Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.07. 19:59 | Rasmus Viirre | ||
| Jaahas, ja vielä on 2730:n sekä tuon toisen Sr2:n raadot saaneet graffitia kylkeen. | ||||
|
24.07. 19:57 | Samuel Pajunen | ||
| Dm12 numero on 4408 ja tuli jo tiistaina Ilmalaan. | ||||
|
|
24.07. 19:46 | Juho Rintala | ||
| Samat sanat Noahian kanssa :) | ||||
|
|
24.07. 19:25 | Noah Nieminen | ||
| Näyttää siltä, että juna olisi lisätty jälkikäteen kuvaan :D | ||||
|
24.07. 19:21 | Veeti Saukkonen | ||
| Kyseessä on sama veturi joka muutettiin Sv1 testiveturiksi... | ||||
|
24.07. 19:15 | Juho Rintala | ||
| Kuvasitko sitä Panu? | ||||
|
|
24.07. 18:49 | Panu Breilin | ||
| Toissapäivänä veivät Dr14 1873:n konepajalle. | ||||
|
24.07. 18:19 | Kari Haapakangas | ||
| Mierontien ensimmäinen-tai viimeinen- silta. | ||||
|
24.07. 17:39 | Pasi Seppälä | ||
| Somerharjussa on ollut ratapölkkyjen kyllästämö. Maaperä alueella on saastunutta ja alue on muistaakseni aidattu. | ||||
|
24.07. 17:11 | Panu Breilin | ||
| Yllämainittujen asioiden lisäksi on alkanut ilmetä sitä ongelmaa, että kuvanlisäys epäonnistuu satunnaisesti vaikka lisättävä kuva on sallituissa mitoissa. | ||||
|
24.07. 16:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saman vuoden loka - marraskuun vaihteessa Turussa oli samanlainen F, numeroltaan 3925. Näitä ilmeisesti käytettiin lähialueen järjestelyjunissa, vaikkapa esim. Uudenkaupungin radan suunnalla. |
||||
|
24.07. 15:50 | Antti Ojala | ||
| Minusta tässä kuvassa on hienointa juuri se, ettei siinä näy k a l u s t o a . | ||||
|
|
24.07. 14:10 | Joonas Jokinen | ||
| Tämä kuva tuli vastaan sattumalta ja sattumalta kärsin myös samasta ongelmasta kuin Tero yllä. | ||||
|
24.07. 12:27 | Jimi Lappalainen | ||
| No niin, nyt kannattaa varmaankin lopettaa hyvän sään aikana. | ||||
|
24.07. 11:40 | Riku Outinen | ||
| Puretaan sorakuopalla sekä tässä ratapihalla raiteella 4. | ||||
|
|
24.07. 11:34 | Tero Korkeakoski | ||
| Vieläkös sotilasjunat puretaan sorakuopalla vai onko tähän tehty purku/kuormauspaikka, kun näyttää pari raidetta olevan ilman sähkölankoja. | ||||
|
24.07. 10:24 | Juhana Nordlund | ||
| Voidaan lisätä kuvatekstiä ajatellen sellainen päivitys, että 23.7.2025 Espoossa on käynyt linjalla 15 liikennöimisen merkeissä myös MLPRV2 nro 635. https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Articit/X54/635_3.jpg Linkin kuva on Leppävaaran asemalta. | ||||
|
|
24.07. 10:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu F 3935 valmistui vuonna 1938, vanhalle aluskehykselle (peräisin vaunusta E nro 604). F hylättiin vuonna 1980. |
||||
|
|
24.07. 06:13 | Jari Välimaa | ||
| Sinä | ||||
|
24.07. 06:12 | Jari Välimaa | ||
| Ei tuolla osuudella ratatöitä käynnissä (vasta 28.7) . Eikä valokaan vilkkunut. | ||||
|
|
24.07. 04:05 | Oliver Laaksonen | ||
| Aika surkeaa toimintaa minusta alussa heti tulla tällaista kuvaa alistamaan, mikäs tässä oli vikana, vorgistahan löytyy kuvia vaikka kaivinkoneista jos niin haluaa.. | ||||
|
|
24.07. 00:07 | Panu Breilin | ||
| Vuonna 2008 kun tämä 350-metrinen uusi laituri rakennettiin oli vielä jonkin verran joustavuutta laituriasioissa, tarvittaessa. | ||||
|
|
23.07. 23:39 | Teemu Halttunen | ||
| Onko varma tieto että laitos on rikki, eikä vain ratatyön takia otettu pois käytöstä väliaikaisesti? Nuo kyltit ei kerro pelkästään laitoksen rikkoutumisesta vaan niitä käytetään myös silloin kun laitos otetaan pois käytöstä esim juurikin ratatyön takia. Vanhoja käytöstäpoistokylttejä (Varoituslaitos ei toimi tai Puomite eivät ole käytössä) on vielä pilvin pimein laitoksissa, vaikkakaan eivät ole enää määräysten muikaisia. Ei sillä etteikö tuo espanjalaisen ihme oikeasti olisi rikki muissa valmistajan laitoksissa esiintyneiden lastentautien takia. |
||||
|
|
23.07. 23:38 | Tero Korkeakoski | ||
| Kuka täällä Venäjää ihannoi? Faktoista kannattaisi välittää. | ||||
|
23.07. 20:44 | Kimmo Säteri | ||
| Nettisivustolla olevassa kuvakokoelmassa on myös pari mielenkiintoista kuvamuokkausta. Kuvia on muokattu hieman, mutta tietyt yksityiskohdat kuviassa paljastavat valokuvien olevan peräisin germaanien maasta. ;) | ||||
|
23.07. 19:02 | Veeti Saukkonen | ||
| kaunis käsiala :D | ||||
|
|
23.07. 18:43 | Miska Sallinen | ||
| Nyt SLOY:n sivuilla mainostetaan LINTtejä saneerattujen Sm2:ien sijasta: https://lahijunat.fi/ | ||||
|
|
23.07. 16:14 | Teemu Saukkonen | ||
| Oliko tuo Somerharjun lv kenties sahan takia? 1953 ilmakuvassa on iso kompleksi km 231 kohdalla. | ||||
|
|
23.07. 14:35 | Jari Välimaa | ||
| Yksi työjuna on mennyt tästä kesäkuussa jolloin on toiminut. ja punaiset on autoille | ||||
|
|
23.07. 14:34 | Noah Nieminen | ||
| Jaahas. Ei tainnut ehtiä vilkauttaa vielä punaisia valoja junille, ennen kuin hajosi. Tämä on tätä nykylaatua... | ||||
|
23.07. 12:30 | Eljas Pölhö | ||
| Koska Borki on (muodollisesti) Ukrainan alueella. n. 47 km Harkovasta etelään, niin veturit ovat todennäköisesti Kursk-Harkova-Azov (Kursk-Charkow-Azower-bahn/Kursk-Kharkov-Azov Railway) yhtiön vetureita. Venäjän valtio osti tuon radan 1890.12.24 sopimuksella vuoden 1891 alusta lukien. Sitä ennen yhtiön C-pyörästöiset (0-6-0) veturit kuuluivat sarjaan T, numerot 1-274 (useita valmistajia). Etummainen veturi oli näitä (saako numerosta selvää?). Takimmainen näyttää hieman erilaiselta ja voi olla joko eri valmistajan versio tai sitten 1B (2-4-0) pyörästöinen (sarja P, numerot 21-43 ja 151-152) tai 2B (4-4-0) numerot 44-47. Henkilö- ja tavaraliikenneveturit kulkivat kummatkin numerosta 1 alkavissa sarjoissa, joten pelkkä numero ei vielä ole täysi tunnistus. Etummainen veturi vaikuttaa hyvin samanlaiselta kuin Suomen Rautatiemuseon kokoelmissa olevan Siglin tälle yhtiölle valmistama 0-6-0 (R-museon kuva on mm. kirjassa A D de Pater & F M Page: Russian Lokomotives Vol. 1 1836-1904 (avustajina Reino Kalliomäki ja Jukka Nurminen). |
||||
|
23.07. 11:54 | Markku Naskali | ||
| Sen sijaan osuuskuntia kyllä. | ||||
|
23.07. 10:25 | Markku Naskali | ||
| Totta kai kunnossapidosta pitää maksaa. Halusin vain viitata siihen että rahaa hankkeisiin ei sada taivaalta kuten jotkut tuntuvat ajattelevan monien ratasuunnitelmienkin suhteen. | ||||
|
23.07. 09:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio Keränen kirjoitti aikoinaan ilmestyneeseen Junat-lehteen artikkelin päätepuskureista, piirroskuvilla täydennettynä. Kuvan toppari on muodoltaan mainitun artikkelin mukaan "savolaesmallinen raijetopparj". |
||||
|
|
23.07. 09:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| G.m.b.H = Gott muss bald Helfen. (= Jumala auttakoon ja pian) Oikeasti: "Gesellschaft mit beschränkter Haftung" eli yhtiö rajoitetulla lisämaksulla. Tätä yhtiömuotoa ei ole Suomessa liiemmin esiintynyt. Lieneekö ollenkaan...? |
||||
|
23.07. 09:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturin virta-avain näyttää seuranneen teknillisen kehityksen trendiä. Alunperinhän höyryveturin "virta-avaimena" oli - tulitikkuaski! |
||||
|
23.07. 09:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä!!! Pieni mielleyhtymä veturitehtaan nimestä: Schwindler = huijari. Schlingel = lurjus. Leverkusen, kuuluisa potkupallojoukkueestaan ja nyt näemmä myös veturiteollisuudestaan... |
||||
|
23.07. 09:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tanzbrunnen? Suomeksi "Tanssikaivo", lapiokäännöksenä. Kerrassaan huvittavan näköinen valtaputki, höyrykuvusta tasoluistille. Vekkuli konstruktioratkaisu tuo vesisäiliön sivu...? Kautta August Borsigin luiden, etevänovelaa suunnittelua tuo höyrykuvun jälkeinen kupu! |
||||
|
23.07. 09:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Salainen" vodkankuljetusvaunu...? Venäläismallinen yhteiskuntakehtys historian valossa: Feodalismi -> tsarismi -> bolshevismi -> stalinismi -> alkoholismi. |
||||
|
|
23.07. 07:40 | Jari Välimaa | ||
| Venäjä ei ole onnistunut edes Ukrainassa saavuttamaan ilmaherruutta joten Venäjä ihannoinnit sikseen. | ||||
|
23.07. 01:40 | Pietu Tuovinen | ||
| Eivät varsinaisesti väärässä päässä junaa, mutta jotta ne saataisiin 266:n perään, päivystäjän on otettava vaunut ensin autopussista ja sen jälkeen ajettava ne ympäri. Tässä videossa kohdasta 50:55 eteenpäin näkyy operaatio (muiden kulkijoiden ohella) ainakin osittain https://youtu.be/F1Q1Uc9SZmw?si=e4EHRFfytoof--VP | ||||
|
23.07. 01:31 | Pietu Tuovinen | ||
| 2821 oli 22.7. jälleen Kolarin yöjunassa, eli ilmeisesti ei mikään iso vika veturissa ollut | ||||
|
|
23.07. 00:37 | Tero Korkeakoski | ||
| Venäjällä on enemmän lentokoneita Baltian lähistöllä kuin laivastoa, saatikka sukellusveneitä. | ||||
|
|
23.07. 00:34 | Tero Korkeakoski | ||
| Lastista ei kuitenkaan mainita missään... | ||||
|
23.07. 00:33 | Tero Korkeakoski | ||
| Harvinainen juna siis. Ei ole noita romuvaunujakaan paljoa enää liikenteessä, vaikka Tornion terästehdaskin käyttää melkein pelkästään kierrätysterästä raaka-aineena mutta ne kulkevat laivalla ja rekalla. | ||||
|
22.07. 23:01 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John ja terveisiä Zugspitzelta! Tänään sain otettua hyviä kuvia ja jossain vaiheessa julkaisen kuvasarjoja täältä. | ||||
|
22.07. 22:59 | Hannu Peltola | ||
| Esa, kyseesä ei ole perinteinen T-siipiopastin, vaan yhdysvaltalainen erikoisuus: junansuorittajan opastin (Train Order Signal). Siipien ollessa pystyasennossa junaan ei toimiteta mitään ilmoituksia. Jos junan kulkusuuntaan nähden oikeanpuolimmainen siipi on 45 asteen kulmassa ylös, asemalla on ilmoituksia junalle ja nämä toimitetaan perinteisesti renkaaseen kiinnitettynä. Jos siipi on vaakasuorassa, juna tulee pysäyttää asemalle. Opastimella voidaan antaa erikseen opasteet kumpaankiin suuntaan. | ||||
|
22.07. 22:43 | Matti Melamies | ||
| Kyllähän kulttuurialalla (jota museojunatoimintakin yleisön näkökulmasta on) käytetään vapaaehtoisia, vaikka taustalla olisi voitollinen osakeyhtiö: https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000009601867.html |
||||
|
|
22.07. 22:42 | Matti Melamies | ||
| Kyllähän kulttuurialalla (jota museojunatoimintakin yleisön näkökulmasta on) käytetään vapaaehtoisia, vaikka taustalla olisi voitollinen osakeyhtiö: https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000009601867.html |
||||
|
|
22.07. 22:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitä se autovaunujen pyörittäminen tarkoittaa? Ovatko ne väärässä päässä junaa? | ||||
|
22.07. 20:27 | Petri Sallinen | ||
| Rautapellillä verhoiltu vaunu ei kestänyt kovin hyvin. Pellin ja puurakenteen väliin tiivistyi kondenssivettä, joka lahotti rakenteita jopa jo viidessä vuodessa. Rautapelti yritettiin eristää sivellemällä levy sisäpuolelta mönjävärillä, johon painettiin eristävä säkkikangaskerros — huonolla menestyksellä. Rakenteiden ongelmista julkaistiin aikoinaan useita selvityksiä. ”Eikö voitaisi valmistaa puumassasta kyllin säänkestäviä ja ja lujia, muotonsa pitäviä sekä lämpöä eristäviä laattoja, joita voisi käyttää vaunujen molemminpuoliseen vuoraukseen paremmalla menestyksellä kuin nykyisiä hyvin puuttellisia ja epätarkoituksenmukaisia vuorausaineita”, kirjoittaa insinööri Vilho Heinonen vuonna 1912. Lopulta vaunujen verhoilumateriaaliksi valikoitui haapalauta. Haapalaudalla verhoiltu kaksiakselinen avosiltainen vaunu on yhdistelmä eurooppalaista muotoajattelua ja karua suomalaista insinöörityötä. Vaunun kori muistuttaa yhä muodoltaan ”hevospostivaunun tarkoituksetonta, jopa konstruktiivisesti haitallistakin jäljennöstä”, kuten insinööri Väinö Valkola totesi — vaunun korin ulkoseinät on nimittäin alhaalta taivutettu 50 millimeteriä sisäänpäin hevospostivaunujen tapaan. Haapalaudoitetussa avosiltaisessa korimallissa oli siis yhä loiva taivutus korin alareunassa. Vaununkorien laudoitus suoristui vasta silloin, kun ensimmäiset haapalaudoitetut Ei-vaunut valmistuivat. |
||||
