Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.05. 21:49 | Reijo Salminen | ||
| Ovelaa... | ||||
|
03.05. 21:36 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kaikki Putinin kannattajat takaisin Venäjälle niin yksi turvallisuusriski vähemmän ja elinikäinen maahantulokielto, sillä olisi ongelma ratkaistu. | ||||
|
03.05. 21:36 | Otto Tuomainen | ||
| Huomattavia reilun parin tunnin myöhästymisiä jo ensimmäisenä liikennöintipäivänä, tilannetta pahensi mm. epärealistisen lyhyet kääntöajat pääteasemilla. Yksi runko joutui ilkivallan kohteeksi Slovakiassa Margecanyn lähellä, junaa kivitettiin ja ilmeisesti ikkuna särkyi. Vectron ei jostain syystä pysty syöttämään sähköä Talgo-vaunustoon vaan junassa täytyy olla aggregaatti käynnissä, matkustajat valittaneet melua. Aggregaattivaunun tankkaus ei ole jostain syystä onnistunut Slovakiassa, juna joutunut tekemään ylimääräisen tankkauspysähdyksen. Ymmärtääkseni tällä hetkellä vain yksi vaunusto kolmesta on käytössä, junavuoroja on jouduttu perumaan. | ||||
|
|
03.05. 21:32 | Noah Nieminen | ||
| Rasmukselta ihan hyvä pointti. | ||||
|
|
03.05. 21:05 | Luc Grenfell | ||
| Tämä juna kulkee kyllä koko matkan Leedsiin, mutta määränpääksi laitetaan Yorkin asemalla Burley Park, jotta Leedsiin menevät matkustajat eivät matkusta tällä hitaammalla paikallisjunalla. | ||||
|
|
03.05. 20:21 | Hannu Peltola | ||
| Mikä liikenteen aloituksessa meni pieleen? | ||||
|
03.05. 19:54 | Teppo Niemi | ||
| Myös Kera kuuluu näihin yrityksien nimen mukaan nimettyihin liikennepaikkoihin. Sehän on saamut nimensä Kera Öy:n tehtaan mukaan. Myöhemmin siinä toimi sillitehdas. Uusin osa tehdasrakennuksesta on edelleen jäljellä Karamalmintien varressa. |
||||
|
|
03.05. 19:42 | Julius Ylitalo | ||
| Aikanaan oli Kajaani-Kontiomäki välillä myös Kalliovarasto ja Paltamo-Kontiomäki välillä myös Palta Oy | ||||
|
03.05. 19:32 | Julius Ylitalo | ||
| Ehkä se on vielä tulossa | ||||
|
|
03.05. 19:02 | Otto Tuomainen | ||
| Leo Express aloitti muutama päivä sitten liikenteen käytetyillä Talgo-vaunustoilla näiden Flirt-yksiköiden lisäksi. Liikenteen aloitusta voisi luonnehtia jopa katastrofaaliseksi. | ||||
|
03.05. 18:55 | Arto Papunen | ||
| Voihan olla että moottori saatu korjattua tai sitten yksi vaihtoehto että joku moottori olisi siirretty ArcticRailin niistä Dr16-vetureista mitkä hankittiin viimeisemmästä huutokaupasta. | ||||
|
03.05. 18:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Se kaksiraiteinen osuus Karjaan itäpuolella avattiin ilmeisesti 1981 tai 1992 (kirja antaa kaksi eri tulkintamahdollisuutta). 1992 asti kulkivat sekä Hangon-Hyvinkään radan että rantaradan junat omalla raiteellaan. Joka tapauksessa niin myöhään että yhteentörmäysvaaraa "villien" ratakuorma-autojen kanssa tuossa kohtaa ei enää ollut? | ||||
|
03.05. 18:37 | Kaj Kaloinen | ||
| Tässä on (vähintään) 54 kg. Miltei heti portin jälkeen vaihtuu kevyemmäksi 30 kg lopulla ratapihan jäänteellä. | ||||
|
03.05. 18:27 | Rasmus Viirre | ||
| Mukava syyskuva junasta ja luonnosta sattumana, vaikka nyt ollaankin matkalla kesää kohti. | ||||
|
|
03.05. 18:23 | Rasmus Viirre | ||
| Tosiaan luulot ja vaikutelmat ainakin olivat että 2813 sai 2811:n syksyllä hajonneen moottorin, ja tuo juuri oli syy veturin käyttöönoton viivästymiseen kevään loppu puolelle. Mahtavaa, että nyt ovat ennättäneet saamaan työstettyä veturin koeajovaiheeseen, ja heti saadaan kuvaa! | ||||
|
03.05. 18:05 | Veikko Hattunen | ||
| Todellamontakommenttiaisuus | ||||
|
|
03.05. 17:04 | Teppo Niemi | ||
| Koskas nuo Tka6 ratakuorma-autot rakennettiin? Entä.Rainerin mainitsema kaksoisraide? Jälkimmäiseen kysymykseen löytyy vastaus M. Nummelinin kirjoittamasta Rantarata-kirjasta. Lisäksi liikenteessä on huomioitava myös Karjaa - Kirkkonummi - Karjaa henkilöjunat. |
||||
|
Kuvasarja: Ammergaubahn - legendaarinen sivurata Murnaun ja Oberammergaun välillä |
03.05. 15:49 | Otto Tuomainen | ||
| Uwe, ajatuksissani oli vastaavat radat mitä esim. Tšekistä löytyy runsaasti. Pituus alle 30 km, ei kaukoliikennettä ja tavaraliikenne vähäistä tai olematonta. Isojen kaupunkien lähiliikenneradat jättäisin pois laskuista. Tämänkaltaisia ratoja tarkoitin. | ||||
|
|
03.05. 15:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Laiturin kun vielä saisi :) | ||||
|
03.05. 14:59 | Esko Maasalo | ||
| Kupittaan Saven tehdasrakennukset ja piippu taustalla paikalla missä nykyään on TYKSin uusimmat sairaalarakennukset. | ||||
|
03.05. 14:00 | Matti Melamies | ||
| Minulle tuo Muura on ihan outo nimi, edes Google maps ei sitä tunne, joten piti ihan googlata: https://www.vantaa.fi/fi/kaavoitus/kaavat/veromiehessa-muuran-alueelle-asumista-ja-tyopaikkarakennuksia | ||||
|
03.05. 13:53 | Noah Nieminen | ||
| Kaikki nämä Imatra - Pieksämäki (sekä toisin päin) olisi niin paljon helpompi ajaa, jos Savonlinna-Rantasalmi-rata olisi auki. Ei tarvitsisi kiertää järjettömän pitkää matkaa Kouvolan kautta. Olisi ollut hyvä, jos Laitaatsalmen nostosiltaan olisi kaadettu rahaa, niin tavara kulkisi lyhyempää reittiä ja muutkin samalla suunnalla kulkevat junat voisivat kiertoteiden sijaan käyttää sitä rataa. | ||||
|
03.05. 13:03 | Noah Nieminen | ||
| Miksiköhän tuon 2742:n lyhyen päädyn keulaviiva on tuollainen oudon näköinen? Onkohan jonkun saneerauksen ohessa sitten maalattu uudelleen ja on tullut sitten maanantai- tyylinen maalaus... Tässä viime vuosituhannen puolella otetussa kuvassa https://vaunut.org/kuva/4578?tag0=1%7CDv12%7C2742 keulaviiva näyttäisi olevan tavallinen. | ||||
|
03.05. 12:59 | Noah Nieminen | ||
| Suomalainen viidakko. | ||||
|
|
03.05. 11:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo että lähetettiin ratakuorma-auto pikajunan perään kuulostaa nykyisen turvallisuuskulttuurin vallitessa lähinnä käsittämättömältä, mutta selittänee sillä että pikajunien suurin nopeus Kirkkonummen ja Karjaan välillä oli n 50 km/h, ehkä Inkoon suorilla 80. Mutta kuitenkin, linjaradion puuttuessa on suorastaan ihme ettei sattunut vahinkoja, jos Karjaalta olisi lähtenyt toinen juna tulemaan vastaan heti pikajunan saavuttua 2-raiteiselle osuudelle Malmkullassa. | ||||
|
03.05. 10:50 | Veikko Hattunen | ||
| Vasta on vihreä juna! | ||||
|
|
03.05. 10:49 | Eljas Pölhö | ||
| Nyt niitä dokumentin sivuja on jo n. 220, vuokrasopiuksia, remotteja, teknisiä tietoja, käyttöraportteja jne. Eiköhän niista saa aika hyvän kuvan veturin töistä VR:n aikaan. (yllä luvattu hinta on voimassa toukokuun ajan) | ||||
|
03.05. 10:41 | Noah Nieminen | ||
| Eiköhän tuollainen juna olisi liikahtanut kahdella Deeverilläkin, tosin emme näe junan pituutta. Tuskin susi on kuitenkaan Deeveriä "heikompi", sillä monet kahden Deeverin junat liikkuvat helposti yhdelläkin Sudella. | ||||
|
03.05. 10:38 | Noah Nieminen | ||
| Eikös fasaanin Suomeen tuonut itse Fazer, ja jos oikein muistan niin vuonna 1902? | ||||
|
03.05. 10:34 | Noah Nieminen | ||
| Jaa, se veturi olikin 2730. Kuvasin saman Nummelan asemalla ja luulin, että se on 2747... | ||||
|
03.05. 10:29 | Noah Nieminen | ||
| Tyylikäs kaarrekuva tutulta paikalta :) | ||||
|
03.05. 10:18 | Noah Nieminen | ||
| Tyylikäs on kuva, sekä juna. | ||||
|
03.05. 09:43 | Noah Nieminen | ||
| Raitiotien speno :D | ||||
|
|
03.05. 09:04 | Veikko Hattunen | ||
| Olisikohan se hajonnut moottori korjattu? | ||||
|
|
03.05. 08:59 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Nyt se on siis liikenteessä. Mistähän tähän on saatu moottori, kun luin jostain että 2813 moottori vaihdettu 2811 veturiin.? | ||||
|
|
03.05. 07:45 | Jari Välimaa | ||
| Rasmus, ei julkista asiaa tarvitse julistaa salassa pidettäväksi jos virkamies on tehnyt päätöksen julkisuudesta. | ||||
|
|
03.05. 00:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rasmus puhuu täyttä asiaa. Siitä huolimatta että vaikka suurvalloilla kuitenkin on tiedustelusatelliiteissaan niin tarkat kamerat, että niillä pystyy erottamaan ja laskemaan kirputkin kulkukoiran turkissa...? |
||||
|
03.05. 00:32 | Markku Pulkkinen | ||
| Tämä vaunu tosiaan ole Donnerbüchse. Kuvan vaunu on ns. Spantenwagen. Die Spante -sana liene peräisin laivanrakennuksesta, tarkoittaa laivan kylkikaaria. Sellasista standardoiduista profiileista kasattiin näiden vaunujen rungot hitsaamalla vanhojen vaunujen alustoille. Niitä rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen, kun modernimmasta kalustosta oli pula mutta vanhoja oli runsaasti. Niinpä näissä Spantenwageneissa oli monenlaista alustaa, jousitusta ja laakeria. Pituus vaihteli käytetyn alustan mukaa, kaksiakselisilla vaunuilla oli 5-7 ikkunaa per sivu (sekä koko- että puoli-ikkunoita), oli avosiltaisia ja umpinaisia eteisiä. Menneiden vuosikymmenten ÖBB:lle tyypillinen viehättävä monimuotoisuus näkyi näissäkin vaunuissa. Myös telivaunuja rakennettiin samoilla standardeilla. Kaksiakseliset Spantenwagenit pysyivät käytössä 80-luvulle asti, niitä saattoi bongata hyvinkin modernien veturien vetämissä junissa. ÖBB.llä oli toki myös aitoja saksalaisia Donnebüchsejä, mutta niitä ei juurikaan modernisoitu, joihinkin ylemmän matkustusluokan vaunuihin tehtiin puoli-ikkunat. (pahoittelen suomenkielisen termonilogian puutteelista hallintaa, saksalaiset termit ovat Ganzfenster ja Hablfenster) | ||||
|
|
03.05. 00:22 | Rasmus Viirre | ||
| Tyly en halua olla arvon kanssa harrastajille, mutta mainittakoon. Aiheista, kuten suurten sotilaskuljetusten liikehdinnästä, voi aina keskustella yksityisviestein. Vaikka ajankohta onkin pääteltävissä harjoitusta koskevan julkisen informoinnin ansiosta, ja kaluston olemassa olo on kaikkien tiedossa, ei ole paljoa pyydetty. | ||||
|
Kuvasarja: Ammergaubahn - legendaarinen sivurata Murnaun ja Oberammergaun välillä |
02.05. 23:14 | Uwe Geuder | ||
| Otto kysyihän lyhyistä paikallisradoista. En tiedä, mikä olisi "lyhyen paikallisradan" tarkka määritelmä. Oletin, että paikallinen tarkoittaa, että sillä ei ole merkitys kaukoliikenteessä. Saksassa oli ainakin laissa eritelty päärata ja sivurata. Ajattelin sivurataa, siksi minun vastaus satoja. Voidaan varmaan tulkita se näinkin, että paikallinen omistajataho eikä valtio. Saksassa mistajat olivat alussa valtiot, Baijeri, Baden, Württemberg, Preußen jne. Sitten tuli DRG, toisen maailmansodan jälkeen DB ja DR. Ne olivat virastoja, mutta sen lisäksi on aina ollut osakeyhtiötä. Ovatko ne sitten yksityisiä? LAG:n osakeomistajista en tiedä, mutta usein rautatieyhtiöiden omistaja olivat ja ovat kaupungit, piirikunnat tai osavaltiot. Ovatko ne sittenkin yksityisiä, koska osakeyhtiö ei ole virasto? Sitten sinulla oli vielä sähköistys, johon Otto ei rajoittanut. Se on ihan selvä, että lukumäärä kutistaa nyt paljonkin. LAG:lla oli 5 sähköistettyä rataa ihan eri paikkakunnilla. Lisäksi minulle tulee heti mieleen Albtalbahn (AVG) ja Köln-Bonner Eisenbahnen (KBE). Olisin erittäin yllättänyt jos ne olisivat ainoat, mutta ei tietysti puhuta läheskään sadasta. Jos haluat ihan uusia esimerkkejä: Schönbuchbahn https://vaunut.org/kuva/158980 ja Ammertalbahn (lähellä https://vaunut.org/kuva/8768, kaukana Ammergausta!) Ei valtiollisia, viime vuosina sähköistettyjä. |
||||
|
02.05. 22:51 | Antti Grönroos | ||
| En tiedä, hyvä sellainen on saada. | ||||
|
02.05. 22:32 | Mikko Herpman | ||
| Ajoittain on ladattu akkuja ja käynnistetty sekä liikuteltu hieman. | ||||
|
02.05. 22:06 | Joel Savilaakso | ||
| Christian Pakisjärvi raiteet häviää uusien tilalta | ||||
|
|
02.05. 21:52 | Christian Pakisjärvi | ||
| Oulussa vähemmän raiteita kun Torniossa nyt :D | ||||
|
|
02.05. 20:40 | Eljas Pölhö | ||
| Insinööritoimisto Saalasti tilasi joulukuun lopulla 1966 Hyvinkään konepajalta Jenbachin peruskorjauksen. Veturi oli tarkoitus korjata 1967 alkupuolella heti yhden osan saavuttua. Sopimuksessa lukee mitä kaikkea veturille tehtiin. Jenbachin moottori vaihdettiin 1961, koska tehdas oli havainnut jonkun heikkouden alkuperäisen moottorin rakenteessa ja halusi vaihtaa veturiin paremman moottorin. Lahdessa annettujen kirjallisten lausuntojen mukaan veturi oli varsin käyttökelpoinen. Sitä käytettiin lyhyen matkan järjestelijöissä esim. Uuteenkylään. Valokuvien mukaan se on käynyt Loviisassa saakka. Oulussa olleessaan se sijoitettiin ensin Kemiin ja sieltä siirrettiin Pesiökylään. Veturin vuokra-aika päättyi 24.7.1964 (Suomen veturit 2. osa sanoo virheellisesti 30.6.1964, mikä tieto esiintyy myös monessa muussa luotettavassa lähteessä). Minulla on ainakin 167 arkistodokumentin kuvaa Kdh3 tai Jenbach-nimellä, lisää tulee varmaan kun saan aikaiseksi muuttaa 1959-1963 Lko:n arkistokuvat kameran koodilta sisältötiedoksi. Kuvien yhteiskoko on nyt 435,7 Mt. Mun arkistokuvausprojektin tukemishinnaston mukaan 40 Mt = 1€ eli jos joku haluaa Jenbach-arkiston kuvat, niin hinta on 10€+toimitus 1€ (minulle maksullinen WeTransfer on kuvien siirtotapa). (tekstari +358 40 503 4749) |
||||
|
|
02.05. 20:17 | Petri Nummijoki | ||
| Nuo pikajunan perässä kulkeneet ratakuorma-autot ajoivat kai yleensä koko Kirkkonummi-Karjaa välin eli eivät olleet tällä osuudella ratatöihin menossa ja osuutta siinä mielessä varaamassa. Jotain asiaa rataosastolla Karjaalle (tai sen taakse) oli mutta mitä niin jäi epäselväksi. | ||||
|
Kuvasarja: North Yorkshire Moor Railway - Hieno nostalgiarautatie Yorkshiressä |
02.05. 19:41 | Hannu Peltola | ||
| Uwe, musta ja iso höyryveturi sopisi tuntomerkkien osalta kahteen tässäkin kuvasarjassa esiintyvään veturisarjaan, jotka ovat yleisiä brittiläisillä nostalgiaradoilla: LMS Stanier 5 eli Black Five ( https://vaunut.org/kuva/179979?s=1 ) tai BR 9F ( https://vaunut.org/kuva/179942?s=1 ). | ||||
|
Kuvasarja: Ammergaubahn - legendaarinen sivurata Murnaun ja Oberammergaun välillä |
02.05. 19:07 | Hannu Peltola | ||
| Uwe, montako saksalaista sähköistettyä yksityisrataa sinulla tulle mieleen? Nopealla miettimisellä minulla ei tule mieleen kuin tämä ja Altona Hafenbahn Hampurissa. | ||||
|
|
02.05. 17:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei kyseessä olisi ollutkin rataosan (tai asemavälin) varaaminen pikajunan mentyä? Rantaradan liikenne lienee ollut "sopivan" harvaa, mutta omasta mielestäni lisätavarajunien (Tku - Hki, tai Hnk - Kr - Hki) mahdollinen kulku olisi tehnyt varaamisista - sanoisinko - tiukkoja? Puhumattakaan lättähattujunista. Ja miten mielekästä yksityisen yrittäjän pääsy linjalle vastavalmistuneen Tka:n kokeilemiseksi olisi ollut? Olihan valtionrautateillä omat tärkeysjärjestyksensä eri junalajien suhteen. Niin, ja rantaradalla ei linjaradiota Kkn - Kr suunnassa vielä ollut? Kohtauslappujahan kirjoitettiin joka tilanteen varalta/takia. Vai oliko Tka:ssa radiopuhelimia mukana, jos Saalastin vastavalmistunut Tka vaikka teki lakon? Olen jokseenkin varma siitä, ettei Tka kulkenut ilman asialtaasta VR:n kuljettajaa eikä varsinkaan ilman asentajaa? Täytyypäs kaivella 1976 graafinen taulu esiin ja vähän vilkaista sitä (kohtauspaikkoja Kkn - Kr ainakin). |
||||
|
|
02.05. 17:48 | Linus Mansner | ||
| Ensi viikon lauantaina/sunnuntaina pitäisi Niinisalosta lähteä. | ||||
|
|
02.05. 17:43 | Juha-Pekka Kurvinen | ||
| Milloin varoituslaitosta ruvetaan rakentamaan tähän paikoilleen? | ||||