1487-71861 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 22.07. 14:47 Esa J. Rintamäki  
  Herra Joonas, näin itsekin uumoilin, mutta teksti nimenomaan kieltää vaunun "tiputtamisen" laskumäestä alas. En tiedä yhtään mitään tässä sanotun venäjänkielen knopeista ja/tai sivumerkityksistä.

Periaatteessa olet mielestäni oikeassa.
kuva 22.07. 14:25 Joonas Jokinen  
  Vastaako "EI SAA KULKEA LASKUMÄESSÄ" käytännössä samaa kuin "SAATTAEN VAIHDETTAVA"? Periaatteessahan ohjesääntöä tarkemmin tuntematta nämä voisivat samaa tarkoittaa.
kuva 22.07. 13:29 Esa J. Rintamäki  
  Google-kääntäjän mukaan säiliön kyljessä lukee:

SYTTYVÄÄ
EI SAA KULKEA LASKUMÄESSÄ. (sanatarkemmin: ei saa laskea mäkeä alas)

Venäjän kieltä paremmin osaavat oikaisenevat käyttämäni sanamuodot?
kuva 22.07. 13:06 Antti Laajalahti  
  Olisko muutoksia tehty silloin kun 1805:ssa oli Voithin vaihteisto.
kuva 22.07. 12:45 Antti Ojala  
  Kuten sanottu, omistajan olisi hyvä ymmärtää, mitä museorautatien omistaminen merkitsee. Isännälle kuuluu töistä aina isännän osuus. Niin kauan kun ne ovat hoitamatta, museota on kovin vaikeaa kehittää. Tilanne on nyt se, että Äänekosken kaupungilla on isompia ongelmia ratkottavanaan. Kaupunginjohtaja on kohdellut väkeään huonosti ja edessä taitaa olla hankala pakkovaihdos.
kuva 22.07. 12:32 John Lindroth  
  Tunnelmallinen hieno kuva!
kuva 22.07. 11:49 Petri Sallinen  
  Käytettävissä olevien taloustietojen perusteella yhtiöllä ei ole edellytyksiä omalla toiminnallaan kerätä tarvitsemaansa rahoitusta. Onko yhtiön liiketoimintaidea ylipäätään elinkelpoinen? Voiko Äänekosken kaupungin enemmistöomistuksessa olevan osakeyhtiön liiketoiminta perustua vapaaehtoistoimintaan? Onko yhtiön toimistusjohtajakin vain vapaaehtoinen, joka leipätyönsä sivussa hoitelee osakeyhtiön asioita? Mitä silloin tehdään, jos vapaaehtoisia ei syystä tai toisesta huvita tehdä mitään ja jos vapaaehtoisia ei ole?

Sisä-Suomen Lehti kirjoitti viime vuonna Keitele-Museon lainvastaisesti varastoimien kreosoottipölkkyjen hävittämisen aiheuttamista kuluista. Lehden mukaan pölkkyjen hävittäminen olisi maksanut 44 000 euroa. Hätiiin huudeltiin yhtiön suurinta omistajaa, eli Äänekosken kaupunkia. Lehtijutun perusteella Keitele-Museo kaatuu, jos ulkopuolista rahoitusta ei saada pölkkyjen hävittämistä varten. Lehtijutusta sai sellaisen käsityksen, että kaupungin ja sen päättäjien suhtautuminen olisi ollut vähintäänkin nihkeä. Toisaalta voidaan kysyä, miksi pölkkyjä ei alkujaan varastoitu asianmukaisesti.

Tällaisen yhtiön toimintaa ei todennäköisesti ratkaise touhutippaa nenäpäässään kantava toimitusjohtaja. Omistajilla pitäisi olla halua rahoittaa yhtiön toimintaa — ainakin aluksi, kunnes yhtiön oma liiketoimintaa tuottaa riittävästi tulosta. Samalla voitaisiin osaajia sitouttaa yksinkertaisesti palkkaamalla heitä yhtiön hommiin. Tässä taitaa tosin taustaalla olla taas kerran puutteelliset ja ylioptimistiset markkina-analyysit, jotka monesti ovat kunnallisen liiketoiminnan riesana.
kuva 22.07. 11:48 John Lindroth  
  Antille kiitos yhteenvedosta!
kuva 22.07. 11:44 Petteri Kumpulainen  
  Noniin :D
kuva 22.07. 11:31 Antti Ojala  
  Herra John hyvä. Talkootyön näkökulmasta ei ole paljoakaan väliä, järjestetäänkö toiminta yhtiö- vai yhdistysmuotoiseksi. Yhtiö voi olla myös voittoa tavoittelematon. Kermankuorintaa ei tarvitse pelätä, kun kaikki tulot uppoavat varmuudella kuluihin. - Museorautatien järjestämisessä yhtiömuotoiseksi on se järki, että yhtiökokoukseen pääsee vain hankkimalla osakkeita. Osakkeiden hankkiminen taas edellyttää vakavaa sitoutumista. Tämän vuoksi myös Jokioisten museorautatie on järjestäytynyt siten, että omaisuus on yhtiön hallinnassa, ja talkootoiminnasta vastaa yhdistys. - Yhtiössä on paljon hyvää. Esimerkiksi, sen hallitusta ei voi vaihtaa hankkimalla yhtiökokoukseen puhelinkampanjalla massoittain uskollisia äänestäjiä. Yhtiön asioista päättää yhtiökokous, ja kullakin omistajalla on äänivaltaa osakepinkan paksuuden verran. Juuri päätöksenteon selkeyden vuoksi, museorautatien toiminta on paremmin turvattu yhtiönä kuin yhdistyksenä, kuten JMR:n esimerkki todistaa. Lisäksi, yhtiötä koskee työturvallisuuslaki, yhdistystä ei. Käytännössä, yhdistyksessä saa aiheuttaa vaaraa ja kiusata ilman rangaistuksen uhkaa. Museorautatieyhtiössä sikailemalla, paikalle saa p o l i i s i t .
kuva 22.07. 10:56 Antti Ojala  
  Arvokas huomio herra Petriltä. 60.000 liikevaihdosta pystyy nostamaan palkkaa tasan yksi henkilö, jos kuluina on Hiace ja työkalut auton perässä. Museorautatien kuluilla yhtiöstä ei todennäköisesti nosteta palkkaa milloinkaan. Se ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että toimitusjohtajalla on oltava laittaa riittävästi aikaa yhtiön kehittämiseen, ainakin niin, että organisoi ympärilleen riittävän joukon vapaaehtoisia.
kuva 22.07. 10:40 Antti Ojala  
  Herra Jorma: Kannattavaa se on niinkuin rautatieala yleensä. Ei kermankuorintaa, vaan kannattavaa liiketoimintaa. Sehän on vain hyvä, että myös kotimaisilla, jopa pienillä ja paikallisilla yrityksillä on mahdollisuus investoida uusiin koneisiin. - Se mikä kunnossapitopuolella eroaa muusta rautatiealasta, on toimivat, kilpaillut markkinat. Terveessä markkinassa joukkoon mahtuu suuria kansainvälisiä ja pieniä kotimaisia yhtiöitä, eikä siinä ole mitään mystistä.
kuva 22.07. 10:37 Johannes Erra  
  Vv16 / Dv16 2040 veti, korjauksista, huolloista ym. johtuneet poikkeukset pois lukien, kaikki veturivetoiset matkustajajunat Parikkalan ja Savonlinnan välillä höyryvetureiden poistuttua tästä käytöstä v. 1970/1971 aina 1980-luvun puoliväliin saakka, jolloin vasta Dv12-kalusto tuli tilalle.
kuva 22.07. 09:06 Juho Rintala  
  Hieno kuva Oula!
kuva 22.07. 07:58 Mikko J. Putkonen  
  Kuvaan on päässyt väärä veturitunnus: pitäisi olla Dv12, ei -11.
kuva 22.07. 07:52 Jari Välimaa  
  kun et tunne historiaa niin Berliinin ilmasilta jossa kuljetetiin 3000 t /vrk toimi hyvin sen aikaisilla lentokoneilla. Ja Natolla on vahvimmat ilmavoimat euroopan alueella ja C-17 kuljetuskoneita joilla rahtikyky 76 tonnia. (Suomikin mukana SAC:n kautta)
kuva 22.07. 01:31 Rasmus Viirre  
  Eipähän tarvitse tässä.
kuva 22.07. 01:03 Pietu Tuovinen  
  Oulussa on aina kerrallaan yksi veturi päivystäjälle nakitettuna, yleensä viikoksi tai kahdeksi kerrallaan, mutta välillä on sama kone ollut kuukaudenkin päikkärinä. Tarvittaessa varikolta löytyy toki lisää koneita kun tarve on, mutta yleensä tehtävää riittää vain yhdelle veturille. Kuvan 2851 oli heinäkuun ensimmäisen viikon, toisen viikon lopulla vuoroon oli astunut 2831 ja sama kone on tätä kirjoittaessa edelleen päivystäjänä.
Dr19 vetureita pyörii muuten Oulussa kyllä runsaasti, sillä Raahen, Kemin ja Kontiomäen veturit käyvät Oulussa huollossa. Usein huoltoon tulevat ja huollosta lähtevät myös vetävät kulkiessaan Olt-Kem ja Olt-Kon välin tavarajunia.
kuva 22.07. 01:02 Joel Kuikka  
  Taitaa niitä olla lähemmäs jopa kymmentä kappaletta
kuva 21.07. 23:59 Jussi-Pekka Halonen  
  DmG7 4146 on kuvattu jossain päin Seinäjokea, ilmeisesti viime keväänä: https://www.instagram.com/p/DIsvo6hgtgE/
kuva 21.07. 23:20 Jorma Toivonen  
  Kuinkahan monta kunnossapito firmaa lieneekään meilä Suomessa? Saattaa olla varsin tuottoisaa bisnestä ratojen kunnossapito. Uusia ja kalliita koneita on vara ostella tänne, tuskin ovat kovin halpoja yksiköitä.
kuva 21.07. 23:13 Jorma Toivonen  
  Kuinkahan monta Dr19-veturia on varattu Oulun vaihtotöihin? Tästä Pietun sarjasta löytyy jo neljä ehdokasta: 2831, 2835, tämä 2851 ja 2853. Kiirettä piisaa Oulussa ja vetureiden vaihtuvuus tuntuu olevan huippulukemissa. Aikoinaan Vr12-protot (1851 ja 1852) työskentelivät Riihimäellä vailla ongelmia useamman vuoden keskenään.
kuva 21.07. 21:10 Jaakko Pehkonen  
  Itse ihmettelin myös tuota 2821 tuon puujunan edessä, kun lähdimme lättähatulla Tuiraan moottorinvaihdon jälkeiselle koeajolle tuona iltana. Nyt selvisi miksi se siinä oli.
kuva 21.07. 19:43 Erkki Nuutio  
  Kori vaikuttaa suorakylkiseltä tai liki suorakylkiseltä, eli se lienee muutettu nykyaikaisemmaksi uudistamisensa yhteydessä.
Ei Pfluginkaan kori kestä sataa vuotta.
kuva 21.07. 19:36 Leevi Heino  
  Olin itsekin tänään Pikarinmäellä :D
kuva 21.07. 18:38 Teppo Niemi  
  Huomatkaa, venäläisessä vaunussa sivupuskimet. Tuollaisia vaunuja vieraili usen Kerassa Oy Algol Ab:n syrjäraiteella.
kuva 21.07. 18:34 Rainer Silfverberg  
  Savonlinnan yöjunassa oli puumakuuvaunu vielä 1980, ainakin joinakin viikonpäivinä. Matkustin itse kanssa siinä junassa mutta en puisessa, koska se oli loppuunmyyty.
Vaunusto taisi ajaa edestakaisin Parikkalaan myös päiväsaikaan ilman makuuvaunuja. Lisäksi oli Dm8 tai 9 Porkkanalla ajettuja vuoroja.
kuva 21.07. 18:33 Petri Nummijoki  
  Tämä tietysti on tulkinnanvaraista. Ensimmäinen paikallisliikenteen lakkautusaalto alkoi 1965, joten joku voi olla sitä mieltä, että palvelualttiudesta kuljetustentorjuntaan siirryttiin jo silloin.
kuva 21.07. 18:21 Juha Toivonen  
  Tämä kuva on mainio osoitus siitä ajasta, kun rautatielaitos vielä oikeasti palveli koko Suomea. Nyt meno on hieman toisenlaista...
kuva 21.07. 17:56 Juha Toivonen  
  Ilmasilta toki saattaa toimia, jos kuljetettavat tonnimäärät neljään valtioon ovat yhteenlaskettuna kohtuullisen pienet, ja ilmatila 100% turvattu. Siis oikeasti todella turvattu! Mutta sitten kun aletaan puhumaan sotatilanteessa "tuhansista tonneista/vrk", homma kusaisee kintuille lähes varmasti.
kuva 21.07. 17:24 Daniel Nironen  
  Voi Asmo kuule, susi näkee painajaisia Lappeenrannan ohittamisesta rapuletkan kanssa. Sinne on monta kertaa kosahtanut susi mäkeen.
kuva 21.07. 17:15 Eljas Pölhö  
  Vaunun 9909 osalta asiakirjat kertovat:
Posti tilasi kolme vaunua 1931.04.23 Rautatiehallitukselta, joka antoi tilauksen Pasilan konepajalle tehtaväksi.
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöstä saapui postille kehotus määrärahojen säästämiseen ja postin osalta se tarkoitti yhden vaunun à 405.000 markaa perumista.
Posti muutti tilaustaan 1931.05.05 koskemaan kahta vaunua (Pasilan konepajalta).
Rautatiehallitus vahvisti 1931.05.08 muutoksen koskemaan kahta vaunua, joille annettiin numerot 9908 ja 9909. Pasilan tilausnumero (käsinkirjoitettu, muste levinnyt) on ehkä 1002/2400 (varmasti 100./240.)
Vaunu 9908 valmistui lokakuussa 1931.
Vaunu 9909 valmistui joulukuussa 1931.
Sarjan seuraavat vaunut 9910 ja 9911 tilattiin huhtikuussa 1933 ja ne valmistuivat tammikuussa 1934.
kuva 21.07. 16:10 Juhani Pirttilahti  
  Samana päivänä on junasta 269 jätetty yksi Dr16 Laurilaan (V2 Veturivika). Näitä ei enää korjata kuntoon.
kuva 21.07. 15:44 Esa J. Rintamäki  
  Tuli vaan mieleen Tapion kirjoittamasta kuvatekstistä ("1931" ja "1932"): Maailma kärvisteli pahan pula-ajan paineessa.

Voi tosiaan olla, että 9909 valmistui vuonna 1931, mutta kuitattiin postin suosiollisella avulla (??? tai "suosituksella", kuinka vain) vuodelle 1932.

Miksi sitten? Ei tullut postin vuosibudjetin 1931 kohtaan "vaunuhankinnat" turhan päiten rasitetta, ja niin kätevästi 9909 "syntyi uudestaan" 1932. Muuten olisi eduskunnan talousvaliokunta voinut ruveta uteliaaksi budjetin ylityksistä tai käyttämättä jättämisistä?

En tietenkään pysty todistamaan tapahtumaketjua todeksi, mutta inhimillisen luovuuden ja improvisointitaidon aliarvioiminen on kuolemansynti. Etenkin kun noihin aikoihin korkeille paikoille sijotettavilta vaadittiin ainakin asianmukaista koulupohjaa, ellei peräti yliopistosivistystä. Toisena vaihtoehtona oli se kuuluisa sisäinen "ylennysjuna", joka rullasi vaikka kuinka ylätasolle, jos vain pää kesti.

Sotaväessähän se ylennysjuna konkretisoitui kaulusnapeissa ja kaluunoissa.

Suottahan ei kuuluisa sotaa käynyt Napoleon sanonut: - "Jokaisella rivisotilaalla on marsalkansauva repussaan."

Tilannehan on nykyisin toinen: - nyt on maamme valtioneuvostossa väkeä, joka olisi pitänyt jättää sinne savuisen keskikaljakuppilan nurkkapöytään suutaan soittamaan ja pöhnäisenä tyhjiä uhoamaan.

Po 9909 (omissa muistiinpanoissani vuodelta 1931) poistettiin vuonna 1970 ja romutettiin vuonna 1972.
kuva 21.07. 15:15 Petri Nummijoki  
  Vr11-veturit siirrettiin Itä-Suomen liikenteeseen 1961-1962, joten sellainen olisi varmaan ollut saatavissa Lappeenrantaan/Vainikkalaan kohtuullisen helposti. Ilmeisesti kuitenkin Kaakkois-Suomessa oli Kotkassa ja Haminassa enemmän raskaita vaihtotöitä tai vaihtotöitä runsaasti palokuormaa sisältävillä alueilla ja Vr11-vetureita kannatti ennemmin jälkimmäisillä paikkakunnilla käyttää. Hr12-vetureista oli noihin aikoihin vielä pulaa, joten sellaista ei ollut missään tapauksessa tarkoituksenmukaista laittaa muutaman vaunun vetämiseen Kouvolan ja Vainikkalan välillä. Ehkä Hr11-vetureista olisi joku liiennyt Vainikkalan liikenteeseen vuoteen 1962 tultaessa mutta olisi varmasti ollut epätaloudellista sijoittaa näin pienen sarjan veturit kahdelle eri varikolle, joissa molemmissa olisi pitänyt kouluttaa kuljettajat ja huoltohenkilökunta.
kuva 21.07. 13:22 Juho Rintala  
  Ai mitäs tolle 2821:lle on käynyt?
kuva 21.07. 13:11 Tapio Keränen  
  Viidentenä vaununa on todennäköisesti ollut CEmt.
kuva 21.07. 12:57 Rainer Silfverberg  
  Netissä on jollain rautatiesivustolla vanhoja värikkuvia Vainikkalan liikenteestä 1950-60 luvulta ja minua on niissä kanssa ihmetyttänyt että miksi kansainvälistä pikajunaa vedetään pienellä tavarajunaveturilla. Mutta nyt selvisi syy.
kuva 21.07. 12:16 Eljas Pölhö  
  Punkasalmen ratapihakaavioita ml. satamaraide ja soranottoalueen raide on keskustelupuolella. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16501.msg125728#msg125728
kuva 21.07. 12:14 Petteri Kumpulainen  
  Näistä nykyisin jokainen poistettu ajosta.
kuva 21.07. 10:16 Petri Nummijoki  
  Veturimies-lehdessä on jossain 1962-1963 paikkeella julkaistu kirjoitus, jossa paheksuttiin halkopolttoisen höyryveturin käyttöä Moskovan junassa. Kuulemma Neuvostoliitto toi vaunut rajan yli uudella dieselveturilla ja sitten Suomessa tilalle vaihdettiin halkopolttoinen höyryveturi (Tk3 tai Tv1). Kirjoittaja vaikutti kokevan tilanteen kiusalliseksi, kun useinkin matkustajia kävi veturinvaihtoa kuvaamassa. Tietystihän halkoveturi veti junaa vain Raippoon, jossa vaunut liitettiin P2:een ja P2:ssa oli Kouvolasta Helsinkiin veturina Hr12 mutta tätähän Neuvostoliitosta saapuneet matkustajat eivät Vainikkalassa voineet tietää.

Henkilökohtaisesti nostan kyllä hattua, ettei VR harrastanut mitään silmänpalvontaa vaan käytti Tk3- ja Tv1-vetureita, jos ne muuten olivat sopivia Lappeenrannan ja Vainikkalan silloisiin vaihtotöihin ja lähialueiden juniin.
kuva 21.07. 10:07 Erkki Nuutio  
  Olen yrittänyt hahmottaa rakennuksia kuvassa. Vaikuttaa siltä takimmainen rivi konepajan rakennuksista on jo aiemmin purettu ja tilalla on matkustajavaunujen säilytysraiteita. Etuoikealla näkyvän pitkänomaisen rakennuksen täytynee olla konepajan alkuperäisen päärakennuksen takaosa. Sen edustalla ollut varsinainen päärakennus on jo purettu (muistelisin vuotta 1960).

Postitalon etupuolella lienee paja vuodelta 1892. Siitä oikealle Eduskuntatalon suunnassa lienee vanha valimo vuodelta 1878.
Näiden kahden rakennuksen välissä on uudempi, mahdollisesti konttorirakennus.
Uudemman valimon oli tarkoitus lopettaa toimintansa vuonna 1962. Siellä muutama vuosi sitten poistunut TTKK:n metallurgian professori Kettunen teki diplomityönsä valuraudan liekkikarkaisusta (vaununpyörät). Kuvassa rakennusta ei ole.
Rakennusten etupuolella on purettujen konepajarakennusten kohdalla matkatavaravaunujen lastauslaitureita ja -raiteita.
Postitalon tonttikin lienee takaosaltaan syönyt konepaja-aluetta.
Jaha, täytyy lopettaa ennen kuin W11:n tekoäly tuhoaa jälleen kirjoitetun.
kuva 21.07. 08:25 Petri Sallinen  
  Ehkä kannattaa suhteuttaa. Keitele-Museo Oy teki viime vuonna 10 000 euron tappion 60 000 euron liikevaihdolla — siis puhdasta nappikauppaa.

https://www.finder.fi/Museo/Keitele-Museo+Oy/Suolahti/yhteystiedot/145554
kuva 21.07. 03:23 Leevi Halonen  
  Omalaatuiset päätepuskimet.
kuva 21.07. 01:38 John Lindroth  
  Voi olla aika selkeyttää yhtiöittämis-hölynpöly vvvhti!Jossain ajassa se markkinointiin ratkaisuna nyt se näyttää ongelmalta/simple!
kuva 21.07. 01:34 John Lindroth  
  Hieno kuva Kanasta ratapihatyöskentelyn tiimoilta!
kuva 21.07. 01:29 Antti Ojala  
  Tietoni näyttävät vanhentuneen käsiin. On erittäin tärkeää, että toimitusjohtajalla on aikaa paneutua työhönsä, vaikka siitä ei ehkä alkuun palkkaa saisikaan. Toivottavasti myös yhtiön omistaja on selvittänyt itselleen, mitä se haluaa K-m Oy:ltä ja, mitä vastuita museorautatieyhtiön pyörittäminen tuo kaupungille omistajana. Toivon vilpittömästi Keitele-museon tilanteen selkeytymistä ja suosittelen edelleen yhteistyötä muiden museojunatoimijoiden kanssa. Esimerkiksi Toijalan veturimuseo on saanut juniaan liikkeelle varsin luovasti siten, että se lainaa kalustoaan operaattorille, jolla on turvallisuustodistus valmiina.
kuva 21.07. 00:51 Teppo Niemi  
  Torpedotuulettimien perusteella kaikki puukoriset vaunut olivat päivävaunuja. Eikös tähänaikaan Savonlinnan makuuvaunu ollut teräskorinen?
Edellisenä päivänä Savonlinnasta lähteneessä junassa oli kyllä CEmt ensimmäisenä vaununa https://vaunut.org/kuva/136031 .
kuva 21.07. 00:38 John Lindroth  
  Petri !Kiitos tiedoista!
kuva 21.07. 00:15 John Lindroth  
  Täytyy sanoa että tuon ryhmän tuolloin otetut kuvat ovat ansiokkaita kapearaiteisiakaan unohtamatta!I'm so thankful!"
kuva 21.07. 00:08 Petri Nummijoki  
  Aikataulun puolesta reissu on mahdollinen eli kuvan H701:llä Raippoon ja siellä vaihto Raippo-Vainikkala Lättähattujunaan.
   >>