Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.10.2022 10:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aseman nimi: "HeliosLadaHelsinginSanomat". Ihme laiturivaihde!? |
||||
|
28.10.2022 10:17 | Jussi Tepponen | ||
| Hauskasti näkee myös kuinka jäljet johtavat sylttyteh... ei kun tallille! | ||||
|
28.10.2022 10:03 | Juhana Nordlund | ||
| Muun muassa laituritaululla näkyvä Annemasse on naapurimaan (Ranskan) puolella. Ranskalainen tuo SNCF:kin tietenkin on. Annemasseen pääsee Genèvestä ranskalaisella kaupunkibussillakin (tai vaikka kävellen, jos sattuu olemaan rajalla olevan ylityspaikan läheisyydessä). Yhdellä Genèven reissullani majoituin Annemasseen, arvatenkin hintatasojen takia. | ||||
|
28.10.2022 06:51 | Jukka Ahtiainen | ||
| Komea kuvakulma ja sen mukainen kuva. | ||||
|
|
28.10.2022 01:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Jimi ja Jukka P.T.: kuvassa näkyy myös Turun radan alkuperäinen lähtösuunta. Kuvasta nähtäneen myös kolmisiipinen siipiopastin. Turun suunnan radan uusi linja avattiin liikenteelle 1968 (Radan varrella - kirja). |
||||
|
28.10.2022 00:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea talo taustalla :) | ||||
|
27.10.2022 23:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Eikös tuo ole eri silta? | ||||
|
|
27.10.2022 23:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Onpa kyllä tosiaan erikoinen yhteys! :) | ||||
|
|
27.10.2022 23:30 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Aika näppärää, että Turun suunnasta on pääsyt suoraan veturitallille. | ||||
|
27.10.2022 22:13 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana enkä ollut sitä ennen huomannutkaan. Onpa upea kuva! | ||||
|
|
27.10.2022 21:46 | Otto Tuomainen | ||
| Komeissa maisemissa tämä silta https://www.zelpage.cz/fotogalerie/big/7541759.jpg kyllä on. Nykyään siltaa käyttää GW Train Region liikennöimien henkilöjunien lisäksi mm. ČD:n Praha - Český Krumlov IC-junapari. | ||||
|
27.10.2022 21:16 | Heikki Itävuo | ||
| Takana on tukemiskone, joko Plasser Duo 06-32 vuodelta 1967 tai Plasser SLC 06-16 vuodelta 1968 (Valtionrautatiet 1962-1987 kirjan mukaan), koneen tumman värityksen mukaan ilmeisesti jälkimmäinen. Saisiko alkuperäiskuvasta selvää koneen teksteistä? Vaikka osasuurennos tänne! | ||||
|
27.10.2022 21:08 | Riku Outinen | ||
| Tuo on ollut ihan loppuvaihetta, käsittääkseni liikenne loppui 2010. Raiteelle rakennettiin varoituslaitoskin mutta sen ikä jäi lyhyeksi. | ||||
|
|
27.10.2022 20:50 | Juha Metsäpelto | ||
| 2009 ilmakuvassa näkyy 4 vaunua tällä raiteella. | ||||
|
27.10.2022 20:29 | Teppo Niemi | ||
| Jep. K 5 telit ihan Ok vaunuissa. | ||||
|
|
27.10.2022 20:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuva on väliltä Křemže – Holubov. Silta on vuodelta 1891 ja ylittää Křemžský potok -joen. https://tinyurl.com/4vsmynp9 + https://www.turistika.cz/mista/holubov-holubovsky-viadukt/detail | ||||
|
27.10.2022 19:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Pekan linkkaama kuva löytyy nykyisin täältä: http://www.railfaneurope.net/pix/de/electric/emu/historic/ET30/AST27502.jpg | ||||
|
|
27.10.2022 19:35 | Simo Toikkanen | ||
| Taisi Tepolla tulla virhelyönti. Vaunun alla on toki K4-telit. | ||||
|
27.10.2022 19:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä ohjaamossa oleva oikeanpuoleinen herra virkalakkinenkaan näy paljoa tilanteesta kiinnostuneen. Vanhastaan tunnettu juttu: suomalaisilla on palveluasenne pahasti hakusessa vielä tänäkin päivänä. Tullaan töihinsä kuin virkaan! |
||||
|
|
27.10.2022 18:31 | Riku Outinen | ||
| On olemassa ja siihen on investoitu ihan hiljan https://yle.fi/uutiset/3-12227373 Kaukana on ne ajat kun Kouvolan iltajunassa 2710 oli vaunuja Joensuun vaneritehtaalta. |
||||
|
|
27.10.2022 17:15 | Jarno Piltti | ||
| Hyvä dokumentti lastenvaunujen kanssa puljaamisesta. | ||||
|
27.10.2022 17:13 | Jarno Piltti | ||
| VARMISTA PAIKALLAANPYSYMINEN KIILOILLA kadonnut jossain vaiheessa. | ||||
|
|
27.10.2022 17:04 | Tero Korkeakoski | ||
| Onko tätä vaneritehdasta enää olemassa vai onko se lopetettu? | ||||
|
27.10.2022 17:03 | Raimo Hämäläinen | ||
| Siellä napapiirin yläpuolella kirottu talvi alkaa jo hautaamaan kiskoja...... | ||||
|
27.10.2022 17:03 | Kari Haapakangas | ||
| Vaan viidellä saisi yläfemman | ||||
|
27.10.2022 14:09 | Vertti Kontinen | ||
| Valotus muistaakseni noin 20s, aukko oli varmaan 18 ja ISO taisi olla 125. Asetuksia en ulkoa muista, mutta vastaavilla tämä kuva on otettu | ||||
|
|
27.10.2022 14:07 | Oula Ahlholm | ||
| Neljällä ei liikkuisi mitään. | ||||
|
27.10.2022 14:06 | Jyrki Längman | ||
| Kiitoksia täsmennyksistä | ||||
|
|
27.10.2022 13:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä, Mikko! Halkesin huvittuneisuudesta! | ||||
|
|
27.10.2022 13:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01134 oli vuodelta 1953. Sen aluskehys oli iäkkäämpi: vuodelta 1908, vaunusta O 70'055. Vaunu hylättiin vuonna 1982. |
||||
|
|
27.10.2022 13:41 | Juhana Nordlund | ||
| Tuon TKL:n dieselbussin rekisteritunnus on varmaankin HJ-321. Se taas kuului TKL 115:lle, joka on vuodelta 1950. Se on AEC Regal Mark III Valmetin korilla. Korimalli on varsin pitkälle sama kuin tuossa rollikassakin. Kilpi HJ-321 on vaihtunut myöhemmin IDI-47:ksi. | ||||
|
|
27.10.2022 13:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tiisseli-Nyssen rekkari EI VOI olla KJ-kirjaimilla, sillä kuvan ottoaikoihin oli voimassa läänikohtainen rekistterikilpikäytäntö. Hämeen läänissä oli käytössä olleet kirjaimet H, I ja N. Kilvet olivat siis mustapohjaisia. Pula-ajan bussit 1945 - 1956 - kirjassa ovat mainitun Nyssen tiedot: HJ - 321, AEC Regal Mark III, alustan numerona E 284. Vuosimalli on 1950. Paikkalukuna 20 + 40 (istuma- ja seisomapaikkoja). Korin on valmistanut Valmet. Auto on Tampereen kaupungin liikennelaitoksen nro 115. K - kirjain kuului Kuopion läänin autoille. Tuohon aikaan läänistä toiseen muutettaessa piti rekisterikilvet vaihtaa. Mainitusta kirjasta ei Kuopion läänistä montaakaan KJ - rekisterikirjaimista linjuria löydy: Yksi Koivurannan nokka - Sisu ja jokunen Kuopion Liikenteen oma korittama. Numerotkaan eivät täsmää. TKL:n johdinauto nro 6 oli HJ - 304. Se on mallia Valmet JC, vuosimallia 1949. Paikkalukuna siinä on 24 + 37. Senkin kori oli Valmetin valmistetta. Trollikan takana olevan auton (missä takapaksin luukku on auki) takaikkunan muoto muistuttaa kovin paljon puukenkä - Austinin (Austin A 40 Hereford) takaikkunaa. |
||||
|
|
27.10.2022 13:32 | Juhana Nordlund | ||
| Täsmälleen vastaavaa ratikkakuvaa ei ole, mutta jonkin verran samantapainen on. Siinä on ratikka kumpaankiin suuntaan, ja loittonevan ratikan perässä menee henkilöauto aivan kuten ylläkin menee loittonevan (johdin)bussin takana. https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/tilapaiset/off-topic/ratikat/IMG_17504A.jpg | ||||
|
27.10.2022 13:22 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana. Minulla oli pikkukloppina aivan samanlainen paita ja ihmettelin pikkukuvasta, mistä tällainen kuva minusta oli päätynyt Vorgiin... | ||||
|
|
27.10.2022 12:30 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kolmella lähtisi veturit ja vaunut jäisi. Ottakaa tämä huumorilla. | ||||
|
|
27.10.2022 12:00 | Jyrki Längman | ||
| Dieselbussin rekkari näyttäisi olevan KJ-321 ja johdinauton järjestysnumero on 6. Onkohan kukaan ottanut kuvaa samasta paikasta siten että siinä on raitiovaunu suurin piirtein missä johdinauto on tässä kuvassa. Siinä olisi hieno vertailukuva tälle kuvalle |
||||
|
|
27.10.2022 09:07 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^Funktionalismia edustava Eero Seppälän ja Otto Flodinin suunnittelema asemarakennus valmistui vuonna 1936. Noin 36-metrinen Aulis Blomstedtin suunnittelema kellotorni liitettiin jälkikäteen suunnitelmiin rautatiehallituksen vaatimuksesta (korkeus katutasosta laskien noin 47 metriä). Torni ja aseman pohjoinen siipi asemaravintoloineen valmistuivat vuonna 1937 (Wikipedia). | ||||
|
|
27.10.2022 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Täyttää kovasti O -vaunun aluskehykseltä ja teleinä K5 -telit. | ||||
|
|
27.10.2022 07:46 | Kari Haapakangas | ||
| Mielenkiintoisesti tuo kellotorni on alusta asti uhrattu kaupallisuuden alttarille. Sehän ei tainnut edes kuulua alkuperäisiin suunnitelmiin. | ||||
|
|
27.10.2022 07:16 | Timo Salo | ||
| Paljon tapahtunut kuvien välillä vrt:https://vaunut.org/kuva/155642?u=349 (johdinautojen sähköt tulleet ja kello siirtynyt kesäaikaan jo silloin...:-) ) | ||||
|
|
27.10.2022 06:21 | Juhana Nordlund | ||
| Tätä kirjoittaessani kuvausvuodeksi ilmoitetaan 1965. Oikea ajankohta lienee 1950-luvun alkupuoli. Sekä diesel- että johdinbussi näyttävät kovin tuoreilta, johdinauto on vuodelta 1949 ja kuvan diesel edustaa myös 1940-50-lukujen vaihdetta. Autot näyttäisivät 1960-luvun tilannetta ajatellen todella vanhahtavilta. | ||||
|
26.10.2022 23:13 | Heikki Jalonen | ||
| Vaara: mitä tulee höyrykoneen luistinliikuntalaitteisiin, niiden määrä on myriadi ja nimitykset ovat loputon suo. Mutta, antavat kyllä mukavaa keskustelun juurta... Stephensonin järjestelmää voisi nimittää aivan hyvin vaikka William Murdock'in (tai Murdoch, ei kuitenkaan TV-etsivä Murdoch) järjestelmäksi, hänen patenttinsa jo vuodelta 1799. Hän oli Boulton&Wattin miehiä. Vielä paljon myöhemmin (1830-luvulla) Stephensonin koneissa edelleen haarukoitiin tappeja kuin sattumia hernesopasta konsanaan. Kirjailija-runoilija Kipling ei välttämättä tiennyt höyrytekniikasta kovinkaan paljoa, mutta aikansa yhteiskunnasta ja taloudesta sitäkin enemmän. Samoin kiistoista ja patenttiriitelystä, vaikkapa höyrykoneiden luisteihin liittyvistä. Niinpä hän kirjoitti: "Inventions? Ye must stay in port to mak' a patent pay. My Deeferential Valve-Gear taught me how that business lay, I blame no chaps wi' clearer head for aught they make or sell. I found that I could not invent an' look to these - as well." ---Rudyard Kipling: McAndrews Hymn (1894) |
||||
|
26.10.2022 22:53 | Jukka Ahtiainen | ||
| Topin kysymykseen, Kati paikallisena on tehnyt. Järjesti myös minulle mahdollisuuden keskustella liikennevaliokunnan jäsenen kanssa. Jätin kuitenkin mahdollisuuden käyttämättä. En osaa sanoa mitä tukea hän on mahdollisesti Hjallikselta saanut. | ||||
|
26.10.2022 22:47 | Harri Pesonen | ||
| kiestingin rataa vetureineen...Jopa välillä käytettiin hevosvetoisia kuljetuksia.... | ||||
|
26.10.2022 22:20 | Timo Humalisto | ||
| Sumujen silta! | ||||
|
|
26.10.2022 21:23 | Jussi Pajunen | ||
| Millaisilla kamera-asetuksilla kuvasit? On kyllä hieno kuva. Olisi kiva itsekkin onnistua joskus saamaan vastaavanlainen kuva. | ||||
|
|
26.10.2022 20:40 | Ilkka Hovi | ||
| Muissa kuin ranskankielisissä maissa Walschaert luistikoneiston kirjoitusasu on ilman loppu s-kirjainta Walschaert, koska ranskankielinen äänneasu on ilman loppu s’ää. Eli kun kirjoitetaan henkilön nimi, (Egide Walschaerts) ja kun kirjoitetaan laitteen nimi (Distribution Walschaerts (ranskaksi), Walschaert gear (englanniksi), Walschaert luistikoneisto). | ||||
|
|
26.10.2022 20:03 | Ilkka Hovi | ||
| Kiva kuva ja hyviä sekä oikeita kommentteja. Nyt täytyy muistaa että piirustus on tehty tarjouskyselyä varten joten jos ihmettelen kattilan höyrytilan olevan pieni, voimme unohtaa asian. Tasoluistivetureissa on Britaniassa tapana rullatessa laittaa "paaki keskelle" jotta luistit eivät kulu ja ei tule vastapainetta. Tuollainen luisti joka on "kyljellään" voi olla tilassa jossa "luisti kaatui". Luistit saa luistipintaa vasten ensin avaamalla valtaventtiili ja siirtämällä luisteja eteen / taaksepäin. Varmaan on hyvä myös pitää veturin jarrut kiinnitettyinä. Heusinger ja Waltschaert olivat erilaisia mutta erot muuttuivat samanlaisiksi, että nykyisin voidaan puhua samasta luistikoneistosta. Olen siinä uskossa, että Heusinger luistikoneistoa valmistettiin muutamaan kapearaideveturiin vielä 1920-luvulla. Egide Walschaerts (1820 – 1901) patentoi parannetun luistikoneiston vuonna 1848. Tämä patentti sisälsi kaikki nykyisen luistikoneiston osat. Walschaerts yritti patentoida keksinnön myös Saksassa mutta saksalaisen patentin hakemusta ei hyväksytty. Preussilainen Edmund Heusinger (myöhemmin Heusinger von Waldegg) (1817 – 1886) oli Taunusbahn rautatien Casselin konepajan johtaja ja patentoi oman luistikoneistonsa vuonna 1849. Luistikoneistoa kehitettiin ja lopputulos on Walschaertin kaltainen luistikoneisto. Saksalaiset pitävät Heusingeria ”oikean” luistinkoneiston keksijänä. Herrasmiehenä Heusinger totesi vuonna 1875 kirjallisesti Grand Central Belge rautatien johtajalle Jules Urbanille lähettämässä kirjeessä, Walschaertin olleen ensimmäinen keksijä tälle luistikoneiston mallille. |
||||
|
26.10.2022 19:13 | Tapio Arvola | ||
| Kuvassa aurinko paistaa melko korkealta ja aika kohtisuoraan pääraidetta kohti. Jos kuva on Karjaan suuntaan, 30-luvulla tehdyn linjauksen suunta määrittelisi auringon olevan luoteessa. Kello olisi ainakin 20.00, jolloin aurinko on keskikesälläkin jo alempana. Tottolan kuopalta Karjaan suuntaan on ollut ainakin jo 70-luvulla peltoa molemmin puolin rataa. Olisiko vielä 30-luvulla ollut metsää? Jos kuva olisi Salon suuntaan, vasemmalla kohoaisi korkea mäki, josta olisi otettu tai myöhemmin alettu ottaa soraa. |
||||
|
|
26.10.2022 18:40 | Eljas Pölhö | ||
| JOS tämä on Tottola (täysin mahdollista), niin sitten veturisarjan tunnistus toisessa kuvassa epäonnistui https://vaunut.org/kuva/158883 . En ainakaan vielä ole löytänyt yhtään kuukautta, jolloin K1 olisi ollut Turussa tai Karjaalla. "Pääraide" näyttää kyllä epäilyttävän paljon muulta kuin linjaraiteelta. Kuten Tapio sanoon, niin missä puhelinlinjatolpat? | ||||
|
|
26.10.2022 17:18 | Topi Lajunen | ||
| Kahdella veturilla vielä leikitemmin. | ||||
