Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.09.2022 21:33 | Jarno Piltti | ||
| Vähän erilaista kuin entisajan pystykatokset: https://vaunut.org/kuva/81565 | ||||
|
26.09.2022 21:04 | Lari Åhman | ||
| En ole Niiralassa kevään jälkeen käynyt, mutta kyllä sielläkin käsittääkseni aika paljon ns. pakotevaunuja seisoo. Silloin jo oli useita roikkia. | ||||
|
26.09.2022 20:50 | Vesa Höijer | ||
| Mistäs tässä on kyse. | ||||
|
26.09.2022 20:50 | Osku Reinikka | ||
| 3054 on kai jo joutunut hylkyyn, osia siitä on riisuttu runsain mitoin. | ||||
|
26.09.2022 20:12 | Antti Grönroos | ||
| Kyllähän toi on totta mitä Vuorinen sanoo mutta tottahan se on, että joskus kielletyistä paikoista tulee hyviä kuvia. Jos äkkiä vaan käy, mitään ei satu, niin ei siitä varmaan mitään merkintää tule. Jokainen on itse vastuussa mistä kuvia ottaa. Asia on sitten eri jos ratapihalle on museoliikennettä ja matkustajat nousevat junasta pois mutta muuten ratapihalla liikkuminen on kiellettyä. Itse otan mieluummin vähän huonon kuvan laillisesta paikasta kuin hyvän ja laittomasta. Onhan (menee asiasta toiseen) Venäjän rajalla otetut kuvat laittomia mutta ne ovat itse aiheuttaneet sen, että se on laitonta eikä ainakaan rautatiekuvien ottaminen nyt suuri rikos ole. Onko silläkään niin väliä, ei kai. |
||||
|
26.09.2022 18:44 | Jarno Piltti | ||
| Sukulainen muisteli miten pienenä junamatkan jälkeen nenäliinaan kun niisti niin tuli kivihiilen väristä räkää. Ja vaunun portaiden kaiteista piti kurkottaa kiinni aikuisen otekorkeudelle, muuten oli kädet mustat. (Huom, erittäin höyryvetureita rakastava henkilö kyseessä, ei ole mitään mustamaalausta.) Eikös jossain ollut viininviljelyalue jonka laatu laski kun viereinen rata sähköistettiin? Höykkäreiden kivihiilisavut toimi hyvänä maanparannusaineena? Vai onko tämä legendaa? |
||||
|
26.09.2022 18:23 | Jarno Piltti | ||
| Synkkää ja vähän puhuttua historiaa. Pitäisikö merkitä Signe kuvaajaksi, vai onko tämä käsin värittäminen luonut uuden teoksen? No, joka tapauksessa sivulle on kertynyt ansiokkaasti tietoa kuvan taustasta ja paikasta, kiitos kaikille tietäjille ja arvaajille. | ||||
|
26.09.2022 18:16 | Jarno Piltti | ||
| Siirtoseinien sävyero pistää silmään. | ||||
|
26.09.2022 17:41 | Asmo Rasinen | ||
| Tulevaisuudesta sanon että hyvä jos kestää edes 2025 vuoteen saakka | ||||
|
26.09.2022 16:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 04947 oli entinen Gb 54'001. Vuonna 1989 siitä tuli XG 031153. Tuo neliakselisen virkatarvevaunun ikkunajako tuo mieleen muinaisen CEi:n. Telimallina on A7. Mikähän mahtoikaan olla littera ja numero? |
||||
|
26.09.2022 16:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 04621 vuodelta 1962, oli tosiaankin entinen Ge 30'318 vuodelta 1936. Sittemmin vaunu sai uuden litteran ja numeron: XG 031152, suunnilleen siinä 1990-luvun taitteessa. |
||||
|
|
26.09.2022 16:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisin sanoen: Nikkilän "lataamon" asukit eivät olleet tärkeysjärjestykseltään lähelläkään yläluokkaa. Eräänlainen suomalainen versio natsien Aktion T4 - (tunnettu myös nimellä "Hadamar") ohjelmasta. | ||||
|
26.09.2022 16:28 | Erkki Nuutio | ||
| Tulin eilisiltana Saksasta-Tanskasta-Ruotsista (IAA-näyttelystä Hannoverista), enkä siksi pysty heti kommentoimaan. Kartta on joka tapauksessa SVR:n Pietarin ratainsinöörien jäljiltä, eli siis ennen vuotta 1917 tehty. Kulikovan suunnitelmat näyttävät viimeisiltä. Ihan kaikkia sen järjestelyjä ei ehkä ehditty toteuttaa ennen sekasortoa. Mitä ehdittiin toteuttaa näkyy varsin selkeästi suomalaislentäjän keväällä 1918 ottamasta talvisesta ilmakuvasta kirjassa Janarmo Varhaisilmailumme (kuva 105) (Otava 1963). Vähäinen lumipeite tekee havaittaviksi hallien katot ja raiteet, joilla oli liikennöity. Suomalaisella ilmakuvausretkellä haluttiin selvittää ovatko bolsut aikomassa hyökätä Suomeen. Laadukas ilmavalokuva löytynee Sotamuseon kautta. |
||||
|
26.09.2022 14:02 | Timo Salo | ||
| Nämä on kyllä hienoja ja arvokkaita kuvia, tuo linkki ei vaan enää toimi... :-( Olisi ehkä pitänyt tallentaa tänne se isompikin kuva? | ||||
|
|
26.09.2022 13:01 | Jouni Halinen | ||
| Ei tullut mieleenkään että tämä on väritetty valokuva. On siinä ollut Signelle kova homma raahata sen aikainen kamerakalusto Vuorikatu 15 ylimpään kerrokseen. Signe koki loppupeleissä karun kohtalon eli hän kuoli nälkään, ja haudattiin lopulta nimettömään hautaan. Wikistä kopsattua: Brander joutui Kivelän sairaalaan 1941. Helsingin pommitusten takia Kivelän potilaita siirrettiin Sipooseen Nikkilän mielisairaalaan. Siirto johtui sota-ajan oloista, eikä Branderilla ollut mielenterveydellisiä ongelmia. Vuonna 1942 yli sata Nikkilän potilasta kuoli nälkään. Brander oli yksi kuolleista, ja hän kuoli todennäköisesti aliravitsemukseen ja vitamiinien puutteeseen. Brander haudattiin sairaalan hautausmaalle muiden kuolleiden potilaiden kanssa. |
||||
|
26.09.2022 12:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| BE 0687 vuodelta 1964 oli entinen Ek 1056 vuosimallia 1945. BE hylättiin vuonna 1983 ("kori laho ja aluskehys syöpynyt"). Viimeisessä vaiheessaan Ek:na sen paikkaluku oli 56. Lämmityslaitoksena oli ollut vesilämmitys höyry- ja kaminalämmitteisenä, lisämausteena nestekaasulämmitys Kosmos-merkkisellä laitteella. Minun nähdäkseni vesilämmityslaitos oli ollut samanlainen kuin telivaunuissa. Tämä siis selityksenä tikkaille. Katolla on lisäksi tavallinen puuvaunun kaminan savutorvi ja taitaa siellä pilkistellä vedentäyttösuppilokin. Valaistusgeneraattorikin on alustassa nähtävissä. Samanlainen lämmityslaitos oli ollut myös vaunussa 1079. Sen paikkalukuna oli ollut 58. Lienee ollut jonkinlaista kokeilua nämä molemmat. Vaunussa 1041 taas oli kokeiltu ilma-Webastoa. Ek-sarjassa oli pääasiassa käytössä ollut Laycock-höyrylämmitys. |
||||
|
26.09.2022 12:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan F 3953 oli valmistunut vuonna 1945, työläisvaunu T 1711 oli "lahjoittanut" aluskehyksensä sille. Hylätty vuonna 1987. | ||||
|
|
26.09.2022 12:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tommi veliseni, unohdit sähköpotkulaudat, nuo helvetistä lähteneet keksinnöt. | ||||
|
26.09.2022 11:02 | Timo Salo | ||
| Ja Siuru on kuulemma Saamen kieltä ja tarkoittaa surua, liittynee jotenkin Murhasaareen, joka on n. 4 km pohjoisempana ja valtatie 11 lävistää sen... (Siurolaista perimätietoa... Tälläisiä "tietoja" muistan kuulleeni nuorempana, kun en ollut vielä setämies!) | ||||
|
|
26.09.2022 10:20 | Pauli Ruonala | ||
| Sama kuva löytyy mustavalkoisena Finnasta, osoite https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000000dd jossa kuvaajaksi ilmoitetaan Signe Brander, vuosi 1907. Postikortti on käsinväritetty ja väritysvaiheessa siitä on poistettu yksityiskohtia kuten kaikki lipputangot. Kivitalo on osa rakennusryhmää, jota alettiin rakentaa 1820-luvulla. Siellä toimi venäläinen sotilassairaala, nykyjään talo on nimeltään Topelia ja siellä on yliopiston historian ja kulttuurin tutkimuksen laitos. Stobelian paikalla on nyt pubi Thirsty Scholar. Osoite on Fabianinkatu 37 (ei 39 kuten yllä kirjoitin). Ja kaikki korttelin rakennukset ovat Helsingin yliopiston käytössä. | ||||
|
26.09.2022 08:41 | Jan Jahkola | ||
| Tykkään, hieno kuva. | ||||
|
|
26.09.2022 08:40 | Tommi K Hakala | ||
| Nyt jos olisi tuollainen vaihdelimppu ja sen tolpat, siihen vetelisi kaikki autoilla ja polkupyörillä. | ||||
|
25.09.2022 23:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Rautateiden myötä katosivat etäisyydet. Aineellisia tarvikkeita tuli kuljetettavaksi. Kulttuuria kohotettua ja levitettyä." | ||||
|
25.09.2022 22:56 | Hannu Peltola | ||
| Kuva tuli satunnaiskuvana. Tämä voisi olla vaikka Novosibirskistä! | ||||
|
|
25.09.2022 22:46 | Ilari Inkiläinen | ||
| Ok, kiitos, lisään tietoihin. | ||||
|
|
25.09.2022 22:44 | Tero Korkeakoski | ||
| Joo, tyhjien raiteiden vuoksi noita varmaan tuonne kerätään, mutta haitta on kyllä varmaan yhtä suuri kun kyllähän tuollakin asutusta on. Tyhjistä vaunuista ei kummoista kaasupilveä tule ja lähimmät talot siinä ovat vaarassa, ei kaupungin keskusta. | ||||
|
|
25.09.2022 22:42 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän mekin vanhemmat setämiehet maalsijärki"päissämme" ymmärrämme rautatieliikenteen vaarat ja otamme ilomielin kommentit vastaan toilaileluistamme ja maalaisjärjen käytösä. Onkohan tilastoja kuinkahan moni allejäänneistä on tahallinen/vahinko? Omalta osaltani tulos on fifty/fifty. Odottakaahan kun saan rollaattoriini turbon ja isommat pyörät https://vaunut.org/kuva/112702http . Ai, niin, mistähän keskusteltiin... |
||||
|
25.09.2022 22:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Joo näin olen kanssa lukenut. Ja ei pelkästään herkun, vaan muutakin tavaraa kulki Tolstoin pakaasivaunussa. | ||||
|
|
25.09.2022 22:05 | Jorma Toivonen | ||
| Sm2:n numero lienee 6083. | ||||
|
|
25.09.2022 21:53 | Pasi Utriainen | ||
| 100 prosenttia meistä harrastajista on liikkunut radalla asiattomasti ja liikkuu jatkossakin. Sama kuin puhelimen käyttö ajaessa, ei saa käyttää, mutta kaikki käyttävät. | ||||
|
25.09.2022 21:20 | Vertti Kontinen | ||
| 411 tolppa jää juuri junan taakse | ||||
|
|
25.09.2022 20:48 | Ossi Rosten | ||
| Jos tuosta itse kuvasta vois välillä saada huomiota..? Ypärilyönnin jälkäkö tuossa suoraan risteyksen yli menevällä kulkupinnalla on vai mikä tuollaista saa aikaan? | ||||
|
Kuvasarja: Riipan aseman nosto |
25.09.2022 20:26 | Jyrki Längman | ||
| Hieno kuvasarja | ||||
|
|
25.09.2022 19:56 | Juha Vuorinen | ||
| Kuten Jormakin hyvin tietää, harvempi rautatieläinen on (kuvaa ottaessaan) jäänyt oman seisovan junansa alle. Mutta Traficomin Rautateiden turvallisuuden vuosikertomusta lainatakseni: "Valtaosa rautateillä tapahtuvista henkilövahingoista aiheutuu allejäänneistä. Allejääntien vuosittaisessa määrässä ei ole havaittavissa selkeää kehityssuuntaa. Allejäänneissä menehtyy vuosittain tyypillisesti 50-60 henkilöä". Lisäksi päivittäin tulee häiriöilmoituksia asiattomista radalla kulkijoista (huom. en käytä lainausmerkkejä), joiden vuoksi liikenteelle määrätään tilapäisiä rajoituksia. Ulkopuolisten asiaton radalla kulkeminen ei muutu asialliseksi, vaikka vanhemmat setämiehet maalaisjärkipäissään kuvittelisivat sen sellaiseksi. Kärjistäen voidaan todeta, että rautatiejärjestelmässä myös oikeus suhteellisuudentajuun kuuluu yksinomaan niille, joilla ylipäätään on riittävä oikeus, osaaminen ja kokemus siellä toimimiseen - ei ulkopuolisille. Ja jottei olennainen alkuperäisestä kommentistani unohtuisi: tämä on aivan väärä foorumi pohdiskella infran vikoja, mikäli havaitsija pitää niitä todella merkityksellisinä. Tälläkään ei kannata yrittää perustella asiatonta radalla hillumista, ei itselleen saatikka muille. Onkohan palauteväylä ollut jo käytössä? | ||||
|
|
25.09.2022 19:30 | Tero Korkeakoski | ||
| Saisko Topille kirjoituskiellon joksikin aikaa tänne tuosta helvetin setämies -sanan käyttämisestä. Sille on omat fooruminsa. (oikeasti, vaikka miten olisi ammattilainen niin ei tartte silti alkaa ketään haukkumaan). |
||||
|
Kuvasarja: Mariazellbahn |
25.09.2022 19:21 | Vesa Höijer | ||
| Video: https://www.facebook.com/vesa.hoijer.777/videos/765065877914831/?notif_id=1664122614217526¬if_t=video_processed&ref=notif | ||||
|
25.09.2022 18:59 | Teemu Saukkonen | ||
| Sähkölinja ei haittaa, kuten ei myöskään radan läheisyys kun rakentava firma vaihtui ja lupa heltisi... | ||||
|
|
25.09.2022 18:57 | Teemu Saukkonen | ||
| Mutta Niiralassa on ehkä nyt tilaa, ja pienempi haitta mahdollisesta vuodosta kuin kaupungin keskustassa. | ||||
|
25.09.2022 18:49 | Oula Ahlholm | ||
| Tämä sama paikka löytyy myös yhdestä tunnetusta pelistä :) | ||||
|
|
25.09.2022 18:11 | Tapio Keränen | ||
| Gloggnitzin ja Mürzzuschlagin välillä tunneleita on useita (14) ja kiviholvisiltoja samoin. Kuvan tunneli ja sen viressä oleva rinnakkaistunneli ovat ainoat, jotka näkyvät Semmeringin asemalle. | ||||
|
25.09.2022 17:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Tästä on nyt erittäin tarkasti vuosi aikaa :) | ||||
|
|
25.09.2022 16:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Takana olevan mäen harja sijainnee kilometrillä 407 (pituusprofiilikaavion mukaan). Demari lienee kuvattu paikassa, jossa muinoin ilmoitettiin olevan "ny vexel, km 411 + 151". | ||||
|
|
25.09.2022 16:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tätä raidelinjaa pitkin pääsi aikoinaan Hakaniemen torille asti, Hakiksen kauppahallin viereen. | ||||
|
25.09.2022 15:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Rupinen Kurppa :) | ||||
|
|
25.09.2022 15:05 | Hannu Oinas | ||
| Eräs iäkkäänpuoleinen ystäväni vuosien takaa käytti maalaisjärkeään ylittäessään rataa toistuvasti varoitteluista huolimatta. Se järjen valo sammui junan ajettua hänen ylitseen. Sääli sitä veturinkuljettajaa ja pelastushenkilöstöä jotka joutuivat kohtaamaan tilanteen. | ||||
|
|
25.09.2022 14:51 | Topi Lajunen | ||
| Kas, setämiehet komppaavat toisiaan, saadakseen laittomalle toiminnalle hyväksyntää. Hävetkää, sedät. Mitä tulee "ammattimaisuuteen", kunnioitan suuresti sääntöjen ja lakien noudattamista. Se on sitä oikeaa ammattitaitoa. Tuollainen "maalaisjärjen" käyttö ristiriidassa määräyksiin sen sijaan on epäammattimaista. Onneksi "maalaisjärjen" käyttäjät ovat pääasiassa päässeet jo eläkkeelle alalta. Taitaa näkyä myös onnettomuuksien ja "sattumusten" määrässä parempaan suuntaan. |
||||
|
|
25.09.2022 14:13 | Heikki Piirainen | ||
| Meluun on sentään kiinnitetty huomiota asemakaavamääräyksissä: – ”AKR-korttelialueella asuinrakennusten rakenteet on suunniteltava ja toteutettava niin, että rataliikenteestä aiheutuva tärinä ja runkomelu saadaan vaimennettua värähtelyluokkaan C (V W,95 ≤ 0,30 mm/s).” – Radan puolella ”rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 33 dBA”. – Tontin länsi- ja pohjoispuolelle on rakennettava melueste. https://kartta.jns.fi/webmap/liitteet/asemakaavamaaraykset/1744_maaraykset.pdf https://kartta.jns.fi/IMS/?layers=Ajantasakaava&lon=Asemakaavam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ykset&cp=6944726,488701&z=0.25 |
||||
|
25.09.2022 13:56 | Visa Pöntinen | ||
| En tällä kertaa | ||||
|
25.09.2022 13:49 | Mikko Nyman | ||
| Kuvateksti antaa ymmärtää, että vaunut jäivät pakotteiden vuoksi jumiin nimenomaan Riihimäelle, mutta nyt kun ne siirrettiin Joensuuhun, ne eivät ole enää jumissa :-) | ||||
|
|
25.09.2022 13:46 | Tero Korkeakoski | ||
| Ihan niinkuin sijainti vaikuttaisi siihen alkaako vuotaa vai ei. | ||||
|
|
25.09.2022 13:34 | Riku Outinen | ||
| Kyllä. | ||||