![]() |
07.07. 18:47 | Erkki Nuutio | ||
Etten sanoisi, että ensimmäinen myönteinen liikahdus ja ilmoitus hereiiäolosta täältä saarestamme! | ||||
![]() |
07.07. 16:11 | Jimi Lappalainen | ||
AKR SMIEMA :) | ||||
![]() |
07.07. 15:56 | Jimi Lappalainen | ||
Tämä on kyllä sarjan hienoin kuva! :) | ||||
![]() |
07.07. 15:50 | Jimi Lappalainen | ||
Ah, upea tuo Simn-runko :) | ||||
![]() |
07.07. 15:28 | Juha Toivonen | ||
Mielenkiintoista olisi tietää, mitä Suomi - Viro junalauttaprojektille kuuluu. eli siis tälle: https://navigatormagazine.fi/uutiset/deltamarin-suunnittelee-fennorailille-junalautan/ Tuohon Via Balticaan olisi syytä tehdä mittavia investointeja, etenkin Kaunas - Pärnu välillä. Tie on paikoin todella ala-arvoisessa kunnossa, vallitsevaan liikennemäärään nähden. |
||||
![]() |
07.07. 14:33 | Petri Sallinen | ||
Valtionrautateiden vanha "Ovelta ovelle" -palvelu oli yhdistelmä rautatie- ja maantiekuljetuksia. VR:n omat autot hakivat lähetyksen yrityksen pajalta tai kotoa, jonka jälkeen ne toimitettiin lähimmälle rautatieasemalle, josta lähetys jatkoi matkaansa junalla. Tämän edellytyksenä oli toimiva rautatieasemaverkosto, joiden välillä kappaletavara liikkui. Nyt sitä ei enää ole. Muistan kyllä 1970-luvun alussa (?), kun muori lähetti Ii:n asemalta junalla syksyisin pari sangollista lakkoja — sangon päällä oli vain voipaperi, joka oli narulla kietaistu sangon ympäri. Äiteen kanssa haimme sangot Kilon asemalta — ehjinä. Itella (posti) osti jo vuonna 2012 VR:n kappaletavarayksikön — VR päätti keskittyä massakuljetuksiin. Ratkaisulla haluttiin purkaa kahden valtionyhtiön päällekkäisyyksiä. "Itellan ja VR:n valtio-omistaja osallistui aktiivisesti kaupan valmisteluun", kuten aiheesta tiedotettiin. Ilmeisesti osapuolilta ei kyselty. Nykyisin kappaletavarakuljetukset ovat äärimmäisen kilpailtu toimiala. Jossain vaiheessa Rautakirjakin havaitsi sen, että kioskien välillä voi olla kappaletavaraliikennettä. Kioskit muodostavat kattavan ja kätevän verkoston. Vilppulan saha valitsee sen kuljetusmuodon, joka sopii sen tarpeisiin ja on edullinen — tai edullisin. PK-sektorin raideliikennekuljetukset ovat jo aikaa sitten kadonneet sen myötä, kun raideyhteydet on purettu ja teollisuuslaitokset ovat siirtyneet radanvarsilta muualle — esim. täällä Rantaradan varrella. Rautatielaitoksen tilinpäätöksiä selailemalla selviää se, olivatko em. toiminnot virastoaikana ylipäätään kannattavia vai eivät. Sen verran on syytä pitää koipensa tässä ajassa, että hoksaa sen, että vanhoilla eväillä ei enää välttämättä pärjää, kun maailma ympärillä on muuttunut. Virastomuotoisen rautatielaitoksen ei tarvinnut miettiä kannattavuuttaan, kun rahat tulivat valtion budjetista — voitiin kehitellä kaikenlaista kivaa peruspalveluajatuksen nimissä. Suomessa voitaisiin toteuttaa täystyöllisyys sillä, että toiset kaivavat kuoppia ja toiset täyttävät niitä. Järjestelyn hinta kansantaloudelle saattaa nousta korkeaksi — kuten muidenkin kannattamattomien toimintojen. |
||||
![]() |
07.07. 13:38 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Petri S.: "Rautateiden tavaraliikenne ei siis kykene palvelemaan pienen ja keskisuuren teollisuuden kuljetuspalveluita - etenkään kappaletavarakuljetuksissa." Minun mielestäni kyse ei ole niinkään kykenemisestä - vaan pikemminkin haluamisesta ja osaamattomuudesta. Esimerkki 1. Vilppulan sahan kuljetuksia siirretään rekka-autoille. Esimerkki 2. Mäntän tavaraliikenteen kohtalo. Nämä eivät tietenkään ole lähelläkään kappaletavaraliikennettä. Vilppulan sahan rekkaliiikenne kulkee "sopivasti" koulun vierestä, joten vaaralliseksi menee, koululasten kannalta. Ja vain siksi, kun kovasti hehkutetaan homeisten kolikoiden ja repaleisten setelien määrillä. Nyky - VR:n ylin johto ovat pelkkiä taitamattomia kehityksen jarruja. Työntekijät ratapenkkatasolla kiristelevät hampaitaan sadatellen moisten fyyrereiden touhuja. Taitamattomuus näkyi selvästi taannoisessa ajolankavikatilanteessa: 12 junaa seisoi tuntikausia katkon takana!!! Miten tavaraliikenne sitten onnistui vanhalta laitos-VR:ltä? Mutta nyt se "onkin" tyystin mahdotonta? Tyhmyyden edessä joutuu itse Isä Jumalakin nostamaan kätensä pystyyn...! |
||||
![]() |
07.07. 13:35 | Panu Breilin | ||
Vaunukuormaliikenteen kannattavuus on aika paljon kiinni siitä, että miten paljon siinä on volyymejä. Yhtä vaunua tai pientä vaunuryhmää ei kannata kuljettaa omassa junassaan kovin pitkiä matkoja, eli juniin tarvitaan pääosaksi matkaa muitakin vaunuja. Eikä pientä vaunumäärää varten kannata ylläpitää vaihtotyöpalvelua järjestelyratapihalla tai varsinkaan laskumäkeä missä vaunujen järjestely olisi tehokasta. Nykyinen tekniikka missä vetureissa on yleensä radio-ohjaus ja esimerkiksi laskumäkityöskentely on mahdollista automatisoida hyvinkin pitkälle olisi periaatteessa hyvät edellytykset tehokkaalle vaunukuormaliikenteelle. Kunhan olisi mitä kuljettaa. |
||||
![]() |
07.07. 11:28 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
Kesäyön tunnelmaa. | ||||
![]() |
07.07. 11:24 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
Tarinaa oli paljon, joten olisin kaivannut muutaman enter-lyönnin lisää tekstin jäsentelemiseksi. (Tein sen itse kopioimalla tekstin OpenOffice Writeriin). | ||||
![]() |
07.07. 10:26 | Petri Sallinen | ||
Tauno Matomäen 80-vuotishaastattelun mukaan sanonta syntyi 1980-luvulla Rauma-Repolan strategiapalaverissa, jonka tavoitteena oli yhtiön toimialakarsinta. Sanonta tarkoitti Matomäen mukaan sitä, että Rauma-Repola ei pysty myymään mitään krääsää maailmalle. Saattaa olla, että Matomäen kommentilla oli jossain ajassa yleispäteviäkin merkityksiä, mutta ei enää 1990-luvulla. Jos viennin rakennetta syynätään, niin lähihistoriassa on tapahtunut aika monta rakennemuutosta, johon kommentti ei sovi. 1990-luvulla teknologiatuotteiden nousu ja myöhemmin palvelutuotteiden nousu. Kumpikaan niistä ei tarvitse rautatiekuljetuksia. Toisaalta vaihtotaseen kääntyminen Suomen kannalta alijäämäiseksi on sekin merkittävä muutos ulkomaankaupassa. Kansantalouden kannalta vientikaupan volyymit eivät ole kuitenkaan ykkösjuttu, vaan kaupasta Suomeen jäävä arvonlisä. Se on supistunut jo pitkään. Yhä useammin tuotteiden valmistuksessa käytetään ulkomaisia välituotteita tai alihankintaa, jotka syövät Suomeen jäävää arvonlisää. Toisaalta ollaan huolissaan myös siitä, että tavaraviennissä bulkkikaman osuus on turhan suuri. Viennin arvossa mitattuna teknologiateollisuuden tuotteet ovat selvästi suurin ryhmä. Sen jälkeen tulevat kone- ja metalliteollisuuden tuotteet, metallien jalostaminen sekä elektroniikka ja sähköteollisuuden tuotteet. Lisää ulottuvuutta viennin rooliin saadaan, kun tarkastellaan sitä, miten pieni joukko yrityksiä tuottaa suurimman osan vientitulosta. Siksi Suomen vienti on haavoittuvaista, mutta niin on myös logistiikkapalveluiden kysyntä. Tilastojen mukaan Suomen tavaraviennistä 94 prosenttia tapahtuu meritse ja tuonnista 96 prosenttia. Tehtaiden/logistiikkakeskusten ja satamien välinen liikenne on siis se juttu, jossa rautatieliikenne voi kisata kumipyöräliikenteen kanssa. Jos rautatievaunujen kuljettaminen junalautoilla olisi kannattavaa, niin silloinhan sitä harrastettaisiin — vaan kun ei ole. Hyvä perustelu saattaisi olla se, että Suomen viennistä yli puolet suuntautuu EU-maihin. Tämäkään ei riitä tekemään junalauttaliikenteestä kannattavaa. Pauliina Liekkisen logistiikka-aiheinen opinnäytetyö vuodelta 2019 on yhä mielenkiintoista luettavaa. Se valottaa ainakin osittain syitä siihen, miksi rautatieliikenteen rooli vientiteollisuuden tavarakuljetuksissa on rajoittunut — vaikka onkin yleisemmin käytetty kuin Keski-Euroopassa. Yhtenä syynä mainitaan keskittyminen raskaan teollisuuden massa- ja bulkkikuljetuksiin erikoisvaunuilla — yleensä suoraan tuotantolaitoksilta satamiin ilman logistista yhteistyötä muiden kuljetusmuotojen kanssa. Koska kotimaan tavaraliikenteessä ei juurikaan käytetä konttikuljetuksia, ei kontteja varten ole kalustoa, mikä taas johtaa siihen, että kappaletavarakuljetukset kannattaa hoitaa kumipyörillä. Ainakin Ruotsin satamien konttijunaliikenne on lisännyt rautatiekuljetuksia. Rautateiden tavaraliikenne ei siis kykene palvelemaan pienen ja keskisuuren teollisuuden kuljetuspalveluita — etenkään kappaletavarakuljetuksissa. Haastatteluihin perustuva tutkimus nostaa esille myös rautateiden tavaraliikenteen heikon kilpailutilanteen — vaikka rautateiden tavaraliikenne on ollut avattuna kilpailulle jo pidemmän ajan. VR:n markkinaosuus on yhä niin suuri, että aitoa kilpailua ei pääse syntymään. Haastajien olisi kyettävä investoimaan valtavasti tai muuten toiminta jää alueelliseksi nyhertämiseksi. ”Rautateiden tavaraliikenteen asiakkailla täytyisi syntyä aito tarve tuoda markkinoille kilpailija VR:lle ennen kuin kilpailun kasvaminen olisi mahdollista. Tarvittaisiin merkittäviä investointeja, jotta VR:n markkina-asema voitaisiin haastaa”, kuten eräs haastateltu toteaa. Ei siis ole ihme, että kuljetukset ohjautuvat kumipyörille. Onko se teollisuuden kannalta hyvä vai huono asia, että maantiekuljetukset ovat ”liian edullisia” rautatiekuljetuksiin verrattuna, kuten eräs haastateltu toteaa. Tässä tarvittaisiin valtiolta taloudellista ohjausta — mutta minkälaista, siihen selvitys ei anna vastausta. Kolmas rautateiden tavaraliikenteen kysyntää hillitsevä tekijä on tekniikka. Riittääkö ratapihojen kapasiteetti, jos rautateiden tavaraliikenne kääntyisi kovaan kasvuun? Entä mikä vaikutus on rataverkon kunnolla, joka voi johtaa akselipainorajoituksiin? Onko vaunukalustoa riittävästi ja vastaako kalusto teollisuuden kuljetustarpeita? Kuinka paljon rataverkon kehittämiseen ja kunnossapitoon voidaan käyttää rahaa? Suomessa on paljon yksiraiteisia rataosuuksia, joka aiheuttava haasteita. Hidastaako henkilöjunaliikenteen etuajo-oikeus tavaraliikennettä liiaksi? Miten kilpailun lisääntyminen rautateiden tavaraliikenteessä vaikuttaisi operaattoreiden liiketoiminnan kannattavuuteen? |
||||
![]() |
07.07. 07:28 | Jari Välimaa | ||
VR on kasvamassa pohjolan rautatieyhtiöksi. | ||||
![]() |
07.07. 07:19 | Jari Välimaa | ||
Suwalkin käytävä on osa TEN-T yhteyttä Pohjanmeri-Itämeri (Myös Via Baltica) joka nykyään jatkuu Suomen läpi Luulajaan saakka. Hyvä kuva normaalilevyisestä raideliikenteestä. Nato huolehtii myös tästä Naton alueen koskemattomuudesta. |
||||
![]() |
07.07. 02:29 | Esa J. Rintamäki | ||
Itse olin ollut siinä harhaluulossa, että Kuurilan rysäyksen (kevättalvella 1957) tiimoilta alettiin veturiradiopuhelinten kehittely. Se johti sitten tärkeäksi ja hyväksi osoittautuneeksi linjaradiosysteemiin. Edelleen kehitelmänä oli sitten tullut tosiaankin NMT-puhelimet. Ja edelleen GSM:t ja siitä sitten lyhyt kukonaskel nykyvimpaimiin. Suomalaisen teollisuuden kirouksena ja vitsauksena on huonot ja mistään mitään ymmärtämättömät ylimmät johtajat, joiden keskeiset johtamismenetelmät ovat: a) huutaminen. b) rankaiseva tavoitejohtaminen, versiona syyllistävä tavoitejohtaminen. c) management by PERKELE. d) megalomaaninen pelkuruus. Viimeinen kohta tarkoittaa, ettei edes riittävän järkevistä syistäkään ole yhtään mitään apua uutta toimintoa, tuotetta tai ideaa esiteltäessä. Johtaja pistää aina, toistan: - AINA neliraajalukkojarrutuksen päälle. Että ei tasan käy. Yleisesti alumiinissakin toteltiin liiallisessa määrin ekonomeja, vaikka näiden teknisen tietämyksen taso oli nollassa. Eikä näille edes saanut selittää konetekniikan kolmen vuoden kurssia viidessä minuutissa. Kiire oli, kuulemma. Ole siinä sitten innovatiivinen ja motivoitunut tuotekehittelijä! Itse olin kokenut em. johtamisen kukoistavimpia ilmiöitä myös (liian yksilöllinen, kun en osallistunut juopotteluiltoihin). Mm. herra DI Saalasti kerran löi minua työaikana, työpaikalla, työasioista puhuttaessa. Sen firman osastopäällikkö mutisi jotain paksunahkaisuudesta... (Että kiitelläkö pitäisi ?) Luottamusmiehenä ollessani kuulin yhdestäkin toimihenkilöstä, joka oli ollut mukana sateenkaariporukan toiminnoissa. Tälle joku pomoista, eestulematon DI oli mennyt karjumaan että "häivy ja etsi uusi työpaikka itselles jai heti!". Oli vielä jatkanut että "osakkeenomistajat eivät sitten saa tietää sinusta mitään". Sama DI oli jäljestäpäin sanonut että "marssikoon hintti nyt sen sateenkaarilippunsa kanssa vaikka maailman perseeseen". Omana aikanani Pikkalassa oli ollut kaksi DI:tä osastonjohtajina. Tousen sanottiin olleen fiksu ja häikäilemätön ja toinen oli ollut pelkästään häikäilemätön. Sen fiksun kanssa tulin loistavasti toimeen, mutta hän ei ollutkaan supisuomalaista syntyperää (oli inkeriläinen). Suomalaiset johtajat ovat hyvin tehokkaasti onnistuneet operaatio "Saublöder Arschissaan". Monta hyvää ideaa on nitistetty arvovaltaspedeilyllä heti alkuunsa. Ja mitäpä johtajisto sitten muuta: joko miettii kuinka kostaa arvovaltaansa epäilleelle piruparalle. Tai tärkeänä tuijottaa työtietokoneensa ruudulta kuinka alaston Jenna Jameson silikoni-ihmeineen ottaa suuhunsa joltain kasvottomalta ukolta jolla on "jäsen kuin aasilla ja vuoto kuin orhilla". Näitä valioyksilöitä (yleensä RUK:n käyneitä), on työelämässä myriadeittain soveltamassa omaa yksilöllistä ja yleensä huonoa johtamistapaansa. Jos firmojen johdon ainoana mieleen tulevana keinona parantaa viivan alle tullutta tulosta on se klassisen viheliäinen riistäminen, niin sellainen firma saa minun puolestani mennä konkkaan vaikka heti. Innovatiivisuus EI TARKOITA juuri tällaista vilpistelyä. Sillä ei pitkälle pötkitä. |
||||
![]() |
06.07. 23:20 | Matti Melamies | ||
Älysormukset, ohjelmistot, lääkkeet, terveydenhoidon tuotteet (esim Planmeca), aseet jne ovat Suomen vientituotteita ja hevosta pienempiä. Matomäkeä on siteraattu väärin tai hän oli täysin väärässä. Nokian ylimmän johdon tekemät kolossaaliset virheet ovat oma lukunsa. Rekkakuskit paperitehtaiden kanssa... Saloralla ja Nokialla oli kuitenkin toisenlaisia visioita, vaikka silloin ei kuluttajapuolen räjähdysmäistä kysyntää osattu ennustaa. Mutta kysymyshän oli nyt ennen muuta siitä, että Suomen vientiteollisuus ei Rainerin sitkeästä harhaluulosta huolimatta tarvinnut länteen suuntautuvassa viennissä rautatiekuljetuksia, eikä tarvitse nykyisinkään. |
||||
Kuvasarja: Helsingin rautatieasema hotelliksi muutettuna |
06.07. 22:28 | Jorma Toivonen | ||
Taisi Resinassa olla aikoinaan juttua tästä hotellista. | ||||
![]() |
06.07. 22:08 | Rasmus Viirre | ||
Puutavaran kuljetukset rautateitse sovitaan 1-3 kuukautta ennen täyden junan lähtöpäivää, ainakin Lapin pendelissä (Kemijärvi, Rovaniemi, Kolari, Pello – Kemi) | ||||
![]() |
06.07. 21:20 | Juha Toivonen | ||
Veturi ei ollut käynnissä. En tiedä, millainen on kyseisen veturin moottorin ääni. | ||||
![]() |
06.07. 19:11 | Vertti Kontinen | ||
Täytyyhän puun kuljetuskaluston palata hakemaan sitä puuta osana jatkuvaa puutavararallia. Olisi sen voinut toki selkeämmin ilmaista. | ||||
![]() |
06.07. 17:24 | Leevi Halonen | ||
Oliko veturi käynnissä? Minkälainen moottorin ääni oli? | ||||
![]() |
06.07. 17:23 | Kari Haapakangas | ||
no, suomestahan puuttuu futuuri... | ||||
![]() |
06.07. 16:49 | Noah Nieminen | ||
Aivan upea! | ||||
![]() |
06.07. 16:48 | Noah Nieminen | ||
Siis olematon raakapuu ;) Hyvä kuva! | ||||
![]() |
06.07. 15:05 | John Lindroth | ||
Hyvin onnistunut maisemallinen junakuva! | ||||
![]() |
06.07. 15:04 | Teemu Saukkonen | ||
Mazda 323 ollut ihan uusi, ukin uutena ostama samanlainen menisi heittämällä jo museokilpiin. | ||||
![]() |
06.07. 15:03 | John Lindroth | ||
Komea Tk3 vetoinen junakuva! | ||||
![]() |
06.07. 14:39 | Vertti Kontinen | ||
Niinpäs muuten onkin! Hyvä huomio :) | ||||
![]() |
06.07. 14:22 | Juho Rintala | ||
Komea kuva! | ||||
![]() |
06.07. 14:21 | Kevin Glynn | ||
Hotelli on VR:n vanhassa pääkonttorissa, etelään katsottuna asemarakennuksen vasemmalla puolella. Hotelli on ollut tuossa noin 5 vuotta. | ||||
![]() |
06.07. 14:20 | Leevi Heino | ||
Nyt on jotain pielessä. Kuvan juna on tulossa Kouvolasta :). Tämä voisi olla muutaman minuutti T52330:a ennen kulkenut T 52278. | ||||
![]() |
06.07. 13:18 | Juha Toivonen | ||
...Kunhan ei vain täysvihreäksi! Sitä on jo nyt aivan liikaa VR:llä. Ankean köyhää kerta kaikkiaan. Hieman tervettä mielikuvitusta ja luovuutta väritykseen...Pliis! | ||||
![]() |
06.07. 12:52 | Juha Toivonen | ||
Nyt on mennyt allekirjoittaneelta kyllä täysin ohi. Milloin Helsingin Rautatieasema on muuttunut hotelliksi? Ilmeisesti kuitenkin vain osa siitä? | ||||
![]() |
06.07. 11:30 | Leevi Heino | ||
Hieno kuva harvinaisesta tilanteesta! Oliko ensimmäinen kerta, kun Sm3 kävi Kotkan radalla? | ||||
![]() |
06.07. 11:19 | Rainer Silfverberg | ||
Saksan hienoista sähkörekoistakaan ei tulut mitään. Ajolangat moottoriteiltä tullaan poistamaan, siitä oli uutinen pari päivää sitten. | ||||
![]() |
06.07. 11:17 | Rainer Silfverberg | ||
Sitä juuri todistavat. Nokian kännykät synntyivät vahingossa. Suomessa ei 1980-luvun alussa, kun rakennettiin NMT-verkkoa, uskottu että matkapuhelimia voivat käyttää juuri muut kuin ammattilaiset kuten esim rekkakuskit yhteydenpitoon paperitehtaiden kanssa. Sitä että kuluttajat alkavat himoita niitä ei osattu kuvitella. Loppu on sitten historiaa. Mutta pysyväksi vientituotteeksi niistä ei ollut. | ||||
![]() |
06.07. 10:23 | Erkki Nuutio | ||
Pohjolassa on tilaa rekoille kulkea, poislukien Tukholma ympäristöineen. Toista on Keski-Euroopassa. Siellä päätiet tukkeutuvat tolkuttomasti lisääntyneen/lisääntyvän liikenteen - paljolti siis rekkaliikenteen johdosta. Vaikka moottoritiet on jo valtaosin muutettu suuntaansa kolmikaistaisiksi, ei sekään suurelta osin riitä. Sitten on vielä melko toivottomia tukkokohtia, kuten esimerkiksi Hampurin läpikulku Pohjois- ja Keski-Saksan välillä. Edes 6 kaistaa suuntaansa ei riitä. Uusia siltoja/tunneleita vaativat lisäykset maksaisivat satoja miljardeja euroja, mutta edes tilaa ei tahdo löytyä. Ainoa kokemani paikka jossa viisaasti toteutettu monikaistaisuus (4...6 kaistaa suuntaansa) toimii, on Kööpenhaminan seudun läpiajo. Ruuhkautuminen rekkojenkin vuoksi on pakottava syy ratkaisujen hakuun rautateistä rekkarasitteen vähentämiseksi Keski-Euroopassa. Voisi arvella että kolmannes rekkaliikenteen kuljetusmäärästä voisi siirtyä raiteille joustavalla yhteistoiminnalla kuljetusten tarvitsijoiden ja tarjoajaliittoumien välillä. Valtioiden ja EU:n poliittinen paine tähän on suuri. Sama suomeksi: haararaiteita yrityksiin ja terminaaleihin jne. Onko valtioiden organisoituminen tällaisen muutoksen toteutuksen kannalta ammattitaitoista ja siksi tuloksellista on keskeinen kysymys. Minä en usko siihen pätkääkään niitä maita koskien, joissa asian liepeillä pyörii vaikutusvaltaisia elokapina-aivoilla toimivia tahoja tai oman hyödyn härskiä saalistamista ymmärtäviä puolueita tai IAU:n kaltaisia tahoja En myöskään usko rautatieliikennöitsijöitä, joiden johdon tunnetaan keskittyneen optioihin, pöljiin kalustomaalailuihin ja vastaavaan. Määrättömästi EU-maiden ja -yritysten rahoja jo polttanut ja lisää polttava sekasotku alkaa myös sotkea rekkojenkin tulevaisuudenkuvaa, eli EU:n höpertely raskaan tieliikenteen polttokenno- ja vetyutopioiden kanssa. Käsiteltäköön sitä kysymystä toisissa yhteyksissä |
||||
![]() |
06.07. 10:19 | Vesa-Matti Turunen | ||
Nyt kesän(?) ajan tätä junaahan voi kuvata dieselvetoisena viikonloppuisin pm-jns välillä ratatöiden takia. | ||||
![]() |
06.07. 09:19 | Petri Nummijoki | ||
Eivätkö kännykät todista paremminkin Matomäen lausunnon puolesta? Niistähän ei tullut sellaista pitkäaikaista toimialaa, joka olisi säilynyt Suomessa kilpailukykyisenä vuosikymmenestä toiseen. | ||||
![]() |
06.07. 00:21 | John Lindroth | ||
Kiva kuva perinnejunasta! | ||||
![]() |
05.07. 23:37 | Matti Melamies | ||
"Suomella ei ole enää sellaista teollisuutta joka valmistaisi tuotteita joita voi kuljettaa junalla. Mielummin ajetaan laiva vaikka Iberian niemimaa kiertäen Välimerelle asti kuin kuljetetaan tavara junalla. Koska Suomessa valmistettu tavara on halpaa ja tilaa vievää bulkkia. Vuorineuvos Matomäki sanoi aikoinaan 30 vuotta sitten että Suomesta ei kannata viedä länteen mitään hevosta pienempää. Hän tiesi sen kun ei mene junia." Jos Matomäki on todella sanonut noin ja pelkästään noin, on pakko todeta hänen olleen täysin väärässä. Olivathan esim Nokian kännykät jossain määrin hevosta pienempiä. Ehkä hän tarkoitti, että hänen oma yhtiönsä ei kyennyt valmistamaan hevosta pienempää vientituotetta. "Hän tiesi sen kun ei mene junia." Hän ei siis tiennyt ja eipä junien meneminen ja tuleminen asiaa muuttanut, eikä muuta vieläkään. Matomäki on kyllä huumorimiehiä. Hän asui Nakkilassa ollessaan Rauma-Repolan pääjohtaja ja hänelle sanottiin, että pääjohtajan pitäisi asua samalla paikkakunnalla kuin missä on yhtiön pääkonttorikin. Matomäki totesi, että onpa hienoa, että Rauma-Repolan pääkonttori siirtyy Nakkilaan. |
||||
![]() |
05.07. 23:07 | Veeti Saukkonen | ||
Nonni! Vielä puuttuu kuin tuo valkoinen muuttuu ruskeaksi… | ||||
![]() |
05.07. 23:07 | Rainer Silfverberg | ||
Suomi ei todellisuudessa ole mikään saari, alue Oulusta ylöspäin on kiinteästi osa Skandinavian niemimaata. Mutta päättäjät haluavat nähdä sen saarena. Suomi on eristäytymispolitiikkansa ansiosta yhtä kaukana muusta Euroopasta kuin Islanti, ja siksi vientimme on lähinnä bulkkia, vaikka se voisi olla pidemmälle jalostettuja tuotteita kuten Ruotsilla. Ruotsilla on yli 100 vuoden etumatka kun on voinut hyötyä suorista rautatiekuljetuksista Euroopaan eikä kansantalous ole riippuvainen vain kartongista ja sellusta. Vaikka rekka vaikuttaa yksinkertaiselta tavalta kuljettaa tavaraa niin se vaatii dieseliä ja monta rekkaa vaatii sitä paljon. |
||||
![]() |
05.07. 22:49 | Leevi Heino | ||
Toinen puoli oli jo ihan sotkettu. Kuvasin eilen Jokelassa myös tämän junan. | ||||
![]() |
05.07. 22:39 | Rainer Silfverberg | ||
Oli hauska tarina kerrassaan, varsinkin tuo Pipsan tempaus! | ||||
![]() |
05.07. 20:56 | Erkki Nuutio | ||
Kiitokset erittäin täsmällisestä ja mielenkiintoisesta kuvauksesta Untamosta (sodankin ja) rauhan aikana! Se on todella mainio kertomus eräistä lapsuutesi ja nuoruutesi mieleenpainuneista tapahtumista ja vanhempiesi työympäristöstä. Vuoden 1965 vaiheilla höyryveturien ja pienten rautatiepysäkkien aika alkoi lähestyä loppuaan. Lätät taisivat jo olla höyryveturijunien tilalla. Haloilla oli kyllä kyllä käyttöä liedessä, huoneiden ja saunan uuneissa. |
||||
![]() |
05.07. 19:01 | Tero Korkeakoski | ||
Itärajan sulku oli varmaan viimeinen niitti vaunukuormakuljetuksille. Sieltä tuli vaikkapa jotain valimoraaka-ainetta muutama vaunu vuodessa juuri siihen tarpeeseen mitä valimolla oli. Tai vaikka typpihappoa Forcitille parin vaunun kuormia. Suomen sisällä nuo saadaan kuljetettua helposti rekalla. |
||||
![]() |
05.07. 15:18 | John Lindroth | ||
Näitä kutsuttiin nimellä"Ängbyvagn".Näitä tuotettiin Tukholman raitioteille (SS) ja Lidingön radoille (Norra/Södra Lidingöbanan)vuosina 1944-1952. | ||||
![]() |
05.07. 14:57 | John Lindroth | ||
Ruotsissa tämän tyyppisiä vetureita rakensivat eri radoille ainakin Nohab ja Motala.SJ antoi näille litteran Q.Itse olen rakentanut Ho mallin tuosta veturityypistä jonka esikuva on GSJ 6(Göteborg Särö Järnväg)Veturityyppi oli suunniteltu yhden miehen ajettavaksi. Käsittääkaeni lähes kuvan veturia valmistaa Ho mallina "Micro Metakit" |
||||
![]() |
05.07. 14:41 | John Lindroth | ||
Mukava tuulahdus 80-luvun Berliiniä! | ||||
![]() |
05.07. 13:15 | Tuukka Varjoranta | ||
Tämä edellä käyty keskustelu turvallisuuspoliittisista ja puolustuksellista aiheista on nyt mennyt täysin ohi tämän foorumin fokuksesta eli rautatieharrastuksesta. Muistuttaisin aiheesta keskustelleita, että tämä foorumi on väärä paikka tälle keskustelulle ja että tämän kommenttiketjun viestien sisällöt rikkovat jo itsessään sivustomme käyttösääntöjä. //Ylläpito | ||||
![]() |
05.07. 11:50 | Onni Tikkala | ||
Yksikön numero on 6315 ja keulalogo on kadonnut siitä vasta jälkikäteen. |