Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.04.2022 23:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Puskimista nostoa: https://vaunut.org/kuva/143833 | ||||
|
22.04.2022 22:22 | Sami Hovi | ||
| Aikataulutietojen mukaan Heřmaničkyn arkipendeli palaa liikenteeseen katkon jälkeen heinäkuun alussa, mutta käynee sitten rataoikaisun varrella sijaitsevalla uudella seisakkeella kääntymässä. Vanha asema oli loppuun asti vilkas junakohtauspaikka: https://www.youtube.com/watch?v=J3EUmJGwxq8 | ||||
|
22.04.2022 22:17 | Tuukka Varjoranta | ||
| Ymmärsit oikein. Ilmeisesti pitäisi mainita virallisesti muodossa Berlin-Friedrichshagen. | ||||
|
|
22.04.2022 22:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ymmärsinkö oikein? Siis EI FriedrichsfaFen, vaan -haGen ja Berliinissä. Friedrichshafenhan on siellä kaukana Bodenseen eli Genevenjärven rantamilla ja muun muassa Zeppeliinien koti. |
||||
|
22.04.2022 21:41 | Rainer Silfverberg | ||
| "SRS" = Suomen RaitiotieSeura | ||||
|
22.04.2022 21:11 | Markku Naskali | ||
| En minäkään tarkkaa vuosilukua muista, mutta selvästi yli 50 vuotta vanha juttu joten nuoremmat eivät voi muistaa. Paikkakunnalla oli laaja lavantautiepidemia ja jäljet johtivat paikalliseen osuusmeijeriin. Puhuttiin maitosammiosta löytyneestä rotasta yms. Kyllä sitä osattiin ennen SOMEAkin! Mm. erään tamperlaisen penkkariauton kyljessä oli "mainos": Rohkea rotan juo! - Panelian osuusmeijeri. |
||||
|
22.04.2022 21:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Toinen valonheitin. | ||||
|
22.04.2022 20:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Sivuraide.net -sivustoa ei ole ollut olemassa varmaan yli kymmeneen vuoteen. | ||||
|
|
22.04.2022 20:28 | Otto Tuomainen | ||
| Nyt tällä kohtaa kohtaa on pidempi liikennekatkos ja liikenne korvataan busseilla. Ilmeisesti liikenne ei tule enää palaamaan tänne vanhalle radalle. | ||||
|
|
22.04.2022 20:22 | Jukka Peltonen | ||
| Toinen ylävalonheitin | ||||
|
22.04.2022 19:32 | Heidi Järvelä | ||
| Siirtoa selvittelevät. | ||||
|
22.04.2022 19:25 | Jarno Piltti | ||
| Samannäköinen kymmenen vaunun Vgk-ryhmä meni tänään itään junassa T 53023. Vaunuissa oranssikilpi 90/3077, tässä ilman. | ||||
|
|
22.04.2022 19:01 | Oula Ahlholm | ||
| Liitevaunu puuttuu. | ||||
|
|
22.04.2022 18:57 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ravintolavaunu. | ||||
|
|
22.04.2022 18:18 | Joona Kärkkäinen | ||
| Kuulostaa perinteiseltä suomalaiselta virkamiestyöltä: On helpompi sanoa kaikkeen E I sen sijaan että näkisi vähän vaivaa sellaisen asian eteen joka onnistuisi varmasti jos vaan niin haluttaisiin. | ||||
|
|
22.04.2022 17:31 | Kari Haapakangas | ||
| Tappara? | ||||
|
22.04.2022 16:49 | Timo Salo | ||
| Esa: Muijan tabletilla (myös Samsung) yläreunassa on kolme pistettä, klikkaa siitä ja seuraavaksi toistoasetukset +tekstitykset, hyväksy saksankieli... (selaimena Firefox) | ||||
|
|
22.04.2022 16:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sivuraide-vaunulistan linkki ei löydä listaa enää. | ||||
|
|
22.04.2022 15:37 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Mikä puuttuu perästä.... | ||||
|
|
22.04.2022 13:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olli KeskiRa, WC-nappulan painaminen kyllä luonnistuu, mutta Samsung-tabletissa CC-nappi on hiukan hakusessa...? Tekstityksessä oman kokemukseni mukaan pitää mennä jonnekin huut Nakugulaan, mustaan Afrikkaan kaivamaan sitä malmia, josta tekstityslaite väsättäisiin. |
||||
|
22.04.2022 12:58 | Juhani Katajisto | ||
| Juhalta varteenotettava ehdotus kuvauspaikaksi. Savonlinnasta ajettiin Pikku-Jumboilla järjestelyjunia aina Parikkalaan asti. Tosin monasti käytiin vain Silvolassa tai Kulennoisissa. Sen sijaan kuvausvuosi ei voi olla 1974. Kuvan filmitähti oli jo silloin ihan muualla. | ||||
|
22.04.2022 10:56 | Juha Kutvonen | ||
| Tosiaan, linjatunnus on 1A. Korjasin kuvatekstiin. Tuona keväänä onnistuin kuvaamaan vaunut 8, 14 ja 150 1(A)-linjalla. | ||||
|
22.04.2022 10:45 | Jorma Toivonen | ||
| Nykyään myös toisesta päästä ja sivuraiteiden purku etenee. SKS |
||||
|
|
22.04.2022 10:16 | Heidi Järvelä | ||
| Junaliikennöinti on tässä vähentynyt että yhteistyössä kaikkien kanssa saataisiin rakennus loistamaan vielä. | ||||
|
|
22.04.2022 10:09 | Heidi Järvelä | ||
| Väylävirasto omistaa rakennuksen. Vuoden olen tätä työtä nyt työstänyt ja en aio luovuttaa vaan löytää omistajan kanssa ratkaisun asiaan. Tämän kyllä pystyy kunnostamaan omalla paikallaan kun vaan omistaja tulisi vastaan tässä. |
||||
|
|
22.04.2022 09:37 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava kevätkuva Sturenkadulta. Vaunun etukilvessä taitaa häämöttää A-kirjain numeron 1 perässä. Tuona kevättalvena Variotrameja oli paljon epäkunnossa samanaikaisesti ja sen seurauksena 1(A):n ruuhkavuoroissa näki tuolloin vaunuja 8, 13, 14 ja 150 paikkaamassa tiukkaa kalustotilannetta. | ||||
|
|
22.04.2022 09:17 | Timo Salo | ||
| Aina sitä oppii uutta! (tuo textitys) Saisi olla vaan se Lontoon kielikin valikossa... | ||||
|
|
22.04.2022 09:09 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Esa, tässä videossa toimivat automaattiset tekstitykset (paina CC-nappulaa), joka varmasti auttaa paljon sisällön kanssa. | ||||
|
22.04.2022 08:36 | Timo Salo | ||
| Kyllä se Kaima nykyvehkeilläkin onnistuu tuo kömytys: https://vaunut.org/kuva/154179?tag0=1%7CDr20%7C | ||||
|
22.04.2022 08:00 | Osku Reinikka | ||
| Etenee varmaan hyvin. | ||||
|
22.04.2022 07:29 | Eljas Pölhö | ||
| 1. luokan puuvaunujen matkustusmukavuus oli selvästi parempi kuin Ei- tai Eit-vaunuissa. Minun mielestäni olivat mukavampia kuin CEit tai Cit, mutta istuinten mukavuus on jossain määrin myös makuasia ja kuinka se sopii omiin mittoihin. Puuvaunut kulkivat teräsvaunuja mukavammin vaihteissa, jotka oli käännetty sivuraiteille. Erityisen selvästi tämä tuli esiin Helsinkiin saavuttaessa, jossa mentiin usein monien käännettyjen vaihteiden läpi. Muistikuvat kertovat ajasta lähinnä 1960-luvulta, jolloin oli säännöllinen mahdollisuus verrata vaunujen kulkua. | ||||
|
22.04.2022 02:06 | Mikko Ketolainen | ||
| Eihän se sellun valmistus ilman soodakattilarakennusta onnistuisi. Äänekosken ensimmäisen sulfaattiselluloosatehtaan soodakattilarakennuksesta tehtiin tehtaan pysäytyksen jälkeen Pyroflow-kattila, eli leijukerroskattila. Se oli käytössä suurin piirtein vuodet 1985-1995, sillä viereen valmistui toinen voimalaitos vuonna 1996, samalla kertaa Äänekoski sai uuden "maamerkin" 100 metriä korkean savupiipun. Toinen saman korkuinen piippu kohosi viereen Äänevoiman voimalaitoksen valmistuttua vuonna 2002 ja kolmas "maamerkki" 120 metrinen biotuotetehtaan piippu kohosi tehdasalueelle 2015. Sekä ensimmäinen, että toinen sulfaattiselluloosatehdas sai väistyä uuden biotuotetehtaan tieltä vuosien 2014-2019 välisenä aikana. | ||||
|
|
22.04.2022 00:34 | Mikko Ketolainen | ||
| Mielenosoituskuvista näkyy, että tuo sivuraide on laitettu poikki tasoristeyksen puoleisesta päästä. | ||||
|
|
21.04.2022 22:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Panu, tuo linkkaamasi kuva on kuvan tietojen mukaan vaunusta 2608. Kuitenkin, siinä oleva 1. luokan sisustus on uusittua mallia, ja oletan penkkien värin olevan harmaanvihreä. Modernisoinnista kertoo sekin, että poikittaiset hattuhyllyt loistavat poissaolollaan. Itse asiassa, samanlainen modernisoidun 1. luokan osastosta otettu kuva löytyy Valtionrautatiet 1937 - 1962 - kirjasta, sivulta 303, kuva 46. Edelleen: matkatavarahyllyt ovat ainoastaan sivuseinillä. Sama kuva löytyy muuten 100-vuotisjuhlan merkeissä julkaistusta henkilövaunukuvastovihkosesta. Meil-mentolisavukkeita näkyy mainostetun välioven yläpuolisessa mainostaulussa. Hoh hoijaa, ensimmäinen polttamani savuke oli juuri Meil-merkkinen syksyllä 1969. 2608:ssa oli myös 2. luokassa putkirunkoiset istuimet. Modernisointityöt tehtiin 1960 alkaen. 2608 valmistui vuonna 1938. Se luovutti aluskehyksensä, jolle tehtiin autovaunu Oe 71'936 vuonna 1970. 2608:ssa oli muuten aika "eksoottinen" lämmityslaite: vesilämmitys, tavanmukaisen höyrylämmityksen lisäksi oli öljylämmitteinen Clorius-patteriventtiileillä. Tapio Keränen kirjoitti Junat - lehdessä 5 - 1986 artikkelin CEi-vaunusta. Mukana on paitsi valokuvia, myös piirustus nro 176, päivätty 14.11.1986. Piirustuksessa on kuvattu vaunu 2528 tarpeellisine kuvantoineen, myös sisustusta riittävässä laajuudessa, toisin sanoen ylemmän luokan sisustus istuimineen on kuvattu vanhemman mallisena kuin Finnan kuvassa. CEi 2628:ssa 1. luokan penkkien väri oli tummanpunainen ja ne oli päällystetty plyyshillä. Istuinosaa pystyi liikuttelemaan muutaman senttimetrin verran edestakaisin, tällöin selkänojan kallistus muuttui hieman (lähinnä nimellisesti, oman kokemukseni mukaan). Muistelisin, että joku vorgilaisista olisi linkannut kuvan CEi-metsävaunusta, jossa juuri oli alkuperäisen mallisia "samettiluokan" istuimia. Eikä tästä nyt niin hirveän kauaa ole...? |
||||
|
21.04.2022 22:24 | Juhani Katajisto | ||
| Viimeinen Vilski, missä oli loppuun saakka turbiinipiippu. Muut oli jo loppuaikoinaan varustettu hiilikorsteeneilla. - Vilskin perässä näkyy Oulun Pikku-Jumboista aikaisessa vaiheessa seisomaan jäänyt Tk3 1157. Se oli jo melkein kaksi vuotta seisonut Oulun jonassa toimettomana tämän kuvan ottoaikoihin. Tv2 631 ehti näemmä seistä useamman vuoden suuressa halkokuormassa. Ei mikään ainutkertainen tapaus. Pitkään ulkona suojatta seisoneiden vetureiden halot alkoivat monasti tummua. Mitenkähän käyttökelpoisia halot oli pitkällisen suojatta ulkona seisomisen jälkeen? Pasilassakin jäi pitkäksi aikaa yli vuodeksikin seisomaan ulos puupolttoisia vetureita halostettuna, jotka ei koskaan enää lähteneet ajoon. Ja tuo taaimmainen Tk3 1157 oli myös edelleen halkokuormassa. | ||||
|
|
21.04.2022 21:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Talvituristi 1957:n mukaan 19 km Peipohjasta Rauman suuntaan. Rataosa on siis 47 km ja Peipohjan nimen ovat muuttaneet Kokemäeksi. | ||||
|
|
21.04.2022 21:48 | Jouni Hytönen | ||
| Kokemäen ja Rauman välillä oli. | ||||
|
|
21.04.2022 21:42 | Panu Breilin | ||
| Kuva CEi-vaunun 1. luokan osastosta: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:6917 Eräässä toisessa kuvassa näkyy, että puuvaunun 1. luokan istuimen etuosassa puulevyssä on kahva. Eli kenties siitä vetämällä istuinta on saanut hieman kallistettuakin? |
||||
|
|
21.04.2022 21:16 | Kari Ranta-Ojala | ||
| missäpäin tämä liikennepaikka on | ||||
|
|
21.04.2022 20:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, 25-sarjan CEi:t hylättiin aika rapsakasti 1960-luvun aikana. Virkatarvekäyttöön, BG-vaunuiksi niitä muunnettiin samoin 1960-luvun kuluessa. Monikin vaunu menetti korinsa, ja muuntui Oe-autojenkuljetusvaunuiksi melko tarkalleen vuoteen 1970 mennessä. Mulatitkin meni siinä samassa, mm. pari mulattia pistettiin BG:ksi Johdonvetojuna 1:een. Viimeinen 25-sarjan CEi oli 2576, jonka kori hylättiin 1968 ja aluskehys 1973. 26-sarjasta jäljellä olleita poistettiin 1977 ja viimeiset 1978 (nrot 2613, 2624, 2628, 2630 ja 2638). Vaunu 2630 ainakin oli alennettu pelkäksi 2. luokan vaunuksi, vorgissa olevan valokuvan mukaan. Uudet CEhit - sarjan teräsvaunut valmistettiin juuri näiden viimeisten puukoristen korvaamiseksi, juurikin vuonna 1977. Entiset Cik-kahvilaosastovaunut (vuodesta 1971: Eik) kokivat hylkäyksen 1977. Viimeiset 1. luokan olympiavuonna valmistetut Ci:tkin hävisivät yleisestä liikenteestä 1970-luvun alussa, neljä vaunua johdonvetojunaksi. Petri, oman kokemukseni mukaan penkit olivat väljempiä ja pehmeämpiä istua. Pyörät kolkuttivat palakiskoradalla demokraattisesti molemmissa luokissa samalla lailla, puukorin nitinän säestyksellä... |
||||
|
|
21.04.2022 18:44 | Petri Nummijoki | ||
| Onko puuvaunujen 1. lk:n matkustusmukavuudesta muistikuvia? Olisiko esim. hieman parempi, kuin 72-paikkainen Ei-vaunu vai vetäisi vertoja jopa Eit-vaunulle? | ||||
|
|
21.04.2022 17:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloin hylättiin viimeinen puuvaunu jossa oli 1. lk osasto, siis istuma-, ei makuu? | ||||
|
|
21.04.2022 17:16 | Teppo Niemi | ||
| Onhan vielä kolmaskin mahdollisuus: Väylä-virasto. | ||||
|
21.04.2022 17:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyllä tämän on oltava vain kaksoisraidevaraus, moni asia tukee sitä. | ||||
|
|
21.04.2022 16:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEi 2627 oli valmistunut vuonna 1939. Siinä oli putkikalusteet 2. luokassa. Vaunu hylättiin 1977. Mainittakoon, että 2627 oli ollut mukana VR:n maailman rautateiden 150-vuotisjuhlajunassa syyskuussa 1975, veturina Rulla-Risto Tr1 1096. |
||||
|
|
21.04.2022 16:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilkaisin tuon juutuupin, mutta huonokuuloisena luullun/kuullun ymmärtäminen on hankalaa, olenhan yli 60 vuotta lukenut huulilta. Videon alussa olevat sanat: "Wankstütze" lienee huojunnan estävä tuki monikossa ja "Schlingerdämpfer" on kiemurtelun vaimennin. Rautatiekalustossa on olemassa kolme eri liikemuotoa: nicken, stutzen ja wanken. Suomeksi: nyökyttely, nykiminen ja huojuminen. Englanniksihan wank on ihan tyystin muuta, viittaa itsetyydytykseen. |
||||
|
|
21.04.2022 16:27 | Mikko Herpman | ||
| Miten lienee, kuuluuko rakennus Valtiolle(senaatti) vai onko yksityisellä. Ratahan ei ole erityisen vilkkaasti liikennöity niin kaiketi tekemällä riittävän tukeva ja korkea aita laiturin puoliväliin ja valvonta kun tulee ohikulkevia junia voisi olla riittävä suojaus? Sinänsä raaputtelu ja maalaus radan puolelta on tehty jopa yhden/kahden päivän aikana jos on vaan tekijöitä. Omistajan halu lienee suurin tekijä asiassa. |
||||
|
|
21.04.2022 15:40 | Timo Salo | ||
| Kiitti linkistä, kuva selvitti jo paljon! Saksankielinen selostus meni ohi viimeistä sanaa lukuunottamatta... :-) | ||||
|
21.04.2022 15:26 | Jaakko Pehkonen | ||
| Ei ollut vielä vaihdettu kiskoja kuten Teppo jo totesikin. Asemalta on purettu ilmeisesti viime kesänä lätän alla olevan raiteen ja lätän takana olevan Berliiniin kuuluvan kuormausraiteen välissä ollut kolmosraide. Lätän edessä oleva raiteensulku 005 on lisätty kohtuu vasta sillä sitä ei näy 2020 kesällä otetussa googlen ratanäkymässä: https://www.google.fi/maps/@64.6808475,28.46013,3a,75y,354.02h,93.15t/data=!3m8!1e1!3m6!1sAF1QipOi6S3rJL_jRZ52tj5XqNW0bT5lngRbEwlLKAE!2e10!3e11!6shttps:%2F%2Flh5.googleusercontent.com%2Fp%2FAF1QipOi6S3rJL_jRZ52tj5XqNW0bT5lngRbEwlLKAE%3Dw203-h100-k-no-pi2.40487-ya223.76685-ro3.448896-fo100!7i7680!8i3840 P.S. dronekin on päässyt kuvaan :) |
||||
|
|
21.04.2022 14:24 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tuossa vähän rakenneselitystä saksaksi: https://www.youtube.com/watch?v=k1j9ath7OvU. Muttereihin kiinnittyvät tangot, jotka estävät telin toisiojousitusta purkaantumasta, ja toisin sanoen näitä muttereita säätämällä voi säätää vaunun (puskimien) korkeutta pyörien kulumista kompensoimaan. Muttereiden alla on pitäisi olla kumivaimennin, toki alus- ja lukkoprikatkin sieltä löytynevät. | ||||
|
|
21.04.2022 13:30 | Heidi Järvelä | ||
| Toivon koko sydämestäni että saataisiin maalata tämä rakennus. | ||||