|
|
14.03. 19:12 | Harri Pesonen | ||
| Eivät taija enään paljoa piltuissa pitää jns vetureita ?? | ||||
|
|
14.03. 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vihje, Hannu-serkku: Alumiinin valmistaminen vaatii sulattimon nyt ainakin, ellei tälle tehtaalle "alumeetti" tullut valmiina harkkoina. Sulattimo tarvitsee: a) paljon polttoainetta tai b) paljon sähköä, joka olisi parempi ja helpompi systeemi. Ai niin muuten, muistinkin juuri, että Anacortesista taitaa ollakin aika mukava junayhteys Seattleen ja miksei vaikkapa edelleen San Diegoon, missä alumiinia huusi Boeingin lentokonetehdas. Siitäkin huolimatta että Mojaven aavikolla "Boneyardissa" (eli Davis-Monthan AFB) lojui vielä leegio II maailmansodan aikaisia ylijäämäkoneita. B-17 "Lentävillä linnoituksilla" ei juuri mitään enää tehnyt, eikä varsinkaan Korean pikkukiistelyssä? Siellä liihoteltiin "moternimmilla" värkeillä. |
||||
|
|
14.03. 18:28 | Lenni Voutilainen | ||
| Helmikuussa alkoi myös Luikonlahteen liikenne. | ||||
|
|
14.03. 18:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkuli päivystäjäkones! Stephensonin luistinohjauksella ja tasoluisteilla! Tietävätkö arvoisat herrat esikuvaveturia valmistaneen tehtaan? |
||||
|
|
14.03. 17:53 | Toni Lassila | ||
| Yksi Edo-vaunu ollut Otanmäellä kolarikorjauksessa ainakin, niin sekin jo vaikuttaa. | ||||
|
|
14.03. 17:30 | Anja Hoffren | ||
| Tänään näemmä alkoi liikenne myös Lapinlahdelle. | ||||
|
|
14.03. 15:29 | Leevi Halonen | ||
| Mielenkiintoinen suunnitelma! | ||||
|
|
14.03. 15:26 | Jorma Kattelus | ||
| Tilattu 80 kappaletta, optio 97 lisäveturille. Mahdetaanko tilata lisää VR:n toimesta? No kilpailija(t) on tilannut lisää vastaavia. | ||||
|
|
14.03. 15:14 | Jari Välimaa | ||
| Tästä käyttämättömästä pysäkistä kuulemma pitäisi tulla uusi hiedanrannan pysäkki jatkossa. | ||||
|
|
14.03. 14:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Ykkösyksikön numeroksi se näyttäisi kelpaavan, Onni. Seuraava on sitten 2002, 2003 jne. Mutta junan kyljessä sitä tuskin lukee, vaan siellä on vain koko EVN-rimpsu. | ||||
|
|
14.03. 14:05 | Rasmus Viirre | ||
| Jälleen sain laajentaa omaa vokabulääriäni. | ||||
|
|
14.03. 13:55 | John Lindroth | ||
| Veturi näyttäisi olevan sukua meidän Vr 4 sarjalle! | ||||
|
Kuvasarja: Junia Hangon radalla |
14.03. 11:54 | Noah Nieminen | ||
| Nyt on kummatkin nähty :) | ||||
|
|
14.03. 11:52 | Noah Nieminen | ||
| Pasilan autojuna-aseman sekä Ilmalan päivystäjäksi tuskin vaihtuu vielä Dr19. Siellä ainakin Dv12:ta näkee. | ||||
|
|
14.03. 11:09 | Teemu Sirkiä | ||
| Mainitusta Neuvostoliittoon tarkoitetusta moottorivaunusta löytyy piirros täältä https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7323.msg54331#msg54331 | ||||
|
|
14.03. 10:33 | Jari Välimaa | ||
| On siellä muutakin kiistaa Aamulehden mukaan. https://www.aamulehti.fi/urheilu/art-2000011877726.html | ||||
|
|
14.03. 09:25 | Pertti Miettinen | ||
| Tero. Olihan tuo paperitehtaan raiteelta nousu ratapihalle aikamoinen. Ei tuota raideopastinta juurikaan seis-asennossa nähty kun tehtaalta tultiin. Mikäli ois pitänyt pysähtyä raideopastimelle niin olisi ollut todella työlästä päästä liikkeelle. | ||||
|
|
14.03. 09:15 | Toni Lassila | ||
| Millähän tekniikalla näiden oli tarkoitus olla? | ||||
|
|
14.03. 09:11 | Juhana Nordlund | ||
| Tuossa hahmotelmassa on erityisen paljon vaikutteita Sm2 / Eioc:stä, mutta toisaalta matkatavaraosastojen ovet vastaavat esimerkiksi Eio-ohjausvaunujen vastaavia. Isojen pariovien sijainti tosiaan tuo CEiv-vaunujen (Dm9:ien välivaunu myöhemmällä tunnuksella) keskiovien sijoituksen. Näin tuon uutisen aikanaan, ja olin erittäin myötämielinen tuollaiselle visiolle. | ||||
|
|
14.03. 09:10 | Petri Sallinen | ||
| Ehdotus on lähes samanlainen kuin moottorivaunu, jota Valmet tarjosi Neuvostoliittoon, mutta jonka itänaapuri totesi liian kalliiksi. Neuvostoversiossa sivuilla oli kahdet ovet. Neukkumallista on olemassa sen verran hyvät piirustukset, että niiden perusteella voisi hyvinkin rakentaa pienoismallin. | ||||
|
|
14.03. 09:09 | Tero Korkeakoski | ||
| On muuten ollut hankalaa jos paperitehtaan raideopastin on ollut vasta sillan jälkeen ylhäällä. Kuitenkin aika jyrkkä nousu ja kuormassa olleet vaunut. | ||||
|
|
14.03. 09:02 | Tero Korkeakoski | ||
| On se vaan erikoista kun aikaisemmin läheltä keskustoja joutomaalle siirretyt raviradat joutuvat 50 vuoden päästä uudelleen väistymään rakentamisen tieltä. Tai no Teivossa nyt ei ilmeisesti muuta kuin tallialue, rata jää tällä tietoa. Helsingissä Vermo taas on jäänyt asuntojen puristukseen ja varmaan siirretään pois vuokra-ajan loppuessa. | ||||
|
|
14.03. 02:11 | Hannu Peltola | ||
| Snohomish Co-Opin varasto on aloittanut elämänsä Walthersin Rural Grain Elevator -viljavarastorakennuksina. Minulla tuli jostain syystä ostettua kolme kappaletta kyseistä rakennussarjaa ja tähän rakennukseen päätyi pääosat kahdesta sarjasta. Liitin kaksi rakennusta peräkkäin, madalsin yläkerrosta merkittävästi ja rakensin peltikatot Walthersin osista. Maalasin rakennuksen, kyltitin sen Co-Op:n rakennukseksi ja säistin sen kevyesti. Hauska projekti! | ||||
|
|
14.03. 01:46 | Hannu Peltola | ||
| Minun painokseni Weyerhaeuserin Mill A:sta oli melkein karikatyyri todellisesta laitoksesta, Mill A oli yksi koko maailman ehdottomasti suurimmista sahalaitoksista ja tätä suurempi oli ainoastaan Weyerhaeuserin Mill B, joka sekin oli Everettissä! Vasemmalla näkyvä rakennuksen osa on alkujaan Walthersin Ice House -jäävarasto. Ostin näitä rakennussarjoja aikanaan kaksi, jotta sain rakennettua riittävän pitkän jäiden lastauslaiturin. Toinen varastorakennus jäi ylimääräiseksi, mutta se sai uuden elämän täällä Everettissä. Tein rakennukseen lisäsiiven jostain rakennussarjasta ylijääneistä osista. Mill A:n oikea puoli oli lähtöisin Walthersin Midstate Marble Products -kivituotefirman rakennussarjasta, jota muokkasin vahvasti. Asensin rakennuksiin venttiileitä, tuulettimia ja muita detaljeja. Maalasin rakennukset punaiseksi, kyltitin ne Weyerhaeuserin rakennuksiksi ja säistin niitä kevyesti. Taustan kuva on otettu Everettistä hyvin läheltä oikeaa kohtaa. Taustakuva oli tarkoitettu nimenomaan tähän kohtaan, mutta en tullut koskaan kiinnittäneeksi sitä. Käytinkin sitä useammassa Everettin kuvassa taustana ja valokuvauksen jälkeen palautin kuvan tälle paikalle. |
||||
|
|
14.03. 01:15 | Hannu Peltola | ||
| PSP&P:n tehdasrakennuksen pohjana on toiminut Walthersin Front Street Warehouse -rakennussarjat. Rakennussarja on yksinäänkin jo varsin suuri, mutta rakensin kahdesta yhteenliitetystä rakennussarjasta varsin mittavan teollisuusrakennuksen: rakennus on n. 80 cm pitkä ja 30 cm korkea. Rakennuksen syvyys on vähän nirkoinen 15 cm, mutta tämä ei haitannut minua, koska asensin rakennuksen seinää vasten eikä syvyyden puute kiinnitä huomiota. Perusrakennus on tehty Walthersin ohjeiden mukaisesti, mutta suljin osan ikkunoista tiiliseinällä, asensin rakennukseen erilaisia tuulettimia ja venttiileitä sekä tietysti amerikkalaisessa rakennuksessa pakolliset paloportaat. Maalasin rakennuksen tiilenpunaisella, tein laastisaumat vahvasti ohennetulla harmaalla värillä, joka soljui hyvin saumoihin, kyltitin rakennuksen käyttötarkoitukseen sopivaksi ja säistin sen kevyesti. Veturi on vakiomallinen Bachmannin 0-6-0 Saddle Tank Switcher, jossa on äänikortti, hauska pieni puhisija! Minun piti laittaa veturiin PSP&P:n logo ja numero 2, mutta nämä jäivät (vielä) tekemättä. |
||||
|
|
14.03. 00:49 | Hannu Peltola | ||
| Yksi minun lempitöitäni pienoisrautateiden rakentamisessa on rakennusten rakentaminen ja American Aluminumin tehdasrakennusten rakentaminen on ollut yksi hauskimpia projekteja! Vasemmalla oleva sulattamorakennus on tehty "pitkästä tavarasta": erilaisista Evergreenin muovilevyistä, profiileista, putkista ja tikkaista. Kattotuulettimet ovat Walthersin tuotantoa. Oikealla oleva valssaamo on kokoelma muokattuja valmismalleja. Etualalla on Heljanin moderni veturitalli, johon tein ylimääräisiä ovia, asensin tikkaita ja katolle asensin jälleen Walthersin tuulettimia. Putkistot ovat Evergreenin putkia. Takimmaisena oleva rakennus aloitti elämänsä Walthersin New River Mining -rakennuksena. Rakennuksessa minua viehätti kolmitasoinen rakennelma ja vahva raskaan teollisuuden pohjamaku! Rakennus on alaosastaan vahvasti muokattu, tein siihen muun muassa ylimääräisiä seiniä ja korotin alkuperäistä rakennusta. Kattolinja on suoraan Walthersin rakennussarjasta. Asensiin rakennukseen myös useita uusia erikokoisia ovia, putkistoja, savupiippuja ja Walthersin tuulettimia. Maalasin rakennukset spraymaalilla "vannehopean" väriseksi, kyltitin rakennukset paikkakuntaa ja käyttötarkoitusta kuvaaviksi, säistin rakennukset ja lopuksi asensin tikkaille muutamia H0-ukkeleita. Todellisessa elämässä Anacortesissa Washingtonin osavaltiossa ei ole ollut alumiinisulattamoa. Alumiiniteollisuus on kuitenkin vahvasti läsnä Washingtonissa ja lähin todellinen alumiinisulattamo oli Tacomassa Seattlen eteläpuolella. Tämä Asarcon rakennuskompleksi oli yllättäen hyvin pajon tämän minun mallini kaltainen! |
||||
|
|
13.03. 23:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rautatieharrastuskeskuksen (RHK) milleniumilla julkaisemaa vetureiden hankinta- ja hylkäysaikataulua: https://resiinalehti.fi/havainnot/2007/11/3707.html | ||||
|
|
13.03. 23:27 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana. Kyllä kesä on upea vuodenaika ja Pasin kuvat upeita! | ||||
|
|
13.03. 22:28 | Veeti Heino | ||
| Tämä olisi oikein oiva juna Muonioon. Jos näin kävisi, tilanne saattaisi äityä junamiehen muksaukseksi. | ||||
|
|
13.03. 21:57 | Lenni Voutilainen | ||
| Joulukuussahan Sm7 kävi koeajoilla Ilmalasta Iisalmeen Ylivieskan kautta ja Iisalmesta Kuopion ja Kouvolan kautta takaisin Ilmalaan. (12-14.12) |
||||
|
|
13.03. 21:51 | Miitre Timonen | ||
| Eiköhän tämäkin mene pian romuksi, kun katolle on päässyt kasvamaan jo tuon verran puustoa. | ||||
|
|
13.03. 21:45 | Leevi Heino | ||
| Jännän väriset ajovalot… Onkohan kuvaa käsitelty liian rajusti? | ||||
|
Kuvasarja: Illanviettoa Imatralla |
13.03. 20:54 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Hieno kuvasarja ja mukava nähdä kuvia Imatra tavaran arkipäivästä, Imt on omalla tavallaan oikein hauska ratapiha. | ||||
|
|
13.03. 20:53 | Esa Leskelä | ||
| Jo vuonna 2009, kun ensimmäiset 10 Dv12-veturia kuljetettiin Hyvinkään konepajalle purettaviksi, muistan VR:n edustajan todenneen julkisuudessa, että varaosien saaminen on todella vaikeaa ja veturit korvataan uusilla. VR sitten järjesti tarjouskilpailun uusista dieselvetureista, mutta C.Z LOKO, a.s. valitti kilpailun tuloksesta. Lopulta kilpailutus uusittiin ja lopputuloksena ovat nyt tilatut Dr19-veturit. Tarkempia tietoja noista edellä mainituista vaiheista voi lukea netistä. | ||||
|
|
13.03. 20:41 | Miitre Timonen | ||
| Tosiasiassa siellä testattiin sitä, miltä tuntuu matkustus Kuopion pohjoispuolella ilman ravintolavaunua ;p | ||||
|
|
13.03. 20:24 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Talvisessa pohjoisessa..just. Kumma kun kukaan maininnut, että 'pakkastesteissä'.. +4 koko Oulu/Roi... Loputki ajot Sm7 peruutettu. | ||||
|
|
13.03. 18:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu-serkku, eskaloitumiseni yhteydessä vaan tulin muistaneeksi elokuvasta "Täällä Pohjantähden alla" kohtauksen, missä Edvard "Eetu" Salin Pentinkulman työväentalolla pitämänsä puheen lopuksi ylistää esivanhempiemme verbaalilahjakkuutta parilla ärräpäällä! | ||||
|
|
13.03. 17:39 | Onni Tikkala | ||
| Erinomainen otos! Onko tuo 2001 tosiaan Sm7:n virallinen lyhyt numero? | ||||
|
|
13.03. 17:18 | John Lindroth | ||
| Esa! Kiva että tämmöinenkin kuva,mielestäni on selvää sukulaisuutta Sameihin ainakin silmämääräisesti ,se inspiratsiooni ei ehkä minulla niin kohoa koska aivan esikuvan mukaisiakin malleja on vielä paljon tekemättä mukaanlukien kapsut ja myös Ruotsi mallit sekä lukuisat mielenkiintoiset rakennussarjat. Meidän PRKn tunnettu Kauko Kuosma harrasti aikoinaan myös mielikuvitusmalleja ainakin piirustustenn tasolla ja myös esikuvan mukaisia, ainakin mm Ranska malleja. Tästä voi saada pienen näkymän harrastuksemme laajuuteen ja monipuolisuuteen! Vaikeusasteeltaan ja työmäärältään kuvan malli vastannee vähän enemmän kuin yksi Dm9 junan keskivaunu? | ||||
|
|
13.03. 17:00 | Rasmus Viirre | ||
| Enpä ollut tietoinen Tve5:n lempinimestä. Tampere Viinikassa #606 oli miltei koko uransa. | ||||
|
|
13.03. 16:55 | Hannu Peltola | ||
| Jatketaan vielä, tämä alkaa jo saada koomisia piirteitä ja pahoitteluni jo ennalta huonosta huumorista! Kokeile Esa seuraavaksi peilikuvaa! |
||||
|
|
13.03. 16:53 | Rasmus Viirre | ||
| Hienosti kohoaa maisemat taustalla! Nyt alkaa olla kuusimetsä jo noussut eteen. | ||||
|
|
13.03. 16:45 | Hannu Peltola | ||
| Tilanne on selvästi jo perkelöitynyt, kun Esa pyytää pimeyden voimia auttamaan! Voisiko ylläpito auttaa näiden Esan kuvien kanssa? | ||||
|
|
13.03. 16:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Artikkelissa ollut kuvateksti: "Uutta dieselmoottorivaunutyyppiä suunniteltiin viime vuosikymmenellä "lättähatun" eli VR:n kevyen moottorivaunutyypin seuraajaksi. Lähivuodet ratkaissevat,onko rautateiden paikallisliikenteen tulevaisuus sähköistämättömillä rataosilla moottorivaunujen vai veturijunien." Hei, te kaikki innokkaat pienoisjunasepät, nouseeko inspiratsioni? Uskon kuvan vaunun olevan kutakuinkin Sm1:n tai pikemminkin Sm2:n dieselserkku, kokeilkaapa päämittoja (joita kuvassa ei ollut). Päätyseinät ohjaamoissa ovat pystysuorat, älkää kompastuko kännykkäkameran parallaksivääntymään. Sir John, mitä mieltä olet? Entäpä herra Sallinen? |
||||
|
|
13.03. 15:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, nythän alkoi Lyyti kirjoittaa! | ||||
|
|
13.03. 15:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kääntäköön perkele joku muu tämän kuvan, ettei katsojaparoilta mene niskat nurin! | ||||
|
|
13.03. 15:33 | John Lindroth | ||
| Hyvä onnistunut kuva Riihimäeltä! Tuohon edelliseen kysymykseen Kiitojunista uskoisin nimen tulleen 50-luvulla Dm4 kaluston ja niissä käytettyjen runkojen mukana v.1954. | ||||
|
|
13.03. 15:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautatieuutiset - lehti nro 14 / 1976 (pvm. 15.7.1976) kertoo: Turun konepaja 100 vuotta. (Artikkelin kirjoittaja Mikko Alameri) Väliotsikko: Höyryistä dieseleihin "1940-luvulla alkaneet moottorivaunujen korjaukset viitoittivat tietä uudelle vaiheelle konepajan historiassa. Höyryvetureiden korjaus päättyi vuonna 1956 ja tavaravaunujen kunnostaminen siirtyi muiden konepajojen huoleksi viime vuosikymmenellä. Tänä päivänä kuuluvat Turun konepajan korjausohjelmaan Dm7-sarjan - eli kansanomaisesti lättähattujen - sekä Dm8 ja Dm9-sarjojen moottorivaunujen lisäksi myös sinisten teräsrunkoisten matkustajavaunujen määräaikaiskorjaukset. Näiden korjausten sekä vaihto-osien korjausten ja varaosatuotannon lisäksi konepaja valmistaa osia Pasilan konepajan rakentamiin uusiin henkilövaunuihin. Samoin Turun konepaja suunnittelee ja toteuttaa Dm7-sarjan moottorivaunujen muunnostyöt. Konepajan kuluvan vuoden tuotanto jakautuu työmäärissä mitattuna seuraavasti: Dm7-kiskoautojen kunnossapito: 35 prosenttia Dm8 ja Dm9-moottorivaunujen kunnossapito: 25 prosenttia Teräsrunkoisten matkustajavaunujen kunnossapito: 25 prosenttia Osien valmistus uusiin vaunuihin 10 prosenttia sekä muu tuotanto: 5 prosenttia. Konepajan tuotannon omakustannusarvon lasketaan olevan tänä vuonna 39 milj. markkaa." Eli vuoden 2025 euroissa: tekee 34,2 milj. euroa. |
||||
|
|
13.03. 14:52 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Mistä tulee tuo 'kiitojuna'- nimi.? | ||||
|
|
13.03. 13:13 | Jouni Hytönen | ||
| Harmi kun meidän erityisolosuhteissamme ei ole ollut tällaiselle kalustolle kunnollista säilytystilaa, minkä seurauksena kalusto sitten ajan mittaan vähintään vaurioituu merkittävästi (jäljellä olevat Dm9:t), ellei kokonaan tuhoudu (Dm8-museorunko) | ||||
|
|
13.03. 12:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Siisti kuva tyylikkäästä junasta! | ||||