Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.09.2022 07:36 | Antti Grönroos | ||
| Ilmeisesti asemarakennuksen omistaja teki katolla jotain. Kun vertaa kolme vuotta myöhemmin otettua kuvaa (Wikipedia), niin isoa muutosta ei ole tullut. | ||||
|
28.09.2022 00:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toden totta, Petri, kiitokseni täydennyksistä. MK 55/MK 93, lähtöaika klo 18.00 ja MP 37 kello 18.05. MK-junia ei rantaradalla mainittuna aikana näkynyt. Kuvauspäivä oli keskiviikko. |
||||
|
27.09.2022 23:34 | Jorma Toivonen | ||
| Vanha setäkin (vielä aikoinaan oli lupa kompuroida raiteiden ylitse) havaitsi aikoinaan paljonkin näitä epämääräisiä raiteidenylityksiä - jarrutus ilman liikententeenohjauksen lupaa (maalaisjärki). Ilmoitus historiallisella radiopuhelin verkolla, jonka kaikki paikalla-ajelivat kuulivat ja tiesivät varautumaan tulevaan - ei kierrätystä liikententeenohjauksen kautta. Vanhalle sedälle on jäänyt varrmistaa tapa raiteen ylitys aina katse oikeaan/vasempaan, ettei junaa varmaan ole tulossa. |
||||
|
|
27.09.2022 23:24 | Petri Nummijoki | ||
| Porkkana on Dm8, joten todennäköisemmin yhdistetty MK55 Vaasaan ja MK93 Jyväskylään. Tämän ja Imatran junan MP11 lisäksi klo. 18:00 pintaan lähti myös MP37 Turkuun eli kolme Porkkanaa 10 min sisällä. Vastaavasti nelisen vuotta aikaisemmin lähti klo. 18:00 pintaan kolme Dm4-vetoista junaa 10 min sisällä. Moottorivaunuharrastajalle varmaan hieno hetki, mikäli sellaisia tuohon aikaan oli. Hr1-vetureista poistettiin etutelin jarrut jo 1950-luvun lopulla. Tai ainakin osasta poistettiin. En tiedä olisiko jossain yksilössä ollut vielä 1960-luvun puolella mutta tuskin kovin pitkälle 1960-luvulle kuitenkaan. |
||||
|
27.09.2022 23:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Se on varmaan se Alte Kameraden. | ||||
|
|
27.09.2022 23:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Noo, Eljas hyvä, porukka ja porukka, oli se sitten vaikka "Kamera-Kameraden" tai DB:n sisältä joku/jotkut asiaan vihityt. Korona lienee pysäyttänyt vastaavan liikenteen pitkin maailmaa, mikä on todettavissa. |
||||
|
|
27.09.2022 22:56 | Jukka Ahtiainen | ||
| Tuossa taitaa olla yksi: https://www.rheingold-zug.com/wagen-1928-29.aspx Ja uudemmalla kalustolla: https://www.ake-eisenbahntouristik.de/ake-rheingold/ |
||||
|
27.09.2022 22:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sentään yksi asema, johon ei ole heitetty vikaherkkää lipunmyyntiautomaattia! Hatunnosto ja kumarrus kiitosmaininnalla! |
||||
|
|
27.09.2022 22:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Varastettua tavaraa ei kunnossa pidetä! | ||||
|
27.09.2022 22:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Näitä ei taidettu käyttää enää pääradan ruuhkajunissa sen jälkeen kun niitä alettiin vetää sähköllä? | ||||
|
27.09.2022 22:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ek 1081 oli valmistunut vuonna 1945. Vuonna 1968 se muutettiin autojenkuljetusvaunuksi Hac 105'899. Myöhemmin Hac muuttui Fh-konduktöörivaunuksi nro 3345. Näiden vaunujen koreja jäi ylimääräisiksi monin kappalein. Mihin kaikkialle? Keurusselän itärannalle, suunnilleen Varpussalmen pohjoispuolelle oli päätynyt Ek 1035:n korin puolikas, väsättynä eräänlaisen perävaunuvirityksen päälle. Itse kävin sitä tutkimassa 1970-luvun puolenvälin tienoilla. Vaunun omistaja oli laittanut sen seinälle hirveän uhkauksen siitä, mitä hän tulee tekemään niille, jotka murtautuvat hänen vaunuunsa. Taisipa omistaja mainita jotain Vihtavuorivalmisteestakin... 1034:n kori taas oli Kotkassa, Jylpyn teollisuusalueella. |
||||
|
|
27.09.2022 22:43 | Eljas Pölhö | ||
| Miten niin mikä porukka? Onko se sitten vaihtunut viime vuosina? Ainakin muutama vuosi sitten museo-Rheingoldia liikennöi edelleen DB ja DB:n museo, mutta olen lopettanut rautatietapahtumien seuraamisen, kun ei enää työn puolesta tarvitse. Tässä on heidän 2017 aikataulujaan ja pressi-infoa: 170608 Sommerfest DB Museum Koblenz.pdf EDIT. linkki ei näytä toimivan linkkinä, toimiiko tämä. https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&ved=2ahUKEwjfntbh3rX6AhWv-ioKHaHZDrIQFnoECA8QAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.deutschebahnstiftung.de%2Fpresse-archiv.html%3Ffile%3Dfiles%2FPresse%2F2017%2F170608%2520Sommerfest%2520DB%2520Museum%2520Koblenz.pdf&usg=AOvVaw3ZrKxfFWM15Y_1HyVWmbni |
||||
|
|
27.09.2022 22:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pekassa ei näy enää olevan etutelissä jarruja. Ei-vaunut näkyvät olevan tuoreemmasta päästä ja satapaikkaisia. Kulissikiven asemasta näkee, että H 221 on juuri pysäytetty lähtöraiteelleen. Aikaa lähtöön on vielä runsaasti. | ||||
|
27.09.2022 22:37 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuva Vertiltä +++. Kiitettävästi (?) on Fenniarail löytänyt liikennettä hoideltavakseen. Toivottavasti ammoiset kalustoviat on voitettu. |
||||
|
|
27.09.2022 22:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ellei aikataulukauden vaihteessa 28.5.1967 nyt kovin radikaaleja muutoksia ole tehty, niin kevätturistista 1967 katsottuna Porkkana olisi kello 18.10 Imatralle lähtevä MP 11 ja Pekka-juna H 221 lähtisi Porkkanan perässä kello 18.15 kohti Riksua. H 221 pysähtyi lähdön jälkeen Pasila/Fredriksbergissä ja sen jälkeen Keravalla, koluten sen jälkeen pysähdyspaikkoja (Arolampea lukuunottamatta) Riihimäelle. Keravan jälkeen ässänä olivat Kytömaa, Kyrölä, Saunakallio, Huikko, Takoja ja Monni. Riihimäelle tuloaika oli 19.48. |
||||
|
27.09.2022 22:25 | Teemu Sirkiä | ||
| Tietääkö kukaan, mitä tälle yksikölle 6304 kuuluu, kun ei ole ilmeisesti liikkunut joulukuun 2020 jälkeen? | ||||
|
|
27.09.2022 22:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljas, mikä porukka museoliikennöi 1928 käyttöön otetuilla alkuperäisillä ja ihme kyllä vielä jäljellä olevilla kerma/purppuransinisillä Rheingold-loistosalonkivaunuilla? | ||||
|
27.09.2022 22:14 | Jimi Lappalainen | ||
| EJR; huomasin, että vuoden 2016 kuvassani vanhat ikkunat näkyvät kuistilla: https://vaunut.org/kuva/107830 | ||||
|
|
27.09.2022 21:21 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kaivoin muistiinpanoja. Kuvatekstissä viitataan kuvan kilpeen "TEE 16/6 - Rheingold" reittiin, joka loppui talvella 1985/86. Jostain olen tallentanut tuolloin: Summer 1971-Winter 1985/86 TEE 16/6 - Rheingold Successor of TEE 9. At this time timing was modified to a departure of about 11.30 and an arrival in Amsterdam of about 22.25 and in Hoek van Holland of about 22.45. In the summer of 1972 arrival in Hoek van Holland was set back to about 23.00, later back to 22.55. In summer 1975 there was again a move: departure 11.25, arrival Amsterdam 22.15, Hoek van Holland 22.50. During the summers of 1977 to 1979 (daylight saving time in the Netherlands but not in Germany and Switzerland) arrival was one hour later. In the summer of 1979 the branch to Hoek van Holland was omitted and the times moved to a departure of 11.15 and an arrival of 21.55. In the summer of 1980 the section Genève-Bern was not run (and departure in Bern one hour earlier because of time difference). From the summer of 1982 the train started in Basel (time about 12.20, arrival in Amsterdam about 19.55). In the summers of 1983 and 1984 a branch from München was added with the stops: München-Augsburg-Donauwörth-Nördlingen-Aalen-Schwäbisch Gmünd- Stutgart/Stuttgart-Heilbronn-Eberbach-Heidelberg-Mannheim, departure about 10.05. From the summer of 1985 the train was run later, departure Basel about 13.10, arrival Amsterdam about 20.35. Also the branch from München was now running in winter too, lengthened from Salzburg in summer with the stops: Salzburg-Freilassing-Traunstein-München/München-Augsburg-Ulm- Stuttgart/Stuttgart-Heidelberg-Darmstadt-Mainz. Departure Salzburg 9.50, München 11.40. The branch to Hoek van Holland was formally run under a different number (probably 20006) but that number was not publicized; the branch from Salzburg/München until Mannheim/Mainz was run under number 16. Renumbered in TEE 16/14. |
||||
|
27.09.2022 20:44 | Erkki Nuutio | ||
| Esa, kuvaamasi piirustus esittää selvästikin viimeistä suomalaistoteutusta Pietarin Suomen asemasta. Tämä olikin Paasikiven ja Tannerin paras vaihtoraha Tarton rauhanneuvotteluissa vuonna 1920. Henkilöasemaa koskien näkyy aseman raiteiden muutos ja mm. poistetun alkuperäisen ykkösraiteen jatkeella oleva asemarakennuksen uusi päätyosio. Siitä Vladimir Iljits saapui keväällä 1917 vetämään venäläisiä nenästä. Vallankumoukseen tarvittiin vain juutalaisia aivoja, latvialaisia kivääreitä ja venäläisiä aaseja. Mitä suomalaisrahoilla Kulikovan kentälle 1910-luvun alkupuolella rakennettuun mahtavaan tavararatapihaan tulee, olen nähnyt vain yhden rakennusaikaisen kuvan sen rakennuksista. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/872760?page=20 (Helsingin Kaiku 15.11.1913, s. 582). Kuva esittää juuri valmistunutta tavara-aseman toimistorakennusta. Tämä tavara-asema vihittiin 4.11.1913 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1323429?page=4 (Työ 7.11.1913). Kirjoituksesta voi todeta, että venäläiset vihkijät aloittivat omalla jumalanpalveluksellaan SVR:n omaisuuden anastuksen. Omistaja-liikennöijä, SVR ei ollut läsnä vihkiäisissä. Suoremmin anastus on sanottu tässä https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1323404?page=3 . (Työ 31.10.1913). Lehti ei kierrellyt, vaan sanoi niinkuin asia oli. Sota tosin silloinkin sotki suurvenäläisten suunnitelmat. Hillitön halu suomalaisomaisuuden anastamiseen kytkeytyi Yhdysradan valmistumiseen. Tämä kirjoitus selvittää silloisia suomalaisajatuksia Yhdysradasta https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/795121?page=2 (Aamulehti 18.10.1913). Muistakaa että 6.12.1917:n kurkistusluukkua ei vielä ollut ja maailmansodastakin ollut korkeintaan aavistus. |
||||
|
27.09.2022 20:40 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos linkki mun kuvasta. Nykyään tuon nimikyltin kohdalla on kyrillisin kirjaimin Рюттю. Vuonna 15 tuossa ei ollut laituria vaan ilmeisesti valkoiseksi maalattuja kiviä radan ja laiturikohdan välillä. Tuolloin Rytty oli lakkautettu. | ||||
|
27.09.2022 20:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Uusimmat tasoristeysraporttikuvat paljastavat, että tämä Kakkurin raiteenjäämä on hiljattain purettu pois. Tuollakin piti käydä, mutta eipä ole enää tarvetta. | ||||
|
|
27.09.2022 20:07 | Eljas Pölhö | ||
| Rheingold oli TEE loppuun saakka, mutta sen junanumerossa, kokoonpanossa ja reitissä oli muutoksia kulun viimeisinä vuosina. DB:llä oli optio jatkaa Rheingold-nimen käyttöä omana DB:n junana vielä 30.5.1987 jälkeen, mutta luopui ajatuksesta juuri ennen kesäaikataulun 1987 vahvistamista. 31.5.1987 ajettiin vielä "Abschieds-Rheingold" alkuperäisellä kokoonpanolla välin Duisburg - Baden-Baden. DB säilytti oikeutensa nimeen Rheingold ja vuonna 2002 DB Nostalgiareisen alkoi liikennöidä tilausjunia nimellä TEE Rheingold veturina 103 ja vaunuina restauroidut TEE-vaunut. | ||||
|
27.09.2022 19:57 | Mikko Herpman | ||
| Sattumakuvana pollahti ja tulipa vierailtua pari viikkoa sitten Sokos Tornissa ja sen konfrenssikeskuksessa ja Grill-It kuppilassa jotka sijoittuu osin pohjoisimpaan veturitalliin. Tämä keskimmäinen näkyi olevan vielä työn alla... Kiskoja oli vielä monissa pilttuissa. Ehkäpä tämä kokouskeskus laajentuu tähänkin lähivuosina. | ||||
|
27.09.2022 19:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Tästä on Finnassa niin kaunis ja tyylipuhdas kuva, että linkitettäköön se tähän: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:3016 | ||||
|
|
27.09.2022 19:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko se loppuun asti "puhdas" TEE eikä EC tai IC? | ||||
|
27.09.2022 19:02 | Antti Grönroos | ||
| PAR liikkuu Wärtsilästä Niiralaan ja päin vastoin. | ||||
|
|
27.09.2022 19:00 | Antti Grönroos | ||
| 2011-2012 aikoina Pasilan aseman läpi kulki muistaakseni keltainen veturi, niin joku idiootti liikkui raiteilla laiturista toiseen vähän ennen veturia ja joku laiturissa oleva matkustaja auttoi raiteissa liikkujaa laiturille. Ei tullut läheltä piti tilannetta mutta vaara tilanne siinä oli. |
||||
|
|
27.09.2022 18:50 | Mikko Mäntymäki | ||
| Eilen joku älykääpiö oikaisi huoltopolun kautta Helsingissä tuloksella lähijunan kuljettaja antoi vihellinopasteen ja juna pysähtyi, itse tervehdin oikaisijaa kansainvälisellä käsimerkillä. Lähtevän junan kuljettaja näki sen miten tervehdin sitä kusipäätä. | ||||
|
|
27.09.2022 17:39 | Antero Airola | ||
| Rheingoldin liikenne loppui vasta 30. 5. 1987, kuvakin on kesältä 1986. | ||||
|
|
27.09.2022 17:12 | Simo Virtanen | ||
| Toivottavasti rajamiehet ovat passissa, ettei vanja hae omiaan pois. Vieläkö rajan yli Niiralasta jotain liikkuu vai joko voisi laittaa panssariesteet radalle? | ||||
|
27.09.2022 12:59 | Heikki Jalonen | ||
| Nuo laitojen stopparijouset ovat varmaan olleet kovastikin rakastettuja ratapihojen ja lastaus/purkauspaikkojen työntekijöiden keskuudessa... | ||||
|
27.09.2022 12:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Alueita ei määrätä metrimitalla vaan käyttötarpeen vaatimusten mukaan: Ratalaki 3 § (23.11.2018/998) Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) rautatiellä yksi- tai useampiraiteista rataa sekä rautatiealuetta ja sillä olevia rakennuksia, rakennelmia ja laitteita, joita tarvitaan liikenteen hoitamiseksi ja turvaamiseksi sekä kaikkea näihin liittyvää toimintaa varten; 2) rautatiealueella aluetta, joka tarvitaan rataa, rata-aluetta, rakennuksia ja laitteita sekä liikenteen hoitamista sekä kaikkea näihin liittyvää toimintaa varten, ja tarpeellisia rautatieliikenteen palvelualueita; 3) rautatieliikenteen palvelualueella rautatieliikenteen palvelutoimintojen välittömästi tarvitsemia alueita; 4) näkemäalueella tasoristeyksessä aluetta, jolta on esteetön näkyvyys radalle; 5) liitännäisalueella radanpidossa tarvittavaa maa-aineksen otto- tai sijoittamispaikkaa tai radanpidossa tarpeelliselle laitteistolle varattua aluetta; 6) suoja-alueella rautatiealueen ulkopuolista aluetta, joka tarvitaan edistämään radan turvallista käyttöä; |
||||
|
|
27.09.2022 10:36 | Jussi Laukkanen | ||
| Olettaisin, että tuossa kaaviokuvassa rautatiealueella ja siihen liittyvällä suoja-alueella tarkoitetaan radan vaikutusta maankäyttöön. Vastaava varaus on kumipyöräliikenteen käyttämien teiden reunoilla. Tiealue ulottuu usein esimerkiksi pihamaalle ja rajoittaa rakentamista siinä kohdin, mutta pihalla oleskeluun sillä ei ole mitään vaikutusta. Varsinaisen rautatiealueen leveys ei oheisesta kuvasta selviä ja tuntuisi loogiselta, että se ei edes olisi mikään tilanteesta riippumaton kiinteä mitta. Olisiko täällä vorgissa pari kolme käyttäjää, joilla olisi heittää vastaus ulkomuistista. | ||||
|
|
27.09.2022 10:08 | Timo Salo | ||
| Tuo oheinen teksti minkä kopioin, oli Väyläviraston edustajan näkemys. Ota noista nyt sitten selvää...! | ||||
|
|
27.09.2022 10:02 | Panu Breilin | ||
| Sinänsä lakitekstissä ei puhuta "rautatiealueesta" tai "rataliikennealueesta", ja olisikin kyllä aika kohtuutonta kieltää oleskelu sellaisilla paikoilla missä se ei haittaa junaliikennettä eli ei ole junien tiellä yms. Lakiteksti on seuraava: Joka tahallaan tai huolimattomuudesta [...] 5) liikkuu tai oleskelee asiattomasti rataverkolla, ratapiha-alueella, rautatiesillalla tai rautatietunnelissa, joka ei ole yleisön käytettävissä [...] on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, raideliikennelainsäädännön rikkomisesta sakkoon. "Rataverkko" ja "ratapiha-alue" ovat sinänsä aika epämääräisiä käsitteitä, mutta toisaalta nuo rajaukset "jollei teko ole vähäinen" ja "ei ole yleisön käytettävissä", sulkenevat pois aika paljon kaikenlaista. Lisäksi raideliikennelain soveltamisalueeseen (pykälä 2) eivät kuulu muusta rautatiejärjestelmästä erilliset rataverkot, eli jos joku raide on irrallaan valtion rataverkosta niin sitä laki ei koske. |
||||
|
|
27.09.2022 03:06 | Topi Lajunen | ||
| Jokainen on vastuussa itse missä kuvaa, kyllä, mutta väitän silti, että kuvaajat ovat vastuussa siitä, millaisen kuvan antavat harrastuksestaan ja mitä aiheuttavat. Nimittäin! Jos kuljettaja havaitsee porukkaa rautatiealueella siten, että ei äkkiseltään keksi syytä siihen, hän ilmoittaa siitä liikenteenohjaukseen, koska ohjeistus vaatii niin. Liikenteenohjaus asettaa paikalle alhaisen, todella alhaisen nopeusrajoituksen. Tekevät tämän, koska heidän ohjeistus velvoittaa näin. Tämän jälkeen muutama seuraava juna ajaa hitaasti paikan ohi, ja raportoivat liikenteenohjaukselle mitä näkivät. Ehkä sitten kolmannen juna jälkeen, jos siis mitään ei näkynyt, tilapäinen rajoitus poistetaan. Muutama juna jäi myöhään. Ei mitään asiaa kiskoille. Ei harrastajilla, ei muillakaan. Ei setämiehillä, eikä ei-setämiehillä. |
||||
|
27.09.2022 01:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Täällä on Nouste ja Lauste :) | ||||
|
27.09.2022 00:40 | Timo Salo | ||
| Juu, niinpä näkyy nyt toimivan... Joku teki jotain, tai tuntemattomia ovat bittien tiet! Monesti kylläkin nuo linkatut jutut vanhenee aika pian ja sitten ihmetellään... Pahimpia kuitenkin mielestäni ovat vanhentuneet tiedot joita kukaan ei poista! Esim. kun hakee googlella tietoa influenssarokotuksista, niin hakutulokseksi tulee vuoden 2021 rokotustiedot... Mahtavaa tietoyhteiskuntaa! :-( Tai toisena esimerkkinä Ilta-Sanomien linkki DART-luotaimen törmäytyksestä asteroidiin. Lehdessä kerrotaan "ohjelman" alkavan 00.45, mutta NASA-tv:ssä se alkaakin 01.00... |
||||
|
26.09.2022 22:23 | Jarno Piltti | ||
| Sattumakuva. Upea kuin mikäkin! | ||||
|
26.09.2022 21:56 | Jarno Piltti | ||
| Filmiä opastimista uutena: https://www.youtube.com/watch?v=aQGbqgb8y80 | ||||
|
26.09.2022 21:52 | Jarno Piltti | ||
| Varsin varhainen muistolaatta jos on vuonna 1851 paikoilleen lätkäisty. Onko? | ||||
|
|
26.09.2022 21:52 | Reijo Salminen | ||
| Kyllä se minulla toimi... | ||||
|
26.09.2022 21:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko Otolla tai jollain muulla kuvia Meltolan vaihtotöistä? | ||||
|
26.09.2022 21:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei välttämättä, Jarno. Jotkut etelässä paremmin viihtyvät kasvit tykkäävät myös riittävästä ilmankosteudesta, josta höyryveturit pitivät osaltaan huolta (poistohöyry). Niin, ja kasvit hengittävät hiilidioksidia. Olen edellisessä elämässä ollut siirtolapuutarhaviljelijänäkin. |
||||
|
26.09.2022 21:44 | Jarno Piltti | ||
| Paras väritys ikinä, Piet Mondrianin kaikuja tulee mieleen. Haalistuneena toki vaisumpi kuin mintissä kunnossa. Edellä aikaansa, jollain tapaa erityisolosuhteiden jälkeistä aikaa useine operaattoreineen. Jota aikaa matkustajapuolella tavallaan vieläkin odotellaan. | ||||
|
26.09.2022 21:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sinun kirkas lahjakkuutesi on siunauksellisesti tunnustettu isänmaamme kunniaksi. Säätymme kunniaksi Itävaltalainen insinööri- ja arkkitehtiyhdistys Toukokuu 1904 [Juhlallista kieltä - piti miettiä vähän aikaa, miten sen lapiolla kääntäisi! Ei helppoa. Heller = raha (siis isolla hoolla), heller taas on vaaleampi tai kirkkaampi.] |
||||
|
26.09.2022 21:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Jännä, että oltiin muutamien päivien erolla käymässä Riihimäellä ja kuvattiin vielä sama talo :) | ||||
|
|
26.09.2022 21:33 | Jarno Piltti | ||
| Vähän erilaista kuin entisajan pystykatokset: https://vaunut.org/kuva/81565 | ||||
|
|
26.09.2022 21:04 | Lari Åhman | ||
| En ole Niiralassa kevään jälkeen käynyt, mutta kyllä sielläkin käsittääkseni aika paljon ns. pakotevaunuja seisoo. Silloin jo oli useita roikkia. | ||||
|
|
26.09.2022 20:50 | Vesa Höijer | ||
| Mistäs tässä on kyse. | ||||