Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.10.2022 08:40 | Mikko Herpman | ||
| Näkyy olevan Dm7 A-ohjaamot molemmissa päissä ajopäänä. Miten mahtoi olla noihin aikoihin, oliko suht normaalia että ajettiin konepäästä, vai olikohan se lähinnä sattumaa. Useimmiten vaunut kaiketi olivat satunnaisin päin seisontaraiteella ja sieltä koottiin tarvittava kombo. Ja ei varmaankaan ollut aikaa kääntää tai järjestellä vaunuja niin että ajettaisiin B-ohjaamosta? Muistelen lukeneeni että jossain vaiheessa työsuojelulliset näkökulmat kuitenkin heristivät korviaan ja olisi tullut jotain suositusta ajaa "hiljaisesta" päästä aina kun se oli mahdollista? |
||||
|
31.10.2022 07:22 | Hannu Peltola | ||
| Seppo, niin, eihän tässä kuvassa ole kuin kolme laivaa... | ||||
|
31.10.2022 04:51 | Arto Papunen | ||
| Kait tämäkin siirtynyt nyt Kotkaan Kouvolasta? | ||||
|
|
31.10.2022 01:31 | Seppo Sandberg | ||
| Helsingin satama! Ei yhtään laivaa! |
||||
|
30.10.2022 22:37 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän "suora vaihde" kytkeytyy nopeuden noustessa - enpä muista enää noita "vaihtonopeuksia". Tehonsäätöpaineen nopeahko pudotus useimmiten sai "suoran" kytkeytymään, sitten sai varovaisesti kokeilemalla lisäillä tehoja. Dv15/-16 sarjoilla tehonsäätö toimi tarvittaessa nopeastikin ("ratilla" suora ilmayhteys tehonsäätöön). Pahus, kun poistivat ratista aikoinaan suoratoimijarrun ohjauksen (tosi kätevä vaihtotöissä). |
||||
|
30.10.2022 22:31 | Jouni Halinen | ||
| Täältä sen kirjan saa tilattua https://www.suomalainen.com/products/kauko-kuosma Tällainen video löytyi Areenasta Kauko Kuosmasta https://areena.yle.fi/1-50116095 |
||||
|
30.10.2022 22:20 | Jimi Lappalainen | ||
| 600 metrin päässä on Tervakirnu. | ||||
|
|
30.10.2022 22:01 | Juhani Katajisto | ||
| Toiveesi on toteunut Jarno. Kauko Kuosmasta ja hänen käsittämättömän upeista rautatiekuvista vuosilta 1954 - 1964 on juuri ilmestynyt kirja. Se sisältää paljon sellaista kuvamateriaalia, mitä aiemmin ei ole harrastusmielessä valokuvattu. Hän otti heti alusta alkaen vuodesta 1954 myös korkealaatuisia värikuvia mm. Sk3, Sk4, Tk1, Tr2, Vv12-sarjoista, joitain harvinaisuuksia mainitakseni ja värikuvia kiskoautoista jo vuosilta 1955 ja 1956 mm. Rautatiemuseon Dm7 4020 Joensuussa 1956. Muuta herkkua mm. Puumotti ja Nohab arkiaskareissaan ja jne. Ja hienoja kuvia mm. Porista ja Salosta, joista juuri ei korkealaatuisia harrastuskuvia ole 1950-luvun puolivälistä näkynyt. Kirja sisältää herkkua mahan täydeltä! | ||||
|
30.10.2022 21:47 | Henri Hovi | ||
| Tuossa eniten valkoisia kontteja sisältävän konttikokoelman kohdalla oli telakan allas. | ||||
|
|
30.10.2022 21:37 | Jarno Piltti | ||
| Voi kun ilmestyisi kirja Kauko Kuosman junakuvista. Vai kirjasarjako siitä tulisi? | ||||
|
30.10.2022 21:30 | Oula Ahlholm | ||
| Ei ole Kuopio, eikä Oulu. Löytyy Meri-Lapin alueelta ;). | ||||
|
|
30.10.2022 21:14 | Antti Grönroos | ||
| Viitsitkö Oula antaa vinkin? | ||||
|
30.10.2022 21:12 | Antti Grönroos | ||
| Minkälainen juttu? | ||||
|
30.10.2022 21:02 | Erkki Nuutio | ||
| Puolestaan tämä kuva : https://www.vaunut.org/kuva/35439?tag0=0%7CK4%7C lienee otettu viimeistään vuonna 1927 . Alavalonheittimet ovat AGA-tyyppisiä ja valokaasusäiliö on käyntisillalla, mutta ylävalonheitin on yhä öljylyhty. Kas kun siihen ei ole koskettu. Eikö öljylyhty ollutkaan saunalyhdyn tehoinen, vaan AGA-valokaasulyhtyä luxikkaampi? Täällä olevasta sillan koekormituskuvasta näkee, että ainakin jotkut K4-veturit olivat halkolämmitteisiä ja halkopiipullisia 20-luvun puolivälin aikoihin. 30-luvun alkuvuosien tavarajunat taisivat olla pula-ajan lyhentämiä. Niihin riitti heikompikin veturi. Siksi osaa K4-vetureista kannatti ehkä seisottaa parempien aikojen toivossa. Vaikuttaa että kuva olisi ajalta 1920-1925. |
||||
|
|
30.10.2022 20:59 | Juhani Katajisto | ||
| Ahaa tältä G7 253 näytti siis nuoruusvuosinaan. Kuosman Kake kuvasi tämä maaliskuussa 1955 lämpimänä Kokkolassa. Silloin tässä oli korkealla lisälaudoituksella varustettu turvetenderi? Se oli kukkuroilleen halkoja. - Tuolloin Kokkolassa oli myös sisarveturi Sk4 251 lämpimänä. Kansakunnan viennin vetäessä näitä veteraanejakin tarvittiin vielä Kokkolassa mm. Ykspihlajan satamaliikenteessä. | ||||
|
30.10.2022 20:51 | Timo Salo | ||
| En varsinaisesti kuulu Mikko Alatalon ihailijoihin, mutta tämähän on HYVÄ! Kiitos Jukka!!! (en ollut kuullut/nähnyt ennen) | ||||
|
|
30.10.2022 20:26 | Petri Nummijoki | ||
| Tv2-vetureiden osalta on todettava, että myöhemmin 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alkupuolella ne olivat keskimäärin Tv1-vetureita aktiivisemmassa käytössä. Esim. 1958 ajettiin Tv1:llä 51815 km veturia kohden ja Tv2:lla 61632 km. 1962 lukemat olivat Tv1:llä 39473 km ja Tv2:lla 42684 km. Varmastikin asiaan vaikutti, että Tv2-veturit oli sijoitettu Ouluun, jossa Tv-sarjat olivat vielä tässä vaiheessa tavaraliikenteen perusvetureita mutta Tv1-vetureita oli Etelä-Suomen varikoillakin, joissa Tr-sarjat ja dieselveturit veivät parhaimmat vuorot. Toisaalta jos Tv2-vetureihin olisi oltu tyytymättömiä niin varmaankaan niitä ei olisi sijoitettu varikolle, jossa käyttöä löytyi keskimääräistä enemmän. | ||||
|
|
30.10.2022 20:09 | Heikki Jalonen | ||
| Veturissa näyttää olevan edelleen Stephenson-luistinohjaus, amerikkalaisen termistön mukaan "Shifting Link Motion"; kehyksen sisäpuolisena rakenteena. Mainitussa järjestelmässä koneen käyntisuunta ja täytös säädellään liikuttamalla kulissikaarta ylös-alas, kulissikiven pysyessä paikallaan. Kulissikaaren paikkaa säädellään normaalin tyylisellä suuntapaakalla tai -pyörällä. Kulissikivi on kiinnitetty lyhyen vivun päähän, joka liikuttaa kehykseen laakeroitua poikittaista väliakselia. Sen ulkopäässä oleva vipu puolestaan liikuttaa luistitangon välityksellä varsinaista luistia. Liikuntalaitteisto on lähes täysin näkymättömissä. Epäkeskot ovat varmasti käyttöpyöräkerran akselilla, jolloin epäkeskotangot jäävät kovin lyhyiksi eikä ohjaus ole geometrisesti ideaali. Useammalla vetopyöräkerralla olevassa veturissa ohjaus voitaisiin ottaa etäämmällä koneistosta olevasta kytketystä pyöräkerrasta, tällöin käytetäisiin taivutettuja (akselin ylä- ja alapuolelta ohittavia) epäkeskotankoja. Akseliluvusta riippumatta, sisäpuolinen liikuntakoneisto on hankalammin hoidettavissa ja korjaukset vaikeampia suorittaa kuin tavallisessa ulkopuolisessa ohjauksessa. Kyseessä lieneekin jo katoamassa ollut perinnekäytäntö, kehyksen sisäpuolisilla luistikaapeilla olleessa veturissa ratkaisu oli luonteva. Ne olivat kuitenkin jo Amerikan radoilla väistyvä ratkaisu. Puhumattakaan kehyksen sisäpuolisilla sylintereillä olleista vetureista, ne olivat jo 1860-luvulla poistuvaa teknologiaa. Luisti on tasoluisti, mutta luultavasti tasapainotettua tyyppiä, sen verran suuri se on. Luistikaapin päädyssä olevasta shokkiventtiilistä päätellen se on mahdollisesti Allen-Richardson-tyyppiä. |
||||
|
|
30.10.2022 19:58 | Jukka Ahtiainen | ||
| Viimeinen juna https://www.youtube.com/watch?v=_U1ozh5n510 | ||||
|
30.10.2022 19:25 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos Jimi! | ||||
|
30.10.2022 19:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Keulan muotoilu on kuin suoraan Ruotsista :) https://vaunut.org/kuva/158775 | ||||
|
|
30.10.2022 19:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
30.10.2022 19:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea väritys! :) | ||||
|
30.10.2022 18:29 | Panu Breilin | ||
| Kai tähän haluttaessa kalustoa löytyisi jotta sen voisi veturijunanakin ajaa. Esimerkiksi Dv12 + EFiti + Eifet + Expt. Tai vaikkapa Dr16 + EFiti + Ex + Expt. Toisaalta jos tämän junan ajaisi veturijunana niin siinä pitäisi sitten olla joka kerta konduktööri, jolloin matkustajat eivät käytännössä voisi välttyä matkalipun hankkimiselta, mikä taas luultavasti johtaisi matkustajamäärien romahtamiseen. |
||||
|
30.10.2022 17:57 | Mikko Herpman | ||
| Erittäin hienoa että Porhan lätät saavat viettää vapaa-aikaa lämpimässä tallissa! | ||||
|
30.10.2022 17:35 | Kari Haapakangas | ||
| Kolmelle, niin, mikäli ovat samaa seuruetta. Ollaanhan sentään Suomessa ;) | ||||
|
|
30.10.2022 17:08 | Mikko Herpman | ||
| Mukavia kuvia ilmasta, mihin mahtaa mennä purettavaksi "Äänekosken" sellujuna? | ||||
|
Kuvasarja: Porinradan asemien rappio... |
30.10.2022 16:49 | Timo Salo | ||
| Kiitos Esa-herra! Tämä kuvasarja ei ole ihan valmis vielä. Ainakin Nokia/Lielahti täytyy vielä käydä kuvaamassa. Pori taas taitaa olla ihan ok-kunnossa ja yleisön käytettävissä? Ei kuulu tähän sarjaan... :-) | ||||
|
Kuvasarja: Porinradan asemien rappio... |
30.10.2022 16:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin mielenkiintoinen kuvasarja rappioromantiikasta. Kiitos, herra Timo. Ehdinkin jo kuvitella, että esim. Siuron aseman kuntoa olisi vaalittu tänäkin päivänä erityisellä huolella - paskat! |
||||
|
30.10.2022 16:14 | Markku Naskali | ||
| Eiköhän tämä ole Peipohja entiseltä nimeltään. Valokuvia ei minulla ole mutta muistikuvia kyllä. Enoni asui Raumalla ja siellä vierailtaessa tässä joko vaihdettiin junaa tai jatkettiin samassa vaunussa jolla Lempäälästä oli lähdetty. Poriin suuntaavat vaunut oli irroitettu omaksi junakseen. Kerran olin pikkusiskoni kanssa taas Raumalla ja enoni toi meidät Angliallaan Peipohjaan. Asemalla oli ravintola tai ainakin jonkinlainen kuppila. Eno tarjosi jäätelöt, ja kun tarjosi lisääkin, sisko söi ainakin viisi. Sitä hän muistelee vielä yli seitsenkymppisenä. |
||||
|
|
30.10.2022 16:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa on myös elementtien herra, hän joka taitaa salaperäisen veturin hallitsemisen. Voimakkaan paineen muuttamisen säyseäksi vaunujonon vetämiseen tarkoitetuksi voimaksi! Kädessään hänellä on nykyajan valtikka: kiintoavain. Raamatun kuningas Salomokaan ei enää ole mitään tämän herran rinnalla. Kuvan asetelma on hyvin harkitusti toteutettu, meinaan. |
||||
|
|
30.10.2022 16:08 | Mikko Herpman | ||
| Onko "suoran vaihteen" kytkeytyminen automaattinen kun nopeus nousee tarpeeksi...? Mikäli vauhti on hiljempaa, pitääkö jotenkin kikkailla tehonsäädöllä että saa "pitkän" päälle ja on mukava päästellä taloudellisella asetuksella? | ||||
|
|
30.10.2022 15:20 | Joona Kärkkäinen | ||
| Ei sinisiä päivävaunuja ole enää vuosiin liikkunut missään. | ||||
|
30.10.2022 15:10 | Jussi Pajunen | ||
| Hieno kuva. Hyvä sommittelu ja värit :) | ||||
|
30.10.2022 14:48 | John Lindroth | ||
| Niin se vastaus Böblingenin ja Bardotn yhteydestä on BB eli myös Böblingenin autojen rekisteritunnuksen alkukirjaimet! | ||||
|
30.10.2022 14:45 | John Lindroth | ||
| Kyllä se näyttääkin olevan 1923. | ||||
|
|
30.10.2022 14:09 | Vesa Höijer | ||
| Eilen lähti kahden vaunun juna illalla Jyväskylästä Seinäjoelle. Ei tuo kovin täynnä ollut. https://www.facebook.com/vesa.hoijer.777/videos/2093053820877030 |
||||
|
|
30.10.2022 13:18 | Ville Mäki-Tuuri | ||
| Jyväskylän ja Seinäjoen välillä usein sama homma. Viimeksi kuljettaja vielä kuulutuksessaan sanoi, että matka-aika on lyhyempi ja tilaakin on enemmän. Kertoo aika paljon VR:n mielenkiinnosta näitä reittejä kohtaan ja toisaalta uskosta omaan palvelutasoonsa. | ||||
|
30.10.2022 13:00 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kommentaattorien tilannehuumori tekee hyvää. Ei ole tainnut olla miekkosella pikaliimaa kengänpohjissa. |
||||
|
30.10.2022 11:13 | Raimo Harju | ||
| Jos vielä käytettäisiin yleisesti filmikameroita, niin selitys kukkivalle puulle olis melko yleinen. | ||||
|
|
30.10.2022 10:59 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva. Vihellykset ovat kuullostaneet varmaankin kiinnostavilta. | ||||
|
|
30.10.2022 10:34 | Petri Nummijoki | ||
| Höyryveturit Valtionrautateillä kertoo, että 1930-luvun alkuvuosina K4/Tv2-veturit toimivat usein varavetureina johtuen muita sarjoja korkeammista käyttökustannuksista ja poikkeavista hallintalaitteista. Ilmeisesti K3/Tv1-vetureita voidaan pitää kokonaistaloudellisesti näitä parempina. Tosin Tv2-vetureissa oli tenderin vesitilavuus suurempi, joka oli varmasti plussaa, vaikka Tv1:n vesitilavuuskin oli melko suuri ainakin Tk3:een verrattuna. Resiina-lehdissä Tv2-vetureita on kiitelty myös Tv1-vetureita nopeakulkuisemmiksi. Toisaalta 30-33 kg:n kiskopainoisilla radoilla tavarajunien perusnopeudet olivat tyypillisesti 36-40 km/h, joten ei ollut ehkä tärkeimpiä ominaisuuksia, miten hyvin veturi pärjäsi jossain 60-80 km/h vauhdeilla. | ||||
|
|
30.10.2022 10:23 | Teemu Saukkonen | ||
| Tästä paikasta oli vasta juttu pitäjänlehdessä, kun uusi asukas tuli. | ||||
|
|
30.10.2022 09:15 | Erkki Nuutio | ||
| Nämä olivat VR:n parasta tavaraliikenteeseen (K3:n ohella) raskaammin kiskotetuilla radoilla 30-luvun loppulle asti. Siksi halkohäkkejä ilmaantui näihin kai vasta sotien aikana ja sen jälkeen. Pelkästään tällä tiedolla aikahaarukka olisi 1920-1942. Kaventaisiko haarukkaa kuvan kaasu-valonheitin, joka Höyryvetureita Valtionrautateillä -kirjan mukaan olisi korvattu AGA-valaisimilla (+kaasusäiliöllä) jo 1923-1924. Mahdollinen Friedmann-Metcalfe -poistohöyryimuri (vuodet 1928-1934) ei kai sijoittuisi kuva-alalle |
||||
|
30.10.2022 03:17 | Mikko Mäntymäki | ||
| Löytyykö ratapihasta kaaviota? | ||||
|
|
30.10.2022 02:30 | Uwe Geuder | ||
| Keijo taitaa olla oikeassa, numero 19687 vuonna 1923. | ||||
|
|
30.10.2022 02:12 | Keijo Honkanen | ||
| Eiköhän veturi ole tämä https://vaunut.org/kuva/110474 | ||||
|
|
30.10.2022 02:08 | Uwe Geuder | ||
| Kyllä minäkin olisin arvannut 1927 19837. Mutta tuon listan kanssa se ei täsmä myöskään: https://de.wikipedia.org/wiki/Liste_schmalspuriger_Lokomotiven_von_Henschel Ehkä 1922? | ||||
|
|
30.10.2022 01:54 | Uwe Geuder | ||
| Etsiskelin vähän uutisia jarruongelmista: 2 viikkoa sitten raportoitiin, että vuoden 2024 alussa pitäisi olla kunnossa, melkein 3 vuoden odotusajan jälkeen. https://www.swr.de/swraktuell/baden-wuerttemberg/stuttgart/schoenbuchbahn-110.html | ||||
|
|
30.10.2022 01:37 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa koko matka Dettenhausenista Böblingeniin juuri sähköistetyllä ja uusitulla radalla veturinkuljettajan näkökulmasta: https://youtu.be/xCvQOZl6SXQ Ja sattuneista syistä Deutsche Bahnilta vuokratulla sarjan 426 sähkömoottorijunalla. | ||||
|
|
30.10.2022 01:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki kirjoittaa täyttä asiaa! Samoin herra Juhani. Suomalainen palveluasenne on raakasti hakusessa! "Valtio - se olen minä!" Ellette usko, niin haistakaa ja maistakaa! |
||||