Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	03.03. 12:03	Jouni Hytönen
		Unohdin näemmä aksentin. Šiška: https://en.wikipedia.org/wiki/Sjisjka#/media/File:Sjisjka_station_1708_2008b.jpg
	03.03. 12:00	Jouni Hytönen
		Toinen vastaava hauska seisake on Sjisjka. Ihmettelin ensin, mistä on peräisin noin kummallinen nimi, mutta sehän onkin vain saamea translitteroituna ruotsalaiseen asuun. Eli voisi kirjoittaa myös Šiška.
	03.03. 11:36	Eljas Pölhö
		Vertaa kaavioihin https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15889.0
	03.03. 11:04	Jukka P. T. Ruuskanen
		Kyllä se kovasti avosiltaiselta 2-akseliselta matkustajavaunulta näyttää.
	03.03. 10:53	Erkki Nuutio
		Kokokiinalainen (alusta ja kori) Suomen bussimarkkinoiden markkinajohtaja (kaikentyyppisissä yli 16 tonnin busseissa). Mielenkiintoista seurata onnistuvatko merkityksettömiksi (bussi) valmistajiksi vaipuneet Scania ja Volvo (ym.) saamaan EU:lta esimerkiksi 30 % suojatullit voimaan EU:ssa. Kun puuttuu suuruuden ekonomia, ei pärjää. Saa nähdä kuinka käy raskaissa kuorma-autoissa noin viiden vuoden kuluttua.
	03.03. 10:26	Timo Salo
		Näin sähköbussilla: https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000011054978.html
	03.03. 09:09	Jouni Hytönen
		90-luvulla keksittiin vähäksi aikaa Äänekosken-Suolahden vaihtotöihin idea, että ajetaan aamulla Tve4 Jyväskylästä Äänekoskelle, tehdään siellä päivä vaihtotöitä ja tuodaan Tve4 sitten illalla jälleen yksinään takaisin Jyväskylään. Seurasin kerran, kuinka Tve4 lähti yhdeksän kuormatun sahatavaravaunun kanssa Suolahdesta Äänekoskelle ja varsin epätoivoiselta vaikutti. Siirrettävää massaa oli noin 9*40 = 360 tonnia.
	03.03. 08:08	Jari Välimaa
		Asiantuntijalle kyllä mutta tavallisen kaupunkilaisen alkaa olla yhä vaikeampi erottaa lähijunaa ratikasta kun ratikat ovat kasvaneet ja infrakin muistuttaa rautatietä yhä enemmän.
	03.03. 06:56	Jimi Lappalainen
		Kuva on varmastikin Huovintieltä. Vuoden 1948 ilmakuvassa Huovintiellä näkyy samanlainen rakennus. Katsoin Mellilääkin, ja sielläkin on, mutta laajempana.
	03.03. 06:52	Jimi Lappalainen
		Mielenkiintoista, rakennusliikkeen oma veturi :)
	03.03. 03:00	Esa J. Rintamäki
		Vilppulassa sellainen betoniviemäriputkivalimo oli 1960 - ja 1970 - luvulla ollut ratapihan pohjoispäässä, Sellun raiteiden vierellä. Henkilökuntaa lienee ollut etwa 2,5 työmiesoletettua...? Lähirisukossa oli lojunut valkoisen piikkinokka-Mossen raato. Se raato kyllä katosi sieltä, lieneekö mennyt entisöintiin? Kysymys: miksi piikkinokka-Mossea EI KOSKAAN nähty konepelti pystyssä? Kun se konepelti avautuikin sivusta, heko heko!
	02.03. 23:47	Petri Nummijoki
		Jos https://vaunut.org/kuva/25060 on uskominen niin 2000 tonnin junaa olisi tämmöisellä liikuteltu. Tosin kommentin perusteella hyvissä olosuhteissa ja liikuteltavalla osuudella tuskin saa olla pientäkään ylämäkeä.
	02.03. 22:51	Mikko Mäntymäki
		Tapahtui Lempäälässä että veturi ja kolme suljettua ajettiin laiturista ohi. Kiitos ystävälliselle konduktöörille joka tiesi antaa punaisen, veturi+3 punainen.
	02.03. 22:45	Jorma Toivonen
		https://vaunut.org/kuva/54523 Tve4:ssä on myös kuljettajanventtiili junarungon jarrujen hallitsimiseen - ei liene tuottamaan pysäytysongelmia, joten liikkeelle saaminen saattaa aiheuttaa enemmän ongelmia.
	02.03. 22:42	Heikki Jalonen
		Jos tunnistukseni on oikea, niin tuo oli vain yksi tyypillinen aikakautensa (1944 jälleenrakennuskausi ... 1970 luvun muovikauden alku) "kuraruukeista" eli sementtivalimoista. Niiden tyypillisiä tuotteita olivat betoniset viemäriputket ja erilaiset kaivonrenkaat, yleensä kaikki sellainen mitä kadunrakennuksen, kunnallistekniikan, viemäröintien ja talonrakennuksen tarpeisiin tarvittiin. Tikkurilassa olevan laitoksen päämarkkina-alue oli tietenkin Helsingin seutu. Hyvin usein valimot olivat pieniä ja erittäin paikallisesti toimivia. Pienimmillään mies+lapio+betonimylly+muutama muotti-tyyppisiä yrityksiä. Monesti toiminta tapahtui joko aivan ulkona "navetan takana" tai jossain vanhoissa muista käytöstä jääneissä enemmän kehnoissa rakennuksissa. Ulkona tai muuten puutteellisissa oloissa toiminta rajoittui ainoastaan lämpimiin vuodenaikoihin, sementtivalu ei pakkasia sietänyt. Tuo kuvan laitos on kuitenkin ympärivuotinen, katon reunan jääpuikot kertovat lämmitetyistä tiloista. Nykyisinhän juuri Rudus on alan markkinajohtaja Suomessa, pienet paikallisyritykset ovat käyneet harvinaisiksi. Eikä betonisia viemäriputkiakaan enää valmisteta eikä asenneta. Tuotteet ovat nykyään ihan jotain muuta: rakennuselementtejä, esijännitettyjä tuotteita ja tietysti valmisbetonia. Siltainsinööri Akseli Jaatisen "Pohjolan Betoni ja Rapa" saattoi hyvinkin olla jonkin tuollaisen pienen paikallisyrittäjän karikatyyri. Oululainen "Luoti-Kalle" tulee hakematta mieleen (eri henkilö kuin paljon tunnetumpi oululainen alan toimija Ville). Tai ehkä Paasilinna otti esikuvakseen erään tunnetun torniolaisen betonikeisarin - joka ei kylläkään ollut mikään pienyrittäjä.
	02.03. 21:27	Teppo Niemi
		EFi 22386 kuuluu numerosarjan 22382 -22390. Myös 22381 kuuluisi samaan sarjaan, mutta sille tehtiin lähiliikennemuunnos, eli se sai sähkölämmityksen ja 1500 V kaapeloinnin. Tuntomerkkinä suorat eteiset ja matkatavaraosaston molemmissa oven puolikkaissa on ikkunat.
	02.03. 19:55	Esa J. Rintamäki
		Pekka-herran Pekka-kuva oli näpätty tiistaipäivänä. Muuten, tuo runko EFi + Ei + CEi oli noihin aikoihin myös perjantai-iltaisin Seinäjoelle tulleessa P 43:ssa. Sitä runkoa ei tietääkseni vaasalaisessa pendelöity, vaan se yleensä lähti saman viikonlopun sunnuntaina P 44:nä Haavan kautta Helsinkiin. Lähtö Seinäjoelta klo 16.30, yhteydessä pohjoisesta tulleelle P 68:lle. Lähtö Vilpusta klo 18.58. Niin, ja muuten olihan siinä lisääkin vaunuja, muutama satapaikkainen Ei liitettynä mukaan. Sir John, tyylikäs tooki tuo, juu, on - sano.
	02.03. 18:10	John Lindroth
		Tyylikäs juna!
	02.03. 17:25	Kari Haapakangas
		Eli jotain sellaista mitä "siltainsinööri Jaatinen" rakenteli kuntavaltauksensa yhteydessä...
	02.03. 17:16	Antti Ojala
		Herra Jorma, mielestäni vastuullinen liikennöijä romuttaa kulkumuodosta riippumatta romuiset romunsa itse, eikä jätä niitä säiden armoille siltä varalta, että "joku voi sitä vielä tarvita". Niin rakkaita kuin ajoneuvot minulle ovatkin, olen romuttanut niitä paljon. Järkevät nippelit hyllyyn ja loppuauto purkkitehtaalle.
	02.03. 16:52	Eljas Pölhö
		Leteensuo 1963.05.26 lukien seisakevaihde 1968.05.26 lukien seisake 1960 saapui 24 vaunukuormaa, lähti 69 vaunukuormaa 1965 saapui 13 vaunukuormaa, ei lähteneitä vaunukuormia 1967 saapui 1 vaunukuorma, lähti 2 vaunukuormaa 1968 ei vaunukuormia 1968.03.19 esitetty purettavaksi sivuraide 700 m ja sen 2 vaihdetta
	02.03. 16:34	Eljas Pölhö
		Neljännen liikennejakson esimies Tampereella, marraskuun 4 päivänä 1932 N:o 1608: Leteensuon uusi laiturirakennus on valmistunut ja otetaan käyttöön kuluvan marraskuun 1 päivänä. Kun rakennukseen sisältyy myös riittävän suuri tavaramakasiini, niin voidaan paikalle järjestää painorajoitukseton kappaletavaraliikenne. Ehdotan, että Leteensuon laiturivaihde avattaisiin joulukuun 1 päivästä liikenteelle seuraavasti: Leteensuo (Parola 7, Iittala 6), Hlm & T (vaunukuormat osoitettava Skogster'in raiteelle). Rh päätti Marraskuun 12 päivänä 1932 ilmoittaa Tariffitoimistolle ja 4 liikennakson esimiehelle, että Leteensuon laiturivaihde avataan tulevan joulukuun 1 päivästä lukien rajoitetulla lipunmyynnillä (Hlm) ja kappaletavaraliikenteelle ilman rajoitusta samalla huomauttaen, että Epäitsenäiset liikennepaikat, toisessa osassa siv. 70 oleva Skogsterin raidetta koskeva merkintä jää entiselleen. (Tariffitoimiston kansiossa käsin kirjoitettu asianumero 2898/5990)
	02.03. 16:30	Lasse Holopainen
		Digisusi on muuten rajun näköinen kampe.
Kuvasarja: Kolarilainen PYO 276	02.03. 16:26	Petri Tuovinen
		Pieni informaatiokatkos kaluston suhteen, korjasin tekstin.
Kuvasarja: Helmikuun lopussa malmiradalla	02.03. 15:18	Tero Korkeakoski
		Saikos tuolla kuvata ihan rauhassa, kun sielläkin taisi viime vuoden lopulla olla häiriöitä liikenteen kanssa.
	02.03. 15:18	Heikki Jalonen
		Näyttää sementtivalimolta, eli nykyisin puhuttaisiin "betonituotetehtaasta". Toimija on ilmeisesti Rudus Oy.
	02.03. 15:02	Jimi Lappalainen
		Tikkurilan 1-laiturin pituus on 415 metriä. Tämän junan matkustajavaunujen yhteispituus oli vain 291,5 metriä, joten ei ole ongelmia.
	02.03. 14:56	Jimi Lappalainen
		1880-sarjan piirustusnumeroilla on tehty paljon "karvalakki"-mallisia asemarakennuksia, kuten 1880: Lapinneva, Niinisalo, Immola, Vihtari, ja 1886: Hanko-pohjoinen. Leteensuon vanha asema lienee ollut niiden kaltainen?
	02.03. 14:52	Jimi Lappalainen
		Rautatiehallituksen kertomus vuodelta 1932 ( https://www.doria.fi/handle/10024/172131, PDF-dokumentin sivu 4 ) kertoo seuraavaa: Rekolan ja Leteensuon laitureille rakennettiin uudet laituritalot. Samoin on luettavissa Rautatierakennusten piirustusarkistosta ( https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=836228518 ) Leteensuon kohdalta, että sana Laiturirakennus on yliviivaamalla muutettu asuinrakennukseksi, vuodet ovat ensin 1932, sitten 1945. Tämä Tapion kuvassa näkyvä Leteensuon asemarakennus (piirustus 2161) rakennettiin 1945. Vanhempi laiturirakennus vuodelta 1932 oli piirustus numero 1885. Millainenkohan se oli?
	02.03. 14:32	Jimi Lappalainen
		– Ehkä asia ei aina olekaan näin: Veturinkuljettaja, käytä vihellinopastinta olosuhteiden niin vaatiessa kerran useammin kuin kerran liian harvoin! Edessäsi olevan sumun, rankkasateen, lumi- pyryn tms. takana on ehkä yksinäinen resiinamies tai vaihteenpuhdistaja, joka hänkään ei näe lähestyvää junaa. Vastaavanlaisia tilanteita muodostuu kaarteisilla radoilla kirkkaallakin ilmalla. Helsinki 1974. Valtion painatuskeskus
	02.03. 14:01	Roope Prusila
		Tässä pitää huomioida, että junan pituudesta muutama sata metriä on autovaunuja, eli kaikki matkustajavaunut ovat mahtuneet laituriin jolloin laituria pidempi juna ei ole ongelma.
	02.03. 13:50	Noah Nieminen
		Eli juna ei mahtunut laiturille? Kuvasin saman Helsingissä.
	02.03. 13:38	Jimi Lappalainen
		Avattiinko Ypäjä sitten 1887 väliaikaiselle liikenteelle ja 1.1.1890 virallisesti kaikelle liikenteelle?
	02.03. 13:17	Jimi Lappalainen
		Kiitos lisätiedoista, korjaan kuvatekstiin rakennuksen valmistumisvuoden.
	02.03. 13:14	Jimi Lappalainen
		Onko oikealla alhaalla vanha matkustajavaunun kori, vai jokin muu koppi?
	02.03. 13:14	Jimi Lappalainen
		Mitä noissa rakennuksissa oli sisällä? Mitä tehtiin?
	02.03. 13:13	Jimi Lappalainen
		Onpa tämäkin paikka muuttunut sitten vuoden 2013: https://tinyurl.com/rzjuj7m5
	02.03. 13:09	Jimi Lappalainen
		Osg-vaunun koosta aiheutuu aina mielenkiintoisia illuusioita, ikään kuin se olisi työnnettävien vaunujen "final boss". Tuossa työnnettävä massa on tyhjä Osg + Emx, eli 230 t + 52 t = 282 tonnia. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/87811 Tve4 511 otti koko vaunurungon vedettäväkseen, ja se runko painoi laskujeni mukaan jo yli 292 tonnia. Varmaan on enemmänkin liikuteltu Tve4:llä tai Tka8:lla. Lisäksi junarungon pysäyttäminen voi olla vaikeampaa kun sen liikkeelle saaminen :)
	02.03. 12:55	Jimi Lappalainen
		Merkkiä on käytetty jo satoja vuosia sitten; https://en.wikipedia.org/wiki/At_sign
	02.03. 12:52	Noah Nieminen
		Voivoi Tve4- raukkaa, kun jättivaunun siirtotehtävä osui eteen... Jaksaakohan työntää? :)
	02.03. 10:09	Veeti Saukkonen
		ilman petriä en olisi tiennyt! kiitos pertille!
	02.03. 07:32	Veeti Pietilä
		Ja minä Hyvinkäällä
Kuvasarja: Helmikuun lopussa malmiradalla	01.03. 22:32	Vertti Kontinen
		Tukholma-Narvik juna lähtee Tukholmasta klo 18:09 ja on Narvikissa klo 12:45 seuraavana päivänä. Paluujuna taas lähtee Narvikista klo 15:11 ja saapuu Tukholmaan klo 10:13. Hintaa näyttäisi olevan kuukauden päähän makuuvaunussa meno-paluulle hieman alle 6000 SEK. Lepovaunussa näyttäisi olevan noin puolet vähemmän
Kuvasarja: Helmikuun lopussa malmiradalla	01.03. 22:00	Simo Virtanen
		Pari kertaa olen tuon radan autoillut päästä päähän, mutta Tukholmasta kulkeva yöjuna Narvikiin kuulostaa heti mielenkiintoiselta. Millainen aikataulu? Entä hinta?
Kuvasarja: Kolarilainen PYO 276	01.03. 18:36	Samuel Pajunen
		Onko tekstissä ajatusvirhe, sillä käsittääkseni digisusi ei ollut perjantain PYO 269 vetämässä, vaan on tullut Ouluun Kontiomäeltä josssakin junassa.
	01.03. 18:35	Veeti Saukkonen
		kuvasin itse jokelassa
Kuvasarja: Helmikuun lopussa malmiradalla	01.03. 17:56	Seppo Rahja
		Onpas aivan huikea kuvasarja!
Kuvasarja: Helmikuun lopussa malmiradalla	01.03. 17:03	Eemil Liukkonen
		Ei mitään lisättävää edellisiin kommentteihin. Tähän mennessä tämä kuvasarja on mielestäni koko sivuston kaunein sisällönsä perusteella!
	01.03. 16:48	Jorma Rauhala
		VR 2250 on tuon lomakkeen tilausnumero. 82-08 on painatusajankohta eli vuoden 1982 elokuu. Paragon on Weilin+Göösin lomakepainon tuotemerkki eli näitä ei painanut VR Painatusjaosto, VR Omatarvepaino eli VR Kirjapaino. Lopuksi on "Veilinjöössin" oma varastonumero. Lähes huomaamaton @-merkki on tarkistusmerkki ja se sijaitsee omassa vapaassa tilassaan. Muistamme että tuolloin "miukumauku", "kissanhäntä" ja muilla kiertoilmauksilla (mutta ei nimellä "ät") sanottua @-merkkiä ei esiintynyt kuluttajien kirjoituskoneissa, vaan vain joissain korkean teknologian ATK-laitteissa. Aseman lipunkirjoituskone kirjoitti tuon @-merkin jokaiseen lippuun ja tuohon kohtaan osoitukseksi siitä, että lippu on oikea ja tilitetty. Joku pitkäkyntinenhän olisi voinut varastaa tätä lomakelippua blankkona metritavarana ja kirjoittaa sitten omalla kotikirjoituskoneellaan varsin uskottavan näköisiä valelippuja. Paitsi että ei siis saanut aikaiseksi tuota @-merkkiä. Matkustettu Riihimäeltä 28.1.1983 klo 15.55 lähteneellä R-junalla.
	01.03. 16:35	Teemu Sirkiä
		Ainakin yksi määritelmä on, että raitiovaunut liikkuvat kuljettajan havaintojen varassa, kun taas junaliikenteessä liikenteenohjaus turvaa junien kulun.
	01.03. 16:20	Jyrki Talvi
		Upea kuvasarja etenkin tämä taivaan tulet kuva, kieltämättä omat muistot kesältä 1984 tulivat mieleen matkalla Bjervikiin.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset