Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.11.2022 21:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Dm7 - vetovaunuissa vessan sijainti vaihteli eri tilaussarjoissa. Valmet Lentokonetehtaan "Moottorivaunu Dm7 Rakenne, käyttö ja huolto" - kansioissa on vähintään kahden eri vetovaunutyypin pohjapiirrosta: TD 227853, jossa vessaan pääsi matkustamosta. Itse vessa oli sijoitettuna moottoripäähän. Muistelisin vaunun 4109 olleen tällainen. TD 433604, joka esitti uusimman tilaussarjan vaunua (nrot 4197 - 4216) lumiauroineen ja kiskojarruineen. Tässä mallissa WC oli akkupäässä ja ovi ohjaamossa. Dieselveturit ja moottorivaunut osa II:ssa ei pohjapiirrosta ole. Dm6:n kokoonpanopiirustuksessa (Valmet Lentokonetehdas KD 201417 piirretty 25.11.1952 Kalliola, leimattuna "Valtionrautatiet Turun konepaja 15.6.1959") vessa on moottoripäässä ja sen ovi on matkustamossa. Vessan oven sijoitukseen lienee enimmältään vaikuttanut sähkökaapin sijainti ja rakenne. |
||||
|
Kuvasarja: Jokioisten aseman vaihto |
19.11.2022 21:10 | John Lindroth | ||
| Hyvä aseman vaihtoa dokumentoiva kuvasarja! | ||||
|
|
19.11.2022 20:36 | Miitre Timonen | ||
| Näissä PMR:n junissa ensimmäisen vaunun matkustajat joutuvat kusemaan housuihinsa, koska vessan sisäänkäynti on ohjaamossa, jonne meno on kielletty, samoin kuten siirtyminen vaunusta toiseen ajon aikana. | ||||
|
19.11.2022 19:50 | Antti Castrén | ||
| Papukaijamerkki menee tällä kertaa viidennen kohteen esittäjälle. Hyvä Joonas! Kyseessä on Jämsänkosken kääntöpöytä. Kuva on otettu valitettavan hyvin tuuletetun veturitallin hujakoilta. Otsikossa mainittu HJR on Hämeen jalkaväkirykmentti. Rykmenttiin kuuluneen Jämsän komppanian päällikkönä toimineen kapteenin virkatalona oli Jämsän pitäjän Patalan kylän Skepparla. Jämsänkosken liikennepaikka on lähes kokonaan Skepparlan mailla. |
||||
|
19.11.2022 19:03 | Raimo Harju | ||
| Se oli sitä hyvää palvelua ennen vanhaan, voiko joku väittää ettei silloin huomioitu ihmisten tarpeita. | ||||
|
|
19.11.2022 19:02 | Kari Haapakangas | ||
| Sittenhän tämä on Kainuussa | ||||
|
|
19.11.2022 19:01 | Joonas Viita | ||
| Olisiko Jämsänkoski? | ||||
|
|
19.11.2022 18:55 | Raimo Harju | ||
| Kunhan vaan junan sisällä olis lämmintä, ja näinollen myös lämmin tunnelma. | ||||
|
19.11.2022 18:48 | Jaakko Tuominen | ||
| Kuljetus ATU:n ulkopuolella? | ||||
|
|
19.11.2022 18:44 | Antti Castrén | ||
| Hyviä arvauksia, mutta vielä ei ole osunut. Arvausten keskimääräinen etäisyys kuvanottopaikkaan on noin 365 km. | ||||
|
|
19.11.2022 18:39 | Matias Immonen | ||
| Juna ei olis mahtunut ohi, niin otettiin puu pois tieltä. Tarkoituksellinen kaato siis. | ||||
|
|
19.11.2022 18:33 | Jaakko Tuominen | ||
| Oliko myrskytuho vai tarkoituksellinen kaato? | ||||
|
19.11.2022 17:37 | Jimi Lappalainen | ||
| No nyt on kyllä mielenkiintoinen sommitelma; asemarakennus junan kyydissä sillalla. | ||||
|
19.11.2022 17:27 | Marko Lindfors | ||
| Niin onko tämä Suolijärven rantaa vai välilammen sellaista? Jos nyt otettaisiin kuva, se olisi välilammen rantaa. En osaa sanoa, koska padot on tehty välilammen sekä pohjois että etelä päähän. Mut joo, nykyisin autokauppias Laakkonen vuokraa raharikkaille mökkejä mm. kuvan oikeasta laidasta. | ||||
|
|
19.11.2022 17:09 | Jussi Pajunen | ||
| Kiva tunnelma ja sommittelu | ||||
|
|
19.11.2022 16:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko Torniosta, nykyisen Tornio-Itäisen seisakkeen lähellä olleen veturitallin kääntöpöytä? | ||||
|
|
19.11.2022 16:21 | Teppo Niemi | ||
| Ensiksi tulisi mieleen Perälä, mutta jos oikein muisten, niin se lava oli 13,8 m. Sitten tulee mieleen Simola, mutta eikös se ole purettu. |
||||
|
19.11.2022 14:00 | Miitre Timonen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
19.11.2022 13:40 | Timo Salo | ||
| Mistä ihmeestä tuo Aurora rail taas tupsahti kehiin, kun vaihdoin toiseen kuvaan saman aiheen... :-((nyt editoitu oikein) | ||||
|
|
19.11.2022 12:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Kelloselkä tai josaain välillä Kelloselkä-valtakunnanraja. Ei rataa moneen vuoteen, vain pusikkoa ja lunta paljon huhtikuusssa. Mahdollisuus kääntää veturi piti olla. | ||||
|
|
19.11.2022 07:11 | Eero Karttunen | ||
| Kuvasta tuli mieleen joku juhannusaatto 1950-luvun lopulla. Olin tulossa Hyvinkäälle Helsingin suunnasta paljon myöhässä olleella kiskoautolla. Tarkoitus oli mennä tähän Karkkilan junaan. Kiskoauton saavuttua Hyvinkäälle parisen kymmentä matkustajaa ryntäsi kohti Karkkilan radan asemaa. Ollessamme 50 metrin päässä asemasta pitkä sekajuna puhkui liikkeelle. Samassa konduktööri havaitsi juoksevat junaan tulijat ja puhalsi pitkään pilliinsä. Juna pysähtyi lähes heti. Ahdasta oli. Ihmettelin miten veturinkuljettaja yleensä kuuli vihellykset, sillä juna oli niin pitkä ettei veturia edes tainnut näkyä mutkan takana. | ||||
|
19.11.2022 06:10 | Eero Karttunen | ||
| Tuohon aikaan posti kulki jopa samana päivänä lähettäjältä vastaanottajalle. Kokemuksen mukaan esimerkiksi juuri kuvassa näkyvällä postiyhteydellä Läyliäisiin. Jos kirjeen pani Rekolan aseman postilaatikkoon aamulla klo 6 jälkeen, niin kirje lähti ensin junalla postivaunussa klo 7 aikoihin Keravalle. Sieltä kirje jatkoi seuraavalla postivaunulla Hyvinkäälle. Siellä kirje kuljetettiin Karkkilaan menevään junaan. Ja kun tämä juna oli tullut Läyliäisiin, junan tuomaa postia odotellut postinkantaja lähti jakelukierrokselleen. | ||||
|
|
19.11.2022 00:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Poste restante on rangaistusvankien suosikki. | ||||
|
18.11.2022 22:47 | Ossi Rosten | ||
| Tätä olekaan tullu vastaan aiemmin. Mahtavaa.. kerrassan! | ||||
|
18.11.2022 22:45 | Jorma Toivonen | ||
| Vasta Pellon jälkeen suurempia myöhäänjäämisiä (Sieppijärvi lisää 77min, Kolari 10min lisää). "Edessä ollut kalusto tukkii radan" - grafiikan mukaan ei muuta liikennettä? | ||||
|
18.11.2022 22:03 | John Lindroth | ||
| Uskoisin että nimitys tullee sisällä koetusta metelistä.Sana jyrinätölkki olisi ehkä hyvä kuvaus. DRn kaksiakselisia matkustajavaunuja alettiin vuodesta 21 lähtien kutsua Donnerbuechse nimellä niissä oli metallinen kori. | ||||
|
|
18.11.2022 21:06 | Juhani Pirttilahti | ||
| Nykyajan "poste restante" on aivan selvästi Tinder. Ei pidä pahastua, jos kaikkiin kirjeisiin ei vastata. | ||||
|
|
18.11.2022 20:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Ne jotka ovat harrastaneet filateliaa tuntevat seuraavat termit: "Par avion" , "Express", "Carte postale" olivat ihan kotimaassa käytettyjä termejä. Ja ne jotka esim halusivat deittaila ilman että koko kylä tiesi tunsivat käsitteen "Poste restante". |
||||
|
|
18.11.2022 20:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kansainvälinen postiliitto tunnettiin/taan nimellä Union Postale Universelle. | ||||
|
|
18.11.2022 20:04 | Hannu Peltola | ||
| Tärinätoosa voisi muuten olla hyvä suomennos, mutta se kuulostaa kyllä tuotteelta, jonka voi ostaa Kaalimato.comista... | ||||
|
18.11.2022 19:50 | Jarno Piltti | ||
| Mielenkiintoista historiaa. | ||||
|
|
18.11.2022 19:47 | Jarno Piltti | ||
| Eikö kolmeakselisen vaunun kulkuominaisuudet ole dramaattisesti paremmat kuin kaksiakselisen? Donnerbüchsen-vaunusukupolvi oli kaksiakselinen sodan ja materiaalipulan takia ja lempinimi Donnerbüchsen käsittääkseni tulee juuri huonommasta kulusta. Mitä se olisi suomeksi, jyrinätölkki? Tärinätoosa? Onko jollain kokemuksia näistä verrattuna kaksiakselisiin? | ||||
|
|
18.11.2022 19:39 | Jarno Piltti | ||
| Hurjaan kameratyöskentelyyn on siipi innoittanut. | ||||
|
|
18.11.2022 19:17 | Reino Kalliomäki | ||
| On. Kytäjän talli näkyy toiselta puolelta (ja veturi no 1) Hyvinkään kaupungin ostamassa Aulis Saviahon kuvakokoelmassa. | ||||
|
|
18.11.2022 17:30 | Miika Rosendahl | ||
| Vaunujen käyttäminen useimmiten pareittain johtui käsittääkseni myös vaunuparin kytkemisestä kiinteästi toisiinsa lyhytkytkennällä. Tällöin kulkuominaisuudet paranivat niin, että voitiin käyttää 100 km/h maksiminopeutta 85 km/h sijaan. | ||||
|
|
18.11.2022 17:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Ranska oli postin "yleiskieli" ennen vanhaan. | ||||
|
|
18.11.2022 16:32 | Kari Haapakangas | ||
| Varsin porvarillinen lehtivalikoima, mutta miksi säkissä on kansainvälinen Postes? | ||||
|
|
18.11.2022 16:21 | Tomi Hämäläinen | ||
| Onko tuo Kytäjän veturitalli? Siis ratapenkan vieressä ja lähellä kalliota oleva tiilinen rakennus. Kapeat kiskot kirjassa lukee että Suolijärven rantaan rakennettiin 2 pilttuinen veturitalli. | ||||
|
|
18.11.2022 16:06 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa, siis selkeä syy, miksi näitä käytettiin pareittain! Viime jouluna tulikin nähtyä liikenteessä DR:n Reko-vaunuja: https://vaunut.org/kuva/152219?s=1 | ||||
|
|
18.11.2022 16:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Leino lajittelee näköjään "Sonta - Siionia" eli Maaseudun Tulevaisuutta... | ||||
|
|
18.11.2022 16:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, ja te muutkin: kahden vaunun kytkentä tällä tyypillä oli siksi, että toisen vaunun generaattori toimitti valaistussähkön myös toiselle vaunulle. Kytkentä voitiin irrottaa vain konepajakäyntien yhteydessä. Käytäntö oli siis vähän saman tyylinen kuin VR:n sodan jälkeen valmistetussa Ek - sarjassa. Saman tyylistä modernisointia harrasti myös DDR:n Reichsbahn ns. Reko-vaunuissaan. Näitä Reko-vaunuja muunsi DR hiukan myöhemmin kuin kuvan Wirtschaftswunder-aikaan tehdyt vaunut. Reko-vaunut olivat kutakuinkin saman näköisiä kuin kuvan vaunut, paitsi että sisäänkäyntiovet eivät olleet ovisyvennyksissä. Lisäksi ovia oli vain yksi per sivuseinä. DR:n sarjamerkkinä oli esim. B3g. Näissä valaistus oli hehku- ja loistelampuilla kun lännessä harrastettiin pelkälti loistelamppuja. DR Rekotti myös konduktööri- ja postivaunujakin. Tiedot kirjasta Reisezugwagen-Archiv/ Wagner - Kroschwald - Wagner 1974. |
||||
|
|
18.11.2022 14:46 | Teppo Niemi | ||
| Onkohan kuvassa HKR 2 siinä asussa, mihin se oli muutettu ennen kuin se palautettiin Museorautatiellä valmistumisen aikaiseen asuunsa? | ||||
|
|
18.11.2022 14:18 | Teppo Niemi | ||
| Itse päässyt jopa matkustamaan tällaisessa vaunussa https://vaunut.org/kuva/126410 Konz Mitte - Trier Hbf välillä kulkeneessa museojunassa keväällä 2018. | ||||
|
18.11.2022 13:56 | Anton Carlsson | ||
| Nimenomaan sitä. | ||||
|
|
18.11.2022 13:54 | Hannu Peltola | ||
| Ai Tapsa on nähnyt näitä liikenteessä? Minulle ne ovat tuttuja lähinnä Fleischmannin ja Rocon kataloogeista. Nämä on tosiaan tehty ikiaikaisten vaunujen vanhoille aluskehyksille ja aikanaan 1800-luvulla syy kolmanteen akseliin on voinut olla esim. pienempi akselipaino tai aluskehyksen heppoisuus. DB käytti näitä aina kahden vaunun pareina. Mikä siihen on ollut syynä? | ||||
|
|
18.11.2022 13:50 | Jukka Ahtiainen | ||
| Pätkäkiskolla vähän toisenlainen rallatus. Mikähän syy kolmanteen akseliin on ollut? | ||||
|
|
18.11.2022 13:17 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Kappas, tutunnäköinen HR-12 kuvassa! | ||||
|
18.11.2022 12:50 | Eljas Pölhö | ||
| SJ:n infosivu (tekniset tiedot ja sivupiirros) sarjasta R löytyy täältä https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13929.msg107237&topicseen= | ||||
|
Kuvasarja: Ratapihakaavioita ja korkeusprofiileita rataosittain |
18.11.2022 11:48 | Hannu Peltola | ||
| Nämä 1950-luvun ratapihakaaviot ovat mielenkiintoisia. Panu: onko sinulla vastaavia kaavioita pääkaupunkiseudulta tai Haminan radalta? Jos on, lataa jossain vaiheessa niitä Vorgin! Erityisesti pääkaupunkiseutu kiinnostaisi minua. | ||||
|
18.11.2022 10:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiva, Hannu, että pidät! :) | ||||
|
18.11.2022 09:07 | Jouni Hytönen | ||
| Aavistuksen ovat maisemat muuttuneet näillä tienoilla. Ehdin joskus 90-luvulla sentään näkemään Kytömaan seisakkeen ja tasoristeyksen 2 junaa -valoineen. Silloin ei ollut vielä juuri muita muutoksia kuin sähköistys ja puiden kasvaminen tästä. | ||||