![]() |
21.07. 21:10 | Jaakko Pehkonen | ||
Itse ihmettelin myös tuota 2821 tuon puujunan edessä, kun lähdimme lättähatulla Tuiraan moottorinvaihdon jälkeiselle koeajolle tuona iltana. Nyt selvisi miksi se siinä oli. | ||||
![]() |
21.07. 19:43 | Erkki Nuutio | ||
Kori vaikuttaa suorakylkiseltä tai liki suorakylkiseltä, eli se lienee muutettu nykyaikaisemmaksi uudistamisensa yhteydessä. Ei Pfluginkaan kori kestä sataa vuotta. |
||||
![]() |
21.07. 19:36 | Leevi Heino | ||
Olin itsekin tänään Pikarinmäellä :D | ||||
![]() |
21.07. 18:38 | Teppo Niemi | ||
Huomatkaa, venäläisessä vaunussa sivupuskimet. Tuollaisia vaunuja vieraili usen Kerassa Oy Algol Ab:n syrjäraiteella. | ||||
![]() |
21.07. 18:34 | Rainer Silfverberg | ||
Savonlinnan yöjunassa oli puumakuuvaunu vielä 1980, ainakin joinakin viikonpäivinä. Matkustin itse kanssa siinä junassa mutta en puisessa, koska se oli loppuunmyyty. Vaunusto taisi ajaa edestakaisin Parikkalaan myös päiväsaikaan ilman makuuvaunuja. Lisäksi oli Dm8 tai 9 Porkkanalla ajettuja vuoroja. |
||||
![]() |
21.07. 18:33 | Petri Nummijoki | ||
Tämä tietysti on tulkinnanvaraista. Ensimmäinen paikallisliikenteen lakkautusaalto alkoi 1965, joten joku voi olla sitä mieltä, että palvelualttiudesta kuljetustentorjuntaan siirryttiin jo silloin. | ||||
![]() |
21.07. 18:21 | Juha Toivonen | ||
Tämä kuva on mainio osoitus siitä ajasta, kun rautatielaitos vielä oikeasti palveli koko Suomea. Nyt meno on hieman toisenlaista... | ||||
![]() |
21.07. 17:56 | Juha Toivonen | ||
Ilmasilta toki saattaa toimia, jos kuljetettavat tonnimäärät neljään valtioon ovat yhteenlaskettuna kohtuullisen pienet, ja ilmatila 100% turvattu. Siis oikeasti todella turvattu! Mutta sitten kun aletaan puhumaan sotatilanteessa "tuhansista tonneista/vrk", homma kusaisee kintuille lähes varmasti. | ||||
![]() |
21.07. 17:24 | Daniel Nironen | ||
Voi Asmo kuule, susi näkee painajaisia Lappeenrannan ohittamisesta rapuletkan kanssa. Sinne on monta kertaa kosahtanut susi mäkeen. | ||||
![]() |
21.07. 17:15 | Eljas Pölhö | ||
Vaunun 9909 osalta asiakirjat kertovat: Posti tilasi kolme vaunua 1931.04.23 Rautatiehallitukselta, joka antoi tilauksen Pasilan konepajalle tehtaväksi. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöstä saapui postille kehotus määrärahojen säästämiseen ja postin osalta se tarkoitti yhden vaunun à 405.000 markaa perumista. Posti muutti tilaustaan 1931.05.05 koskemaan kahta vaunua (Pasilan konepajalta). Rautatiehallitus vahvisti 1931.05.08 muutoksen koskemaan kahta vaunua, joille annettiin numerot 9908 ja 9909. Pasilan tilausnumero (käsinkirjoitettu, muste levinnyt) on ehkä 1002/2400 (varmasti 100./240.) Vaunu 9908 valmistui lokakuussa 1931. Vaunu 9909 valmistui joulukuussa 1931. Sarjan seuraavat vaunut 9910 ja 9911 tilattiin huhtikuussa 1933 ja ne valmistuivat tammikuussa 1934. |
||||
![]() |
21.07. 16:10 | Juhani Pirttilahti | ||
Samana päivänä on junasta 269 jätetty yksi Dr16 Laurilaan (V2 Veturivika). Näitä ei enää korjata kuntoon. | ||||
![]() |
21.07. 15:44 | Esa J. Rintamäki | ||
Tuli vaan mieleen Tapion kirjoittamasta kuvatekstistä ("1931" ja "1932"): Maailma kärvisteli pahan pula-ajan paineessa. Voi tosiaan olla, että 9909 valmistui vuonna 1931, mutta kuitattiin postin suosiollisella avulla (??? tai "suosituksella", kuinka vain) vuodelle 1932. Miksi sitten? Ei tullut postin vuosibudjetin 1931 kohtaan "vaunuhankinnat" turhan päiten rasitetta, ja niin kätevästi 9909 "syntyi uudestaan" 1932. Muuten olisi eduskunnan talousvaliokunta voinut ruveta uteliaaksi budjetin ylityksistä tai käyttämättä jättämisistä? En tietenkään pysty todistamaan tapahtumaketjua todeksi, mutta inhimillisen luovuuden ja improvisointitaidon aliarvioiminen on kuolemansynti. Etenkin kun noihin aikoihin korkeille paikoille sijotettavilta vaadittiin ainakin asianmukaista koulupohjaa, ellei peräti yliopistosivistystä. Toisena vaihtoehtona oli se kuuluisa sisäinen "ylennysjuna", joka rullasi vaikka kuinka ylätasolle, jos vain pää kesti. Sotaväessähän se ylennysjuna konkretisoitui kaulusnapeissa ja kaluunoissa. Suottahan ei kuuluisa sotaa käynyt Napoleon sanonut: - "Jokaisella rivisotilaalla on marsalkansauva repussaan." Tilannehan on nykyisin toinen: - nyt on maamme valtioneuvostossa väkeä, joka olisi pitänyt jättää sinne savuisen keskikaljakuppilan nurkkapöytään suutaan soittamaan ja pöhnäisenä tyhjiä uhoamaan. Po 9909 (omissa muistiinpanoissani vuodelta 1931) poistettiin vuonna 1970 ja romutettiin vuonna 1972. |
||||
![]() |
21.07. 15:15 | Petri Nummijoki | ||
Vr11-veturit siirrettiin Itä-Suomen liikenteeseen 1961-1962, joten sellainen olisi varmaan ollut saatavissa Lappeenrantaan/Vainikkalaan kohtuullisen helposti. Ilmeisesti kuitenkin Kaakkois-Suomessa oli Kotkassa ja Haminassa enemmän raskaita vaihtotöitä tai vaihtotöitä runsaasti palokuormaa sisältävillä alueilla ja Vr11-vetureita kannatti ennemmin jälkimmäisillä paikkakunnilla käyttää. Hr12-vetureista oli noihin aikoihin vielä pulaa, joten sellaista ei ollut missään tapauksessa tarkoituksenmukaista laittaa muutaman vaunun vetämiseen Kouvolan ja Vainikkalan välillä. Ehkä Hr11-vetureista olisi joku liiennyt Vainikkalan liikenteeseen vuoteen 1962 tultaessa mutta olisi varmasti ollut epätaloudellista sijoittaa näin pienen sarjan veturit kahdelle eri varikolle, joissa molemmissa olisi pitänyt kouluttaa kuljettajat ja huoltohenkilökunta. | ||||
![]() |
21.07. 13:22 | Juho Rintala | ||
Ai mitäs tolle 2821:lle on käynyt? | ||||
![]() |
21.07. 13:11 | Tapio Keränen | ||
Viidentenä vaununa on todennäköisesti ollut CEmt. | ||||
![]() |
21.07. 12:57 | Rainer Silfverberg | ||
Netissä on jollain rautatiesivustolla vanhoja värikkuvia Vainikkalan liikenteestä 1950-60 luvulta ja minua on niissä kanssa ihmetyttänyt että miksi kansainvälistä pikajunaa vedetään pienellä tavarajunaveturilla. Mutta nyt selvisi syy. | ||||
![]() |
21.07. 12:16 | Eljas Pölhö | ||
Punkasalmen ratapihakaavioita ml. satamaraide ja soranottoalueen raide on keskustelupuolella. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16501.msg125728#msg125728 | ||||
![]() |
21.07. 12:14 | Petteri Kumpulainen | ||
Näistä nykyisin jokainen poistettu ajosta. | ||||
![]() |
21.07. 10:16 | Petri Nummijoki | ||
Veturimies-lehdessä on jossain 1962-1963 paikkeella julkaistu kirjoitus, jossa paheksuttiin halkopolttoisen höyryveturin käyttöä Moskovan junassa. Kuulemma Neuvostoliitto toi vaunut rajan yli uudella dieselveturilla ja sitten Suomessa tilalle vaihdettiin halkopolttoinen höyryveturi (Tk3 tai Tv1). Kirjoittaja vaikutti kokevan tilanteen kiusalliseksi, kun useinkin matkustajia kävi veturinvaihtoa kuvaamassa. Tietystihän halkoveturi veti junaa vain Raippoon, jossa vaunut liitettiin P2:een ja P2:ssa oli Kouvolasta Helsinkiin veturina Hr12 mutta tätähän Neuvostoliitosta saapuneet matkustajat eivät Vainikkalassa voineet tietää. Henkilökohtaisesti nostan kyllä hattua, ettei VR harrastanut mitään silmänpalvontaa vaan käytti Tk3- ja Tv1-vetureita, jos ne muuten olivat sopivia Lappeenrannan ja Vainikkalan silloisiin vaihtotöihin ja lähialueiden juniin. |
||||
![]() |
21.07. 10:07 | Erkki Nuutio | ||
Olen yrittänyt hahmottaa rakennuksia kuvassa. Vaikuttaa siltä takimmainen rivi konepajan rakennuksista on jo aiemmin purettu ja tilalla on matkustajavaunujen säilytysraiteita. Etuoikealla näkyvän pitkänomaisen rakennuksen täytynee olla konepajan alkuperäisen päärakennuksen takaosa. Sen edustalla ollut varsinainen päärakennus on jo purettu (muistelisin vuotta 1960). Postitalon etupuolella lienee paja vuodelta 1892. Siitä oikealle Eduskuntatalon suunnassa lienee vanha valimo vuodelta 1878. Näiden kahden rakennuksen välissä on uudempi, mahdollisesti konttorirakennus. Uudemman valimon oli tarkoitus lopettaa toimintansa vuonna 1962. Siellä muutama vuosi sitten poistunut TTKK:n metallurgian professori Kettunen teki diplomityönsä valuraudan liekkikarkaisusta (vaununpyörät). Kuvassa rakennusta ei ole. Rakennusten etupuolella on purettujen konepajarakennusten kohdalla matkatavaravaunujen lastauslaitureita ja -raiteita. Postitalon tonttikin lienee takaosaltaan syönyt konepaja-aluetta. Jaha, täytyy lopettaa ennen kuin W11:n tekoäly tuhoaa jälleen kirjoitetun. |
||||
![]() |
21.07. 08:25 | Petri Sallinen | ||
Ehkä kannattaa suhteuttaa. Keitele-Museo Oy teki viime vuonna 10 000 euron tappion 60 000 euron liikevaihdolla — siis puhdasta nappikauppaa. https://www.finder.fi/Museo/Keitele-Museo+Oy/Suolahti/yhteystiedot/145554 |
||||
![]() |
21.07. 03:23 | Leevi Halonen | ||
Omalaatuiset päätepuskimet. | ||||
![]() |
21.07. 01:38 | John Lindroth | ||
Voi olla aika selkeyttää yhtiöittämis-hölynpöly vvvhti!Jossain ajassa se markkinointiin ratkaisuna nyt se näyttää ongelmalta/simple! | ||||
![]() |
21.07. 01:34 | John Lindroth | ||
Hieno kuva Kanasta ratapihatyöskentelyn tiimoilta! | ||||
![]() |
21.07. 01:29 | Antti Ojala | ||
Tietoni näyttävät vanhentuneen käsiin. On erittäin tärkeää, että toimitusjohtajalla on aikaa paneutua työhönsä, vaikka siitä ei ehkä alkuun palkkaa saisikaan. Toivottavasti myös yhtiön omistaja on selvittänyt itselleen, mitä se haluaa K-m Oy:ltä ja, mitä vastuita museorautatieyhtiön pyörittäminen tuo kaupungille omistajana. Toivon vilpittömästi Keitele-museon tilanteen selkeytymistä ja suosittelen edelleen yhteistyötä muiden museojunatoimijoiden kanssa. Esimerkiksi Toijalan veturimuseo on saanut juniaan liikkeelle varsin luovasti siten, että se lainaa kalustoaan operaattorille, jolla on turvallisuustodistus valmiina. | ||||
![]() |
21.07. 00:51 | Teppo Niemi | ||
Torpedotuulettimien perusteella kaikki puukoriset vaunut olivat päivävaunuja. Eikös tähänaikaan Savonlinnan makuuvaunu ollut teräskorinen? Edellisenä päivänä Savonlinnasta lähteneessä junassa oli kyllä CEmt ensimmäisenä vaununa https://vaunut.org/kuva/136031 . |
||||
![]() |
21.07. 00:38 | John Lindroth | ||
Petri !Kiitos tiedoista! | ||||
![]() |
21.07. 00:15 | John Lindroth | ||
Täytyy sanoa että tuon ryhmän tuolloin otetut kuvat ovat ansiokkaita kapearaiteisiakaan unohtamatta!I'm so thankful!" | ||||
![]() |
21.07. 00:08 | Petri Nummijoki | ||
Aikataulun puolesta reissu on mahdollinen eli kuvan H701:llä Raippoon ja siellä vaihto Raippo-Vainikkala Lättähattujunaan. | ||||
![]() |
20.07. 23:58 | John Lindroth | ||
Millä kyydillä nuo harrastajat pääsivät Vainikkalaan,en tiedä koska itselläni ei ole Turistia tuolta ajalta?Samana päivänä 999 on kuvattu myös Kouvolan kääntöpöydällä! | ||||
![]() |
20.07. 23:40 | Petri Nummijoki | ||
Vainikkalan kuva löytyy ainakin tällä hetkellä oheisen linkin takana olevien kuvien joukosta https://www.thetransportlibrary.co.uk/-/galleries/rail/rail-transport/european-railways/finland eli halkopolttoinen Tk3 862 on lähdössä vetämään takaperin suomalaista F-vaunua, sekä yhtä SNTL:n matkustajavaunua ja kahta SNTL:n postivaunua. Kertonee hyvin, ettei silloinen matkustajakysyntä Suomen ja Neuvostoliiton välillä ylettömän runsasta ollut, kun yksi matkustajavaunu päivässä riitti tarjonnaksi (kesäkuukausia lukuun ottamatta). Tk3 ei toki vetänyt junaa kuin Vainikkalasta Raippoon, jossa SNTL:n vaunut liitettiin Imatra-Helsinki-junaan P2. En tiedä kuvasivatko myös P2:n mutta sellainenkin olisi nykypäivän näkökulmasta oletettavasti mielenkiintoinen. Toukokuu 1960 oli kaiketi viimeinen kuukausi, kun Pasilan varikon Hr1-vetureita käytettiin Kouvolan ja Imatran välisessä liikenteessä. Tietysti asian merkitys ei ole mahdottoman suuri siinä mielessä, että kesäaikataulun 1960 myötä Kouvola sai Pasilasta Hr1-veturit 1015-1019 jo aikaisemmin siirrettyjen vetureiden 1020 ja 1021 seuraksi eli Kouvolassa alkoi tästä eteenpäin olla isompia pikajunavetureita omasta takaakin. |
||||
![]() |
20.07. 23:17 | Kimmo Huhta | ||
Mahtava kuva! Hienosti voi nähdä koneapulaisen katseen ja kuvitella hänen mietteitään tuolla karhukoiran hytissä. | ||||
![]() |
20.07. 23:12 | Petri Nummijoki | ||
Puuvaunuista ilmeisesti keskimmäinen on makuuvaunu, kun tässä kai piti sellainenkin olla? Vai onko perässä vielä viideskin vaunu, kun jotain harmaata näkyy viimeisen puuvaunun takana? | ||||
![]() |
20.07. 22:54 | Leevi Heino | ||
Kyseinen veturi hajosi Markkalaan 15.7 T 53823:n veturina. Toinen Sr1 tuli Pieksämäeltä vetämään junan määränpäähänsä. Talvivaarasta kulki ensin junassa VET 11244 Iisalmeen ja sieltä Pieksämäelle (T4214:ssa mahdollisesti), josta Kouvolaan korjaukseen tässä 2276:ssa. Kovin suuri ei tainnut vika olla, kun veturi oli palannut perjantaina jo käyttöön. |
||||
![]() |
20.07. 21:40 | Esa J. Rintamäki | ||
Ek 1055: vuodelta 1945. -> autovaunu Hac 105'959, -> Fh 3317. Ek 1059: vuodelta 1945. -> autovaunu Hac 105'915, -> Fh 3359. Ek 1076: vuodelta 1945, hylätty maaliskuussa 1968. F 3864: vuodelta 1944, hylätty lokakuussa 1970. Ei 22081: vuodelta 1924, hylätty toukokuussa 1968. Ei 22098: vuodelta 1925, -> virkatarveasuntovaunu BT 01199. Ei 22132: vuodelta 1931; aluskehys -> autovaunulle Oe 71'981. |
||||
![]() |
20.07. 19:27 | Esa J. Rintamäki | ||
F 3711, vuodelta 1942, hylättiin kesäkuussa 1974. | ||||
![]() |
20.07. 19:25 | Esa J. Rintamäki | ||
F 3706, valmistunut vuonna 1938, hylättiin lokakuussa 1976. | ||||
![]() |
20.07. 19:21 | Esa J. Rintamäki | ||
Tosissaankin hyvä kuva Hannu-serkulta. Maisemointi hyvin onnistunutta, eli ei tarvitse tuhertaa miljoonia douglas-kuusia tuntitolkulla, heko heko! Nyt voivatkin "papateilla" simuloida kantopommiräjäytysharjoituksia??? Auto näyttää 1940- ja 1950-luvun vaihteen Plymouthilta. Kivaa että rapakon takanakin "suosittiin" T-siipiopastimia, täysin uusi tieto minulle. |
||||
![]() |
20.07. 19:14 | John Lindroth | ||
Firma "Perl" teki aikanaan tästä messinkisen HO pienoismallin,joka oli myös rakennussarjana! | ||||
![]() |
20.07. 18:52 | Teuvo Piirainen | ||
Keitele-Museo Oy:n toimitusjohtaja on Marko Hakanpää ja epäilen, että hänellä olisi mitään lukuisia kuntayhtiöitä hoidettavanaan. | ||||
![]() |
20.07. 18:47 | John Lindroth | ||
Tässä on asianmukaista onnistunutta maisemointia! | ||||
![]() |
20.07. 18:12 | Antti Ojala | ||
Jollei viimeaikoina ole tapahtunut muutoksia, tämä on Keitele-museolla. Veturi voi olla ajokuntoinenkin, mutta Keitele-museolla ei ole turvallisuustodistusta. Keitele-museon omistajalla, Äänekosken kaupungilla, näyttää olevan syvä johtajuuskriisi. Lisäksi K-m Oy:n toimitusjohtajalla on tunnetusti lukuisia kuntayhtiöitä hoidettavanaan, joten museo taitaa olla muuttumassa pysyvästi staattiseksi näyttelyksi. - Mielestäni museotoimijoiden olisi harkittava yhteystyön tiivistämistä tai fuusioitumista ainakin liikenteenhoidon osalta. Ei ole paljoakaan järkeä siinä, että jokainen kuppikunta pitää omaa hallintoa ja turvallisuustodistuksia yllä. Sehän ei ole varsinaisesti tuottavaa toimintaa. | ||||
![]() |
20.07. 18:01 | Antti Ojala | ||
Mainiota kameratyöskentelyä. Pidän erityisesti sommittelusta ja siitä, ettei kuvassa ole k a l u s t o a . | ||||
![]() |
20.07. 17:41 | Ilkka Hovi | ||
Kuvan oikeassa laidassa on jonkinlainen siltarakennelma. Arvaisin olevan esim kuorma-auton tyhjennystä rautatievaunuun toimintaa varten. Kuvaa katsoen näyttää väärinpäin rakennetulta vai onko umpivaunun luona näkyvä vaihdelyhty merkki lisäraiteesta ? Silloin sillalle tuleva auto tulisi makasiinilta päin yri raiteen. | ||||
![]() |
20.07. 15:42 | Riku Outinen | ||
Viime marraskuussa ollut edellisen kerran käyttöä. Maasotakoulu lastaa tuossa Rovajärven leireille. Maasotakoulu on järjestämisvastuussa tietyistä harjoituksista Rovalla, niin niihin lähtee kalustoa. Telakuorma-autot, pyöräkuormaajat jne jotka ei voi omin voimin mennä Pohjoiseen. | ||||
![]() |
20.07. 14:17 | Joel Kuikka | ||
Oisko siinä sitten seuraava susi joka tullaan hylkäämään? Toisaalta se on kyl hyvä pointti, että miks se hinattais Kouvolaan. | ||||
![]() |
20.07. 14:04 | Ilari Inkiläinen | ||
Kiitos :) | ||||
![]() |
20.07. 13:48 | Joel Kuikka | ||
Juu sotilasjunia siinä lastataan, mutta mie oon siinä viimeks nähnyt Kbp-vaunuja vuonna 2023. Saa nähdä milloin menis seuraava. | ||||
![]() |
20.07. 13:34 | Kimmo Säteri | ||
Kehut myös täältäkin hieman tavanomaisesta poikkeavasta kuvakulmasta. | ||||
![]() |
20.07. 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
Millä kaasulla, kun valokaasun valmistus oli ollut slyyt jo vuosien ajan? | ||||
![]() |
20.07. 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
Mikä tämän 1132:n kohtalo on sittemmin ollut? Odottaako teurastajaa kattila-aika ummessa vai mikäkö? |