|
|
10.11. 07:18 | Jarno Piltti | ||
| Todella hyvä nosto! | ||||
|
|
10.11. 07:17 | Jarno Piltti | ||
| Simolta hyvä kysymys ja Jormalta hyvä vastaus. Tapa merkitä vaunun jokin pääominaisuus isolla kirjaimella ja täsmentävät ominaisuudet pienillä kirjaimilla on Euroopassa hyvin vanha. Nykyisin kirjaimet on tosiaan standardoitu ainakin Euroopan laajuisesti. Littera on eräällä tapaa keinotekoinen kieli ja sen avulla voidaan tietää vaunua näkemättä sen tärkeimmät tekniset tai kaupalliset ominaisuudet. UIC ja nykyisin EVN-järjestelmä on todellakin standardoitu, eli jokaisella kirjamella on aina sama vakiintunut merkitys. VR:n vanha systeemi oli sellainen että jokaisella kirjaimella on lähes vakiintunut merkitys, eli toisin sanoen merkitykset voivat olla ja ovat vaunukohtaisia. VR:n vanhassa systeemissa tuntui olevan pyrkimys antaa joka vaunulle oma litteransa vaikka väkisin, maailmalla on totuttu siihen että kaikki vaikkapa nyt sitten Sggmrrs vaunut eivät ole samanlaisia. | ||||
|
Kuvasarja: Penkkejä rautatieasemilla ja junissa |
10.11. 01:12 | Uwe Geuder | ||
| Mielenkiintoinen sarjaidea. Minun lysäykseni: https://vaunut.org/kuva/183824 |
||||
|
|
10.11. 00:51 | Uwe Geuder | ||
| Minusta ne olivat selvästi linja-autoistumia. Jollakin tavalla kevyempiä kuin junan penkit yleisesti. | ||||
|
|
09.11. 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, herra Heikki. Mutta sitten vuonna 1916 Venäjän valtio meni töppäämään tosi raskaasti, kun tsaari Nikolai II itse asettui johtamaan sotaa! Meni tyhmyyttään ja/tai kiltteyttään muuttamaan itsensä kurjasti sujuneen sodan keulakuvaksi. Ja se siitä sitten - |
||||
|
|
09.11. 23:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerrassaan esimerkillistä omaisuudenhoitoa nähtävissa tästä kuvasta! | ||||
|
|
09.11. 22:53 | Tiitus Lindholm | ||
| Kyllä ne huligaanit sinne pääsevät. Helppo kohde esimerkiksi yöaikaan kun ei minkäänlaista junaliikennettä. | ||||
|
|
09.11. 22:34 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Ja olisihan nuo voinut viedä vaikka Riihimäki lajitteluun. Jos ne olisi sinne keskiraiteille jättänyt, niin tuskin niitä oltaisiin keskeltä käytössä olevaa ratapihaa lähdetty rikkomaan. Ja Riihimäki lajittelussa on kuitenkin tällä hetkellä ylimääräistä tilaa tarjolla. | ||||
|
|
09.11. 22:29 | Tero Korkeakoski | ||
| Veisivät sitten ennemmin Tahkoluotoon niin ovat sataman aitojen sisällä. | ||||
|
|
09.11. 22:04 | Jorma Kattelus | ||
| https://sim.1g.fi/Junat/UIC-litterat.html tuolta löytyy tietoa noista kirjaimista. Euroopassa ja Suomessa (VR) sovelletaan pääosin kansainvälisen rautatieliiton (UIC) standardoimaa järjestelmää, jossa vaunun tyyppi ilmaistaan isolla pääkirjaimella ja tarkemmat ominaisuudet pienillä alakirjaimilla. | ||||
|
|
09.11. 21:43 | Simo Virtanen | ||
| Mikä tai kuka nämä vaunujen litterat määrittelee? Onko ne yksilöllisiä koko universiumissa? | ||||
|
|
09.11. 20:10 | Veikko Hattunen | ||
| Joo. | ||||
|
|
09.11. 20:09 | Eliel Kulppi | ||
| romutettu nykyään? | ||||
|
|
09.11. 20:08 | Eliel Kulppi | ||
| Oispa hauska jos suunnitelma menee pieleen ja vaunut pysyisi kunnossa. Mitäs sitte voi tehdä :D | ||||
|
|
09.11. 19:35 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllähän Keskusvaltojenkin Suuret Päälliköt töppäilivät. Mutta Venäjän armeijassa oli paljon (paljon!) enemmän päälliköitä, siis suorassa suhteessa paljon enemmän töppäilyä... Kuvan vuosileima 1915 kääntää töppäyssuoritusten vaakakupin Ulkovaltojen - siis tässä tapauksessa todennäköisemmin Venäjän puolelle. Myöhemmin, vuosina 1917...18 vaaka sitten kyllä kääntyi. Vuoden 1914 tuhoisissa kampanjoissa kaikille Venäjän armeijan kenraaleille ei riittänyt edes omaa rykmenttiä, divisioonasta tai armeijakunnasta puhumattakaan. Eikä asia johtunut divisioonien puutteesta, vaan kenraalien määrästä. Ja epäpätevimmät (mutta hovin silmissä kiiltävimmät!) kenraalit eli esikuntaportaan joulukuuset saivat käskyvaltaa armeija- ja armeijakuntatasolla, monet ilman vähäistäkään todellista sotakokemusta. Mutta (itselleen) suotuisia raportteja he olivat loistavia laatimaan. Rauhaa oli kestänyt ja Japanin sota oli liian häpeällinen jotta olisi otettu oppia, unohtaminen parempi. Harva muistaa enää Zhilinskin tai Kljuevin tai muitakaan vuoden 1914 komentajia; ei muistella kaaosta ja pakenemista. Eipä siis ihme, että Leninin lupaus "Rauha!" upposi Venäjän kärsineeseen armeijaan ja historia kääntyi. |
||||
|
|
09.11. 18:57 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllä tämä sopisi olla Kotka. Mutta ei Kantasatama, vaan Itäsatama. Kantasatamassa ei voisi olla noita vastapuolen laiturissa olevia laivoja, Kantasatamassa ei ole eikä ole ollut laituria noin vastapäätä. Tuo Gb-vaunu seisoo paikassa, jossa nykyään kulkee Miljoonamöljänkuja. Raiteita ei siinä enää ole, vaan asfalttikenttä ja RoRo-ramppi sekä isoja makasiineja. RoRo-ramppi on juurikin kuvassa olevien auton, mopojen ja polkupyörien kohdalla. Vuoden 1963 ilmakuvassa tällä kuvan laiturilla on 3 nosturia, varjonsa perusteella juuri tuollaisia suorapuomisia (samaa tyyppiä, kuin Kantasataman museonosturikin); raiteita on 4. Ilmakuvasta voi erottaa myös tuon vasemmalla olevan pienen rakennuksen. Vastapäisellä laiturilla on 3 nosturia, niistä ulommaisen varjo paljastaa sen olevan suunnikaspuomilla, juuri kuten kuvassa näkyvä on. Raiteita oli 2. Taunuksen kyljissä ei (vielä) ole takaikkunoita, se on melko uusi. Tarkalleen sanottuna - arvaamme - alle 3 vuotta rekisteröinnistä. 3-vuotis-syntymäpäivänään se melkoisen varmasti sai kylkipunktion ja ikkuna-implantit ja muuttui Piilofarmariksi (1. sukupolvi, pehmuste yli 3 cm)... Erkin arvio vuodesta 1962 on varsin hyvä. |
||||
|
|
09.11. 18:39 | Antti Laajalahti | ||
| Anteeksi, sanotko uudelleen mikä se vaunun tyyppi olikaan, ei tarvitse luetella kirjain kirjaimelta, sanot vaan. | ||||
|
|
09.11. 18:33 | Petri Sallinen | ||
| Kattokoroke on hyvä suomenkielinen vastine. Lanterniinikattoisia vaunuja esittelevässä jutussa 1900-luvun alussa käytettiin myös ilmaisua skailetti. | ||||
|
|
09.11. 18:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muutenkaan Itävalta-Unkarin sota ei mennyt kuin yleisesikunnan päällikkö haaveili. Mainittu päällikkö Conrad von Hötzendorff oli kovin innokas vuodattamaan wieniläisverta Venäjän vastaisella rintamalla ja huseerasi ylittämättömän tolkuttomana sodanlietsojana heinäkuussa 1914. Hinta: 20 miljoonan ihmisen henki! |
||||
|
|
09.11. 17:35 | Ilkka Hovi | ||
| Siinäpä mainio nimi tuolla veturille. Täytyy ottaa käyttöön. | ||||
|
|
09.11. 17:13 | Antti Havukainen | ||
| Haluaisin olla väärässä, mutta veikkaanpa näillä olevan edessään sama kohtalo kuin Turussa "kierrätyskuntoon" saatetuilla Eileillä. https://vaunut.org/kuva/122140 https://vaunut.org/kuva/122820 |
||||
|
|
09.11. 16:50 | Veikko Hattunen | ||
| Tyhjentää Ilmalan Ratapiha tehdä tilaa Sm7:lle. | ||||
|
|
09.11. 16:26 | Heikki Jalonen | ||
| Pyöränkehät ovat jo ruosteessa. Ovat siis tainneet olla jo pitempään kumollaan tuossa. Ruuvikytkin puuttuu, ehkä kytkinkoukku on katkennut, myös puskimen varsi on taipunut; molemmat viittaisivat jonkilaiseen törmäilyyn tai suistumiseen. Ehkä kuva on otettu jossain I Suuren Sodan jo rauhoittuneella sotatoimialueella ja kuvan kalusto on "edellisen omistajan" tavaraa - eikä siten kuvan herrojen ongelma. Kuva lienee otettu muistoksi ja laatta on vedostettu sitten kotilomalla Wienissä. Kuvan on myös voinut ottaa joukkojen mukana kulkeva ammattikuvaaja. On jopa mahdollista, että vaunut on tarkoituksella kaadettu syrjään, varsinkin jos ne olivat jotenkin vaurioituneita. Jolloin tapaus olisi "romut pois" pois tärkeämpien (sotilaallisten) kulkijoiden tieltä. Siinä tapauksessa ne saattaisivat olla venäläistä jälkeenjäänyttä kalustoa. Kuten muistetaan, vuoden 1914 tapahtumat varsinkin Itä-Preussin alueella mutta myös muilla rintamalohkoilla olivat Nikolain armeijalle - lievästi sanottuna - katastrofaalista hässäkkää ja pakopaniikkia. Armeijan johtaminen ja tapahtumien keskitetty koordinaatio kun oli täysin luokatonta. Raiteen suuntaan muodostuneet polut viittaavat, että raidetta on käytetty marssijoiden tai hevosvetoisen kaluston kulkutienä. Toinen osapuoli vetäytyessään, toinen edetessään. Ainakin jälkimmäisessä tapauksessa esteiden raivaaminen on hyödyllistä ja kulkua nopeuttavaa. Rautatien käyttö rautatienä saattoi olla mahdotonta, siltoja ja rataa oli varmasti poikki monista kohdista, eikä liikkuvaa kalustoa saatu sinne minne tarvittiin. Huomattavaa on, että kukaan ei kanna asetta, ei lyhyttä eikä pitkää. Tilanne on joko jotenkin rauhanomainen, kaukana taistelulinjoista tai sitten kuvan miehet kuuluvat johonkin rakennus- tai sanitääriosastoon tai vastaavaan. Mielestäni kuvan upseerilla ei ole jalkaproteesia, molemmissa jaloissa on saappaat; kannuksineen. Ratsastamiseen kykenevä mies siis ja kenttäpalvelukseen vähintään kelpaava. Arvoaste on hieman arvailussa, kauluslaatat vaikeasti tunnistettavissa. Mahdollisesti siinä on kolmiomuodossa kolme tähteä, eli kapteenin arvoinen herra olisi kyseessä. Itävalta-Unkarin KuK armeijan kenttäunivormu (m. 1908) hänellä varmuudella on; nuo taskun läppien leikkaukset ovat niin omanlaisensa. Mitään koreisteluita ei kuulukaan näkyä, myöskään rähinäremmi ei kuulu asuun. Kauluksen pohjaväri ei ole tunnistettavissa, se paljastaisi paljon tehtävästä. Oikeassa kädessään hänellä voi tosiaan olla keppi. Luultavammin kuitenkin ratsuraippa tai muu apulainen. Tupessaan oleva miekka olisi vasemmalla kyljellä (ellei irrrotettuna kannikkeestaan kuten siviilitervehdystä varten). Miehet taustalla ovat selvästi Kunnon Sotamies Švejk'in aseveljiä. Asepuvutkin vaikuttavat vähän kulahtaneilta ja kurittomilta, nostoväkilaatua ehkä. Jos valokuvaamon vuosi ei olisi tiedossa, voisi luulla että kuva onkin otettu Sodan Jälkeen, keskiviikkona..? |
||||
|
|
09.11. 15:32 | Sisu Karhu | ||
| Mitäs varten tämä siirto on tehty? | ||||
|
|
09.11. 09:38 | Vertti Kontinen | ||
| On kyllä osuva valinta viikon kuvaksi! | ||||
|
|
09.11. 09:28 | Pasi Seppälä | ||
| Komeat syksyiset olosuhteet sattuneet tähän tyylikkääseen kuvaan. Junakin kanttaa kaarteeseen hienosti. | ||||
|
|
09.11. 09:08 | Jari Välimaa | ||
| Näitä pylväitä on montaa tyyppiä mutta supistuvia en ole havainnut. sen sijaan tässä kuvassa laajenee ja kiertyy https://vaunut.org/kuva/180950?s=1 | ||||
|
|
09.11. 09:04 | Jouni Hytönen | ||
| Esim. https://vaunut.org/kuva/109305 | ||||
|
|
09.11. 08:54 | Jouni Hytönen | ||
| Näyttää juurikin siltä ja kyseisenlaisia yhdistelmiä kulki vuosina 2015-16 Suomen rataverkolla. :) | ||||
|
|
09.11. 08:49 | Jouni Hytönen | ||
| Jännä, kun Tampereen raitiotien ratajohtopylväät eivät ole samalla tavoin ylöspäin supistuvia ja yläosastaan yhtyviä kuten rautateiden sähköratapylväät. Silmä tulkitsee alitajuisesti, että jotain puuttuu vielä yläpäästä ja rakenteet ovat keskeneräisiä, vaikka pylväät ovat samanlaisia käytössä olevillakin osuuksilla. | ||||
|
|
09.11. 06:49 | Antti Ojala | ||
| Lanterniini katossa on korea kuin fortuska ikkunassa, mutta kunnossapitäjälleen pelkkää päänsärkyä. Ehkä jos katto olisi juotettua lyijypeltiä ja puutavara hyväsyistä tammea, se voisi toimiakin. Mutta vanhan mallin mukaan tehtynä, pitäisin mustasukkaisesti sisällä kuin omaa vaimoa ja näyttäisin ulkona vain kauniilla säällä. | ||||
|
|
08.11. 22:34 | Veeti Heino | ||
| Joo. | ||||
|
|
08.11. 22:33 | Veeti Heino | ||
| Elokuun kuivuus ja nasevuus | ||||
|
|
08.11. 21:29 | Simo Virtanen | ||
| Aarnikotka laskeutunut. On Wisa toki perinteinen merkki sekin, mutta saapa nähdä miten seuraavalla kvartaalilla. | ||||
|
|
08.11. 21:09 | Erkki Nuutio | ||
| Raide lienee sivuraide. Se ei vaikuta olevan vialla, mutta sen alkupäässä lienee kaarretta ulospäin. Arvelen vaunujen joutuneen liiallisella nopeudella tälle raiteelle, ja siksi kaatuneen. Etualan mies vaikuttaa keppeineen sotainvalidilta (jalkaproteesi) ja on siksi valvontatehtävissä kotirintamalla. On vapautetettu siksi Kaiserlich und Königlich -armeijan palveluksesta. |
||||
|
|
08.11. 21:05 | Pietu Tuovinen | ||
| Komea otos! Itse olin passissa Oulun asemalla ja isäni puolestaan Iinatissa. Koneet ovat Tka8 580 ja Ttk1 831 :) | ||||
|
|
08.11. 21:04 | Jyrki Talvi | ||
| Komea kuva Deeeveri triplasta Stefan. | ||||
|
|
08.11. 20:37 | Stefan Baumeister | ||
| Upea kuva! Tuttu veturi, kiva nähdä häntä täällä! | ||||
|
|
08.11. 20:27 | John Lindroth | ||
| Kuvan vasemmalla puolella olevassa laivassa on ankkurit meressä vaikka laiva on laiturissa ,mikä ei liene kovinkaan harvinaista! Menetelmän nimi on "Laituriankkurointi" tai "Ankkurikiinnitys". |
||||
|
|
08.11. 20:07 | Tero Korkeakoski | ||
| Tääkin kuva on jo historiaa vaikka aikaa ei ole kulunut kuin 20 vuotta. | ||||
|
|
08.11. 20:03 | Tero Korkeakoski | ||
| Juha-Pekka? Ilmeisesti viestit on poistettu kun ei tässä ole yhdenkään Juha-Pekan kommenttia. EDIT: Pitäisköhän nämä porttikiellot mainita vaikka jossain ketjussa tuolla keskustelupalstan puolella kuten monella palstalla tehdään? |
||||
|
|
08.11. 20:02 | Veikko Hattunen | ||
| Sr1+Ed+EFiti :D | ||||
|
|
08.11. 19:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Toden totta. Kiitos Into ja Esa :) | ||||
|
|
08.11. 19:45 | Otto Tuomainen | ||
| Tuo valkopunainen kyltti tarkoittaa kohtaa mihin juna on pysäytettävä ettei mm. laituripolku tukkeudu. Tässä tapauksessa jostain syystä on haluttu korostaa merkin koskevan henkilöjunia (Os). | ||||
|
|
08.11. 19:37 | Tuukka Varjoranta | ||
| Mitä tuo "Os" -kyltti tarkoittaa, osaatko Otto sanoa? | ||||
|
|
08.11. 19:18 | Teppo Niemi | ||
| Ja HKRllä tuo vaunu oli henkilöliikenteen loppuaikana ilman kattokoroketta. Kattokoreke rakennettiin uudelleen Minkiöllä vaunun kunnostuksen yhteydessä. Muutaman vuoden käytön jälkeen syksyllä 2020 havaittiin Iuokan osastossa ensinmäiset merkit kattovuodosta. | ||||
|
|
08.11. 19:01 | Pasi Seppälä | ||
| Tässä on hienosti saatu punaisella valolla valaistua junarunko ja valkoisella veturi. Hyviä hämykuvia Teemulta, tämä varsinkin. | ||||
|
|
08.11. 17:39 | Into Tilander | ||
| Esa otti selostamisessa tämän suhteen voiton :) | ||||
|
|
08.11. 17:38 | Into Tilander | ||
| Lanterniini rautateillä on tuo vaunun keskellä katolla oleva korotus, josta vaunuun sisälle tulvii päivänvalo itse lanterniinin sivuilta. Samaa ideaa käytetään esimerkiksi kirkoissa tornin muodossa, jonka kautta alttarille johdetaan aitoa valoa. Hyvinkään uudessa kirkossa ei tällaista mahdollisuutta ole, vaan valo johdetaan oikealta sivustalta alttarille. Leveäraiteiset lanterniinikattoiset vaunut taitavat olla jo kaikki hakkeena ja sahajauhona, jos ei lasketa muita kuin matkustajavaunuja. Kapearaiteisista ainakin HKR 2 Minkiöllä on jäljellä. Vähiin nämä kuitenkin käyvät. Englanniksi sana "lantern" on "lyhty" suomeksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lanterniini |
||||
|
|
08.11. 17:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, lanterniini = valolaite. Junan vaunussa kirjaimellisesti "kattolyhtylaitos". Pääsee päivänvaloa vaunuun sisälle. Puisena rakenne vaan tahtoo kovin innokkaasti ruveta lahoamaan. |
||||
|
|
08.11. 17:00 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos teille kaikille! Kyllä keskimmäinen ei ollut käynnissä. Tämä vuoro (T3479/55479) käytetään usein lauantaisin Dv12 veturisiirtoa Jyväskylästä Pieksämälle. Yleisesti siellä on kaksi tai kolme deeverit junassa. Muut päivät tämä juna ajetaan Sr1:lla ja silloin tällöin myös Sr3:lla. Niistä on nähnyt joskus Sr3 parivedolla. | ||||