Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.11.2022 22:25 | Teppo Niemi | ||
| Näyttäisi olevan R-juna, joka koostuu 94 paikkausta Ei vaunuista vuodelta 1939. | ||||
|
07.11.2022 20:52 | Antti Grönroos | ||
| Vessaa pitää käyttää mutta hätä ei lue lakia ja sitten katoksen käyttäjät kiukuttelevat kiinteistöhuolto firmalle joka saattaa olla kaupunki. | ||||
|
07.11.2022 20:51 | Heikki Jalonen | ||
| Linnaa varjostavat puut ovat kasvaneet melkoisesti vuosisadan vaihteen vähäisestä pituudesta. Haalattavana oleva säiliö vaikuttaisi epäsuoran keiton kalorisaattorilta. Se voisi liittyä 1934..35 tienoilla tehtyyn keittämön laajennukseen. Jos niin on, niin se olisi saapunut Mänttään leveällä radalla, siirrettäväksi edelleen haalaamalla kaperaiteista rataa pitkin työmaalle sijoituspaikkaansa. Jos kuljetus olisi pidempi, tuskin haalauskelkkaa käytettäisiin. Eli, valokuva voisi olla otettu syksyllä 1934. Puussa (vaahtera?) näkyy vielä kuivuneita lehtiä, joten keväästä ei liene kyse, talvi tapaa ne riipiä. Ikävä kyllä, kuljetuksen vetokone ei ole näkyvissä. Taljan perusteella se lienee vintturilla varustettu telatraktori, mitä luultavimmin Pillari. Vintturivedolla tuollainen köysikulma on mahdollinen, samoin riittävän hidas nopeus. |
||||
|
Kuvasarja: Mänttä - Wilppula Rautatie |
07.11.2022 20:22 | Harri Helminen | ||
| Näitä kuvia olen keräillyt ja vaihtanut tuttaviltani noin 25 vuotta, joitakin Mäntän vanhoja kuvia olen kuvannut itse tauluista ja lehdistä paperitehtaalla töissä ollessani (tosin niitä itse kuvaamiani ei tässä kuvasarjassa ole). Ilmakuvat ovat pääsääntoisesti Veljekset Karhumäen kuvaamia. Ikävä kyllä taitanee tämän kuvasarjan kuvaajat olla pääsääntöisesti niin sanotusti toisessa hiippakunnassa, tietysti olisi iloinen jos jotain kuvaajaa vielä saisi haastatella. Ajattelin varmistaa että näitä tulisi näkyville muidenkin iloksi ja jos sattuisi olemaan jotain vaikkapa harrastelijoille arvokastakin kuvamateriaalia. Vielä pitäisi pienempi kuvasarja tehdä Mänttä - Vilppulan ja GAS leveäraiteisen ajoista.. |
||||
|
|
07.11.2022 20:04 | Jyrki Längman | ||
| Tjaa.. hyvä tietää että minne mennä jos tulee iso hätä... eh heh heh... | ||||
|
|
07.11.2022 19:57 | Antti Grönroos | ||
| :) | ||||
|
07.11.2022 19:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Droonien kohdalla viranomaisten reagointi ei johdu niin paljon kuvamisesta vaan siitä että ne voivat kuljettaa mukanaan jotain räjähteitä tms. | ||||
|
|
07.11.2022 19:14 | Kari Haapakangas | ||
| Täytyy myöntää, että paskasta kaupunnista ei löydy raitiotiepysäkkiä, ehkä poislukien kaavaosaston salaiset päiväunet... | ||||
|
|
07.11.2022 19:08 | Panu Breilin | ||
| Erilaiset epäviralliset lennätys- tai kuvausrajoitukset ovat hankalia, kun kukaan ei tiedä, että missä raja menee. Joidenkin mielestä voimalaitokset ovat strategisia objekteja jota rajoitus koskisi, joidenkin mielestä teollisuuslaitokset ylipäätään olisivat sitä ja joidenkin mielestä kenties rautatietkin. Ja edelleen, että koskisiko lentorajoitus vain lennokkia, vaiko myös matalalla lentävää lentokonetta tai helikopteria? Ja mistä kohtaa rajoitusalue alkaisi, eli saisiko vaikkapa voimalaitoksen vieressä olevan metsän tai asuinalueen yläpuolella lentää? Toisaalta kaikki laillinen on luvallista, joten ei viranomainen voi sitä lennätystä tai kuvaamista estää tai kieltää. Erilaiset teollisuusalueiden kuvauskiellot koskevat myös vain niitä alueita joilla oleskelusta teollisuusalueen omistaja päättää. Esimerkiksi aidan takaa, metsän rajasta tai ilmatilasta käsin kuvaamista teollisuusalueen omistaja ei siis voi kieltää. Monista netin karttapalveluista löytyy myös hyvinkin tarkkoja ilmakuvia missä näkyy esimerkiksi voimalaitoksia. |
||||
|
07.11.2022 19:05 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos J-P. | ||||
|
07.11.2022 19:04 | Antti Grönroos | ||
| Tämä tuli selville, kiitos Panu. Jos joskus menen Kuressaareen, pitää etsiä sitä yhtä rautatierakennusta jos sitä on. Ei toi sinun kysymyksesi Rainer ole mahdoton mutta tietämättömänä sanon, että tuskin oli. | ||||
|
|
07.11.2022 19:03 | Antti Grönroos | ||
| Haastaa. | ||||
|
Kuvasarja: Mänttä - Wilppula Rautatie |
07.11.2022 18:49 | Hannu Peltola | ||
| Onpa mielenkiintoinen kuvasarja! En tiennytkään, että Mänttä-Wilppula rautate on ollut näinkin laaja ja monipuolinen. Myös Mäntän linna oli aivan uusi tuttavuus, harmi, että se on purettu! Harri, mistä olet löytänyt nämä kuvat? | ||||
|
|
07.11.2022 18:46 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuohon ollaan menossa, minä olen yksi esimerkki mitä on tulossa. Tuohon voisi olla linjalla vastavetona että riittävän pitkä putki niin onnistuu kuvaaminen muutaman 100 metrin etäisyydeltä ja paikka niin ettei se julkista aluetta "passipaikka" johonkin kannon nokkaan... | ||||
|
07.11.2022 18:39 | Juha Pokki | ||
| Nuppulinnassa oli VR:n oma keskuspuutarha vuodesta 1962 vuoteen 2002. Alkujaan taimisto oli Hyvinkäällä jo vuodesta 1874 lähtien, joten VR:llä oli lähes 130 vuoden perinne viherpeukaloudesta. Sivutaimistojakin oli ainakin johonkin maailmanaikaan. Näiltä taimistoilta ja keskuspuutarhasta toimitettiin sitten taimia ja kukkia rautateiden kiinteistöille. Aikanaan valikoimaan kuului myös hyötykasveja esimerkiksi asemapäälliköiden puutarhoihin. | ||||
|
07.11.2022 18:32 | Timo Salo | ||
| Kaunista, kaunista!!! | ||||
|
07.11.2022 17:19 | Petri Nummijoki | ||
| En tiedä onko Vainikkalan sähköistystä väitetty turhaksi. Mutta Kemijärven radan sähköistystä ajettiin vuoden 2008 paikkeilla jonkinlaisena hyvityksenä Kemijärven sellutehtaan laukkauttamiselle ja sen hetken tiedoilla hanke näytti puhtaalta siltarumpupolitiikalta. Rataa Kelloselkään ei oltu vielä siihen aikaan suljettu, joten Kemijärven tavaraliikenteessä oli tästä syystä varauduttava edelleen käyttämään dieselvetureita. Sr3-vetureitakaan ei vielä ollut tilauksessa, joten sähkövedon käyttökelpoisuus ei ollut raakapuuliikenteessäkään nykyisellä tasolla. Toisin sanoen ko. sähköistystä päätettäessä oli Kemijärven yöjuna ainoa, jossa sähkövedon voitiin katsoa olevan varmuudella hyödynnettävissä. | ||||
|
|
07.11.2022 17:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Jotkut valittavat nyt ihan tosissaan että Kemi (Laurila) -Haaparanta sähköistys on aivan turhaa. | ||||
|
|
07.11.2022 16:34 | Niila Heikkilä | ||
| Nykypäivän mittapuussa omalla tavallaan humoristisia vuosien takaiset sähköistyksen turhuuskommentit. :) Vainikkalankin sähköistys vuonna 1978 oli turha kun heti perään 1.1.2023 se muuttuu tarpeettomaksi. Vartiuksen radan 2004 sähköistyksestä puhumattakaan. Saati sitten ratojen rakentamiset.. | ||||
|
|
07.11.2022 16:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Se on voinut olla osa kapearaiteista rautatietä? | ||||
|
07.11.2022 16:01 | Markku Naskali | ||
| Ypäjähän on tunnettu hevospitäjänä, mutta tuollaiset puomit olivat vielä ainakin 1950-luvulla yleisiä asemilla, kirkoilla ja kauppapaikoilla. | ||||
|
|
07.11.2022 15:35 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Tämähän on itseliikkuva asennusjuna tms., josta löytyy useampikin kuva vuosien varrelta. https://vaunut.org/kuvat/?tt=18&i1=Tnv-sr&i2=911002 |
||||
|
|
07.11.2022 15:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Jokaisen kannattaa itse miettiä missä lennättää nykyisen tilanteen vallitessa. Vaikka lennättäminen olisi juuri sallitun rajoissa niin se voi aiheuttaa turhia viranomaistehtäviä, ja voi päästä ilta-Sanomiin. Toivoa sopisi kanssa että valokuvaamista rautatieasemilla ja ratojen varsilla ei kiellettäisi. |
||||
|
07.11.2022 15:19 | Harri Helminen | ||
| Kiitokset vuosiluvusta. Sääli että tuota MWR litteraa ei pysty kuvatietoihin lisäämään. |
||||
|
07.11.2022 15:08 | Harri Helminen | ||
| Kiitos, aina oppii uutta. Korjattu päivämäärä.. |
||||
|
07.11.2022 15:04 | Harri Helminen | ||
| Kiitos vuosiluvusta. | ||||
|
07.11.2022 15:03 | Harri Helminen | ||
| Kiitos.. | ||||
|
|
07.11.2022 14:50 | Jussi Tepponen | ||
| Paikkatietoikkunan historiallisten ilmakuvien mukaan ko kuva on otettu vuonna 1951: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=12&coord=376413.7649877244_6879710.177299804&mapLayers=801+100+default,3400+100+ortokuva:indeksi×eries=1951&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&noSavedState=true&showIntro=false |
||||
|
|
07.11.2022 14:48 | Jussi Tepponen | ||
| Paikkatietoikkunan historiallisten ilmakuvien mukaan ko kuva on otettu vuonna 1951: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=12&coord=376066.7649877244_6879450.150985459&mapLayers=801+100+default,3400+100+ortokuva:indeksi×eries=1951&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&noSavedState=true&showIntro=false |
||||
|
|
07.11.2022 14:17 | Tero Korkeakoski | ||
| Kyllä nykyinen maailmantilanne on sellainen ettei ihan joka paikassa kannata lennättää. Lisäksi on paljon alueita joissa on portilla kuvauskiellon merkki. En mä oikein ymmärrä että sieltä käydään sitten ottamassa tälläisen kanssa kuvia. Nämä olisi hyvä saada tuonne Aviamapsiinkin lentokieltoalueiksi. Jos alueella ei saa kuvata maasta käsin niin ei saa kyllä ilmastakaan. Jos mun vastuualueella näkyy ilman lupaa lentävä drone soitan kyllä ihan heti porttivahdeille ja poliisille. En mä edes lähde arvuuttelemaan kenen se on ja miksi se lentelee, sen saavat viranomaiset hoitaa. Luvan kanssa on eri juttu ja droneja käytetään kyllä ihan erilaisiin suunnittelutehtäviinkin nykyisin. |
||||
|
07.11.2022 13:51 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakin kuvan https://vaunut.org/kuva/65068 kommentissa kerrotaan, että Tenkon esikuvana oli Mänttä. | ||||
|
07.11.2022 13:42 | Kimmo Huhta | ||
| Ei varsinaisesti kuvan tilanteeseen liittyen, vaan muusta sivuraidekiinnostuksesta kummuten: Oliko tälle raiteelle kaupallista (eli PV:n) tavaraliikennettä vielä 80-luvulla? Toisaalla eräs tamperelainen VEK muisteli sorajunakeikkaa tällä raiteella 30.5.1988, vetokalustona Tve4 531. | ||||
|
|
07.11.2022 13:30 | Panu Breilin | ||
| VR:llä oli ns. puutarhaetumiehiä jotka hoitivat puutarhoja. Johtajina heillä oli piiripuutarhurit ja lisäksi ylimpänä johtajana oli ylipuutarhuri. Lisäksi varsinkin pienemmillä asemilla aseman oma henkilökunta hoiti kastelua, siivousta ja nurmikkojen leikkaamista. | ||||
|
|
07.11.2022 13:27 | Hannu Peltola | ||
| Eikä tämä Mäntän veturitalli ollutkin esikuva Pienoisrautatiekerhon vanhalle Tenkon veturitallille? Vastasiko Tenkon ratapiha muutenkin Mänttää? | ||||
|
|
07.11.2022 13:23 | Panu Breilin | ||
| Ainakin Ruotsin raitiotieseuran mukaan Kuressaaressa on ollut höyryraitiotie vuosina 1918-1940: https://www.sparvagssallskapet.se/atlas/system.php?atlas_id=1393 | ||||
|
|
07.11.2022 12:31 | Mikko Herpman | ||
| Kuva hivelee silmiä, kaikki siistiä ja leppoisaa tekemisen meininkiä. Olikohan matkustajaliikenne miten säännöllistä ja aikataulunmukaista tuohon aikaan? Kuljetettiinko junalla työläisiä tehtaalle/tehtaalta vai oliko aivan yleinen kulkuneuvo mänttäläisille? | ||||
|
|
07.11.2022 12:27 | Kari Haapakangas | ||
| Ensi vilkaisulla vaunu, mutta tarkemmin katsottuna siinähän hinataan jotakin tehtaan koneistoon liittyvää osaa "reessä". | ||||
|
07.11.2022 12:22 | Mikko Herpman | ||
| Aikamoista luksusta, ja toki tehtailijalla pitääkin olla. Päässyt hienosti junalla aivan kodin ovelle. Tuohon aikaan tiet ja kulkuyhteydet ovat toki olleet aika huonoja. Eli "omalla" junalla pääsi kätevästi Vilppulaan ja siitä sitten maailmalle bisneksiä tekemään. | ||||
|
|
07.11.2022 12:13 | Jouni Ilari Nousiainen | ||
| Minusta t.k. tarkoittaa tämän kuun, alemmassa hiihtokilpailukuvassa on sama lyhennys. Seuraavassa numerossa tulevista päivistä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/872773?page=10 v.k. viime kuun. | ||||
|
|
07.11.2022 12:12 | Ilkka Hovi | ||
| MWR 4 on entinen Nykarleby Järnväg 1, myytiin Mänttää vuonna 1916. Tämän kuvan ottovuodeksi on Mäntän museon mukaan merkitty 1925. | ||||
|
|
07.11.2022 12:05 | Hannu Peltola | ||
| t.k. = tämän kuun, ei tammikuun. | ||||
|
|
07.11.2022 11:53 | Harri Helminen | ||
| Kiitos, vuosi ja päivä tuli siis selville mutta tuossa kuvatekstissä on kuitenkin mainittu t. k. 2 p:nä, ymmärtääkseni tuo t. k. tarkoittanee tammikuuta eikä helmikuuta? | ||||
|
Kuvasarja: Mänttä - Wilppula Rautatie |
07.11.2022 11:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| No johan on! Mäntän poika kiittää ja kumartaa! | ||||
|
07.11.2022 11:26 | Juhana Nordlund | ||
| No jopas tuli sattumakuva. Rautatiekuvien parhaimmistoa. Tuo yhtymä-sanan osan peilikuva muodostuikin oivalliseksi arvoitukseksi. Symmetriset kirjaimet voivat joskus hämätä. |
||||
|
|
07.11.2022 10:37 | Jouni Ilari Nousiainen | ||
| Lähde on Helsingin Kaiku, 14.2.1914, joten tapahtunut 2.2.1914: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/872772?term=Rautatieonnettomuus%20M%C3%A4nt%C3%A4n&page=13 | ||||
|
|
07.11.2022 10:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Haastaa Oulun kenties? | ||||
|
07.11.2022 10:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Istuiko siltavahti kopissaan "päivät pitkät" vai oliko hänellä junien välillä muita tehtäviä? | ||||
|
07.11.2022 09:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Minneköhän toinen teräslevysilta sitten meni? Uusiokäyttöön vai "Kuusakoskelle"? | ||||
|
07.11.2022 09:38 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kansallisromantiikkaa. | ||||
|
Kuvasarja: Mänttä - Wilppula Rautatie |
07.11.2022 09:34 | Jukka Ahtiainen | ||
| Arkistojen aarteita. (kuvaaja tai lähde?) | ||||
|
|
07.11.2022 09:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Kun VR näitä asemapuistoja aikoinaan rakensi, mikä taho oli vastuussa puista ja kasveista, ts. kuka hankki taimet / siemenet ja hoiti niitä? | ||||