Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.05.2022 11:05 | Petri Nummijoki | ||
| Tästä SJK:n retkestä olen ollut tietoinen mutta en ole osannut yhdistää ko. 1096:n tavarajuna-ajoa samaan tapahtumaan. | ||||
|
18.05.2022 10:41 | Jouni Halinen | ||
| "lupa polttaa". Eli talon nurkalle on rakennettu "juhannuskokko". Voipi olla että palaa rakennus samalla. Tästä voisi lähettää kuvan palotarkastajalle, aiheuttaisi taatusti toimenpiteitä. | ||||
|
18.05.2022 10:21 | Erkki Nuutio | ||
| Normaalisti 1800-luvun tuotteita koskevat materiaalitiedot järn / rauta tulee tulkita (ja kääntää) teräkseksi (stål). 1800-luvulla suomen- ja ruotsinkielessä ei ollut erityistä sanaa taottavalle raudan+hiilen ja muiden seosaineiden muodostamalle metalliseokselle. Palkkimaiset profiiliosat (esimerkiksi I- ja U-profiilit) olivat valssattua terästä. Valurautaa ei voinut takoa eikä valssata. Aivan ensimmäiset kiskot ilmoitettiin rautaisiksi. Ne myös olivat valettuja (eivätkä valssattuja), siis valurautaa. Tällaiset hauraahkot kiskot korvattiin pian valssatuilla teräskiskoilla. Mahtaako valetuista kiskoista olla pätkääkään jäljellä musossa tai muualla? SVR 1862/1912 II sivulla 227 todetaan, että viimeiset rautakiskomme tilattiin vuonna 1875. Teräskiskoihin siirryttiin vuonna 1877. En tiedä milloin teräs-sana tuli käyttöön Suomessa ja stål-sana Ruotsissa. Veijo Meren Sanojen synty kytkee teräs-nimen terään. Näin se lienee. Seppä Ilmarinen takoi sitkeitä ja kovia teräsmiekkoja. Niillä listittiin tänne pyrkineet viikinkiroistot rannan tuntumaan. Rauta, juurenaan rautha on äänteellisestikin mitä selvin suomalais- tai balttilaisperäinen nimi. Suomalaiset eivät omaksuneet sitä muinaisskandinaaveilta, vaan muinaisskandinaavit suomalaisilta, balteilta tai gooteilta. Veijo Meri uskoi tässä asiassa liian herkästi skandinaavisia historiantutkijoita ja näitä innokkaasti kumarrelleita suomalaiskollegoja. |
||||
|
|
18.05.2022 10:20 | Juhani Katajisto | ||
| Joo Tapanilassahan Rulla-Risto Tr1 1096:n paluu kotivarikolleen tuli nähtyä ilman kyllä mitään ennakkovaroitusta. - Ruotsalaisilla oli halu matkustaa tuolloin myös Hv3:n vetämällä junalla, mutta sen tuonti Savonlinnasta Kouvolaan olisi tullut liian kalliiksi. Niinpä jotkut heistä omatoimisesti kokivat Hv3:n vetämän yöjunan kyytiä Savonlinnasta 13.5.1969 kaminalämmitteisessä puumakuuvaunussa, joka oli heti ensimmäisenä höyryveturin perässä. Idän eksotiikkaa heille varmaan kokorahan edestä. | ||||
|
18.05.2022 10:06 | Jouni Halinen | ||
| Ollaan sitä ennenkin osattu, Ja Jorma on lähtenyt baariin kavereiden kanssa. Minkä takia juna yleensä ottaen seisoi Mansessa? | ||||
|
18.05.2022 09:44 | Petri Nummijoki | ||
| Seinäjoki on ehkä keskustan alueella tasainen mutta lähiympäristön osalta ei kaikkiin suuntiin niinkään. Seinäjoelta junalla lähdettäessä on merkittävää nousua sekä Haapamäen https://www.vaunut.org/kuva/91854, että Parkanon suuntiin. Jopa Munakkaan päin (Vaasan rata) löytyy mäki https://www.vaunut.org/kuva/53870 molemmista suunnista tultaessa. Viimeksi mainittu on tosin vain noin kilometrin mittainen mutta kuitenkin riittävä, että ainakin kuulopuheiden mukaan siihen olisi höyryaikana jääty joskus kiinni. | ||||
|
|
18.05.2022 09:40 | Timo Salo | ||
| Venäjällä/Pietarissa oli myös paljon tuollaisia rytökärpän pesiä... :-( | ||||
|
18.05.2022 07:26 | Aku Lehtola | ||
| Lisätty tunnisteisiin. | ||||
|
18.05.2022 07:03 | Pasi Seppälä | ||
| Dramatiikan lisäksi myös mukavasti värisävyjä. Niin vetureissa, taivaassa kuin talven jälkeen heräävässä luonnossakin. | ||||
|
|
18.05.2022 05:00 | Kari Haapakangas | ||
| Aina mäki velkansa maksaa, mutta tuuli on yksi perhanan roskapankki. Vanha pyöräilijän sananlasku | ||||
|
|
18.05.2022 00:28 | Tero Korkeakoski | ||
| Mutta Pori on pyöräilijän kauhupaikka. Vaikka mäkiä ei ole niin aina on vastatuuli, meni mihin suuntaan tahansa. | ||||
|
18.05.2022 00:26 | Tero Korkeakoski | ||
| Näkee näkee, mutta kyllä ainakin Porin päässä Pendolinot on vielä paljon yleisempiä. | ||||
|
18.05.2022 00:26 | John Lindroth | ||
| Reijon ehdotukseen ei voi muuta kuin yhtyä! Eli Signe koko sydämestä kunnia sinulle! | ||||
|
|
17.05.2022 23:34 | Reijo Salminen | ||
| Ehdotan kaikille vaunut.org ihmisille että osoitamme kunnioituksemme hänelle. Iso käsi Signelle! | ||||
|
17.05.2022 23:20 | Tero Korkeakoski | ||
| Onko Gbln noin paljon korkeampi kuin siniset vaunut. Empä olis uskonut. | ||||
|
|
17.05.2022 22:58 | Reijo Salminen | ||
| Tämä oli henkilökohtaisesti järkyttävä tieto että suuresti ihailemani valokuvaaja kuoli nälkään Suomessa, parikymmentä vuotta ennen syntymääni... Edellinen sukupolvi ei koskaan kertonut että tilanne oli niin paha, no keripukki järsi rintamalla ja niin edespäin, ei se huolto tainnut ihan huipussaan olla. Jossain vaiheessa isävainaa kertoi että joutuivat kyyneltä pidätellen polttamaan ison kasan kahvia, tietäen kuinka tiukassa se kotona oli. Ei kun bensaa päälle ja tulta perään. Baranovin pojalle kun sitä ei voinut jättää. En muista missä tilanteessa oli mutta asian muistan. | ||||
|
17.05.2022 22:29 | John Lindroth | ||
| Erinomaista SJK matkan dokumentointia Tapsalta. | ||||
|
|
17.05.2022 21:54 | Sauli Vähäkoski | ||
| Rx on numero 26703. | ||||
|
|
17.05.2022 21:01 | Petri Nummijoki | ||
| No nyt selvisi tuokin. Tästä on jossain kirjoistasi kuva olikohan Tikkurilan eteläpuolella tavarajunassa mutta en ollut tähän mennessä keksinyt, miksi veturi oli käymässä Pasilassa. | ||||
|
|
17.05.2022 20:42 | Juhani Katajisto | ||
| Ja SJK:n Suomi turneen jälkeen tämä meidän Ivning Starimme palasi normaali tavarajunassa Pasilasta - Kouvolaan 19.5.1969. | ||||
|
17.05.2022 20:30 | Juhani Katajisto | ||
| Niin tuo on ainakin hyvä johtopäätös. Hv3 994:llä on vielä kesäkuussa 1970 merkitty 118 linja-kilometriä eikä muuta. Sopii Savonlinna - Parikkala -Savonlinna. Ja heinäkuussa 1970 on vastaavat kilometrit + siirtoajo km Joensuuhun. - Kuvauskuukautena 994 oli ainoa Savonlinnassa ollut Hv ajossa. Olin 10 pv aikaisemmin kuin Tapsa kuvaamassa tämän saman junan. - Maaliskuussa 1970 oli vielä kaksi (782 ja 994) ja toukokuussa myös samat kaksi Hv3:a ajossa. Hv3 782 siirtoajo Savonlinnasta Joensuuhun oli 26.5.1970. Hv3 997 oli vielä tammikuussa 1970 Savonlinna Parikkala henkilöjuna-ajossa ja ajoi samassa kuussa viimeisen ajonsa siirtoajona Joensuuhun. | ||||
|
|
17.05.2022 20:26 | Petri Nummijoki | ||
| Vr2:sta tuli mieleen, että oliko päivystysveturin käyttö Turun ja Turun sataman välisessä pikajunaliikenteessä yleinen käytäntö noihin aikoihin vai täysin poikkeuksellista? Joissain vanhoissa kuvissa vaikuttaisi pikajunarunko olevan sataman laiturissa ilman veturia, joka voisi viitata siihen, että runko on päivystäjän satamaan tuoma ja linjaveturi saapui junaan kiinni omia aikojaan. Tai sunnuntaina Hr12-veturilla oli kierto P31 -> P30A sitten, kun niitä alettiin Rantaradalla käyttää, koska T1032 ei ollut sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kulussa. Alle tunnin kääntöajalla Turussa sopisi kuvioon, ettei veturi ehkä käynyt satamassa asti vaan Turussa olisi vaihdettu P31:een toinen veturi? | ||||
|
17.05.2022 19:11 | Eljas Pölhö | ||
| Kuljettajana näyttää olevan yhtiön tj ins. Ahti Haapakoski, josta tuli myöhemmin SRHS:n kunniajäsen. | ||||
|
|
17.05.2022 19:02 | Eljas Pölhö | ||
| 1096 veti junaa Sj2 Riihimäki-Toijala-Turku ja tyhjävaunujunan LP28A Turun satamasta Helsinkiin. Meitä oli puolisentusinaa matkustajina tyhjävaunujunassa. 6-vaunuisen junan tyhjäpaino oli 208,6 tonnia vaunujen painomerkintöjen mukaan. Riihimäeltä lähtö 12:50.40, pysädys Ryttylässä ja fotoajo Hopealinjalla, veturin kääntö Toijalassa, fotoajo juuri ennen tuloa Humppilaan. Humppilan jälkeen pitkä pysähdys Mellilässä (en muista oliko fotoajo), lyhyt Aurassa. Turussa vetovuoroon tuli osuudelle satamaan Vr2 962 ja junassa viimeisenä oli 1096, joka oli käännetty valmiiksi paluumatkaa varten. Lähtö Turun satamasta 21:31.40. Ennen Helsinkiä oli vastaan tulevan liikenteen takia pysähdys Karjaalla. Matka-aika Tus-Kr oli 116'40" ja Kr-Hki 83'26". Riihimän ja Toijalan välillä nopein ajo oli 41s/1km = 87,8 km/h useammassa kohtaa. Toijalan ja Turun välillä ajettiin pääasiassa 70-80 km/h. |
||||
|
|
17.05.2022 18:57 | Vesa Höijer | ||
| Höh olisi pitänyt liittyä Natoon. | ||||
|
|
17.05.2022 18:23 | John Lindroth | ||
| Edustava Tr1 veturin 1096 vetämä ruotsalaisten SJK harrastajien juna ,hyvä foto Tapsalta.Junan odottaessa Humppilassa ehdittiin piipahtaa Forssassa Tubizen 4 vetämässä junassa. | ||||
|
|
17.05.2022 17:48 | Markku Naskali | ||
| Nykyajan digihifistelijät tuskin ymmärtävät näiden kuvien arvoa. Filmille kuvatessa piti olla tavoitteena "pupu ja paukku". Materiaali oli kallista ja rajallista. Ei myöskään voinut paljon "photoshoppailla". Kyllä mustavalkofilminkin kanssa kehitysvaiheessa jotain pystyi korostamaan tai varjostamaan se jolla taito oli hyppysissä. | ||||
|
17.05.2022 17:48 | Pertti Miettinen | ||
| Veturi on 3046. | ||||
|
|
17.05.2022 16:50 | Erkki Nuutio | ||
| Vouhkaamisesta vastasivat lähinnä Stalin ja Hitler. Suomi yritti ohjailla koskivenettä näiden aiheuttamissa kuohuissa. Virheitä toki tapahtui, lähinnä ei tarkoituksellisesti. Puute ja hankaluudet ylittivät joidenkin osaamisen rajat. Aluemenetykset olivat supistaneet viljelyalaa, rehusta oli puutetta ja muusta. Lisäksi puoli miljoonaa evakkoa oli vailla lopullista sijoittumistaan. Pelastuksen kevään 1942 nälänhädästä toi Saksan lähettämät vilja-, rehu-, poltto- ja voiteluaine- ja aselaivat. Ne pääsivät Suomeen vasta merien vapauduttua jäistään. Kuten Hitler oli vakuuttanut: "....missä 90 miljoonan asukkaan kansa voi elää, siinä voi myös toinen, kolmen ja puolen miljoonan kansa elää. Suomea tultaisiin auttamaan, vaikka Saksassa jouduttaisiin sen tähden asettamaan rajoituksia." Hitler piti sanansa ja Suomi sai noin kolmasosan viljastaan ja polttoaineestaan ja aseita Saksalta noin kolmen vuoden ajan. Vilja- ja muut toimitukset olivat luonnollisesti palkkio sotimisesta. Ilman niitä olisimme olleet nälänhädässä ja kylmissämme ja teollisuutemme ja muu toimintamme olisi pysähtynyt tuhoisasti. En minä eikä kukaan asiantuntija tiedä millä parmmalla tavalla olisimme sota-ajasta selviytyneet |
||||
|
|
17.05.2022 16:31 | Petri Nummijoki | ||
| Jaha, Hv3:n käyttö kaupallisessa liikenteessä ei ilmeisesti päättynytkään kesäaikataulun 1970 myötä vielä täysin vaan pari matkaa olisi tehty vielä kesän 1970 mittaan (ilmeisesti Vv16-veturin huoltopäivinä)? | ||||
|
|
17.05.2022 16:26 | Petri Nummijoki | ||
| Täytyy muistaa, ettei Suomi ollut tuohon aikaan elintarviketuotannon suhteen omavarainen ja talvisodan jälkeiset alueluovutukset olivat pahentaneet tilannetta. Ilman Saksasta saatuja toimituksia elintarvikepula olisi ollut vielä katastrofaalisempi eikä Saksa suinkaan harjoittanut hyväntekeväisyyttä vaan halusi vastapalveluksia. Mielestäni silloiset päättäjät ansaitsevat arvostuksen, että todella vaikeissa oloissa Suomi onnistui säilyttämään silti jonkinlaisen liikkumavaran ja oman päätäntävallan Saksan suuntaan. | ||||
|
17.05.2022 16:11 | Timo Salo | ||
| Tulipa sattumana hieno kuva, tuolla näyttää olevan tekemisen meininki... Käytännölliset tilat! | ||||
|
|
17.05.2022 15:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Nikkilässä kuoli 200 ihmistä nälkään 1942". Kertoo aika paljon heikommassa jamassa olevien ihmisparkojen nauttimasta "arvostuksesta" kaiken sen Suur-Suomi-vouhkaamisen rinnalla. |
||||
|
17.05.2022 15:19 | Juhani Pirttilahti | ||
| Hieno veturijuna. | ||||
|
|
17.05.2022 15:15 | Jouni Hytönen | ||
| Lappeenrannassa Salpausselän pohjoisrinteen jyrkkyyttä voi kokeilla vaikka Kirkkokadun tai Liisankadun mäissä. Metsä-Saimaan radallakin on samaan suuntaan ymmärtääkseni ainakin 20 promillen nousu, ellei peräti 22,5. | ||||
|
|
17.05.2022 15:08 | Timo Salo | ||
| Ilmeisesti samaa porukkaa, jotka tietävät oikeutensa hyvinkin tarkkaan, mutta mitkään velvollisuudet eivät koske heitä...? | ||||
|
|
17.05.2022 14:58 | Topi Lajunen | ||
| Kummasti kuitenkin ne, jotka eniten huutelevat vaihtoehtoisia totuuksiaan, itkevät sananvapautensa perään. | ||||
|
|
17.05.2022 14:53 | Kari Haapakangas | ||
| Oulun "mäkiin" lisättäköön vielä Pokkitörmä, tuo jokaisen inssiajonsuorittajan kauhunpaikka. | ||||
|
|
17.05.2022 13:25 | Heikki Jalonen | ||
| Voinemme lisätä tasamaan kaupunkien luetteloon myös Seinäjoen. | ||||
|
17.05.2022 13:22 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kokoonpano on parikin kertaa päivän mittaan päivittynyt, mutta historiatiedoissa ei näy muuta kuin Sm3. | ||||
|
|
17.05.2022 12:48 | Reijo Salminen | ||
| Kansallisbiografiassa löytyy kanssa julkisesti nähtävillä oleva sivu Signe Branderista. https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3311 Siellä kerrotaan minusta ihan suoraan Nikkilän vaiheista. | ||||
|
17.05.2022 12:16 | Jouni Hytönen | ||
| Ollaan Suomen lyhimmällä ratakilometrillä. :) Km-pylväs 234 on ehkä juuri ohitettu ja 235 häämöttää jo sillan toisella puolella. | ||||
|
|
17.05.2022 12:10 | Timo Salo | ||
| Tero: Kyllä näitä näkee, vallankin viikonloppuisin... Joku logiikka tästä vaan puuttuu! Liittyy kuvaan: https://vaunut.org/kuva/154860 | ||||
|
|
17.05.2022 12:02 | Timo Salo | ||
| Olipa kiva tuo linkki... Kaunista on sielläkin! | ||||
|
|
17.05.2022 11:51 | Juhana Nordlund | ||
| Kaksi tasaisinta kaupunkia mitä mieleen tulee Suomesta, ovat Pori ja Oulu. Ainoat mäet ovat yleensä ihmisen tekemiä, esimerkiksi Luvianpuistokatu alittaessaan radan, vastaavalla tavalla Kaajanintie "sukeltaessaan" rautatien alle Oulun aseman pohjoispuolella. Joissakin sisämaan kaupungeissa korkeuseroja riittää. Myös tietyissä Etelä-Suomen rannikkokaupungeissa. Korkealattiaisten bussien aikana Tampereelle hankittiin joskus tietoisesti takamoottoriautoja mäkisille reiteille, jotta painoa kohdistuisi erityisesti taka-akselille, jolla veto on. Tahmelan linja oli yksi niistä, samoin linja Koivistonkylään Nirvan mäen takia. Kuten Jouni totesi, Jyväskylässäkin riittää mäkiä. Turussa mäkiä on heti jokilaakson laidoilla keskustan tuntumassa. Enkä väheksy muitakaan mäkisiä paikkakuntia, vaikka useita jäi mainitsematta. |
||||
|
17.05.2022 11:48 | Tero Korkeakoski | ||
| Aikamoinen puuvarasto tuokin ratapiha näyttää olevan, tosin kiertonopeus lienee nopea. | ||||
|
|
17.05.2022 11:38 | Tero Korkeakoski | ||
| Oot katsonut ämmän ärräksi. Aika vähän noita Sr3:a on Porin radalla näkynyt, kyllä nämä Pönttöliinot on nykyään eniten edustettuina. | ||||
|
|
17.05.2022 11:06 | Jouni Hytönen | ||
| Ei ole kyllä tosiaan Oulusta jäänyt mieleen mäkiä. :) Vanhana jyväskyläläisenä muistaa kyllä pyörämatkat kotilähiöstä keskustaan: siihen suuntaan kulki iloisesti, mutta takaisin täytyi tahkota kaikki mäet ylös. :D Lappeenrannassakin Salpausselkä on keskellä kaupunkia ja sen pohjoisrinne on varsin jyrkkä. | ||||
|
17.05.2022 10:36 | Mikko Herpman | ||
| 4177 näkyy olleen paljon Joensuun ympäristön ajossa, joten todennäköisesti se tässä on. Lisäksi mitä on tullut katsottua noita puuosia niin ne on monin osin käsin sovitettu per vaunu. Joten puuosissa merkintä 4177 vahvistaa 99% todennäköisyydellä vaunun. | ||||
|
17.05.2022 09:33 | Eemil Liukkonen | ||
| Kaunis iltakuva! | ||||
|
|
17.05.2022 00:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Syksyllä 1978 veturi 994 odotti matkansa päätä sivuraiteella Leppälahdessa, arvokkaammat osat poistettuina. | ||||