissa lämpenevä pyöränrengas laajeni ja irtaantui. Amerikkalaisissa tavarajunissa oli tavallista sinertävä jarrukenkäsavu, joka saattoi peittää junan näkyvistä jo neljännestä vaunusta veturista lukien. (Tällöin oli kyseessä rautamalmi- tai hiilijuna jyrkässä laskussa.)
	28.03.2023 09:58	Erkki Nuutio
		Ilmeisesti siis kuvasin juuri 859:n elokuussa 1967 tavarajunaa vetämässä Kymi - Karhula -radan linjalla. Se oli ainoa kuvani siltä suunnalta. Kyseessä oli näppäys Canon-puolikinolla laimealle filmille. Ongelma on että en tunnu löytävän paperikopiota. Negani ovat pysyvästi kateissa ja kyseinen kuva ei tainnut sisältyä niihin kuviin, jotka Raino Kalliomäki ehti aikanaan kopioida ennen negojen katoamista, ja on myös ystävällisesti saattanut tänne vorg-sivuille. LISÄYS: Kyseinen kuvani on Leveät kiskot -kirjan sivulla 210 tekstillä "VR:ltä vuokrattu Tk-3 -sarjan höyryveturi". Kyseessä täytyy siis olla 859. Veturi vetää tenderi (kolme valonheitintä tenderissä) edellä venäläisiä korkeakylkisiä teli-avovaunuja.
	28.03.2023 09:26	Petri Nummijoki
		Kiitos mielenkiintoisista sijoitustiedoista. Lappeenrannassa ollessaan tämäkin lienee päässyt vetämään myös Moskovan pikajunaa, joskin vain Vainikkalan ja Raipon välillä: https://thetransportlibrary.co.uk/index.php?route=product/product&product_id=46325&category_id=54&page=6
	28.03.2023 08:07	Timo Anttila
		Työkuvia on tosiaan kovin vähän. Eikä varmaan ketään haittaisi jos kuvissa olisi ihmisiä.
	28.03.2023 07:57	Teppo Niemi
		Kunpa npita työkuvia tulisi otettua enemmän.... Mutta yritetään pitää tuota mielessä, vaikka omista projekteita tulee harvemmin kuvattua ja vielä harvemmin niissä on julkaisukelpoisia kuvia, vaikka joskius niitä onkin tullut otettua lähinnä koulutusmateriaaleja ajatellen.
	28.03.2023 05:48	Jouni Halinen
		https://www.youtube.com/watch?v=ljDJV6FAXrI https://www.google.com/search?q=My+World+is+Empty+without+You+Babe&sourceid=chrome&ie=UTF-8#fpstate=ive&vld=cid:a5a10227,vid:T1-gaddM-0o
	28.03.2023 03:50	John Lindroth
		Tämä on upea!(My World is Empty without You Babe)TheSupremes ihanat tytöt Diana,Nancy ja Florence,december 2,1965.!
	28.03.2023 03:27	John Lindroth
		Hyvä kun Teppo laittaa noita kapsukuvia tänne ,meitä kapsuharrastajia on melko iso joukko!Se kiinnostaa myös mitä varsinaisen liikennekauden ulkopuolella tapahtuu!

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset