Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.07.2022 14:38 | Jouni Hytönen | ||
| Eri maissa on erilaisia pysyviä ja tilapäisiä poikkeuksia EU:n yhteisen tavoitetilan mukaisiin säädöksiin, myös Suomessa. Virossa, Latviassa ja Liettuassa sekä infra että kalusto ovat historiallisista syistä johtuen olleet GOST-normipohjaisia ja yhteentoimivuus itä-länsisuunnassa muiden entisten Neuvostoliiton maiden kanssa on haluttu säilyttää. Eli EU:n sisällä olevalla 1520 mm:n raideleveyden verkolla (lyhyitä osuuksia löytyy myös Puolasta, Slovakiasta ja Unkarista) GOST-normien mukainen kalusto voi liikkua ilman ongelmia. | ||||
|
27.07.2022 14:23 | Kari Aho | ||
| Niin se toiminta-alue laajenee pala palalta. Hyvä niin. | ||||
|
|
27.07.2022 14:06 | Teemu Saukkonen | ||
| Milläs lisenssillä ne virossa liikennöivät? Eikö samat EU-säädökset ole sielläkin? | ||||
|
27.07.2022 13:36 | Timo Salo | ||
| Tuollainen harvinaisuus pullahti sattumana, liekkö tätä tyyppiä yhtään "hengissä"? | ||||
|
27.07.2022 13:18 | Petri Nummijoki | ||
| Dm4:ssa tehon ja painon välinen suhde on samaa tasoa kuin Dm12-vaunussa, joten siinä ei ole häpeämistä. Mutta yhteisajomahdollisuuden puuttuminen oli ilmeinen käyttöä rajoittava tekijä 60-luvun puolelle ehdittäessä ja ehkä sekin, ettei I-pään koneistolla ollut kattotuuletinta, joten vaunu tuli pyrkiä kääntämään määräasemalla ympäri höyryvetureiden tavoin. II-pää edellä ajettaessa olisi taaempi koneisto voinut muuten kärsiä ylikuumenemisesta. 20 vuotta käyttöä on jo vähän yläkantissa. Dm4-vaunut valmistuivat 1952-1954 ja viimeiset poistettiin kesään 1971 mennessä. Lisäksi käyttöastetta oli pudotettu ennen poistoa jo paljon. 1960 ajettiin vuodessa yli 120000 km/vaunu mutta jo 1964 oli lukema laskenut arvoon 94000 km. |
||||
|
27.07.2022 13:12 | Timo Salo | ||
| Tämän valmistaja on Sikorsky. | ||||
|
|
27.07.2022 13:04 | Jouni Hytönen | ||
| Ja melko monen tavaraliikenneveturityypin suurin sallittu nopeus on 100 km/h. | ||||
|
|
27.07.2022 13:01 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Uh-60 Black Hawk. | ||||
|
|
27.07.2022 11:38 | Joona Kärkkäinen | ||
| 120 on vaunujen rakenteellinen maksiminopeus. Asiaa hieman tutkimalla löytyi kuitenkin tieto että esim. Venäjällä tavarajunien käytännön maksiminopeus on 90 km/h. | ||||
|
27.07.2022 10:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan tästä rakennuksesta kenelläkään enää mitään tietoa? | ||||
|
|
27.07.2022 10:18 | Erkki Nuutio | ||
| Vaikka tämä on ikuisuusketju kommentoin vielä. Dm 4 syrjäytyi muun muassa koska tarjolla olleet moottoritehot olivat kasvaneet 20 vuodessa. Dm 4:n 2x350 hv:n teholla enää ollut näkymää maailman ja liikenneympäristön muutoksessa. 20 vuotta oli siis aivan kelvollinen käyttöikä. Vertailuksi 2010:n jälkeiset katulinjurit menevät pataan 10 vuotiaina siirryttäessä sähköön ja monet samanikäiset rakennukset hävitetään uusien keinottelujen tieltä. Dm 2:hta ja vastaavia käytettiin noin 30 vuotta tai Hv 1-4:sia 50 vuotta, oli koska ennen oli käytettävä kun oli edes jotain mitä käyttää. Eli Dm 4 oli menestys. Aktiivista käyttöä oli 20 vuotta. Sitten tarpeet olivat muuttuneet. Tilalle haluttiin uudempaa. Se ei ollut Dm 4:n vika. Hr 11 jäi erikoisuudeksi, koska moottori+vaihteisto -vaikeudet pysäyttivät varsinaiset jatkokehittelyt. Kokeilu antoi arvokkaan, mutta tylyn opetuksen : 880 hv tai edes 1200 hv ei riittänyt edes silloisiin liikennetarpeisiin. Opittiinko silti riittävästi (kuten 1900 hv vs 2800 hv) on oma kysymyksensä. Se että Maybach lienee ennen tehnyt kunnollisiakin tuotteita EI ollut kelpaava perustelu päätyä käyttöhistoriaa vailla olevaan konponenttiin. Ulkomaisiin uustuotteisiin pujahtaa ikäviä yllätyksiä kuten kotimaisisiinkin. Mutta ulkomaisissa uustuotteissa yllätykset on jo korjattu paikallisten asiakkaiden kärsimyksillä ennen vientitoimitusten alkua. Maybach ahnehti vientiin vaikka DB:n olisi pitänyt ensin kärsiä raakileesta. |
||||
|
27.07.2022 10:04 | Jukka Suortanen | ||
| Ok, kiitos korjauksesta. Muutin myös kuvatekstiin. | ||||
|
27.07.2022 10:04 | Jouni Hytönen | ||
| Parocin toiminta alueella päättyi kokonaan ja kaikki sen käyttämät rakennukset on purettu ainakin. Nordkalkin louhos näkyy junan ikkunasta nykyään. Nyt ei ole tuoretta muistikuvaa, purettiinko nämä raiteet jo kaikki pois myös. | ||||
|
|
27.07.2022 09:22 | Panu Breilin | ||
| Itse asiassa Temuun vietiin tuolloin Luumäki–Imatra-välillä käytössä ollut NRC:n sepelinpuhdistusjuna eikä siis raakapuuvaunuja. | ||||
|
|
27.07.2022 09:15 | Panu Breilin | ||
| Kylkimerkinnän mukaan näiden vaunujen sn on 120 km/h, eli ilmeisesti sitä vauhtia näillä saa ajaa entisen Neuvostoliiton alueen maissa. | ||||
|
|
27.07.2022 09:11 | Panu Breilin | ||
| Jo useampia vuosia sitten pääosa näistä rakennuksista purettiin. En sitten tiedä, että onko tänä vuonna purettu vielä lisää? | ||||
|
|
27.07.2022 08:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||
|
|
27.07.2022 08:55 | Petri Nummijoki | ||
| Dm4 on tärkeä suomalaisen kaukojunaliikenteen kehityksen kannalta mutta ehkä menestys on jo hieman ylisanoja, kun niistä yksikään ei saavuttanut käytössä 20 vuoden ikää. Tosin lyhyen puoleinen käyttöikä ei selittyne tässä tapauksessa teknisillä ongelmilla tai suunnittelun virheillä vaan syillä, joita Elias erittelee kuvan https://www.vaunut.org/kuva/86928 kommentissa 12.10.2013 14:20. Hr11-vetureiden osalta syyllisten hakeminen ei liene perusteltua, koska Maybach oli maineikas dieselmoottorikiitojunan koneistojen toimittaja, jolloin VR:llä/Valmetilla oli syyt uskoa valmistajan osaavan hommansa. Hr11-veturi ei tainnut olla koneistoremontin jälkeenkään ongelmaton. Niillähän varsinainen huippukierto (11000-12000 km kuukaudessa/veturi) kesti vain talvikauden 1958-1959 ja sen jälkeen käyttöastetta jo pudotettiin ja pudotettiin seuraavina vuosina vielä lisää niin, että keväällä 1962 oltiin taas pikajunaveturille sangen alhaisissa lukemissa. Tosin Hr11-vetureiden ajomäärän putoaminen 1959-1962 ei selittyne pelkästään ongelmilla vaan syitä on muitakin. Aikataulurakenteen muutokset tekivät Hr11-vetureiden käytön mahdottomaksi osassa aikaisemmista vuoroista: Porin juna P45 ajoi kesästä 1959 lähtien Helsinki-Tampere liitettynä P61:een eikä erillisenä junana, P67:llä ei ollut enää kesäajan lisäjunaa P357 Tampere-Haapamäki. Hr12-vetureiden määrän lisääntyessä riitti järeämpiä vetäjiä (Hr1, Hr12) kevyempiinkin juniin, joka vähensi mielenkiintoa käyttää Hr11-vetureita sellaisissa vuoroissa, joihin Hr11 ei soveltunut ympärivuotisesti tai kaikkina viikonpäivinä. Dm4-vaunujen tarve vähentyi mm. Lättähattujen vuoksi, joten niitä riitti paremmin kilpailemaan Hr11-vetureiden kanssa kaikkein keveimmissä junissa. |
||||
|
27.07.2022 08:13 | Petri Nummijoki | ||
| Hv3-veturit ajoivat vielä aikataulukaudella 1967-1968 yöjunaa välillä Savonlinna-Imatra, joten ne saattoivat täydentää hiilivarastonsa Imatralla. Sen sijaan Savonlinnassa ei ollut ennen kesää 1968 hiilestysmahdollisuutta, joten Savonlinnan vaihtoveturit tai paikallisessa liikenteessä olleet tavarajunaveturit käyttivät halkoja. Savonlinnan vetureiden polttoainelaaduista on keskustelua kuvan https://www.vaunut.org/kuva/135223 yhteydessä. | ||||
|
27.07.2022 03:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| XT 01653 vuodelta 1991 oli entinen BT 01345 vm. 1976. Alun perin se oli ollut Po 9956 vuodelta 1928. Telimalli näkyy olevan A11. |
||||
|
27.07.2022 01:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Samalta illalta myös kännykkäkuva, naps: https://flic.kr/p/2nAAGhA | ||||
|
27.07.2022 00:39 | Onni Tikkala | ||
| Niin se vaan tämäkin yksikkö on nykyään vihreä. | ||||
|
27.07.2022 00:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Virallisestihan kuvan veturityyppi on ns. Einheitslok, eli yhtenäisyysveturi. Se yhtenäisyys tarkoitti yhteneväisiä suunnitteluperiaatteita ja myöskin rakenneosia soveltuvissa määrin. Osia oli siten vakioitu aikamoinen määrä. Johnin mainitsema "Sächsische VIIK" viittaa siihen kuinka tämä veturimalli tuli Königlich Sächsische Staatseisenbahnin omaa suunnittelua olevan veturityypin VI K:n seuraajaksi. Eräänlainen sisäpiirivitsi! Veturi 99 731 valmistui vuonna 1928 chemnitziläisessä Hartmann-veturitehtaassa valmistenumerolla 4678. Raideleveys on 750 mm. Veturin kokonaispituus on 10 540 mm vetokytkinpinnoista mitattuna. Vetopyörien halkaisija on 800 mm. Kuvasta on nähtävissä että 99 731:ssä on Knorr-poistohöyryesilämmitin kattilan päällä poikittain, savutorven etupuolella. Vesitila on 5,8 m3 , hiiliä 2,5 tonnia. Sallittu ajonopeus on 30 km tunnissa. Veturi painaa työkunnossa 56,7 tonnia. Sodan jälkeen DDR:ssä sarja sai 1960-luvulla uudet hitsatut kattilat. |
||||
|
|
27.07.2022 00:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Aivan kuin juna leijuisi ilmassa. Mukavaa viileyttä kesän vastakohdaksi! :) | ||||
|
|
26.07.2022 23:45 | Pasi Ohtonen | ||
| Tänään 26.7 vastaavan junan kuljettaja kertoi Mikkelissä että sn tyhjänä 80km/h ja kuormattuna 70km/h. Vaunut liisattu Virosta. Junan pituus oli 680m. | ||||
|
26.07.2022 23:32 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tpe viinikka-Järvensivu kolmion silta. | ||||
|
|
26.07.2022 22:01 | John Lindroth | ||
| Saksassa tätä veturisarjaa kutsutaan nimellä Sächsische VIIK .Bemo tuottaa sekä rakennussarjaa että valmismallia tästä mittakaavassa HOe. | ||||
|
26.07.2022 21:53 | John Lindroth | ||
| Tuo Jorman mainitsema TGOJ veturi esiintyi v,1981 SJ 125v. juhlaparaatissa Tukholmassa sain sen ohiajosta pienen super8 otoksen. | ||||
|
|
26.07.2022 20:46 | Mikko Herpman | ||
| Sattumakuvana pollahti, onkos näitä sementtitehtaita/raiteita tästä purettu tänä vuonna? Menin junalla ohi joku viikko sitten ja todella autiolle vaikutti näkymät heti Lappeenrannan asemalta lähdön jälkeen. | ||||
|
26.07.2022 20:04 | Jari Ahokas | ||
| Kommenttini ryskeestä ja kolinasta ei tosiaan ollut mikään moite! Se nyt vaan on sellainen vaunutyyppi. Vastaava runko (sama veturi) oli edellisenäkin päivänä näemmä liikkeellä: https://vaunut.org/kuva/156588?liikp1=175 Lievästi asiaan liittyen: aiemmin päivällä taisi mennä uutta kotimaista tuotantoa edustava tyhjä runko, tässä vastaavasti äänimaailma tuntui vanhempiin vaunuihin nähden hiljaisemmalle, videolinkki: https://youtu.be/dF0-AfJWf7U |
||||
|
26.07.2022 20:02 | Timo Salo | ||
| Maston ja junan balanssi on ok! Hieno kuva.... | ||||
|
26.07.2022 19:54 | Timo Salo | ||
| Tämä on hjuva otos!!! | ||||
|
26.07.2022 19:45 | Panu Breilin | ||
| Tämä on kuin jokin menneiden vuosikymmenten tavarajuna. :) Yleisavovaunuja kuormattuina pyöreällä puutavaralla ja ajoneuvoilla. | ||||
|
|
26.07.2022 19:39 | Panu Breilin | ||
| Omistajiksi näihin Kaipolaan vietyihin vaunuihin on vaihtelevasti merkitty joko AS Nordea Finance Estonia, AS Luminor Liising ja AS Swedbank Liising. Ja lisäksi vuokraajiksi OÜ Teslar Trans ja AS Skinest Metsaveod. | ||||
|
26.07.2022 19:38 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Oula: Ok. TYO 70225 Julian mukaan nyt Pellossa parkissa. Jos Pellossa sepelikasoja, varmaan tukemiskoneen mukana sepeliä ajamassa!? Outo Tka7 vielä pohjosessa kaiken lisäksi.. | ||||
|
|
26.07.2022 19:36 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset molemmille! Juha-pekka: en ole voinut kuvata TYO 70225, koska olen Oulussa, mutta taas ensiviikolla Pelloon. Jospa silloin olisi jotain siellä :). | ||||
|
|
26.07.2022 19:35 | John Lindroth | ||
| Kyllähän tämä hieno kuva on! | ||||
|
26.07.2022 19:32 | Panu Breilin | ||
| Selvityksissä sähköistysten kannattavuus on heikentynyt viime vuosina jo pelkästään sen takia, että Dr18-, Dr19- ja Dr20-veturien taloudellisuus junien vetäjinä on ihan eri luokkaa kuin Dv12-vetureilla. Toki voi olla, että muista syistä sähköistysohjelmaa halutaan kuitenkin jatkaa tulevaisuudessakin? | ||||
|
26.07.2022 19:30 | Timo Salo | ||
| Aamen!!! | ||||
|
|
26.07.2022 19:29 | Juha-Pekka Marttila | ||
| On kyllä jälleen Oulalta hieno otos! Et Oula ole kerrennyt kuvaamaan tuota TYO 70225.? Mikä työjuna siellä Kolarin-Pellon radalla oikein on.? Raidesepelin ajoa vaikohan mitä.? | ||||
|
|
26.07.2022 19:26 | Panu Breilin | ||
| Epäilisin, että tuskin saavat suomalaista tunnusta tai numeroa, kun nämä eivät kuitenkaan täytä läntisiä vaatimuksia. | ||||
|
|
26.07.2022 19:23 | Panu Breilin | ||
| Rautateillä tuo on Laajakangas, sekä mikä tulee nykyisen 2. luokan liikenteenohjausalueen nimeen että entisen liikennepaikan nimeen. | ||||
|
26.07.2022 19:22 | Veeti Heino | ||
| Ja yhä tänä päivänäkin vilkuttaa. Seis levy tosiaan on, mutta se mitä radan vierusta kävelin jokusen matkaa, niin käyriä esimerkiksi ei oikeastaan edes näkynyt koko raiteella. Pienesti heinikoista oli ja yksi vaahtera oli tullut raiteiden puolelle ikävästi nyt. Pölkkyjen kuntoon en alkanut kiinnittelemään huomiota. | ||||
|
|
26.07.2022 19:09 | Reijo Salminen | ||
| Esan kommenttia täydentäen, sanotaan että käärinliinoissa ei ole taskuja, tarkoittaen että rahaa ei voi viedä rajan taa, mahtaisikohan polttoklapit kuitenkin saada viedä mennessään? | ||||
|
|
26.07.2022 18:58 | Timo Salo | ||
| Oulan taidekuva OY... Komia on. | ||||
|
26.07.2022 18:46 | Juhana Nordlund | ||
| Kalevanrinne. Pysäkin nimi voisi näkyä kuvatekstissäkin, se helpottaisi kuvan löytymistä, jos ja kun joku joskus haluaa nähdä kuvan nimenomaan tuolta. | ||||
|
26.07.2022 18:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisätietoja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pasilan_rautatietunneli | ||||
|
26.07.2022 18:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Hauska kuva :) | ||||
|
26.07.2022 17:44 | Raimo Sivonen | ||
| Tällaiset pyöränkuljetusmahdollisuudet kun saisi joihinkin päiväjuniinkin, niin uskoisin käyttöä löytyvän. Nykyisissä IC-vaunuissa olevat pyöräpaikat ovat aivan onnettomat. | ||||
|
|
26.07.2022 17:40 | Ilkka Hovi | ||
| Minusta hyvin ja taidolla pysäytetty runko. Suurin kolina johtui teleistä ja vaunujen rakenteesta jotka kuormaamattomina pitävät tuollaista ääntä. Sinänsä kivä video. | ||||
|
|
26.07.2022 17:31 | Erkki Nuutio | ||
| Hr 11 -sarjan tuomitseminen sudeksi olisi yksioikoista. Kutsuisin sarjaa lähinnä epätyydyttäväksi kokeiluksi. Selkeä edeltäjäsarja oli Dm 3/4. Se oli menestys ja sen pienehköt alkuongelmat hoidettiin pois sujuvasti. Ongelmaisen ja menestyksekkään ratkaiseva erottaja oli moottori+vaihteisto. Edellisessä oli keskentekoisena susi Maybach/Mekydro ja jälkimmäisessä juoppo, mutta luotettava GM/Allison. Susilla on tekijänsä, kuten Fortumin polttamilla yli kymmenellä miljardilla suomalaisten veronmaksajien euroillakin. Sudet eivät tdellakaan synny neitseellisesti. Silti lähes aina näin meille kerrotaan syyllisyyksien peittelemiseksi ja jotta virheistä ei tarvitsisi oppia. Hr 11 -sarjaan valittiin susi moottori/vaihteisto. Mikä taho oli valintaan pääsyyllinen/varomaton ja varautumaton. Vaihtoehdot organisaatiotasolla olivat VR:n koneteknillinen toimisto ja Valmet Lentokonetehdas. Entä ketkä henkilötasolla? Oliko muita ratkaisevia näkökohtia? Mitään konkreettista tietoa ei ole tainnut säilyä nykypäivään. Maybach/Mekydro ei vetäytynyt vastuustaan, koska se osallistui Suomessa vuosien ajan tuotteensa saamiseen toimivaksi. En tiedä tekikö se näin pelkästään omalla kustannuksellaan. Hyötyä se sai myydessään jo kelvollisesti toimivia moottoreita ja vaihteistoja myöhemmin mm. Britanniaan. Emme tietenkään auta Saksaa (Soneran ilmamiljardit, Fortumin energiamiljardit jne.) aseveljinä, vaan koska meillä ei ole keinoja pitää omia suurhölmöjämme kurissa. |
||||