Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.11.2022 09:07 | Jouni Hytönen | ||
| Aavistuksen ovat maisemat muuttuneet näillä tienoilla. Ehdin joskus 90-luvulla sentään näkemään Kytömaan seisakkeen ja tasoristeyksen 2 junaa -valoineen. Silloin ei ollut vielä juuri muita muutoksia kuin sähköistys ja puiden kasvaminen tästä. | ||||
|
18.11.2022 09:03 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko tuossa varauduttu siihen, että hevonen esittää vastalauseita, jolloin sitä ohjattaisiin isommalla voimalla oikeaan suuntaan. (Itsehän en hevosten käsittelystä tiedä juuri mitään...) | ||||
|
18.11.2022 08:45 | Marko Vornanen | ||
| Kolariin ajettiin festariyöjuna poikkeavalla aikataululla ja junanumerolla PYO 659. Juna oli Levin naisten pujottelun maailmancupin ja Aurora tulevaisuustapahtuman vuoksi kulkuun asetettu juna. Ravintolavaunussa kokoontui kaikille avoin klubi klo 19. Aurora on uusi tasa-arvoon keskittyvä tapahtuma, jonka sisällön tuottaa Yle ja puitteet järjestää Levi. VR on molempien tapahtumien yhteistyökumppani. Juna saapui Kolariin 100 minuuttia myöhässä. | ||||
|
17.11.2022 23:27 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Onpa upea kuva, tätä en ole ennen huomannutkaan! | ||||
|
17.11.2022 22:47 | Hannu Peltola | ||
| Muista ottaa paljon kuvia ja julkaista niitä täällä! | ||||
|
|
17.11.2022 22:43 | Tero Korkeakoski | ||
| En oo päässyt vielä reissuun, ehkä sitten ensi kesänä, se on seuraava tavoite. | ||||
|
17.11.2022 21:20 | Marko Laine | ||
| Tämä on väliaikainen viritelmä, sillä kiskot tällä kohtaa vaihdetaan vähän raskaampiin ja tässä lenkityksessä on varauduttu siihen, että ne otetaan vielä kerran auki ja kytketään uudelleen. | ||||
|
17.11.2022 20:39 | Panu Breilin | ||
| Vääräjoen purettujen sivuraiteiden pohjat näkyvät hyvin vuoden 1947 ilmakuvassa. Yksi lyhyt sivuraide meni suoraan joen rantaan ja toinen (sahalle mennyt) raide haarautui kauempana jokirannassa kahdeksi raiteeksi. | ||||
|
|
17.11.2022 20:36 | Lasse Hinkkanen | ||
| Siitä saa puuttua sidekiskot ja metri kiskoa molemmin puolin, niin silti raideosuus on vapaa. | ||||
|
|
17.11.2022 20:28 | Petri Nummijoki | ||
| Taitaa olla taitolaji saada hevonen menemään tuollaiseen vaunuun, joka on mahdollisesti sille outo ympäristö. Siinä mielessä toiminnan tehokkuus voi olla vaikeasti arvioitavissa. | ||||
|
|
17.11.2022 18:49 | Hannu Peltola | ||
| Joko Tero olet käynyt tässä museossa? | ||||
|
|
17.11.2022 18:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Kestityksen tarpeen selittänee alppihiihdon maailmancup-osakilpailu Levillä ensi viikonloppuna. | ||||
|
|
17.11.2022 18:32 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko H214 Riihimäeltä Helsinkiin eli kello vähän yli puolen päivän, kun varjoja ei ihmeemmin näy? Muut todennäköiset Hv2-junat olisivat olleet H204 ja H210, jotka olivat Kytömaalla klo. 6:00 ja klo. 8:00 pintaan aamulla. Hv-höyryvetureiden käytön päättymiseen Helsingin ja Riihimäen välillä olikin enää kolmisen kuukautta. Olisiko kuvaajalla ollut ennakkotieto asiasta, kun juuri tämmöinen on valikoitunut kohteeksi? | ||||
|
|
17.11.2022 18:14 | Pasi Utriainen | ||
| V- ja W-kirjainten käytössä ei liene ollut mitään logiikkaa. Vanhassa kirjasinlajissa eli fraktuurassa, joka oli käytössä 1900-luvun alkupuolelle saakka, w oli selvyyden takia käytetympi. Fraktuurassa v muistutti liikaa u:ta. | ||||
|
|
17.11.2022 17:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vääräjoen luona ollut sivuraide avattiin tavaraliikenteelle 29.10.1909 alkaen, täysille vaunukuormille. Vääräjoella oli ollut vetureita varten vedenottopaikka. Sinne pystytettiin AGA-vilkkuvalolla varustettu levysignaali eteläpuolelle, 590 m päähän vesitornista. Otettiin käyttöön 5.3.1917. Vääräjoki määrättiin poistettavaksi Epäitsenäiset liikennepaikat 1920 - julkaisun lisäyksessä 12 (13.12.1922). Vääräjoen vedenottopaikalta poistettiin levysignaalit 11.1.1930. |
||||
|
|
17.11.2022 16:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppula tunnettiin vuonna 1883 (keskiajalla "Filpola") Filppulana, lennätinhuutona Fp. Keisarillisen senaatin suosituksesta rautatiehallitus päätti muuttaa Filppulan nimen Wilppulaksi (Wp). Muutos astui voimaan 1.5.1897. [1964 ilmoitettiin Wp alaisen Toivolan raiteen poistamisesta (KL48/64-4)]. Uusittu nimilyhenne "Vlp" otettiin käyttöön 30.5.1965 (KL15/65-5). "W"-kirjain jäi pois käytöstä. Lyhennettä Vp ei vilppulalaisen vaihtokonduktöörin kertoman mukaan voitu käyttää, koska se tarkoitti varastopiiriä. Samaan aikaan Viiala (Wa) sai uuden lyhenteen Va, kuin myös Kouvola (Kw -> Kv). Nämä siis esimerkkeinä. |
||||
|
17.11.2022 16:43 | Timo Salo | ||
| Mainio kuva Jimiltä... Oli muuten taas kiva huomata syrjäsilmällä, että junien käyttöaste on ilmeisesti noussut oikein kunnolla! Äsken kesken eduskunnan kyselytunnin pyyhälsi IC469 ikkunan "alta" ja vaunuja oli nähdäkseni peräti viisi. Puolitoista vuotta sitten tuo (3) oli lähes vakiokokoonpano! | ||||
|
|
17.11.2022 15:43 | Jyrki Längman | ||
| Oho, wau tässäpä hieno kuva | ||||
|
|
17.11.2022 15:10 | Jouni Hytönen | ||
| W-kirjaimen käyttöön on sisältynyt jokin varsin hämärä logiikka. V-alkuiset lyhenteet ovat ilmeisesti kaikki olleet W-alkuisia, mutta joissakin tapauksissa myös toinen tai kolmas kirjain on voinut olla w. Esimerkiksi Uuden Värtsilän lyhenne Uwä on muutettu tuolla päivämäärällä muotoon Uvä, mutta vaikkapa Sievi on ollut koko ajan Svi kuten kuvassa. | ||||
|
17.11.2022 15:08 | Juha Metsäpelto | ||
| Tällä raiteella, suurin piirtein kuvan alareunan kohdalla, on vielä vuonna 2006 ollut vaunuja useammassa eri kohdassa. Liekö romuvaunujen säilytystä tms, näkyy paikkatietoikkunan ilmakuvissa. Vuoden 1996 ilmakuvassa näkyy myös vaunuletka radan loppupäässä. | ||||
|
|
17.11.2022 14:49 | Jimi Lappalainen | ||
| 30.5.1965 muutettiin w-kirjaimen sisältävät lyhenteet sellaisiksi, ettei w niissä enää esiinny. Tieto löytyy Käskylehdestä 15/65, asia numero 5. https://www.doria.fi/handle/10024/171672 (PDF-dokumentin sivu 194.) | ||||
|
|
17.11.2022 13:31 | Kari Haapakangas | ||
| Lienee ollut niitä viimeisiä paikkoja missä w vielä kummitteli Ylivieskan kirjoitusasussa. Tai ainakin lennätinhuudossa. | ||||
|
17.11.2022 13:30 | Eljas Pölhö | ||
| Iisveden satamaradan (Jauholahden rata) rakennuspäätös tehtiin 17.4.1925. Samanaikaisesti rakennettiin siltä erkaneva haararaide Iisveden Metsä Oy:n sahalle. Satamaradan pituus oli 4100 m ja päätepuskimen etäisyys Iisveden asemalta 4145 m. Iisveden Metsä Oy:n raide oli 600 m ja sillä oli 440 m pitkä pistoraide. Suonnejoen asemalta lukien lähtövaihde oli km 6+170 ja päätepuskin km 10+270. Rata avattiin Iisveden Metsä Oy:lle 21.6.1926. Koko rata Jauholahteen avattiin 23.6.1927. |
||||
|
17.11.2022 13:20 | Petri Sallinen | ||
| Kansallisarkiston nettipalvelusta löytyy skannattuina erilaisten rautatierakennusten piirustuksista arkistokortit. Niiden perusteella voi tilata lakanoita tutkijasaliin tai teettää haluamistaan piirustuksista skannauksen. Koska lakanat ovat suuria, maksaa skannaus useamman kympin kipaleelta (Kansallisarkisto teettää skannaukset alihankintana) — ovat kyllä erittäin hyvälaatuisia. Lakanoita voi toki itsekin kuvata kameralla arkiston tiloissa. En tiedä, kuinka laajasti piirustuksia on digitalisoitu yksityiskäyttöön. Enkä tiedä sitäkään, ovatko skannauksia teettäneet laittaneet itse rahoittamansa skannaukset julkiseen jakoon. Jos piirustuksia on julkaistu netissä, niin ei ainakaan kattavasti — lähinnä satunnaisesti. |
||||
|
17.11.2022 13:16 | Petri Nummijoki | ||
| Tr2:n kitkapaino on pari kolme tonnia suurempi kuin tässä. Joten menisikö asia niin, että kuivalla kesäkelillä tai muuten hyvissä olosuhteissa R-sarjan veturi voittaisi mutta liukkaalla kelillä saattaisi Tr2:lla olla aavistuksen etua? Toisaalta pohjoismaissa taitaa optimaalisia keliolosuhteita esiintyä varsin rajallisesti, joten kitkavoima lienee käytännössä merkittävämpi asia, kuin suurin koneiston mitoituksen puolesta saavutettava voima. Kattila on Tr2:lla hieman suurempi, huippunopeus selvästi suurempi ja oletettavasti myös Tr2:n toimintasäde eri luokkaa, koska tenderi on paljon tilavampi. Toisin sanoen Tr2 vie melko varmasti saman painoisen junan perille nopeammin. Mutta vaihtotöihin Tr2 taisi soveltua melko huonosti, kun tähystysmahdollisuus takaperin ajettaessa likimain puuttuu. Tämä saattaisi omata parempia valmiuksia vaihtotöihin. |
||||
|
17.11.2022 12:59 | Eljas Pölhö | ||
| Kun Lestijoen ja Perhonjoen sillat oli uusittu, otettiin Kuormausulottuma I käyttöön rataosalla Kokkola-Kangas (Ylivieskan pohjoispuolella) määräyksen Rh N:o 1962, 25.6.1948 mukaan. Myös kuormauskartta uusittiin saman päätöksen mukaan. | ||||
|
17.11.2022 10:53 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Sorakuopan raide rakennettiin uudestaan 1950-luvun puolivälissä, jolloin sen alkupää johti Mustinlammen rantaan rakennetuille varastorakennuksille. Vuoden 1950 ilmavalokuvassa kiskoja ei ole, mutta vuoden 1955 kuvassa on. | ||||
|
|
17.11.2022 10:15 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Suonenjoen sahanraide ja Suonteen tiilitehtaan raide olivatkin itselle uutta tietoa. Melkoinen sokkelohan tuo Jauholahden raiteisto onkin. | ||||
|
17.11.2022 02:02 | John Lindroth | ||
| Hyvä juttu turvallisuuden parantaminen on aina etusijalla! | ||||
|
Kuvasarja: Waldviertelbahn + Wackelstein Express |
17.11.2022 00:58 | John Lindroth | ||
| Kyllä nämä kapsukuvat ovat aina kivoja ja tervetulleita. | ||||
|
Kuvasarja: Waldviertelbahn + Wackelstein Express |
16.11.2022 23:08 | Robert Sand | ||
| Kiva jos pidät siitä. Lisää kuvia tulee tässä pikku hiljaa. | ||||
|
16.11.2022 22:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Tarkoitat siis tätä kuvaa: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:2138 ? | ||||
|
16.11.2022 20:04 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva, tästä oikein aistii vauhdin hurman! | ||||
|
Kuvasarja: Waldviertelbahn + Wackelstein Express |
16.11.2022 20:02 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja! | ||||
|
|
16.11.2022 19:21 | Anton Carlsson | ||
| Löysin Finna.fi- sivuilta vanhoja kuvia Myyrmäestä, myös tästä tuolloin käytössä olleesta lipunmyyntipisteestä https://www.finna.fi/Search/Results?page=3&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22&lookfor=myyrm%C3%A4ki&type=AllFields Valitettavasti kuvassa ei näy lipunmyyjää mutta sen sijaan joku jalusta jossa ilmeisesti jotain informaatiota (en tiedä voiko olla aikatauluja) ja sen alla jotain laatikoita (tai siltä näyttäviä ainakin) |
||||
|
16.11.2022 16:14 | Teemu Saukkonen | ||
| Mutta kellertävä valo on paras tarkoitustaan varten, näkemiseen ihmissilmällä. Siinä asiassa ei värintoistokyvyllä ole merkitystä, vaan sillä että erottaa edes jotain. | ||||
|
16.11.2022 16:12 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitenkähän pitkään tämä liikenne jatkuu? Lieneekö kaikki vaunut itänaapurista. | ||||
|
16.11.2022 16:03 | John Lindroth | ||
| Erinomainen Alsthom 2332 kuva sen aktiiviajoilta. | ||||
|
16.11.2022 13:07 | Eljas Pölhö | ||
| Jos ei lasketa niitä liikennepalvelujen tarjoajia (suomalaisittain kilpailijoita, ruotsalaisittain palvelun täydentäjiä), joilla on lipunmyyntipisteitä, niin silloin lopputulos on väistämättä nolla. Miten lasketaan esim. Öresundståg, joka selvästi ei ole Ruotsin tai Tanskan valtion henkilöliikennerautatieyhtiön omaa liikennettä? Sitä kuitenkin tällä hetkellä operoivat Tanskan valtion omistama henkilöliikenneyhtiö ja Ruotsin valtion omistama henkilöliikenneyhtiö tytäryhtiönsä kautta. Näistä Öresundstågilla oli ainakin pari vuotta sitten ainakin kolme lipunmyyntipistettä ja operoijista Tanskan valtion omistamalla henkilöliikenneyhtiöllä useita. Ruotsin valtion omistamalla henkilöliikenneyhtiöllä taitaa olla jäljellä jokunen lipunmyyntipiste, mutta sen tytäryhtiöllä ei ole omaa, eikä se edes myy lippuja muutenkaan, koska lipunmyynti tapahtuu palveluntarjoajan kautta. Entä sellaiset palveluntarjoajat, joiden junia vetää joku tavaraliikenteeseen tai veturien omistukseen keskittynyt yhtiö? Näissä tapauksissa junasta vastaava operaattori ei myy lippuja millään tavalla, vaan lipun myynnistä vastaa palvelun tarjoaja. Operaattorilla ei sinänsä ole mitään merkitystä yleisölle. Eikö se ole ratkaisevaa kenen palveluntarjoajan lippuja voit ostaa lipunmyyntipisteistä ja kenen vain automaateista, netistä tai välikäsien kautta (lehtikioski, matkatoimisto yms)? |
||||
|
|
16.11.2022 10:06 | Tommi Koskinen | ||
| Kun oli puhe yksityisistä operaattoreista ja VR:n kilpailijoista, on Skånetrafiken vähän huono verrokki, kun se on kuitenkin lääninsä joukkoliikenteen järjestäjä eikä operaattori. | ||||
|
16.11.2022 00:42 | Uwe Geuder | ||
| Tänään oli paikallislehdessä kuva samasta junasta (numeroa ei näy, mutta laiturin kello kyllä) ja siinä väitettiin, että se oli ensimmäinen juna. Ehkä se on sitten totta. Mutta toisaalta toistettiin taas, että tämä juna olisi korvannut epäluotettavaa IC2-junaa. Se ei kuitenkaan voi pidä paikkaansa, koska tämä vuoro (IC 185) menee ilman vaihtoa Zürichiin eikä IC2 ole koskaan saanut viranomaishyväksyntää Sveitsissä. Siis se korvaa sveitsiläistä vaunujunaa. Ainoa etu on, ettei veturivaihtoa Singenissä enää tarvita (itävaltalainen veturi ei kuulemma jatkanut Sveitsiin, mutta sillä osuudella tuli sveitsiläinen veturi). Kaikki IC2-vuorot ajetaan toistaiseksi vielä epäluotettavalla kalustolla. Ja jos jälkimmäinen taas kerran sanoo sopimuksensa irti, sitten todennäköisyys, että myös hieno KISS-vuoro kärsii ei ole pieni, koska Gäubahn on keskiosuudellaan vain yksiraiteinen. | ||||
|
15.11.2022 21:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Savonranta... :D | ||||
|
|
15.11.2022 18:21 | Eljas Pölhö | ||
| Muutama vuosi sitten operaatorilla Skånetrafiken oli Malmössä ainakin neljä pistettä, jossa kussakin oli 1-3 ihmistä oli myymässä lippuja: Malmö Central, Triangeln (50m aseman sisäänkäynnistä), Södervärn ja Central Torget. Helsingborgissa oli ainakin rautatieasemalla, Lund ja Hässleholm olivat rautatieaseman ja linja-autoaseman välissä (en tiedä kummalle ne laskettiin), mutta muita en muista käyttäneeni. Sitä en tiedä toimivatko nämäkään enää nykyisin). | ||||
|
15.11.2022 17:00 | Jyrki Längman | ||
| Nuo kyseiset varoituslaitokset on sidottu Jokirannan ratahankkeen toteutumiseen. Rata ylittää Humppilantien Jokioisten nykyisen aseman Forssan päässä. Höyryveturi käy jalkakäytävän päällä junarunkoa kiertäessä, mutta ei ajoradan päällä. Liikenne Humppilantien toiselle puolen on niin vähäistä että se ei puolla varoituslaitoksen rakentamista siihen tällä hetkellä. Se toinen varoituslaito tulee kohtaan missä ei tällä hetkellä ole rataa laisinkaan. Sijainti on lähellä uutta asemaa Jokirannassa. Eli ne toteutuu mikäli Jokirannan ratahanke toteutuu. | ||||
|
|
15.11.2022 16:36 | Antti Grönroos | ||
| Vuosia sitten luin, että Jokioisten asemalle tulisi ja johonkin muuhunkin tielle varoituslaitos. Osaako joku sanoa, että mikä näiden tilanne on? | ||||
|
|
15.11.2022 15:56 | Jyrki Längman | ||
| Nämä tuli täältä https://vaunut.org/kuva/61954 | ||||
|
|
15.11.2022 14:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kätevää! Tasoristeysliikennemerkit näyttävät riittävän moneen suuntaan, joten krapulaiset traktoristit tietävät varoa junaa! | ||||
|
|
15.11.2022 13:32 | Jyrki Längman | ||
| Molemmissa laatoissa lukee Tanttari (Savonranta) | ||||
|
|
15.11.2022 13:24 | Teppo Niemi | ||
| Ja laitesuoja laitteineen pitäisi tulla (sitten kun se saapuu, niin Naakkimasta (kuvan https://vaunut.org/kuva/155035 kommentit ja Resiina-lehden tiedot) | ||||
|
|
15.11.2022 13:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Näyttäisi kuvan perusteella olevan kilpi jäljellä molemmissa kääntölaitteissa. Ei vaan saa selvää nimestä. | ||||
|
|
15.11.2022 13:14 | Teppo Niemi | ||
| Olikosainakin yhdessä kääntölaitteessa vielä tarra jäljellä, että Tanttari... | ||||