Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.09.2022 18:10 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Jos kuvio on yhä sama kuin aiemmin, niin saapuneet vaunut viedään Akoniemeen heti tulon jälkeen eli siinä aamukuuden paikkeilla, jonka jälkeen ne tuonut veturi lähtee raakapuujunassa Pieksämäelle (jos sellainen on sinä päivänä kulussa). 4227/4229:n veturipari ajaa Kommilaan saapumisen jälkeen Varkauden asemalle, jos Kommilasta on tyhjiä raakapuuvaunuja menossa Varkauden asemalle kuormaukseen, niin tuo ne siinä samalla. Sen jälkeen lähtee sitten jossain kohtaa alun iltapäivästä Akoniemeen noutamaan vaunuja ja niiden kanssa sitten Pieksämäelle. | ||||
|
|
29.09.2022 17:35 | Tuomas Pätäri | ||
| Kiitoksia! Koitin itse noita katsoa Digitrafficin kautta mutta saan vaihdekohtaisista kyselyistä niin outoja aikoja, että joko teen väärällä kyselyllä tai tulkitsen jotain väärin. Ehkä oikeampi paikka kysyä tästä tarkemmin keskusteluosiossa https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13845.0 | ||||
|
29.09.2022 17:06 | Vertti Kontinen | ||
| Jos vaihtoehdot olisivat paaliin tai viherrys, niin ennemmin sen vihreän ottaisin. Onhan noita sinisenä saanut katsella jo vuosikymmeniä +jäähän niitä museoonkin muutama. Ainakin joskus oli puhetta CEmtien lämmityslaitteiston sekä aggregaattivaunujen aggregaattien uusimisesta. Ne työt taidetaan tehdä Pieksämäellä, eli liittynevät siihen. Valakot taas ovat oma lukunsa |
||||
|
|
29.09.2022 16:21 | Samuel Pajunen | ||
| Toivottavasti ei mene. | ||||
|
|
29.09.2022 16:14 | Asmo Rasinen | ||
| Itselleni tuli sellainen ajatus jossain kohtaa että nuo menee vihreäksi. Jos nyt kerta Gfotkin on vihreänä niin miksi ei CEmt? | ||||
|
29.09.2022 15:50 | Jan Jahkola | ||
| Mutta kyllä edelleen suomalaisia nimiäkin on hyvin käytössä: jossain keskisessä Suomessa huomasin joku aika sitten ohi ajaessa olevan autokunnostamon! | ||||
|
29.09.2022 15:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa on mahtavan hyvin saavutettu sivuradan pienen aseman tunnelma! Sataa. Pari harmaata varista lentää lenhottaa laiskoin siiveniskuin Tapion yli, kun hän tarkistaa kameransa asetukset. Hiljaista. Iltapäivä kuluu hiljalleen, kohti menneiden päivien ikuista ketjua... Paluulättään on vielä aikaa. Postimies on vielä kierroksellaan kylällä, kirjelaatikossa ei paljon tyhjentämistä ole. Sekuntiosoitin tiksuttaa Tapion rannekellossa. Tapio katsahtaa taivaalle: tasainen pilvikerros kertoo sateen jatkuvan vielä yöhön... Räps. Hetki on ikuistunut. |
||||
|
|
29.09.2022 15:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei, molemmat herra Mikot: myöhempi seisakkeiden harvennus (muun muassa jo 1948 aloitettuna ja 1990 päättyneenä) ja laiturivaihteidenkin osalta johtui mahdollisesti junien nopeuksien kasvamisesta. Näin ainakin päälinjoilla, muun muassa Mikko II:n mainitsemalla Haapamäen - Jyväskylän välillä, Oulun ja Savonkin radoilla. Nopeutumisen myötä, nämä liikennepaikat tavallaan tulivat "liian lähelle" toisiaan, siinä tapauksessa että junien nopeuksia tosiaankin nostettiin (huipentumana Pendolino), päämääränä Helsinki-keskeisyys. Eikä pidä unohtaa sitä kuuluisaa maaltapakoakaan, joka taatusti ja tunnetusti vei matkustajia pois junista. Eräs nopeutumisten syy oli myös se kun VR halusi säästellä Lättähattujen vaihteistojen jarruhihnoja. Kuulosta ehkä vitsiltä, mutta omien kokemusteni myötä silti mahdolliselta, siitä ei vain puhuttu. Joka tapauksessa, spekulointia tai ei, liikennepaikkojen lukumäärää ei suinkaan sotien jälkeen ole nimenomaan kasvatettu. |
||||
|
|
29.09.2022 13:58 | Mikko Nyman | ||
| Teppo: pääradan varressa oli ja on asutusta ja palveluita aavistuksen enemmän, joten siksi "asematiheys" Helsingistä pohjoiseen on ymmärrettävämpää kuin Porvoon radan seutuvilla. Mikko: seisakkeita oli toki huomattavasti enemmän kuin asemia kaikkialla rataverkolla. |
||||
|
|
29.09.2022 13:46 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaisiko syynä olla juuri tuo että ihmisiä asui siellä täällä ja oli kyliä ja rata meni niiden läpi, joten tehtiin asema että se palveli asukkaita ja yrityksiä. Toinen syy saattaisi olla että junat olivat alkuaikoina varsin hitaita, täten tarvittiin paljon kohtaus ja ohituspaikkoja. Liki jokaisella vanhalla rataosalla on ollut asemia varsin tiheään. Vaikkapa jos katsoo Haapamäki-Jyväskylä väliä, väkeä asuu ja asui paljon harvemmassa kuin Etelä-Suomessa, siitä huolimatta on asemien välillä ollut maksimissaan noin 10km, useimmin lähemmäs 5km ja allekin. Ja nämä olivat siis asemia sivuraiteineen, lisänä sitten taisi olla vielä seisakkeita/laiturivaihteita mihin jotkin junat pysähtyivät. |
||||
|
|
29.09.2022 11:59 | Teppo Niemi | ||
| Ihan vastavaa voisi pohtia myös Rantaradalla ja Pääradallakin: Käpylä - Oulunkylä - Pukinmäki -Malmi - Tapanila - Puistola - Tikkurila ja Huopalahti - Pitäjänmäki - Leppävaara - Kilo - Kauniainen. | ||||
|
|
29.09.2022 11:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Rakennettin yksityisradaksi ja suht tiheä asutus kun Uudellamaalla kerran ollaan? Autoja ei ollut keksitty vielä silloin kun rata rakennettiin. | ||||
|
|
29.09.2022 11:27 | Mikko Nyman | ||
| Mikä siihen oli muuten syynä, että Porvoon radalla oli asemia verraten tiheässä? Esimerkiksi Anttilan ja Ali-Vekkosken välinen etäisyys on alle kaksi kilometriä ja Ali-Vekkoski–Hinthaara-väli on sekin vain kolme kilometriä. | ||||
|
|
29.09.2022 11:16 | Jussi Laukkanen | ||
| Fleetcare kuulostaa hienommalta ja vakuuttavammalta kuin korjaamo. Ihmiset ovat kaiken kiiltävän ja komealta tuntuvan perään. Ei kai siinä sen kummempaa riistämistä ole. Terveisin Part-time Internet Content Publishing Manager |
||||
|
|
29.09.2022 09:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| En saata ymmärtää joka paikkaan tunkevaa anglisismia! Kyseessä on kuitenkin suurpääoman harrastama pakottaminen "yhdenmukaisuuteen", jotta ihmisiä olisi helpompi riistää ja "vapauttaa" heidät rahoistaan! Fleetcare (mänttäläisittäin: letkare) = laivasto-hoito. |
||||
|
Kuvasarja: Entinen Naaraharju Oy:n raide Naarajärvellä |
29.09.2022 09:43 | Jari Ahokas | ||
| Ihmettelinkin kesällä mikä teollisuusraide on kyseessä ja olin jo aikeissa harkita kuvauskeikkaa ko. paikalle. Mutta asia onkin nyt kunnossa :) | ||||
|
28.09.2022 22:09 | Jimi Lappalainen | ||
| 20 vuotta sitten. | ||||
|
28.09.2022 20:49 | Perttu Karttunen | ||
| Liikkuu varmaan koska Yarallekin kulkee edelleen vaunuja Niiralasta ihan säännöllisesti. | ||||
|
|
28.09.2022 20:25 | Asmo Rasinen | ||
| Eikös ne ole menossa huoltoon? | ||||
|
|
28.09.2022 20:19 | Oula Ahlholm | ||
| Mitäköhän näille Valakoille tehdään? | ||||
|
28.09.2022 18:56 | Antti Grönroos | ||
| Mahdollisesti "naturel". Juu, on tainnut mennä. Kärsinyt rakennus. | ||||
|
|
28.09.2022 18:54 | Timo Salo | ||
| Venäläiset ei luota venäläiseen kaasuun lämmityksessä, vaan pistävät klapit kuivumaan ja varastoon talven varalle... Ulkorakennuksen VKP on jo tainnut mennä? (mahtavaa arkkitehtuuria kuvassa. Naturel?) | ||||
|
|
28.09.2022 18:51 | Lari Åhman | ||
| Tänään on kulkutietojen perusteella Varkauden V144 eli Akonniemen vaihde varautunut ja vapautunut klo 13 - 14 välillä, joten tästä voinee tehdä johtopäätöksiä. Tämä on siis tapahtunut junan HDM 723 jälkeen. | ||||
|
28.09.2022 18:43 | Timo Salo | ||
| Upea kuvahan tuo on, mutta symmetriafriikkiä hiukan häiritsee tuo "kalansilmä"-suoruus. Jotenkin luonnoton. Ihan kuin veturikin olisi korkkiruuvilla... | ||||
|
|
28.09.2022 18:32 | Antti Grönroos | ||
| Voi olla, että liikkuu. Jokunen viikko sitten olin Vainikkala asemalla ja siellä oli venäläinen dieselveturi. | ||||
|
|
28.09.2022 18:11 | Tuomas Pätäri | ||
| Onko kenelläkään tietoa nykyisistä Akonniemen käyntiajoista? Sköldvikin juna saapuu Varkauteen aamukuudelta ja lähtee takaisin loppuiltapäivästä. Onko jotain säännöllisyyttä tai edes todennäköisyyksiä mihin aikoihin tällä välillä tuolla käydään? | ||||
|
28.09.2022 17:55 | Tuomas Pätäri | ||
| Tätä kuvaa piti kommentoida jo tuoreeltaan mutta unohtui. On nimittäin sen verran hienosti juna ässäksi kiertyneenä! Tästäkään paikasta ei ennen leveämpien raivausten aikaa olisi varmaankaan kummoista kuvaa saanut. Kuvauspaikka ei taida olla helpoiten saavutettava (peruskartta ei tunne polkuja lähistöllä) joten vaivannäköbonusta lisäksi. | ||||
|
28.09.2022 17:47 | Tuomas Pätäri | ||
| On hieno kokoonpano! Kasvillisuuden kirjava värimaailma on sen verran tyylikäs, että hieman voi rehevyydelle anteeksi antaa vaikka vähän junan alaosaa jo peittääkin. | ||||
|
|
28.09.2022 17:42 | Tuomas Pätäri | ||
| ...ja kyllä täältä kolmannetkin kehut ansaitusti tulevat, on niin komea ja tunnelmallinen Ferrikuva. | ||||
|
28.09.2022 17:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräänlainen Rauhanasema se tämä. Toinenhan on Pasila/Pöölessä. | ||||
|
28.09.2022 17:31 | Timo Salo | ||
| Rätisevästä linjaradiosta kuitenkin saattaa saada vielä selvää, kun nämä digihärpäkkeet vaan pätkii ja tokoo... Ei millään pahalla! (Linjaradio on VHF-taajuuksilla toimiva analoginen FM-radio, jonka signaali taittuu hiukan pitemmillä yhteysväleillä. Tuo VIRVE taas on UHF-taajuuksilla toimiva digiradio (puhelin) ja sen yhteysväli rajoittuu lähes näköyhteyteen) | ||||
|
28.09.2022 17:23 | Tapio Keränen | ||
| Kierrejarrun käsikampi oli sijoitettu korotettuun konduktööriosastoon kattokorokkeen alle. Pystyasentoinen kammen runko oli kiinnitetty lattiaan kuten F-vaunussa https://vaunut.org/kuva/18045?u=701&tag0=9%7CF%7C | ||||
|
|
28.09.2022 17:23 | Topi Lajunen | ||
| Asiaa tuntemattomille tiedoksi: kyllä nykyäänkin kuljettajat osaavat jarruttaa ilman liikenteenohjauksen erillistä määräystä, toisin kuin Jorma tuossa edellä yrittää jostain syystä vihjata. Vaaratilanteissa voi edelleen varoittaa muuta liikennettä Virven puheryhmässä tai akuutimmin hätäpuheluna, jonka kyllä kuulee kaikki alueen junat. Rätisevää linjaradiota tuskin kaipaa enää ketkään muut kuin ns. "ennen kaikki, ihan kaikki, oli paremmin"-tyypit. |
||||
|
28.09.2022 16:08 | Oula Ahlholm | ||
| Itse sanoisin että tälläiset mainokset ovat paljon paremmat, monellakin tapaa. :) | ||||
|
|
28.09.2022 16:02 | Pasi Seppälä | ||
| Nättiä iltatunnelmaa tähtitaivaineen. Plussapisteet täälläkin. | ||||
|
28.09.2022 15:58 | Simo Virtanen | ||
| Vielä 2000-luvun alkuvuosinakaan ei ollut tuota turhanpäiväistä korkeaa verkkoa jalankulkijoiden ja radan välissä. | ||||
|
|
28.09.2022 15:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikin "Nortti on täyttä tupakkaa"-mainoksia. Vaikka tiämmä nykyiset tupakoivat keijukaiset sortuisivatkin kanveesiin ekan North State-henkosen seurauksena. Nykytupakat, höh, LM joka on yhtäkuin Lasten Malporo, eli Hiihtoliiton hyväksymää... |
||||
|
28.09.2022 15:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Petri. Ja myöskin yleistä rappeutumista ja lahoamista. Esimerkki: Dm2 nro 13, joka aikansa muhi museolla, sopii nykyisin lähinnä juhannuskokoksi Tyrisevänjärven rannalle. Entä Fo 22537 (toiselta kyljeltään 22637), joka apinan raivolla laitettiin siistiin kuntoon ja palautettiin vaunurekisteriin vuonna 1987, toivotonta! Not-vaunu pistää tuntemaan myötähäpeää ulkomaalaisten museovieraiden edessä. A 80? Sekin hävitetty! Kyllähän nämä suomalaiset "erityisolosuhteet" tunnetaan, päättäjiä ei kiinnosta pistää edes puolta palanutta puupenniä museokaluston hyväksi, eikä supisuomalainen nahjusmaisuus saa aikaan muuta kuin olankohautuksia ja polttopillimiehille työmaata (Bucyrus!). Muuten, edellä mainitsemani Vapor-höyrylämmitys oikeastaan vaati sen, että ne ensimmäiset Clayton-Sr12:t (nykyiset 27-sarjan Deeverit) tekivät debyyttinsä Hki ruuhka-aikojen puuvaunujunissa. |
||||
|
28.09.2022 15:21 | Juha Kutvonen | ||
| Jo vain, keväthuumassa kumartelin ranskattaren edessä. | ||||
|
|
28.09.2022 13:44 | Petri Sallinen | ||
| Tarkoittaako "rautatiemuseolle tyypillinen säilytysmenetelmä" homekasvuston suosimista :) | ||||
|
|
28.09.2022 13:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Jouni. Olipa se kerran käynyt läpi jonkinlaisen kunnostussessionkin. Kuvasta on selvästi nähtävillä, ettei vaunussa ole 22600-sarjaan 1970-luvun alkupuolella laitettua sähkölämmitysjärjestelmää, eikä muuten loistelamppuvalaistustakaan. Rautatiemuseolle tyypillinen säilytysmenetelmä oikein juhlii tässäkin vaunussa. Sarjassa oli alunperin valmistuessaan ollut Vapor-höyrylämmitys ja Pintsch-korkeapainekaasuvalaistus. |
||||
|
|
28.09.2022 13:01 | Jouni Hytönen | ||
| Liikkuuko oikeasti vai onko vain kapasiteettivarauksia näkyvissä? Vainikkalassakin näyttää nopeasti katsottuna tänäänkin Tolstoin veturille olleen kapasiteettia itään poisumiseen https://juliadata.fi/timetables?s=64302&d=28.9.2022 ja illalla taas takaisin https://juliadata.fi/timetables?s=64301&d=28.9.2022. | ||||
|
|
28.09.2022 12:49 | Jouni Hytönen | ||
| Olikos tämä vaunu aikoinaan poimittuna talteen jonnekin Hyvinkään Rautatiemuseon raiteistolle? Vähän epäilisi, ettei tällä sisustuksella oleva vaunu ole liikkunut kaupallisissa junissa enää 80-luvullakaan, vai onko jollakulla varmoja havaintoja liikkeistä? | ||||
|
|
28.09.2022 11:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Joskus 1970-luvun puolivälissä mulla oli tapana nuuskia eksoottisia junarunkoja Helsingin asemalla ja muistan kävelleeni yhden ruuhkajunarungon läpi, ja panin merkille että ainakin yhdessä vaunussa oli "kovat" istuimet mutta en muista oliko istuimet päällystetty tällaisella kernillä vai jollain kankaalla? Mahdollisesti voinut muisti pettää tai sekoitan johonkin ulkomaalaiseen tai museovaunuun. On joka tapauksessa hyvä että ainakin yksi tällaisilla penkeillä varustettu on tallessa, siitä vaan kunnostamaan! |
||||
|
|
28.09.2022 10:33 | Juhana Nordlund | ||
| Tosin linkin kuvan kuvausajankohtana kyseisten vaunujen sisustus oli varmaankin jo uudistettu, eli siltä osin eivät vastaneet tämän kuvan sisustusta. | ||||
|
|
28.09.2022 10:31 | Juhana Nordlund | ||
| Reijon linkittämän junan alkupäässä on ainakin muutama samanlainen 94-paikkainen Ei-vaunu. Linkin kuvassa taitaa olla muitakin vaunuja (hyvin todennäköisesti yksi EFi, ja useinhan noissa letkoissa oli 83-paikkaisiakin lähiliikennevaunuja, jotka oli muutettu 100-paikkaisista kaukoliikennevaunuista). | ||||
|
|
28.09.2022 10:04 | Reijo Salminen | ||
| Onko nämä tätä sarjaa vai jotain muuta? https://vaunut.org/kuva/145082 | ||||
|
28.09.2022 08:14 | Robert Sand | ||
| Mutta on tämäkin siirtynyt nykyaikaan kun on mahdollista maksaa jopa kortilla nykyään. | ||||
|
28.09.2022 07:36 | Antti Grönroos | ||
| Ilmeisesti asemarakennuksen omistaja teki katolla jotain. Kun vertaa kolme vuotta myöhemmin otettua kuvaa (Wikipedia), niin isoa muutosta ei ole tullut. | ||||
|
28.09.2022 00:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toden totta, Petri, kiitokseni täydennyksistä. MK 55/MK 93, lähtöaika klo 18.00 ja MP 37 kello 18.05. MK-junia ei rantaradalla mainittuna aikana näkynyt. Kuvauspäivä oli keskiviikko. |
||||
|
|
27.09.2022 23:34 | Jorma Toivonen | ||
| Vanha setäkin (vielä aikoinaan oli lupa kompuroida raiteiden ylitse) havaitsi aikoinaan paljonkin näitä epämääräisiä raiteidenylityksiä - jarrutus ilman liikententeenohjauksen lupaa (maalaisjärki). Ilmoitus historiallisella radiopuhelin verkolla, jonka kaikki paikalla-ajelivat kuulivat ja tiesivät varautumaan tulevaan - ei kierrätystä liikententeenohjauksen kautta. Vanhalle sedälle on jäänyt varrmistaa tapa raiteen ylitys aina katse oikeaan/vasempaan, ettei junaa varmaan ole tulossa. |
||||