Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.08.2022 18:46 | Simo Lallukka | ||
| Aseman nimi on "Koivusaari" selvyyden vuoksi, mutta se on vielä Lauttasaaren puolella. Aseman jälkeen länteen tulee pikku pätkä merta ja sitten Koivusaari. Ei ole isoa asuma-aluetta tuossa kohdalla (vielä). Liukuportaita alas mennessä vasen pleksi peilaa joskus oikean puolen ratanäkymän vasemmalle niin, että oikean puolen juna näkyy haamuna vastasuunnan kiskoilla olevana liukuportaisiin. No kaikkea sitä voi kritisoida. Isohkona projektina joku korjasi pääoven rännin paikkaa. Alunperin vesi tuli suoraan pääoven lähelle ja saattoi jäätyä siihen. Vaikea vaakaputken asennus on laitettu korjauksena. | ||||
|
01.08.2022 13:40 | Reijo Salminen | ||
| Polttopuu on siitä ihmeellinen tuote että se ei koskaan ole hyvä, siksi olen lopettanut myymisen jo aikaa sitten, tehkööt kukin omat puunsa niin tietävät kuinka monta rukkasenkuvaa niihin tulee teet ne vaikka miten. | ||||
|
Kuvasarja: Metroilua Helsingissä 11.7. - 13.7.2022 |
01.08.2022 13:29 | Reijo Salminen | ||
| Oula tekee hyvää jälkeä ihan millä mittarilla tahansa. | ||||
|
01.08.2022 13:07 | Kari Haapakangas | ||
| Ole tarkka, ota Pirkka | ||||
|
Kuvasarja: Metroilua Helsingissä 11.7. - 13.7.2022 |
01.08.2022 11:55 | Jouni Halinen | ||
| Ykkös änkyränä matkassa oli DI Martti Sainio, hän vaikuttaa vielä keskuudessamme, olisi mukava kuulla häneltä nyt lausunto, että menikö metron ensivaihe kuinkankin pahasti pieleen, jos isoa kuvaa tarkastellaan?. Tosin asian tiimoilla ”harrastettiin” erilaista suhmurointia ”kaksin kourin”, tästä esimerkkinä nyt jo edesmenneen metrojohtaja Unto ”metro” Valtasen lahjusoikeudenkäynti. Syytelista oli pitkä Saksan markkoja, vene, kodinkoneita, kestitystä ym. ”Kaksin kourin” touhusta seuraava esimerkki. Oltiin oltu Siemensin poikien kanssa kostealla kierroksella, ja kotimatkalla Valtanen mainitsi isännille, että pitäisi saada vielä nakkeja, taksi pysähtyi Etelä-Espalle, Valtanen pyysi että nakkeja ostettaisiin hänelle ”kahmalollinen”. Kun sekin mainittiin oikeudessa syytteeksi luvussa, niin tuomari kysyi että kuinka paljon tuollainen määrä on nakkeja. Joku sitten näytti käsillään että näin paljon kun suljettujen kämmenten/sormien väliin mahtuu. Jostain kumman syystä Valtanen ei saanut näistä juuri mitään tuomiota?. VR:rän puolelta tuomiolle joutui muuan alkoholisoitunut DI Häkkinen. Ps. tekee Oula hienoa jälkeä ikäisekseen kaveriksi. |
||||
|
01.08.2022 11:00 | Eljas Pölhö | ||
| Snälltåget yrittää herätellä pitkän matkan junamatkoja henkiin ja mainostaa myös jatkoyhteyksiä Berliinistä eteenpäin. Uusin asiakaspostituskirje kertoi pääasiassa Prahasta ja syksyllä he ajavat yhden junaparin Münchenin Oktoberfest-tapahtumaan. Ohessa linkki Berliinin junan aikatauluun ja linkkie kautta muihin mainostettuihin kohteisiin https://www.snalltaget.se/destinationer/kontinenten | ||||
|
01.08.2022 10:36 | Ossi Rosten | ||
| Kuva on kuin jostain Keski-Euroopasta | ||||
|
01.08.2022 10:26 | Jimi Lappalainen | ||
| No niinpä muuten joo! Hauska oivallus! :) | ||||
|
01.08.2022 10:16 | Petri Sallinen | ||
| Tässä aihetta liippaavaa dataa. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12365.0 |
||||
|
|
01.08.2022 09:58 | Teppo Niemi | ||
| Tuohon Jimin kommenttiin liittyen: Outokumpu Oy:llä on tietojeni mukaan on ollut muitakin yksityivaunusarjoja kuin nyt mainitut Sou ja Soku. Mutta mistä vaunuista onkaan kyse, ja mihinkäs niitä käytettiinkään?. Löytyykös niistä kuvia? | ||||
|
01.08.2022 09:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Turku-Tampere/Hämeenlinna - rautatien IV luokan asemataloissa, kuten kuvan Viialassa, oli iso odotussali matkustajien käytössä. Syyskuussa 1991 siellä oli sijoitettuna aseman arkisto. Asuntopuoli oli käyttökiellossa sisäilmaongelmien vuoksi. Nythän ei sisäilmaongelmia ole (eikä paljon ulkoilmaongelmiakaan) eikä arkistosta tietoakaan, kun asematalo revittiin 1999. |
||||
|
|
01.08.2022 09:40 | Lari Åhman | ||
| Jimi: onhan sellainen melkein ollutkin: https://vaunut.org/kuva/143142 :) | ||||
|
01.08.2022 09:30 | Teemu Sirkiä | ||
| Meinasin kirjoittaa, että olin tämän vetämässä junassa viime viikolla, mutta olikin näköjään toinen vitivalkoinen Vectron 6193 684. | ||||
|
01.08.2022 08:53 | Marko Vornanen | ||
| Junassa oli tunnelmaa ja istumapaikat kortilla. Hyvä niin. | ||||
|
|
01.08.2022 08:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Leasing-kone? | ||||
|
|
01.08.2022 08:42 | Tapio Keränen | ||
| Soku-sarjaan kuului kolme Outokumpu Oy:lle 1970-luvulla valmistettua neliakselista lämpöeristettyä säiliövaunua, joilla osalla kuljetettiin nestemäistä argonia ja osalla nestemäistä happea. Vaunukorttitietojen mukaan vanhat 1930-luvulla rakennetut Outokumou Oy:n vaunut kuuluivat sarjaan Sou. |
||||
|
|
01.08.2022 08:06 | Kari Haapakangas | ||
| Hmm, silppu? Aika erilaiset tarpeet on näemmä onkapannulla ja saunankiukaalla... | ||||
|
01.08.2022 03:57 | Timo Salo | ||
| Remontti taitaa olla seurausta Meerin vierailusta taannoin...? Tälläiseen infraankin investoidaan näinä levottomina aikoina. Olikohan virhe päästää Niinisalo-Pori-väli pilalle???? | ||||
|
|
01.08.2022 03:51 | Timo Salo | ||
| Viimeiset ajat tänä vuonna ottaa näin vehreitä kuvia! En tiennytkään Lielahdessa olevan tuollaista viidakkoa, mainio kuva! | ||||
|
01.08.2022 03:45 | Timo Salo | ||
| Kannattaisiko kuvauspäivämäärää kuitenkin hiukan editoida? Itsekkin olen "leikkinyt" noitten vanhojen filmihommien kanssa ja todennut, että kyllä digikuvaus on ajanut ohi monessa mielessä. Kiva kuitenkin "tuhertaa" tuon retrotekniikan kanssa... :-) |
||||
|
|
01.08.2022 00:28 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuollainen silppu lentää melkein piipusta mitä ehtii syöttää... | ||||
|
Kuvasarja: Dv12 2720 siirto Haapamäelle |
01.08.2022 00:08 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Olisiko osan kuvista operaattorina Aurora Railin sijasta HMVY? | ||||
|
|
31.07.2022 23:23 | Kai Krause | ||
| Sopivan rakeinen MV-filmi antaa mukavan retro-efektin | ||||
|
|
31.07.2022 23:17 | Kai Krause | ||
| Kiitos, pusikot toimii tuossa hyvin antaen lisää tuuheutta, mutta pääosa vehreydestä on ihan kunnon metsää. | ||||
|
31.07.2022 23:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Niin, ei olekaan mutten oikein keksinyt oikeaa sanaa. Ulkorakennus on hyvä. Muutan makasiini-sanan pois kuvista. | ||||
|
|
31.07.2022 23:11 | Jorma Toivonen | ||
| Ymmärtääkseni höyryveturin tulipesässä on jo riittävästi lämpöä polttamaan myös suurempaa halkoa, tuo pienempi "silppu" taitaa hetkessä humahtaa tuhkaksi. Työtä lisää lämmittäjälle ja 16 m³:n kuorma oli "hetkessä" syöty. | ||||
|
|
31.07.2022 22:58 | Arttu Räsänen | ||
| No siinäpä vasta neutraalinvärinen Vectron. | ||||
|
|
31.07.2022 21:17 | Juhani Pirttilahti | ||
| Yllättävän hyvän kuvakulman olet löytänyt muutoin varsin pusikoituneesta ympäristöstä. :) | ||||
|
|
31.07.2022 20:20 | Panu Breilin | ||
| Siis vahtitupa ja sen ulkorakennus. Tavaramakasiini tuo ei toki ole. | ||||
|
31.07.2022 19:39 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Olisiko veturi kuitenkin Sr2 3204 | ||||
|
|
31.07.2022 19:03 | Ilari Halkosaari | ||
| Vähän monipuolisempaa kalustoa kuten tämä kaivattaisiin myös tänne Pohjanmaalle. Joku joskus täällä taisi mainita näiden yksikerroksisten vaunujen sopivan esim. Vaasan radalle jolla ei kai tietääkseni saa ajaa 200km/h muuteenkaan. Tiedä sitten paljonko näitä on vielä käyttökunnossa romutusten jälkeen. | ||||
|
|
31.07.2022 17:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisi kiva nähdä 2700-sarjan veturi 2500-sarjan väreissä. | ||||
|
31.07.2022 10:56 | Erkki Nuutio | ||
| Päästetään myös A.Aimo Uraliin - kun on saanut mainokset pois tieltä: https://www.youtube.com/watch?v=axWchul23y8 |
||||
|
31.07.2022 10:47 | Erkki Nuutio | ||
| Panssarijuna 1 :n miehistö kokoontui Kuusankoskella 25.6.41 ja juna siirtyi Simolan asemalle tukemaan rajan puolustusta. 28.6.41 juna alistettiin 4. divisioonalle tehtävänä tukea puolustusta Vainikkalan suunnassa. Suomen kahdesta panssarijunasta tämä oli se parempi (1). Talvi- ja Jatkosodassa toiminta-alueena oli lähinnä Kannas, ja junayksikköön kuului myös huoltojuna. Toisen junan alue Jatkosodassa oli lähinnä Itä-Karjala. Ykkösjunan aseistusta oli parannettu välirauhan aikana. Kuvankin esittämässä muodossa aseistus oli: 40 mm:n Bofors ilmatorjunatykki (40 ItK 39) ensimmäisessä tykkivaunussa, samalainen toisessa tykkivaunussa + 76 mm:n Obuhov ilmatorjuntatykki (76 ItK 04/34). Lisäksi kolme 7.62 mm:n ilmatorjunakonekivääriä VKT 31 ja lähipuolustukseen 21 Maxim konekivääriä 09. Kolme radiolähetintä ja viisi kenttäpuhelinta. Henkilökuntaa (3.1942) oli 5 upseeria, 31 aliupseeria ja 57 miestä. Panssarijunan muodosti panssaroitu K5-veturi, kaksi kontrollivaunua, 40 tonnin tykkivaunu, 35 tonnin konekiväärivaunu, 35 tonnin keittiö ja kalustevaunu sekä tykkivaunu ja 14 tonnin kalustovaunu. Huoltojunassa oli G10 -veturi (336), joka oli vallattu punaisten panssarijunasta v. 1918 ja 15 panssaroimatonta matkustaja- ja tavaravaunua. Parolan panssarijunasta osa on panssarijunasta 1, ja muut osat vuonna 1918 ja Jatkosodassa vallatuista panssarijunista. Jouni Sillanmäki: Panssarijunia Suomessa - Suomalaisia panssarijunissa (Panssarimuseo, 2009, 136 s.) |
||||
|
|
31.07.2022 10:31 | Jouni Halinen | ||
| " Kauan ei ryssä Suomessa haise..." Molotohvin koktaili - Silmien Välliin https://www.youtube.com/watch?v=YAw2DBwtALQ |
||||
|
31.07.2022 10:07 | Erkki Nuutio | ||
| Tarkennan Esan taustoitusta lähinnä tarkastellun pommmitustehtävän osalta: - Pentti Mannisen tutkimus Luftwaffen miinahyökkäys Kronstadtiin 22.6.1941 (Suomen ilmailuhistoriallinen lehti 4/2010, 1/2011, 2/2011 ja 3/2011 (yhteensä 12 sivua) on yksityiskohtainen selvitys asiasta. - Tankkausta Utissa EI missään tehty pommituslennolla, vaan palatessa Itä-Preussiin paluuta varten. Pommitusta varten koneet lensivät ajoitettuina muodostelmassa. Pommikuormassa olleita koneita ei laskeutunut Uttiin. Se olisi ollut vaarallista ja sotkenut täysin pommitusten ajoituksen ja yllätyksellisyyden. - Tapahtumia kuvaa perusteellisesti professori Mauno Jokipiin tutkimus Jatkosodan synty (Tammi, 1987, 746 s.). Kaiken muun ohella se käsittelee suomalaisten (BL) ja täällä olleiden saksalaisten (Do ja He) tiedustelulentoja Suomen alueelta ennen Barbarossaa ja Jatkosotaa (s. 471-475). Suomen, Saksan ja myös NL:n tiedustelulentoja oli useita. Sinä aikana tämä oli euroopanlaajuista normaalikäytäntöä. -Carl-Fredrik Geustin ja Dimitrij Hazanovin tutkimus Jatkosodan alun neuvostopommitukset (Sotahistoriallinen aikakauskirja 20, s.49-85, 2001) kuvaa osapuolten menestykset ja tappiot lentosodan alkuvaiheessa 6.1941. - Lopuksi perspektiiviksi vuonna 2006 julkaistuista akateemikko Vladimir Vernadskin (Stalin palkinto 1943, atomipommihankkeen varhainen neuvonantaja) päiväkirjoista: Tälle tarjottiin Petroskoita, minne muodostetaan suuri venäläinen yliopisto ja laitetaan suuret rahat. Tämä olisi vain väliaikaisesti Petroskoissa, ja siirrettäisiin sitten Suomen haltuunottamisen jälkeen Gelsingforsiin. Suomen miehityssuunnitelmat olivat siis levinneet jo Kremlistä ulos, mm. yliopisto- ja tiedepiireihin. |
||||
|
Kuvasarja: Yleisten raitiovaunuasioiden tutkimista Helsingissä. |
31.07.2022 07:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisää luettavaa: https://hslfi.azureedge.net/globalassets/julkaisuarkisto/2022/kaupunki--ja-pikaraitioliikenteen-linjastosuunnitelma-8_2022.pdf | ||||
|
31.07.2022 06:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämäkin junayhteys on lopetettu ajat sitten kaikessa hiljaisuudessa. | ||||
|
|
31.07.2022 03:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rasat korville, nyt tulee pitkä kommentti, vastauksena Erkin kommenttiin: Aluksi tietoa Junkers Ju 88 A-4 vaakapommitus- tai syöksypommituskoneesta (Ju 88:aa valm. vv. 1938 - 1945 noin 15 000 kpl): Moottoreina oli 2 kpl Junkers Jumo 211 J-1 tai J-2, ylösalaisin oleva V-12, teholtaan 1360 hv startissa. Sylinteritilavuus oli 35 litraa. Ju 88 A-4:n toimintasäde oli noin 1 790 km, kun polttoainetta oli 2 900 litraa. Jos etummaiseen rungon pommikuiluun oli laitettu 1 130 litran lisätankki, kasvoi toimintasäde 2 700 km:iin. Pommikuorma normaalisti: 4 kpl 500 kg SC500 - pommia siipien alle, tai 10 kpl 50-kiloisia SC50-pommeja rungon sisäpuolisessa pommikuilussa ja neljä SC250-pommia ulkopuolella siipien alla. Miehistöä oli neljä. Koneessa oli lisäksi viisi MG81-konekivääriä ja yksi MG FF-konetykki. Ju 88 A-4:n suurin lentonopeus oli 472 km/t. Suomea lähinnä olleet tukikohdat olivat 22.6.1941 Itä-Preussissa: KG1 ja KG76 Gumbinnenissa (nyk. Gusev), Insterburgin (nyk. Tsernjahovski) vieressä itäpuolella. Nämä Kampf-Geschwaderit kuuluivat Luftflotte 1:een, toiminta-alueena Itämeri aina Lenskiin asti. KG77 oli Saksan alueella, esim. II/KG77 oli Wormdittissa. Näillä kalustona siis Ju 88. Luftflotte 5:een kuuluva KG30 oli Aalborgissa Tanskassa. Silläkin oli Ju 88:aa. Joitakin tiedustelukoneita oli etelä-Norjassa, Stavanger-Solassa. Sen tehtävänä oli pääasiassa valvoa merialuetta, ettei engelsmannit nyt silmille hypi. KG2:lla oli kaksi laivuetta (Gruppea) Dornier Do 17-koneilla. Do 17 - pommittaja oli väistyvää kalustoa, kun ne olivat ottaneet aika raakasti pataansa edellisenä vuonna 1940 taistelussa Englannista. Tiedusteluversiota Do 17 P sen sijaan pidettiin käytössä, myös Norjassa. Tämä siis tilanteena 22.6.1941. Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon oli viivästynyt tähän päivään, kun Jugoslavia aiheutti ongelmia Balkanilla ja Italian tärkeilevä sirkus-Mussolini kokiessaan olevansa Aatun silmissä "patakakkonen", eli hanttimies päätti ryhtyä hänkin omaan pikku salamasotaansa ja hyökkäsi Kreikkaan. Seurauksena vaan se, että puihin meni ja Aatun piti pelastaa pikku diktaattoriveljensä pälkähästä. Italian sekoileminen pohjois-Afrikassa aiheutti sekin lisäkiusaa. 19.6.1941 laskeutui Heinkeleitä (He 111) Luonetjärvelle tuoden kolme radioasemaa mukanaan. Luftflotte 1 sai 19.6. luvan suorittaa miinanlaskua Itämerellä ennen "rajan yleistä ylitystä". Kuusi erityyppistä konetta (Do 17 P, Ju 52 ja "Leukoplast-Bomber" Focke-Wullf FW58 Weihe (yhteyskone) laskeutuivat Rovaniemelle 17.- 18.6. Armeekette Lappland aloitti tiedustelulennot 22.6. Muurmannin suuntaan. Suomalaiset tosin olivat kieltäneet sakuja tekemästä tätä. Luftflotte 1:n koneet lensivät Itämerta pohjoiseen: Forssan, Pernajan ja Utin kautta Lappeenrantaan. Koukkasivat sieltä pohjoisen kautta Laatokan yli kohti Leningradia. Saksalaiset ilmoittivat miinoittaneensa tuolloin Lenskin ns. "merikanavan". Mukana oli 19 konetta, yksiköt lienevät olleet KG1, KG76 tai KG77. Nämä koneet tankattiin AAMUYÖLLÄ 22.6. Utissa. Illalla 22.6. laskeutui K.Gr. 806:n 12 Ju 88 - konetta Malmille tarkoituksenaan suorittaa pommituslentoja. Huono sää esti toiminnan ja Kampf-Gruppe 806 palasi samana päivänä takaisin Saksaan. Tuossa ylhäällä näkyy toimintasäde ilmoitettuna tietylle polttoainemäärälle. Nythän on niin, että lentotehtävään valmistautuminen on aivan ensiarvoisen tärkeää. Pitää tehdä asiaan kuuluvia laskelmia, esimerkiksi kompassisuuntaan kun vaikuttaa vallitsevan tuulen lisäksi erantokin. Öljyn- ja polttoaineen kulutuslaskelmat on tehrävä myös, selbstverständlich! Koneen kuormaaminenkin vaikuttaa laskutoimituksiin, erityisesti silloin kun on kyseessä asevaikutuksen toimittaminen haluttuun maaliin lentoteitse. Tällainen onnistuu kätevästi tarkoitukseen nimenomaan suunnitellulla lentoarvolaskukiekolla eli "kakkaralla". Itsellänikin sellainen Jeppesen-kakkara mielenkiinnon vuoksi ostettuna lipaston laatikossa. Karttajumppaakin on tiedossa, reitin merkitseminen rasvaliidulla karttaan tarkistuspisteineen... Eikä tässä vielä kaikki: on määriteltävä varakentät ja ennenkaikkea sää, niin reitillä kuin perilläkin. Riittävä polttoainereservikin on oltava olemassa, jos jotain odottamatonta sattuu. Hyllyssäni olevassa Cessna Pilot Centerin koulutusmapin kopiossa tähdennetään tätä. Maininta lienee noin puolesta tunnista, olletikin, että mapissa keskitytään nimenomaan Cessna 150:een eli mopo-Cessnaan! Nykyisin on käytössä vakiomallinen lentosuunnitelmalomake, johon kirjataan kaikki tarpeellinen ja lomake luovutetaan lennonjohtoon ja briefingiin myös. Nykyaikana lentoarvolaskennat tehtäneen kompuutterilla. Silti siinä on oma työnsä, lentäjien hengestä kun on kyse. |
||||
|
|
31.07.2022 00:29 | Mikko Mäntymäki | ||
| Ohuessa on se parempi puoli et antaa nopeemmin lämpöä vaikka puuta menee enemmän. | ||||
|
30.07.2022 22:53 | Jorma Toivonen | ||
| Eihän itse veturissa (Tk3 1136) lainkaan mitään hiertämistä ollut. Mutta vanhat säännöstöt: "Tenderi edellä liikuttaessa veturin sn 50km/h" ja tuota vanhaa "sääntöä", ainakin HMVY, pyrkii höyrymatkoillaan noudattamaan. Riihimäen jälkeen (päästiin eroon Tk3:a) junan sn 75km/h. (Tk3 hinauksessa Lh-Ri tenderi edellä). Kuuleman mukaan varsin virkeästi tahtoi Tk3 laukata kohti kotia (Haapamäki) loppumatkan. | ||||
|
30.07.2022 22:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko paikalla tapahtunut suistumisia? | ||||
|
30.07.2022 21:20 | Jukka Ahtiainen | ||
| Sivuraiteita tarvitaan. | ||||
|
30.07.2022 20:08 | Raimo Harju | ||
| Luojan kiitos että tämä on säästyny romutukselta, kumpa se toinenkin saatais pian ajokuntoon. | ||||
|
30.07.2022 18:38 | Jyrki Längman | ||
| Viimeisimmät havainnot siitä on että se olisi yhä siellä piilossa maamassojen alla | ||||
|
|
30.07.2022 18:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Tiedätkö, Jyrki, onko se? | ||||
|
30.07.2022 18:28 | Jimi Lappalainen | ||
| "Rautatiepohjoisesta" :) | ||||
|
|
30.07.2022 17:50 | Erkki Nuutio | ||
| Mieluimmin tämä kuva olisi otettu ennen 22.6.41, koska vartiointia ei ole ja valmiutta ilmahyökkäyksiä vastaan on vain niukasti. Konekivääri on kylläkin miehitetty, mutta ei ilmatorjuntakonekivääri. | ||||
|
|
30.07.2022 17:45 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Viipurin linnan porttirakennuksen seinään ilmaantui joskus -70-luvulla muistolaatta, jossa (venäjäksi) teksti: "Leningradin rintaman 21. armeijan sankarillisille sotilaille, jotka vapauttivat kesäkuun 20.päivänä 1944 ikivanhan venäläisen kaupungin Viipurin." | ||||
|
|
30.07.2022 17:44 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä kuva on luultavasti otettu syyskuun alkupäivinä 1941. | ||||
|
30.07.2022 17:43 | Erkki Nuutio | ||
| Viipuri valloitettiin 30.8.41, ja silloin siniristilippu nostettiin Viipurin linnan salkoon. Kenraali Oeschin vastaanottama sotilasparaati oli 31.8.41. Tämä kuva on todennäköisesti otettu noin 1.9.41. | ||||