Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	17.06. 21:17	Pauli Ruonala
		Starkki rakensi terästen esikäsittelylaitoksen Lotilaan Lahden kaupungilta vuokratulle tontille, jolle Lahden kaupunki rakennutti sivuraiteen. Rata maksoi kolme miljoonaa ja valmistui syksyllä 1999. Seuraavana vuonna Starkki ilmoitti että he tulevat siirtämään toimintansa pois vanhasta toimipisteestään Mytäjäisten Neljänkaivonkadulta.
	17.06. 19:56	John Lindroth
		Hieno kuva!
	17.06. 19:51	John Lindroth
		Esa on varmaan oikeassa että myös kehys joka tuossa veturissa on saanut osumaa!Tuossa veturissa on vielä vanhanaikaiset otetangot hytin seinässä eikä siinä ole tuulisuojalasia!Tuo Esan mainitsema kehystyyppi on englanniksi "Bar Frame" ja saksaksi "Barrenrahmen"
	17.06. 19:22	Kimmo Säteri
		Uimalasi-diesel. Ja jopa kertaa kaksi. Näiden näkeminen valokuvissa lämmittää aina mieltä.
	17.06. 19:11	Esa J. Rintamäki
		Erinomainen kuva, jossa on paljon katseltavaa! Hk:n ja Hka:n välistä eroa pääsee nyt tiiraamaan hyvin selvästi. Ja naapurin eloaitassa työkalutkin koristeena. Kysymys: - työkaluista noin klo puoli kahdeksan suuntaan, onko se vierintälaakeroinnin tunnus?
	17.06. 18:58	Esa J. Rintamäki
		Sir John, mieluumminkin epäilisin mahdollista sauvakehyksen koukistelua ja sen rihtaaminen suoraksi on kovin, kovin tarkkaa puuhaa. On ilmeisesti kannattanut, koska jos muut pääkomponentit on ryhdissään, niin...? Suomipojan höyryvetureiden sylinterikappaleita luulisi tehdyn varaosina (ehkä pari - kolme sellaista, kukaties)? Ei siis kovin monimutkaista rakennetta siinä. Sylinterithän kiinnitettiin aluskehykseen tarkkamittaisilla hiukan kartiokkailla sovitepulteilla tarkkamittaisiksi kalvittuihin reikiin. Tämä siksi, ettei sylinterien kiinnitys rupea pahasti lenksumaan paikallaan. Ivalon kirjasta laskin Jumbon (levykehys!!!) sylinterikappaleessa näkösällä olevia kiinnityspultinreikiä olevan 25 kpl. En löytänyt pikku-Jumbosta vastaavaa kuvaa. Ja vielä: jos kuvan rypykkä on 1930-luvun alussa sattunut, niin silloin koko maailma Suomea myöten kärvisteli sangen ankarassa talouspula-ajassa.
	17.06. 18:48	Esa J. Rintamäki
		Eukaluptys-puilla touhuaminen etelä-Amerikassa ei mennyt putkeen, vaan aiheutti isoja ongelmia. Eikö siitä puusta osata enää mitään muuta tehdä kuin keitellä paskapaperia? Ahneus ja typeryys oikein kukoistaa täällä Euroopan Tyhmäperällä.
	17.06. 18:31	John Lindroth
		Onkohan oikea sylinteri saanut osumaa tuohon hytin viereiseen isoon kiveen mikä myös osittain selittää pitkää korjausjaksoa?
	17.06. 16:59	Ari-Pekka Lanne
		Hyvä huomio. Voi olla, että näillä satakuntalaisilla koivuilla korvataan aiemmin rajantakaisen Karjalankin puolelta tuotua ainesta. Muistan kun 90-luvun alussa Juojärven ( https://vaunut.org/kuva/80266 ) ohi ajoi aina iltakympin aikoihin neuvostoliittolaisella koivulla kuormattu puutavarajuna. Ainakin vielä muutama vuosi sitten myös Raumalta ajettiin koivujunia sisämaan metsäteollisuuden käyttöön. Sen sanottiin torin pystökahveepuheissa olevan proomuilla Itämeren toiselta puolelta uitettuja myrskytuhopuita.
	17.06. 16:44	Markku Naskali
		Ei liity pätkääkään juniin, mutta on hyvä että entistä enemmän aletaan arvostaa muutakin kuin havupuuta. Ilmaston lämmetessä nopeakasvuisilla lehtipuilla tulee olemaan enemmän taloudellista merkitystä.
	17.06. 16:33	Juha Metsäpelto
		Kuvan https://vaunut.org/kuva/174971?a=1 mukaan on mahdollista että vasemmassa reunassa on ollut kolmaskin raide.
	17.06. 16:14	Juha Metsäpelto
		Kävin täällä noin viikko takaperin, erityisesti tämä kohta teki vaikutuksen. Punatiilistä vanhaa teollisuusrakentamista katselee vaikka kuinka pitkään, etenkin jos siihen on yhdistetty teollisuusraide.
	17.06. 15:01	Simo Virtanen
		Tulooko tuohon kaksi vai kolme raidetta?
	17.06. 14:41	Mika Hakala
		Tuosta raiteesta ei näy vielä merkkiäkään vuoden 1997 ilmakuvassa, mutta 1999 ollut ainakin pohja jo olemassa.
	17.06. 12:04	Eljas Pölhö
		K5 804:llä oli poikkeuksellisen pitkäkestoinen konepajakorjausaika 1932.11.11 - 1933.03.04 Oulun konepajassa. Korjausluokaksi on merkitty I (täyskorjaus), jonka tyypillinen korjausaika oli 4-6 viikkoa. Kannattanee etsiä onnettomuuksia syksyltä 1932.
	17.06. 12:03	Noah Nieminen
		Kiitos! Juu, oli kyllä kiva tuo punainen 3041. Junan pituudessa ei ole niin paljon kehumista, mutta onhan se parempi kuin ei mitään! :)
	17.06. 11:59	Noah Nieminen
		Kiitokset Linukselle ja voisiko syynä, miksi noita teräskorisia vaunuja liikuteltiin aina muiden vaunujen kanssa olla se, että dieselveturin ei haluta menevän sisälle halliin käryttelemään käryjä? Joku muu tietää varmasti paremmin. Tämä oli vain veikkaus.
	17.06. 11:15	Pasi Seppälä
		Tyylikäs juna eikä kuvakulmakaan ole yhtään hassumpi. Vaunut ja veturin värityskään eivät ole sieltä tuoreimmasta päästä joka on vain plussaa sekin.
	17.06. 11:01	Tomi Hämäläinen
		Oikealla pilkottava veturitalli on melkoisen iäkäs rakennus. Sen ensimmäiset viisi pilttuuta ovat valmistuneet vuonna 1869. Tallia on jatkettu 1877 kolmella pilttuulla. Lieneekö muualla Suomessa yhtä alkuperäisessä kunnossa säilynyttä 1860-luvun lopun veturitallia ilman suurempia muutoksia? Riihimäen talleja on lisärakennettu ja muutettu moneen kertaan.
	17.06. 10:51	Tomi Hämäläinen
		Vesitorni toimi Topparoikan toimitiloina aina vuoteen 2010 asti. Vuokrasopimus päättyi heinäkuun loppuun. Takana oleva rakennus on alkujaan vanha Valtionrautateiden koulu. Kun rakennusta ei enää tarvittu koulukäyttöön se oli VR:n asuinkäytössä. Nyttemmin varikon alue on yksityisessä omistuksessa, joka vuokraa tiloja käyttöön. Läheltä piti ettei koko alueen vanhaa rakennuskantaa jyrätty ja tilalle rakennettu kerrostaloja.
	17.06. 10:45	Riku Outinen
		Joo, on tämä tainnut olla ihan alussa Starckjohan Steelin kun nimi on vaihtunut 2007 BE Groupiksi. Tännehän on ollut silloin takavuosina hyvinkin aktiivista liikennettä, melkein joka arkipäivä tuli teräskeloja junalla, joskus 2010 taitteessa taisi alkaa hiipumaan. Näin joskus 2005 ja jotain niitä vuosia teräsvaunuja vielä siellä aseman länsipäässäkin mutta lopulta se hiipui ja liikenne siirtyi tänne.
	17.06. 10:41	Tomi Hämäläinen
		Etualan tiilinenrakennus on vanha VR:n kellari, joka on kaivettu esiin maansisästä. Seinissä näkyy jäljet minne asti maanpinta on ulottunut. Tämän puolen ikkunat ja ovi on tietenkin tehty jälkikäteen. Kasarmi ja kellari ovat rakennettu rakennusselvityksen mukaan vuonna 1902.
	17.06. 10:29	Ilmari Tommola
		Eipä ole Ilmalan pohjoispään viuhkoissa tapahtuva vaihtotyö juuri muuttunut viiden vuoden takaisesta. Rk-, Eil(f)- ja Ex(pt)-sarjojen vaunut sekä toisinaan siniset ovat liikkuneet ainoastaan seisontaraiteelta toiselle niin kauan kuin olen vaihtotöitä itse seurannut.
	17.06. 10:28	Leevi Heino
		Oulussa olisi nyt tilaa :)
	17.06. 10:26	Tomi Hämäläinen
		Nykyisin tuolla toimii Be group, mutta Starkjohanin toimipiste tämä taisi olla alkujaan. Korjatkaa jos olen väärässä. Vanhan starkjohanin varaston/kaupan raiteen alkupää on vielä purkamattomana Helsingintien sillan (tie 140) länsipuolella
	17.06. 10:25	Riku Outinen
		Jos mie en ihan valehtele tai siis lähinnä muista väärin, olen nähnyt Suomalaisia teräskelavaunuja tuolla raiteella ihan joskus "urani" alussa, ehkä n 2005?
	17.06. 10:19	Tomi Hämäläinen
		Tuossa teollisuusrakennuksessa toimii edelleen mm. Indoor groupin sohvatehdas ja varasto. Lisäksi toisessa päässä on toimistoja ja pienempiä yrityksiä. Tuolle raiteelle on ollut liikennettä vielä 2000-luvulla, mutta vuotta en muista.
	17.06. 10:11	Tomi Hämäläinen
		Raiteen purusta taitaa olla useita vuosia. Lahden karttapalvelun vuoden 2017 kuvassa raide puuttuu ja vanhemmat kuvat otettu niin että raide jää varjoon. Oliko jossain vaiheessa tuolla aidan toisellakin puolella raide jolloin tässä oli 3 raidetta rinnakain? En ole käynyt tuossa kohtaa vuosiin.
	17.06. 09:33	Linus Mansner
		Hieno kuva! Saa nähdä milloin tuokin Sm6 lähtee Ouluun tai Pieksämäelle.
	17.06. 08:55	Esa J. Rintamäki
		Kyllä on, herra Jimi. Nyttemmin siinä "jauhetaan" korkeakulttuuria. Taidekaupungin hengessä.
	17.06. 08:12	Jukka P. T. Ruuskanen
		Myönteisempi kehityssuunta. Yleensä aina ratapihoilta viedään tilaa asuntorakentamisen takia, nyt tuleekin uutta ratapihaa.
	17.06. 08:09	Simo Virtanen
		Väitän tuntevani Lahden raideverkon varsin hyvin, mutta tämä pistoraide tuli kokonaan uutena tietona. En toki ole tuolla Hartwallin takapihoilla kulkenutkaan.
	17.06. 08:03	Jimi Lappalainen
		Onko tuo lähin rakennus enää olemassa?
	17.06. 07:38	Pasi Seppälä
		Komea kuva ja juna. Kotimainen pönttöletka on varsin samannäköinen kuin tässä oleva.
	17.06. 07:03	Jarno Piltti
		Katos vaan, toi on purettu verrattain äskettäin?
	17.06. 07:00	Jarno Piltti
		Kiitos ja kiitos taustoituksesta, Karkkilan radalla on monivaiheinen historia.
	16.06. 23:31	John Lindroth
		Onnistunut kuva juhlajunasta!
	16.06. 23:03	Jorma Toivonen
		Millähän tulevaisuudessa käydään linjalle jymähtäneet Sr2:t ja Sr3:t noutamassa pois, jos varmatoimiset Sr1:t hävitetään täysin? (Tosin itsekkään en vierittäisi montaa kyyneltä näiden vuoksi).
	16.06. 22:07	Jimi Lappalainen
		Vieläkö tämä, tai tällaista on käytössä tai olemassa?
	16.06. 18:02	Jimi Lappalainen
		Ainakin tarkennuksen sillä olisi saanut käsin kohdalleen.
	16.06. 17:53	Asmo Rasinen
		Leica Digilux 3
Kuvasarja: Latvija!	16.06. 17:49	Jimi Lappalainen
		Samaa pohdin minäkin. Jos on käynyt Riikassa, on paikan nimi tällöin Riikka.
	16.06. 17:46	Jimi Lappalainen
		Mikä kamera sinulla on?
	16.06. 15:57	Samu Matosaari
		Korjasin.
	16.06. 15:43	Noah Nieminen
		Kesäinen fiilis kuvassa. Hieno!
	16.06. 15:43	Pietu Tuovinen
		Yleisön pyynnöstä huolimatta https://youtu.be/CWNWg1Aq0CY?si=cLplSFwCm3k7_t-1 Videosivusto jäi tekovaiheeseen meistä riippumattomista syistä, mutta youtubesta löytyy nyt koko hoito
	16.06. 15:43	Noah Nieminen
		Tosiaan, Minkiö taipuu Minkiöllä, mutta helpostihan ihan suomen kielen helposti taitavalla tämmöiset tarkat asiat menevät varmasti vähän sekaisin ihan kellä vain. Suomen kieli on vaikeata :) (vaikeaa)
	16.06. 15:31	Paavo Joensuu
		Minkiölläpäs
	16.06. 14:56	John Lindroth
		Hieno muistorikas kuva!
	16.06. 14:21	Jussi Tepponen
		Kyllä juhlalle aina löytyy hyvä syy, sillä tänä vuonna tulee kuluneeksi 115 vuotta siitä kun perustettiin rautatieyhtiö (8.12. 1910), jonka nimiin ostettiin kamariherra Linderiltä Hyvinkää-Kytäjä -rataosuus ja päätettiin ryhtyä rakentamaan Kytäjä-Högfors (Karkkila) -rataosuutta. Samalla tänä vuonna vietetään maailmalla myös rautateiden 200 -vuotisjuhlavuotta.
	16.06. 13:32	Ilari Inkiläinen
		Kiitos :)

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset