Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.10.2022 17:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sillan takana kommunistitseskij - sotsialistitseskij - sovjetskogo - sjemaforjskij. Vuoden 1918 sodan aikana vaurioitunut vesitornin tiilisenä on korjattu edistyksellistä pjatiletkaa (viisivuotissuunnitelmaa) toteuttaneiden iskurityöläis-normintäyttäjätoverien toimesta! Eläköön toverit Stahanov ja Kirov! |
||||
|
22.10.2022 17:17 | Mikko Herpman | ||
| Voisiko olla Syvärin silta, toinen nostosillan torni on ammuttu mykkyrään? | ||||
|
22.10.2022 16:58 | Petri Soronen | ||
| Voisiko olla Kiestingin suunnalta, siellähän ajettiin hallussa olleella radanpätkällä juuri tuollaisella rata-autolla, lisäksi ns. kärry perässä. | ||||
|
|
22.10.2022 16:56 | Petri Soronen | ||
| Aikansa kuvamanipulaatio. | ||||
|
22.10.2022 16:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitos päivityksestä :) | ||||
|
22.10.2022 16:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||
|
22.10.2022 16:51 | Samu Saikkonen | ||
| Niinpäs muuten onkin. Korjataan | ||||
|
22.10.2022 16:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljaksen kommenttiin täydennykseksi kaksi seikkaa: (8.1.1971 oli loppiaisviikon perjantai.) Ensiksikin: välimatkat välillä Tampere - Turku, laskettuna graafisesta aikataulusta nro 143, voimassa 30.5.1976 alkaen: Tampere - Toijala: 40,2 km Toijala - Urjala: 18,3 km Urjala - Humppila: 23,3 km Humppila - Loimaa: 20,1 km ja Loimaa - Turku: 66,0 km. Kun nyt muistaisin, koska Toijalassa Turun radan lähtösuuntaa siirrettiin? Toiseksi: Dm6 pyörän halkaisija uutena oli 613 mm Dm7:llä 790 mm. Mikäli Dm6 piiskattiin vauhtiin Dm7:n tahtiin, niin kuutosella Valmet 815D:tä piti huudattaa kovempaa, mikäli vaihteiston ja akselinkäyttölaitteen välityssuhteille ei oltu tehty mitään. Tietääkseni muuta eroa näillä ei juuri ollut kuin nopeusmittarin pyöritysrattaissa. Siinä vaiheessa, kun Dm6:n koreja nostettiin Dm7:n kanssa samalle vetokytkinkorkeudelle, se tietääkseni tehtiin korotuspalamenetelmällä. En ole itse kuullut tai lukenut, että viilailtiinko kuutosten koneistoja mitenkään. En itse usko, että näin olisi tehty, koska erään Turun kuljettajan mukaan Dm6 + Dm7 - yhteisajossa kuutonen pyrki kiihtymään seiskaa nopeammin. Tämä rasitti vaunujen vetokytkimiä (siis Scharfenbergejä), ainakin niihin aikoihin kun Dm6 ja Dm7 olivat samoissa kalustokierroissa. Ja edellä mainittu graafinen: Juna H548, Tampere - Turku: Lähtö Tpe: 20.25 Tulo ja lähtö Toijala: 21.00 / 21.05 (odotti junia 63 ja 107) Urjala kolmiona, lähtö: 21.22 Matku sivuutus: 21.34 Humppila kolmiona, lähtö: 21.43 Tulo ja lähtö Loimaa: 22.00 / 22.04 (kohtaus 109) Mellilä sivuutus: 22.14 Kyrö sivuutus: 22.25 Aura sivuutus: 22.34 (merk. kohtaus 3501) Lieto sivuutus: 22.44 Tulo Turku: 23.00. Kolmiona = juna pysähtyy aina, alle minuutin pysähdys. |
||||
|
|
22.10.2022 15:19 | Kimmo Huhta | ||
| Eikös tämä PMR:n Otso ole kuitenkin Tve1? (Ainakin numero 418 on kaikissa aiemmissa kuvissa litteroitu Tve1-sarjaan.) | ||||
|
Kuvasarja: Ruskaa ja Ruotsalaisia rautatiemaisemia |
22.10.2022 14:29 | Jukka Voudinmäki | ||
| Kiva nähdä kuvia Värmlannin junaliikenteestä sekä tässä että Filipstadin kuvasarjassa. | ||||
|
|
22.10.2022 13:55 | Eljas Pölhö | ||
| Tammikuussa 1971 Toijala-Turku nopean lättähattujunan numero oli H458 ja esim. 8.1.1971 junan kokoonpano oli Dm6 4008+4000 (ei liitevaunuja). Kyseinen päivä oli vähän tavallisuudesta poikkeava, kun vastaantullut tavarajuna jäi linjalle päästyään osittain Urjalan ratapihalle (veturi 2005). H458 lähti Toijalasta 21:16.32 ja matka-aika Urjalaan oli 17 min 24 s. Urjalassa pysähdys kesti n. 28 min, kun apuveturi (2001) saapui Toijalasta auttamaan hyytyneen junan sivuraiteelle. Urjalan lähdön jälkeen matka-ajat olivat Humppilaan 17 min 58 s, Humppila-Loimaa 14 min 33 s, Loimaa-Turku 44 min 38s. Auran kohdalla oli hiljennys nopeuteen 70 km/h, mutta muutoin Dm6 ajoi mitä irti sai. Seuraavana kesänä juna Tampere-Turku kulki numerolla H108. Tampere 20:50- Toijala 21:19-21:21- Urjala 21:38 - Humppila 21:56 - Loimaa 22:11-22:14 - Turku 22:58. Verrattaessa aikataulua ja Dm6 parin kulkua, niin havaitaan aikatalun olevan lähellä vanhojen Dm6-vaunujen suorituskykyä. |
||||
|
22.10.2022 13:48 | Teemu Saukkonen | ||
| Lyhyitä junia mutta kuitenkin 6-akselisia vetureita. Ei mahtane jäädä mäkiin. | ||||
|
Kuvasarja: Ruskaa ja Ruotsalaisia rautatiemaisemia |
22.10.2022 13:45 | Tuomas Pätäri | ||
| Ei aiheudu haittaa, mitä monipuolisempaa, sen parempaa:) Tässä on hyvinkin mielenkiintoinen kattaus, kuten jo Filipstadinkin kuvat olivat. | ||||
|
22.10.2022 13:12 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kuvaa varsin osuvasti maailman tilaa. | ||||
|
22.10.2022 11:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Päiväsaikaan: https://vaunut.org/kuva/15902 | ||||
|
|
22.10.2022 11:25 | Teemu Saukkonen | ||
| Tämä jäi näköjään muistomerkiksi. | ||||
|
22.10.2022 11:12 | Jyrki Längman | ||
| Niin kauan kuin viranomaiset eivät ole tehneet päätöstä ilmatilan sulkemisesta, niin se on sallittua. Lähin lentokieltoalue tässä on Pasilan poliisitalon yllä. Lentokieltoalueet voi tarkistaa aviamapista jos on epäselvyyttä että missä voi lennättää ja missä ei. Eli tässä riittää omat luvat. | ||||
|
22.10.2022 11:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Tjt = tjänstetåg. | ||||
|
22.10.2022 10:51 | Vertti Kontinen | ||
| Photoshop express on minulla käytössä vain kuvien pienennykseen sivustolle sopivaksi | ||||
|
22.10.2022 10:47 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvanottoajankohtaa myöhemmin Dm9 5106 siirtyi Hyvinkäällä tuhoutuneen Dm8 5001:n paikalle. Uusi sekayksikkö oli siis 5106 + 5501 + 5002. Siitä on kuvakin: https://vaunut.org/kuva/45937 | ||||
|
|
22.10.2022 10:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Viranomaistet ovat ainakin lehtiteietojen mukaan alkaneet panna merkille drone-lennätykset tämänkaltaisten kriittisten liikenne-infrakohteiden yllä, eli onko luvanvaraista toimintaa vai riittääkö omat luvat? | ||||
|
|
22.10.2022 09:16 | Teppo Niemi | ||
| Tuohan oli silloin varavaununa ja käytössä jos jokin Dm9 moottorivaunu oli isossa remontissa, kuten esimerkiksi moottorin vaihdossa. Tuon yksikön toinen moottorivaunu 5105 vaueioitui tulipalossa Lappeenrannan ja Kouvolan välillä ja välivaunu taas korvasi Linnunlaulussa vaurioituneen vaunun. |
||||
|
|
22.10.2022 08:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tänne asti löyhkää ryssän homeinen ja verinen kopeekka! | ||||
|
|
22.10.2022 08:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Opastimen palkki pystyasennossa = vaihtaminen sallittu (JT 1957), toisin sanoen: vaihtotyö saa ulottua myös saapuvien tai lähtevien junien kulkuraiteille. Vaihtotyölle ei siis ole esteitä. Palkki vaakasuorassa = vaihtaminen kielletty. Vaaraa tuottavat vaihtoliikkeet on kielletty, muut vaihtoliikkeet saadaan sensijaan edelleen tehdä, asianomaisen vaihde- tai asetinlaitemiehen antamalla luvalla. Kuvan palkkiopastimella annetaan opasteet kummallekin puolelle. Valo-opastimella vain toiseen suuntaan. Se on pylvääseen kiinnitetty musta, valkoreunainen levy, jossa on lyhtyjä opasteiden antamiseksi. Kolme vaakasuorassa olevaa valoa = vaihtaminen kielletty. Kolme valoa pystysuorassa = vaihtaminen sallittu. Vaihdonkielto-opastimen perusasento on "vaihtaminen sallittu." |
||||
|
22.10.2022 01:05 | Uwe Geuder | ||
| Eri värit johtuvat osittain jo siitä, että on monta rautatieyhtiötä: https://en.wikipedia.org/wiki/Transport_in_Greater_Tokyo | ||||
|
|
22.10.2022 00:17 | Uwe Geuder | ||
| EXIF kertoo: Software: Adobe Photoshop Express (Android) Mutta uskon, että niin hienoja maisemia on, luultavasti vain kevyesti käsitelty. Hieno kuva! |
||||
|
|
21.10.2022 23:49 | Harri Pesonen | ||
| Mitkä oli tuon opasteen käyttö asennot ?? | ||||
|
21.10.2022 22:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kumminkin, vain punalakkinen sai junanlähetyslevyä heilutella. Asetinlaitteelta tai vaihdekopilta vaihde- tai opastinmies näytti vihreää lippua kaaressa ylöspäin, jahka suorittaja oli antanut puhelimitse määräyksen lähtöluvasta. |
||||
|
|
21.10.2022 22:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1981 talvella tällaisessa, sunnuntai-illan spesiaalissa H548 oli muistini mukaan neljä vetovaunua, saattoi olla yksi EFiabkin. Aika haipakkaa se päästelikin Turkkusse. Pitäisi käydä rautatiemuseolla, sinne arkistoitavaksi olen vanhemmat muistiinpanoni heittänyt. |
||||
|
21.10.2022 21:45 | Petri Nummijoki | ||
| Oliko siis postivaunuvuoroihin tapana kiinnittää tietyt vaunuyksilötkin, jos tästä osataan sanoa jopa reitti, millä vaunu on ollut käytössä? | ||||
|
|
21.10.2022 21:41 | Timo Humalisto | ||
| Kesällä 1973 oli kulussa sunnuntaisin "lättäpikajuna" Tampere-Turku. Lähtö n. 20.15 ja perillä n. 23.00. Pysähtyi välillä suunnilleen samoissa paikoissa kuin sen ajan pikajunat. Onko kellään muistikuvaa kokoonpanosta tai tarkemmasta aikataulusta? | ||||
|
21.10.2022 21:30 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hyvä kysymys. Kuvasin parikymmentä vuotta ainoastaan videolle. 1992 - 1995 Super Hi8, 1996 - 2006 MiniDV, 2007 - 2012 DVCPRO HD. Raakamateriaalia on paljon. Jouduin sairaseläkkeelle (parkinson), enää ei ole paljon voimia editoida. Jos löytyisi "arkisto/kirjasto", mistä nauhat olisi käytettävissä. Yksi juttu olisi, jos tuon saisi YouTubeen https://vaunut.org/sarja/2860 |
||||
|
|
21.10.2022 21:26 | Jukka Ahtiainen | ||
| 2006 - 2009 kevättalvi osuu ilmeisesti aikalailla kohdalleen. | ||||
|
|
21.10.2022 20:57 | Petri Nummijoki | ||
| Teoriassa ehkä noin mutta käytännössähän opasteita saatettiin huitoa ties mistä. Olihan esim. liikennepaikkoja, joissa ratapihan laajuuden tai kaarteisuuden vuoksi junanlähettäjä ei edes pystynyt antamaan lähtöopastetta vaan niitä annettiin esim. asetinlaitteelta tai asemamiehen toimesta. | ||||
|
|
21.10.2022 20:12 | Mika Hakala | ||
| Joulukuu 2009 ilmeisesti viimeisin ajankohta, jolloin junan on voinnut nähdä talvisessa maastossa. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=1333.0 Siitä alkaen on rata ollut suljettuna lumellisena aikana. 2006 alkuvuodesta VR meinasi jo lopettaa kuljetukset mutta perui sitten tämän päätöksen äläkästä. https://vaunut.org/kuva/22441?liikp1=2803 Ilmeisesti ensimmäinen tapahtui yllättäen, eikä kuvaaja olisi silloin ollut ainakaan historia mielessä paikalla kuvaamaassa talvista miljöötä. Toiseen tapaukseen (vuoteen 2006) liittyy ainakin tapaus, että onnettomuusherkässä Ahvenseläntien tasoristeyksessä "pamahti", kun liikenne ei päättynytkään. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004385933.html Jos mikään noista ei luo kuvaajalle muistikuvaa kuvausajan jonkinlaisesta "tapahtuma ympäristöstä", voisi olettaa että talvi on sitten jokun muu. |
||||
|
|
21.10.2022 19:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisäät monesti videokaappauksia. Missä niitä itse videoita olisi nähtävillä? | ||||
|
Kuvasarja: Filipstadin näkkileipäjuna |
21.10.2022 18:38 | Hannu Peltola | ||
| Minä puolestani kävin paikalla kesällä 2017 Nordmark-Klarälven Järnvägenin jalanjäljissä ( https://vaunut.org/kuvat/?s=4081 ). Tuolloin en arvannutkaan, että näkkileipäjunat olisivat näin mielenkiintoisia! | ||||
|
Kuvasarja: Filipstadin näkkileipäjuna |
21.10.2022 18:31 | Vertti Kontinen | ||
| Oho! Kirjoitusvirhe :) Kävin aseman pihassa nopeasti pyörähtämässä, mutta tarkemmin en paikkaa tutkinut |
||||
|
|
21.10.2022 17:46 | Jarno Piltti | ||
| Hyvin rakennettu dioraama! | ||||
|
21.10.2022 17:17 | Hannu Peltola | ||
| Ratapihan oikeassa reunassa on vanha Filipstad Västran asemarakennus, nykyinen Filipstad: https://vaunut.org/kuva/120928?s=1 | ||||
|
Kuvasarja: Filipstadin näkkileipäjuna |
21.10.2022 17:16 | Hannu Peltola | ||
| Mukava kuvasarja, jonka kruunaa Great Northern -veturi! Kävitkö Filipstadin asemalla? Poistaisitko vielä muutamista Filipstadin kuvista kuvauspaikka-kohdasta ylimääräisen T:n, niin kuvat löytyvät jatkossa helpommin (Filipstad, ei Filipstadt) | ||||
|
|
21.10.2022 16:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruotsissa ei käytetä vaihteenopastinlyhtyjä. | ||||
|
|
21.10.2022 16:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomessa oli aikoinaan annettu määräys, että junanlähettäjän piti nimenomaan siirtyä lähetettäväksi tarkoitetun junan vierelle, siten että lähtölupa voitiin nähdä veturista. Näin ollen: asematalon rapuilta tai toimiston ikkunasta ei lähtöopastetta suinkaan saanut antaa. Linjaradion tullessa käyttöön, sitäkin alettiin käyttää lähtöluvan antamiseen (esimerkki Vilppulasta kesältä 1980, osapuolina junasuorittaja ja Tampereelle matkaavan tavarajuna T3410:n kuljettaja): "Kuuleeko 3410, Vilppula kutsuu." "3410 kuulee Vilppulaa." "3410 lähtölupa Vilppulasta.", "3410, lähtölupa Vilppulasta" (kuljettaja toisti). Vielä "vanhan" JT:n (ainakin JT 1957) aikana saatettiin isoilla risteysasemilla käyttää erikseen ulkojunanlähettäjää, sisäjunanlähettäjän huolehtiessa puhelinliikenteestä. Ruotsissa tågklareraren virkalakissa oli aikoinaan valkoinen päällinen. |
||||
|
21.10.2022 16:28 | Vertti Kontinen | ||
| Nykyään sama veturi on varaosalähteenä muille TMY:ille :/ | ||||
|
|
21.10.2022 16:19 | Hannu Peltola | ||
| Tämä veturi aina lämmittää lumivuohi- ja jenkkijunaharrastajien mieltä! Mukavaa nähdä, että tämä veturi on vielä näinkin hyvässä kuosissa. T43:n ääni on se ainoa oikea dieselveturin ääni... :-) Näin sisarveturin Kristinehamnissa 2013 ja se alkoi jo tuolloin olla rapeammassa kunnossa: https://vaunut.org/kuva/86350?maa=141&t=t43 | ||||
|
21.10.2022 14:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Rautatie : rautatietaloutta, rautatietekniikkaa, rautatiehallintoa -lehden, 30.09.1936, nro 3, s. 5 mukaan kenraalikuvernöörin salonkivaunu n:o 41 oli Suomessa ensimmäinen rautatievaunu, jossa oli vesikiertoinen lämmitys: "— Ensimmäisissä vaunuissa meillä niinkuin muuallakin oli järjestelmä sovitettu siten, että kussakin vaunussa oli oma, hiilillä tahi puilla lämmitettävä vesikattila, mutta kun tällainen lämmitys on hankala hoitaa junassa, ei se tullut meillä käytäntöön kuin aluksi parissa virkavaunussa. Ensimmäinen sellainen lämmityslaitos tehtiin v. 1898 Pragissa rakennettuun kenraalikuvernöörin salonkivaunuun n:o 41. Siinä oli tosin myöskin erillinen injektorilaite, jolla vettä voitiin lämmittää puhaltamalla putkistoon höyryä, mikä kuitenkin synnytti häiritsevän kovan äänen. Vesikattila oli tehty kuparista siten, että paisunta-astia oli yhtä kappaletta kattilan kanssa ja savupiippu viety paisunta-astian läpi." |
||||
|
21.10.2022 14:30 | Jouni Hytönen | ||
| Joku Kuhmon veneensiirtorata tämä oli. | ||||
|
21.10.2022 13:08 | Pertti Hiltunen | ||
| Historiikkikirjan Valtionrautatiet 1962-1987 mukaan Raskas kiskotus (K54) saavutti Humppilan 1965. Tarkkaa ajankohtaa ei ole historiikissa sanottu, joten tämä kuva on otettu viimeistään 1965, jolloin oli joitakin ratapihoja Turku-Toijala välillä vailla raskasta kiskoa kuten tässä kuvassa. | ||||
|
|
21.10.2022 12:14 | Erkki Nuutio | ||
| Turkuun kulkevan junan saapuessa: Junanlähettäjä valmiina laiturilla, postisäkki rakennuksen nurkalla ja ovi avoinna postin työtiloihin. Junaa odottavat ovat 50-60 -lukujen tyylisiä ja hyvin pukeutuneita, niinkuin vielä silloin oli tapana. Arvioin siksi kuvan olevan 50-luvun lopulta pystymättä todistamaan sitä täsmällisillä seikoilla. |
||||
|
|
21.10.2022 11:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9820 hylättiin vuonna 1982. Tuon kaksiakselisen autojenkuljetusvaunun numero herätti epäilykseni: ettei se olisikin 105'922? Ja sarjamerkillä Haa. Haa - vaunuja olivat numerot 105'921 - 105'970 ja Hac - vaunuja 105'851 - 105'872, 105'899 - 105'920 ja 105'972 - 105'999. Hac - vaunuissa oli yksi ylimääräinen ura pyöränvasteita varten, niin etteä leveämpiä autoja voitiin kuormata yhteen jonoon. Haa 105'922 oli entinen Ek 935 vuodelta 1925. Autonkuljetusvaunuvaiheen jälkeen siitä tehtiin Fh 3340. Hab 105'971 oli Haa - vaunusta tehty kaksikerroksinen versio: vaunut.org/kuva/80806?/tag0=11%7CHab%7C Ha - vaunut (näitä mainittuja ennen) oli oma lukunsa: vaunut.org/kuva/134759?tag0=11%7CHa%7C |
||||
|
21.10.2022 11:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaakseni 80:aa remontoitiin aika lailla vuonna 1947, jolloin se sai kuvassa näkyvän ilmiasunsa, eteisineenkin. 1960-luvun vaihteen vaunuluettelossa A 80:n valaistuksena oli Pintsch-korkeapainekaasuhehkuvalo ja lämmityksenä höyrylämmitys, täydennettynä nestekaasulämmityslaitteella. Patteriventtiilit olivat termostaatilla varustettuja, Clorius - merkkisiä. |
||||