![]() |
20.08. 07:41 | Esa J. Rintamäki | ||
Kuka muistaa vielä "Malaporo"- mainoksen, jossa patsasteli lasileukainen ukkeli Stetson päässä ja rööki huulessa? Kuvausrekvisiittana vielä metwurstitehtaan saaliiksi joutuva hevoskaakki? Se sama ukkeli, "Marlboro-mies" heitti veivinsä jokseenkin pian - tietenkin - ja vielä keuhkosyöpään ! Mainoksen mielikuvaheräte: - miehille, jotka kulkevat omia polkujaan. Nyt vaan tuppaa polut olemaan hukassa. |
||||
![]() |
20.08. 07:08 | Esa J. Rintamäki | ||
Eikös tuo kotelo, jossa repeämä on, olekin moottorikotelo? Jos näin on, niin ei ihme, että tämän mallin moottorivaunut ei kelvanneet kenellekään muulle kuin Suomeen! |
||||
![]() |
20.08. 06:58 | Jimi Lappalainen | ||
Mitä jos käytti talvilaskumäkeä kesällä? Saiko vaunu liikaa vauhtia? | ||||
![]() |
20.08. 06:30 | Teppo Niemi | ||
Tuosta vientipaperivaunu merkinnästä on ollut täällä keskusteluakin nimen omaan Gbr sarjan vaunuissa. | ||||
![]() |
20.08. 02:55 | Teemu Halttunen | ||
Joo. Harmittaa vaan pirusti, kun ei tullut kysyttyä, jos laitoksen olisi saanut itselle talteen. Kuitenkin kaikki osat olivat hyvässä kunnossa ja logiikkakin olisi vielä ollut helppo komponettien vaihdolla saada toimimaan. | ||||
![]() |
20.08. 00:36 | Panu Breilin | ||
Vr5 kuvattuna vanhan laskumäen vierellä: https://vaunut.org/kuva/91078 | ||||
![]() |
19.08. 19:25 | Teemu Saukkonen | ||
80-luvulla betonielementtejä vietiin ainakin Kostamukseen. LB:n konttorin seinällä oli kuva ~1986 jossa näkyi Vgk-vaunuja. Sementtiä tuli Vtadeilla. Kuusakoskelle meni saman raiteen suora haara, siellä romutettiin Junttilan salama (https://vaunut.org/kuva/25881). | ||||
![]() |
19.08. 18:50 | Panu Breilin | ||
Tässä on ainakin yksi kuva: https://vaunut.org/kuva/124783 | ||||
![]() |
19.08. 18:43 | Martti Vuorikoski | ||
Ja kuinka onet kerrat ajettiin polkupyörällä lastauslaiturilla, osaavalla ei jalka koskenut laiturin pintaan, kun käänsi pyörän ympäri, tuolla korkeimmalla kohdalla. | ||||
![]() |
19.08. 18:29 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Matti, se surkeus loppui tyystin, kun FDR itse älysi kuolla kääkähtää pois. Herra Erkki, puoliksi vitsinä: - Braunausta Dachaun kautta historiaan (pahiksena) ja niin Pillausta tuli ryssän raastamana Baltijsk. |
||||
![]() |
19.08. 17:45 | Antero Hiltunen | ||
Löytyykö missään mitään kuvaa jossa näkyy vaunuja tällä pistoraiteella? | ||||
![]() |
19.08. 16:00 | Ossi Rosten | ||
Täsmennettäköön jälkipolville että oli Tapiolla lipsahtanut väärä V-nimi kuvanippulisäyksen tiimellyksessä :) | ||||
![]() |
19.08. 14:51 | Matti Melamies | ||
Stalinin innokas liittolainen Roosevelt oli USA:n kaikkien aikojen surkein presidentti. | ||||
![]() |
19.08. 13:49 | Erkki Nuutio | ||
Joka toinen Saksan paikka jossa olen asioinut on au (Glauchau, Wildau, Augsburg jne jne) ja joka toinen Saksan paikka jossa en ole asioinut on au (Lindau jne jne). Jos ne kaikki ennallistettaisiin takaisin auiksi, taitaisi olla töitä vain paimenille ja vastaaville. Niinhän oli tarkoituskin Rooseveltin Morgenthau-suunnitelmassa vuodelta 1944. Suunnitelman oli valmistanut valtiovarainministeri Morgenthaun korvaamaton osastopäällikkö Harry Dexter White ( https://en.wikipedia.org/wiki/Harry_Dexter_White ) Roosevelt (tyypillisesti) peruutti hyväksynnän kun toteutettava, mutta vielä salailtu suunnitelma vuosi julkisuuteen ja nosti USA:ssa arvostelumyrskyn. Harry Dexter White oli yksi monista KGB-agenteista Roosevetin hallinnon yläportailla. Sisältöohjeet Morgenthau-suunnitelmaan White sai KGB-yhteyshenkilöiltään, eli Moskovasta. |
||||
![]() |
19.08. 13:03 | Jorma Rauhala | ||
Purettiin tosiaan heinäkuun lopulla, mutta olihan tämä tällainen muutaman vuoden. Kiskotusta on kyllä jäljellä kahtapuolen. | ||||
![]() |
19.08. 11:45 | Teemu Halttunen | ||
Harvinainen kuva, sillä pari viikkoa sitten laitos oli jo hävinnyt kokonaisuudessaan maastosta. | ||||
![]() |
19.08. 11:34 | Tero Korkeakoski | ||
Ja taitaa liikenteestä suurin osa olla turisteja. Tuskin tuonne pieneen saareen kauhean paljon asukkaita edes liikkuu. | ||||
![]() |
19.08. 11:32 | Mikko Herpman | ||
Mahtaako aseman takana olla uljas linjaradiomasto? | ||||
![]() |
19.08. 11:12 | Simo Virtanen | ||
Jep, pistoraide ulottui aina nykyiselle Kuurnankadun Motonetille asti. Siinä Lidlin kohdalla oli pitkään tasoristeys. K-raudan takapihalla oli ainakin vielä joku vuosi sitten kiskoja jäljellä. vanhatkartat.fi:stä voi katsella ja vielä niinkin tuoreessa kuin 2006 kartassa näkyy alueen pistoraiteet. https://vanhatkartat.fi/#13.5/62.61976/29.76884 |
||||
![]() |
19.08. 10:48 | Pertti Miettinen | ||
Taitaa olla 3717. | ||||
![]() |
19.08. 10:11 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Jukka, kyllä se panssarijunan vaikutus oli myös todellinen. Moraaliseksi se tuli kyllä, kun väsyneet punikit näkivät "tultasyöksevän hirviön", josta lahtarien kuularuiskunluodit kimpoilivat taivaan tuuliin aiheuttamatta muuta, kuin maalin raapiutumista... Lahtarit nöyrtyivät kumman kerkeästi junan tykin jyskyttäessä. |
||||
![]() |
19.08. 08:56 | Jimi Lappalainen | ||
Kuva: https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/54730653879/ (kuvassa on myös silloinen autoni, en viitsinyt lisätä kuvaa tänne vaunut.orgiin vaikka täällä muitakin autokuvia onkin.) | ||||
![]() |
19.08. 08:55 | Juha Kutvonen | ||
Taitaa olla pajan oma vaihtoveturi 442: https://vaunut.org/kuva/138488 | ||||
![]() |
19.08. 08:45 | Jimi Lappalainen | ||
JV: kysessä on tosiaan ollut seisakkeen odotuskatos! Näin sen myös omalla reissullani vuonna 2023. https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/srm.166923103990200 | ||||
Kuvasarja: Lindau - monipuolinen ja mielenkiintoinen rautatiesolmu Etelä-Baijerissa |
19.08. 05:03 | Esa J. Rintamäki | ||
Zum hohen Stiefeln, Hannu-serkku! Wunderschön!!! "Ich hab' mein Herz in Bodensee verloren, im einen lauen Sommernacht!!!" Jopas oli mahtavan kiva kuvasarja! Monet kiitokset, sillä Saksan karttoja (ja myöskin Googlemapsia) tutkiessani, juuri Bodenseen tienoot olivat sangen kiehtovia! Olipa kartat ajalta ennen tai jälkeen "NSDAP-jefreitterin" aikakautta. Sir John! Monet kiitokset myös sinulle, nyt sitten selvisi 18 478:n tilanne! Nimittäin uskon itse tuon nelisylinterisen kaunottaren aikanaan vetäneen aktiivivuosinaan kuulua "Rheingold"-loistojunaa myös. Tuon baijerilaisen S3/6:n konfiguraatio oli hyvin mielenkiintoinen ja myös hyvin onnistunut kun kerran Reichsbahnkin vielä jatkoi sitä (kaksi- ja kolmisylinterisiin koneisiin perustellusti päätyneenä) sarjalla 18.5 ja pistämällä Henschelin rakentamaan niitä vielä 1927 aikoihin. 18 478:han oli ns. MAFFEI-Pazifik, ja sellaisena erottui ulkonäöltään preussilaisista Robert Garben suunnittelemista vetureista (mm. P8 eli BR 38.10), joissa putki- ja laitehässäkät korostivat vetureiden teknisyyttä. Anton Hammel oli tehnyt S3/6:sta silmiä hivelevän kauniin luomuksen. Uusien kattiloiden myötä näistä tuli sitten 18.6:sia, tunnetusti ajettiin pikajunissa vielä 1960-luvun lopulle. Mielenkiintoisen näistä nelisylinterisistä tulistin-yhdyskone-vetureista tekee sekin, kun Reichsbahnilla alettiin suunnitella ensimmäisiä uusia "Einheitsloks" eli yhtenäismallisia vetureita (mallia BR 01 pikajuniin, BR 44 tavarajuniin), niin samalla päätettiin tilata koesarja nelisylinterisiä versioita eli BR 02:ta. Kuitenkin 01:een päädyttiin ja nimenomaan rakenteen yksinkertaisuuden (ja siten helppouden) takia. Koeajoissa 01:llä ja 02:lla ei höyrytaloudessa niin kovin suurta keskinäistä eroa ollut, joten... BR 02:t entrattiin sittemmin 01:n tyyppisiksi. Tällaisia kirvoitti Hannu-serkun Lindaun-reissu tätä omatekoista "Deutschmeisteriä" kirjoittamaan baijerilaisvetureista, sir Johnin "yllyttämänä"! Niin vielä kartasta: - tuo pengerrys Lindau Insel-asemalle, sehän on joskus kantanut nimeä "Hafendamm". Voi vain kuvitella, millainen kuvauspaikka se oli ollut Weimarin tasavallan aikana... 01 oli kaksisylinterinen tulistajaveturi ja 02 noudatti 18.4:n rakennetta. BR 44 oli kolmisylinterinen. |
||||
Kuvasarja: Lindau - monipuolinen ja mielenkiintoinen rautatiesolmu Etelä-Baijerissa |
19.08. 00:37 | John Lindroth | ||
Hannu näin on mutta kukaan ei ole enää elossa. Siihen Br18 sarjan veturiin liittyen siellä ylläpidettiin ja myös korjattiin ja säilytettiin yhtä yksilöä erään vannoutuneen junaharrastajan toimesta vuosikausia,se oli 18478 jonka käyttö DBllä loppui v.60 sen osti sveitsiläinen insinööri Serge Lory DBltä pelastaen tämän veturin, hän myös aloitti tämän kunnostuksen paikassa Lindau-Reutin ja Bw Lindaussa ja tarkoituksena oli saattaa se ajokuntoon tuolloin..1966,tämä korjauspaikka jouduttiin luovuttamaan ja veturi siirtyi tuolloin Sveitsiin.Nykyään Veturi on Bem omistuksessa vuodesta 1993, jossa se korjattiin ajokuntoon (Bayerisches Eisenbahnmuseum). 18.8.25 poistui 18478 käytöstä kattilaajan ym muiden aikojen päättymiseen!Käsitykseni mukaan mitä olen lukenut veturi tultaneen kunnostamaan!Youtubesta löytyy upeita videoita tuon veturin vetämistä junista viimeksi tältä vuodelta ja aikaisemmin vaikka haulla "Lindau Express".olen noita usein ihaillut! |
||||
![]() |
19.08. 00:22 | Panu Breilin | ||
Olisikohan tämän raiteen viimeinen käyttö ollut se, kun Lakan Betonilta ainakin vielä tammikuussa 2013 haettiin veturihiekkaa varikolle. Vielä 1990-luvulla tältä raiteelta lähti kolme pitempää haaraa joita pitkin pääsi eri yrityksille Käpykankaan alueella. |
||||
![]() |
19.08. 00:16 | Panu Breilin | ||
Paikan sijainti: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6762409.084482875&e=365447.8099903559&title=&desc=&zoom=13 | ||||
![]() |
19.08. 00:11 | John Lindroth | ||
Onnistunut talvinen Porkkana kuva! | ||||
![]() |
18.08. 22:36 | Jaakko Pehkonen | ||
Tässä päivitystä aseman tilasta: https://vaunut.org/kuva/176274 | ||||
Kuvasarja: Lindau - monipuolinen ja mielenkiintoinen rautatiesolmu Etelä-Baijerissa |
18.08. 21:59 | Hannu Peltola | ||
Kiitoksia kaikille kiitoksista! John, et ole kertonutkaan, että sinulla on sukua Lindaussa! | ||||
![]() |
18.08. 21:58 | Hannu Peltola | ||
Totta, vanhan veturivarikon pohoispuolelta on täytetty aikamoinen kaistale uutta saarta! | ||||
![]() |
18.08. 21:57 | Hannu Peltola | ||
Lindau on ollut höyryaikana upea paikka, melkein voin nähdä silmissäni rivistön upeasti ylläpidettyjä lämpimiä Br 18.6:a! | ||||
![]() |
18.08. 21:15 | Mikko Herpman | ||
Omat muistikuvat ovat myös hiekkaratapihalta... Nyt ovat menneitä... Aikanaan kulki "kasveiltasuojelija" -juna siellä täällä niin pysyi rikkaruohot pois ratapihoilta. | ||||
![]() |
18.08. 20:58 | Esa J. Rintamäki | ||
Ei ole vissiin niin nerokkaasti suunniteltu, että raiteettoman aavejunan kanssa toimisi...? | ||||
![]() |
18.08. 20:56 | Esa J. Rintamäki | ||
Ei oikein päivänvalon kanssa täsmää edellisen, Voltin makasiinin kuvaan. Eikä Voltin asema tuon näköinen ole. | ||||
![]() |
18.08. 20:52 | Esa J. Rintamäki | ||
Suorittaja juuri etelän opastinkampea kääntämässä. Etelästä tulevan junan konduktööti kuulutti: "Ja tullahan Härmän asemalle, puukkoo oves ja verta seinillä." Härmän asemalta muisto 95-vuotiaan iskän kertomana: oma isänsä (Kauhavan konstaapeli Mikko R.) sanoi kerran, että asemalta soittivat että salpietari on tullut ja pitäisi lähteä hakemaan. (Asuivat noihin aikoihin Ylihärmässä.) Iskä (tuolloin koulupoikaikäinen) luuli, että joku Salpietari-niminen mies tulee nyt kyläilemään ja sen takia sitä pitää mennä asemalta hakemaan. |
||||
![]() |
18.08. 20:44 | Esa J. Rintamäki | ||
Kauhava, ravintolalla varustettu IV luokan asema. Kun kauhavaasil oli tua puukkoteheras siinä liki, niin senkös takia asemaravintolas oli listalla päntiönään verilettuja? Ei ollu vissihin raaka-ainehista runsauren pulaa...? |
||||
![]() |
18.08. 20:39 | Esa J. Rintamäki | ||
Ruhassa ei nyt niin kovin pilkuntarkasti seurattu Oulun rautatien pysäkin piirustuksia. | ||||
![]() |
18.08. 20:36 | Esa J. Rintamäki | ||
RAm-junan kuljettajaventtiili oli Oerlikonin valmistama näkemys asiasta. Saksalaisille oli tullut Knorr tutuksi, niin itse uskoisin tämän olleen yksi (ja riittävä) syy siihen, miksi RAm-junia enää kauaa Saksan radoilla siedetty. RAmissa oli kyllä ollut Indusi, mutta vaikuttiko jäätäminen siihenkin, en tiedä. | ||||
![]() |
18.08. 20:23 | Kimmo T. Lumirae | ||
Aitrangin onnettomuus meni niin kuin hra Esa kertoi, mutta perimmäistä syytä ei kai koskaan oikein saatu selville. Suosittu oli ainakin teoria, jossa ns. kuljettajaventtiiliin eli kuljettajan jarrukahvaan yhteydessä olevaan paineilmalaitteeseen, joka syöttää jarrujärjestelmää, ja painetta säätämällä säätää jarrutuksen voimakkuutta, johtaneessa putkessa olisi ollut kondenssivedestä kertynyt jääklöntti, joka katkaisi kuljettajaventtiilin yhteyden junan jarruihin. Onnettomuustutkijat löysivät korkeintaan kondenssivettä. Veturinkuljettajan sairauskohtaustakaan ei täysin suljettu pois mahdollisena syynä. RAm TEE -junasta löytyi muutakin huomautettavaa: mm. pyörien laipat olivat kuluneet alle normien, eli oli mahdollista, että jos kaarteeseen ajetaan huomattavaa ylinopeutta, niin kuluneet laipat mahdollistivat laipan nousemisen kiskon päälle ja sitten mentiin. Suomesta tiedän tapauksen, jossa Dr12:n Knorr-kuljettajaventtiili oli niin jäässä, että juna ei jarruttanut ja juna pysähtyi seuraavaan ylämäkeen. Tässäkään ei syytä saatu pitävästi selvitettyä. Mutta missä on paineilmaa, on kondenssivettä, ja missä on vettä pakkasessa, on myös jäätä. Järjestelmissä käytetään alkoholinhaihduttimia eli tenuttimia, mutta toimivatko ne mainituissa tapauksissa? Nyttemmin on paineilmaa alettu kuivata sen tultua kompressorista veturissa. |
||||
![]() |
18.08. 20:16 | Rasmus Viirre | ||
Viikon kuva-ainesta ehdottomasti. Mukava lisä se, että valittiin elokuun viikolle elokuussa otettu kuva. | ||||
![]() |
18.08. 20:11 | Kari Kuusela | ||
Vihanti ehkä tämäkin. | ||||
![]() |
18.08. 19:28 | Jaakko Tuominen | ||
Ai semmonen, kiitos. | ||||
![]() |
18.08. 19:03 | Juha Toivonen | ||
Vieläköös Koskenkorvalle on käytössä rautatieyhteys tavaraliikenteeseen? | ||||
![]() |
18.08. 18:45 | Jani Keskinen | ||
Viimeinen varma havainto junaliikenteestä VR osalta tältä sivuradalta on 1.3.2010 jolloin aamulla kuva-alalle tuotiin 1 Vgk ja pari hakasta, sen jälkeen kasvillisuus on saanut kasvaa kaikessa rauhassa. | ||||
![]() |
18.08. 18:04 | Ossi Rosten | ||
Voltti vai Vihanti? | ||||
Kuvasarja: Kimonkylän rautatie |
18.08. 17:51 | Rainer Silfverberg | ||
Enpä tiennyt että tällä rautatiellä on näin mittava kokoelma kalustoa, sekä muualta hankittua että itse rakennettua. | ||||
![]() |
18.08. 16:41 | Petri Nummijoki | ||
En tiedä onko sekään niin kaunista katsottavaa, jos joka paikasta puskee vain leppää, pajua ja lupiinia. | ||||
![]() |
18.08. 16:41 | Hannu Peltola | ||
Jäljelle jääneet 4 RAm-junaa olivat tämän jälkeen vielä käytössä Ontario Northland Railwayllä Kanadassa 1979-1992, moottorivaunut tosin korvautuivat Pohjois-Amerikkaan paremmin sopivilla EMD:n FP7-vetureilla. | ||||
![]() |
18.08. 15:51 | Esa J. Rintamäki | ||
Aitrangin onnettomuudessa sveitsiläis-TEE (RAm-kiitojuna), ajoi ylinopeudella oikealle kaartavaan kaarteeseen hernerokkasumussa ja suistui kiskoilta. Kaksi vaunua kippasi vastaan tulevan raiteen yli pöpelikköön, yksi vaunuista tunki päätynsä radan sivuun ja viimeisenä ollut moottorivaunu hupsahti poikittain viereiselle raiteelle. Minuuttia tämän jälkeen törmäsi vastaan tullut Schienenbus VT 98 romuihin. 28 kuoli, mm. molempien junien kuljettajat. TEE:n kuljettaja oli ilmeisesti aloittanut jarruttamisen liian myöhään. RAm korvattiin tämän jälkern jokseenkin heti tavallisella TEE-veturijunalla ajettavaksi. |