114-90832 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 03.06. 16:23 Esa J. Rintamäki  
  Laitetaanpa juutuupista soimaan "Narvan marssi".
kuva 03.06. 16:21 Esa J. Rintamäki  
  Niin monet toiveet haipuvat näiden kahden lusikkatehtaalle tuomittujen "kukkukelloveturiraatojen" myötä.

Asiat tulevat vaikeiksi, kun niitä tekemällä tehdään vaikeiksi.
kuva 03.06. 16:16 Esa J. Rintamäki  
  Ja julkisivun päätykolmion kattokoristuskin vielä säilynyt!
kuva 03.06. 16:14 Esa J. Rintamäki  
  Kiva kuva, on niiiiin Granholmia, niin Granholmia tyyliltään.

Oikeassa päässä oleva ikkunanlevennyskonsti onkin oikein vekkuli ja hyvä idea noin toteutettuna.
kuva 03.06. 16:06 Esa J. Rintamäki  
  Edellisestä johtuen olen laskenut Pohjanmaan ratojen asemataloja:

II, III ja IV luokat: yht. 20 kpl (nämä luokat ovat palvelutasoluokituksia, niillä ei ole mitään tekemistä matkustajavaunujen luokkien kanssa!)

pysäkit: yht. 26 kpl. Siis Vs ja Ol radat!!!

Oulun rautatien asemien piirustuksia sovellettiin rataosia Kouvola - Kuopio (1889), Kouvola - Kotka (1890), Viipuri - Joensuu (kokonaisuudessaan ot.k. v. 1894) ja Tampere - Pori rakennettaessa, sekä haararadalla Antrea - Imatra.

Yhteenveto: (edelleen Ol radan tyyppejä):

III luokka: Kokkola, Kannus, Kouvola, Mikkeli, Antrea, Jaakkima, Sortavala ja Joensuu (yht. 8 kpl).
IV luokka, tyyppi 1: Lapua, Ylivieska, Oulainen, Liminka, Mäntyharju, Tavastila, Hiitola, Alho ja Jääski (yht. 9 kpl),
IV luokka, tyyppi 2: Kovjoki, Pännäinen, Pieksämäki, Suonnejoki, Kotka, Tohmajärvi ja Vammala (yht. 7 kpl),
IV luokka, tyyppi ravintola: Kauhava, Lappi (v.:sta 1953 Tuomioja), kaksi kpl.

Pysäkki: tunnistamiani ovat Nurmo, Härmä, Voltti, Jepua, Kolppi, Kruununkylä, Kälviä, Sievi, Kangas, Kilpua, Vihanti, Ruukki, Kempele, Harju, Selänpää, Hietanen, Otava, Hiirola, Kalvitsa, Haukivuori, Kantala, Haapakoski, Iisvesi, Kurkimäki, Myllykoski, Inkeroinen. Kymi, Kavantsaari, Sairala, Ojajärvi, Elisenvaara, Kaalamo, Matkaselkä, Hammaslahti, Enso, Nokia, Siuro, Karkku, Kiikka, Kauvatsa, Kyttälä, Riste, Harjavalta, Nakkila ja Haistila. Myöhemmin rakennettuja: Inha ja Metsäkylä.

Muita pysäkkejä: Voikoski (rak. samanlaiseksi kuin Toppila ja Yxpila, paloi 1918 sodassa), Salminen (muistutti ensikatsomalla Vaasan radan pysäkkiä [Töysä]), kuten Pitkälahtikin. Tali (myös Vs radan näköinen ja mallinen), Hannila (kuten ed.), Koljola (kuten ed.), Inkilä (kuten ed.), Ihala (kuten ed.), Niva (kuten ed.), Kuokkaniemi (kuten ed.) kuten myös Pälkjärvi, Kaurila ja Onkamokin.

Yhteensä pysäkkejä: 60 kpl.

Tosin osassa näitä ei ollut sukunäköä Oulun rautatien pysäkin kanssa, pysäkki-status kuitenkin oli aika laajalti käytössä.

Laituri: Ruha, Kirjokivi, Varpanen, Heimola (myöhempi Suontee), Karttula (myöhempi Airaksela), Kyminlinna (laiturirak. valm. v. ????), Karisalmi, Tuokslahti, Helylä (oli tosin vaihde!), Rytty, Tikkala, Mulo, Santalahti (vaihde), Lielahti (vaihde), Epilä, Pitkäniemi, Kulovesi, Suoniemi, Kokemäki ja Friitala.

Herra Markku, tulet tämän kommenttini myötä selvästi havaitsemaan, että samankaltaisuutta rautateidemme liikennepaikkarakennuksissa tosiaankin oli. Näissä kommenteissani oli kyse ajanjaksosta 1883 - 1895, eli vaivaiset 12 vuotta ratojen rakennusvaiheen aikana!!! Varhaisemmat "viritelmät" (Riihimäen - Pietarin rata hyvänä esimerkkinä!) ikäänkuin pohjustivat tyyppiasematalojen käyttöä ja samaa harrastettiin myöhemminkin ja varsin pitkän aikaa.

Eli: jos haluat ryhtyä tutkimaan tätä, niin puuhaahan tässä riittää kiinnostuneelle harrastajatutkijalle.

Vaikka alkuun homma muistuttaakin yritystä juoda Keurusselkä tyhjäksi! Kyllä se siitä kuitenkin lähtee sujumaan...
kuva 03.06. 15:07 Esa J. Rintamäki  
  Seuraavaksi vastaava luettelo Oulun rautatien asemista. Arkkitehti Knut Nylander kuoli v. 1886 (hauta Helsingin Hietaniemessä), eikä uutta arkkitehtia palkattu kuin vasta 1892 (Bruno F. Granholm). Granholmin tuloon asti rakennettiin asemataloja Oulun rautatien tyyppien piirustuksilla, välillä tarkasti noudattamalla ja välillä hiukan soveltamalla.

Sen aikaiseen suuriruhtinaskuntaan asia sopi erinomaisen hyvin, koska asematalojen tyylilliset yhtenevyydet, yksityiskohdat ja komeus viestivät valtion erityisestä mahdista, joten ihmisten tietoisuus siitä, että maailmaa hallintorakenteineen oli kyläyhteisöjen yläpuolella.

Seurakuntajärjestelmä oli tätä samaa, mutta se oli valtionmahtimentaliteetin ulkopuolella kirkon oman sanoman ja tehtävän takia ja myötä.

km
0,00 Östermyra (Seinäjoki) ks. edellä.

5,88 Nurmo, pysäkki, laaj. v. 1905.

15,32 Ruha, laituri, jossa pieni odotushuone, ei sivuraidetta.

23,28 Lappo (Lapua), Oulun radan IV lk. typ. 1 (lisätty kuisti takaosaan). Vesitorni ja halkokatos.

37,90 Kauhava, Oulun radan IV lk, jossa ravintola, laaj. v. 1903.

55,03 Härmä, pysäkki, laaj. v. 1905 (poikkipäädyillä). Vesitorni ja halkokatos.

61,48 Woltti (Voltti), pysäkki, laaj. v. 1908.

77,82 Jeppo (Jepua), pysäkki, laaj. v. 1908 (poikkipäädyillä). Vesitorni ja halkokatos.

90,93 Kowjoki (Kovjoki), Ol radan IV lk. typ. 2.

100,58 Pedersö (Pännäinen - Bennäs), Ol radan IV lk. typ. 2

107,10 Kållby (Kolppi - Kollby), pysäkki, laaj. v. 1905 (poikkipäädyillä). Vesitorni ja halkokatos.

119,58 Kronoby (Kruununkylä - Kruunupyy), pysäkki, laaj. v. 1896 (poikkipäädyillä).

133,41 Gamlakarleby (Kokkola - Karleby), Ol radan III lk. (oma piirustuksensa), laaj. v. 1925.Vesitorni ja halkokatos.

150,04 Kelviå (Kälviä), pysäkki

(Riippa)

173,41 Kannus, III lk, (rak. samoilla piirustuksilla kuin Myllymäki), laaj. v.1905.

(Eskola)

195,36 Sievi, pysäkki, laaj. v. 1908.

212,09 Ylivieska, Ol radan IV lk. typ 1. Laajennettu us. kertoja. Vesitorni ja halkokatos.

224,12 Kangas, pysäkki.

239,39 Oulais (Oulainen), Ol radan IV lk typ. 1, tehty pieniä muutoksia.

250, 43 Kilpua, pysäkki, hieman laajennettu. Vesitorni ja halkokatos.

266,04 Wihanti (Vihanti), pysäkki,lajj. v. 1925.

279,93 Lappi (Tuomioja), Ol radan IV lk, jossa ravintola. Tehty pieniä muutoksia.

286,68 Ruuki (Ruukki), pysäkki, saanut uuden asematalon v. 1967 radanoikaisutyön yhteydessä. Vesitorni ja halkokatos.

309,87 Limingo (Liminka), Ol radan IV lk. typ. 2 (ulkoasu lähes alkuperäinen).

322,45 Kempele, pysäkki, laaj. v. 1904.

334,08 Uleåborg (Oulu), II lk. Konepaja ja veturovarikko. Asemataloa laajennettu ainakin v. 1922.

4,02 Toppila (satama-asema), sovellettu Ol radan pysäkin piirustuksia, mm. eteinen molemmissa päädyissä.

Sivurata Bennäs - Jakobstad (Pännäinen - Pietarsaari), av. liikenteelle 1.11.1887. Pituus 14,3 km. Pietarsaaren asematalo on Ol radan IV lk. typ. 2. Sitä laajennettiin v. 1928 kahdella ikkuna-akselilla, muutoin se on alkuperäisen kaltainen.

Oulun radalla:

II lk: Oulu
III lk: Kokkola ja Kannus
IV lk: 9 kpl
pysäkki: 13 kpl
yksinkert. vahtitupia: 60 kpl
kaksinkert. vahtitupia: 26 kpl (rak. vain asemien ja pysäkkien yhteyteen)
vesitorneja ja halkokatoksia: 10 kpl (Seinäjoki ei tässä mukana. Mukana Oulun varikko, Kokkola ja Kannus)
satama-asemia: kolme (Toppila, Yxpila ja Alholma)
laitureita: Ruha ja Pietarsaaren radalla oleva Löfö, eli Lövö, eli Lehtisaari.
kuva 03.06. 14:59 Mika Laaksonen  
  Vanajan kirkon tornin huippua näkyy puuston takaa.
kuva 03.06. 14:17 Esa J. Rintamäki  
  Herra Markku, halusit tietää jotakin tyyppiasemataloista. Olin laatinut tällaisen luettelon tutkiessani vanhan Pohjanmaan radan asemia.

Tammerfors-Nikolaistad, avattu viralliselle liikenteelle 29.9.1883, eli Tampere - Haapamäki - Vaasa

Km
0,00 Tampere - Tammerfors, II lk Ot.k. 22.6.1876 asematalo muistutti Toijalan vanhaa asemataloa, revitty v. 1935.

7,78 Wehmais (Vehmainen), pysäkki, laaj. v. 1908. (Revitty)

(Kangasala), ot.k. 1898, laaj. v.1922.
(Säynäjärvi) laiturivaihde, ot.k. v. 1911, jäi pois käytöstä 1968.

19,49 Suinula, pysäkki, laaj.v. 1907, vesitorni ja halkokatos.

(Siitama), laiturivaihde, ot.k. 1905, revitty v. 1993.

41,47 Orihwesi (Orivesi), alkuper. Vaasan radan IV luokka typ. 2. Paloi 1886, tilalle rak. uusi, Oulun rautatien IV lk tyyppiä muistuttava asematalo. Laaj.v. 1910, 1954, 1960 ja 1966. Vesitorni ja halkokatos.

(Oripohja)
(Hirsilä)

61.07 Korkeakoski, pysäkki, lasj.v. 1901.

71.78 Lyly, pysäkki, laaj.v. 1920. Vesitorni ja halkokatos.

(Koivio) av. liikenteelle 1928, asematalo v:lta 1942.

87.89 Filppula (Vilppula), Vaasan radan IV lk. typ. 1, laaj. v. 1903. Vilppulassa ei alunperin ollut erillistä tavaramakasiinia, vaan makasiini oli itse asemarakennuksessa. Erillinen makasiini Vilppulaan rakennettiin v. 1893.

99,37 Kolho, pysäkki, laaj.v. 1900, vesitorni ja halkokatos.

113,73 Keuru (Haapamäki), Vaasan radan IV lk typ 2. Muutettu asemapäällikön asunnoksi v. 1897. Revitty v. 1938. Uusi asematalo v. 1897. Vesitorni ja halkokatos.

125,72 Pihlajavesi, pysäkki, laaj.v. 1902, samoilla piirustuksilla kuin Korkeakoski.

(Valkeajärvi), av. liikenteelle 1888, laiturirakennus (platformskjul) v. 1904.

146,74 Myllymäki, Vaasan radan III lk, veturitalli kääntöpöytineen, miehitys poist. v. 1994. Vesitorni ja halkokatos.

154,36 Etseri (Inha), pysäkki, oma piirustuksensa tällä. Paloi, ja uusi rak. v. 1886, Oulun rautatien pysäkin piirustuksia soveltamalla.

(Ostola) Ähtäri uudeksi nimeksi v. 1925. Asematalo vuodelta 1896.

169,37 Töysä, pysäkki, alennettu luokitukseltaan Tuurin valmistuttua. Vesitorni ja halkokatos.

(Tuuri) ot.k. v. 1908.

186,41 Alavo (Alavus), Vaasan radan IV lk typ. 1. Kääntöpöytä oli, alunp. Alavudella ei ollut tallia. Vesitorni ja halkokatos.

207,80 Sydänmaa, pysäkki, laaj. v. 1908. Vesiasema halkokatoksineen n. 1 km Tpe suuntaan.

230,73 Östermyra (Seinäjoki), Vaasan radan IV lk typ. 1 peilikuvana. Laajennettu useita kertoja, mm. avokuisti rakennettu umpeen. Revitty 1971 uuden asematalon valmistuttua.

(Munakka) Ot.k. noin v. 1900, laajennettu v. 1914.

252,46 Kaukola (Ylistaro), pysäkki, laaj. v. 1893. Vesitorni ja halkokatos.

260,36 Orismala (Isokyrö), pysäkki, laaj. v. 1900.

273, 03 Tervajoki, Vaasan radan IV lk. typ. 2, laajennettu v. 1906. Vesitorni ja halkokatos.

281, 78 Laihela (Laihia), pysäkki, laajennettu v. 1893.

291, 34 Toby (Tuovila), pysäkki, laajennettu, revitty v. 1987. Vesitorni ja halkokatos.

(Korsholm) Mustasaari, ot. käyttöön v. 1908 (samanlainen kuin Tuuri).

305,40 Nikolaistad (Nikolainkaupunki, sittemmin Vaasa), palvelutasoltaan II luokan asema, laajennettu v. 1908, sekä varikko ja konepaja.

Vaasan rautatien IV luokan asemia oli siis kahta eri tyyppiä, tyyppi 1:ssä oli avokuisti radan puolella (Vilppula ja Alavus). Tyyppi 2 oli likimain samanlainen kuin Turku-Toijala/Hämeenlinna Tampere - radan IV luokan tyyppi, jota rakennettiin varsin runsaasti: Urjalaan, Matkuun, Humppilaan, Kyröön, Auraan, Lietoon, Parolaan, Kuurilaan, Viialaan ja Lempäälään. (Loimaa ja Toijala olivat muuta tyyppiä, samoin Tampere. Turku taas oli aivan omansa lainen.)

Vaasan rautatien pysäkki oli likimain samanlainen kuin myöhempi, [Suomen yleisin asematalotyyppi] eli Oulun rautatien pysäkki. Huonejärjestelyt näissä yleisö- ja pysäkinhoitajan asuintilajärjestelyineen olivat "veljeksiä", mutta asuntoon vievä eteinen oli malliltaan erilainen, Vaasan rautatien mallilla eri, eli pienempi.

Töysä on säilynyt ulkoasultaan likimain alkuperäisen tyylisenä.

Vaasan radalla:

II luokka: 1 kpl, eli Vaasa,
III luokka: 1 kpl, eli Myllymäki
IV luokka: 6 kpl,
pysäkki 13 kpl. Nämä yleisesti muutettiin 1880-luvun lopulla V luokan asemiksi.
yksinkertaisia ratavartijan asuntoja yht. 21 kpl asemilla ja 41 kpl linjalla.
kaksoisvahtitupia 5 kpl (eli ikäänkuin paritaloja).
veden ja polttoaineen antolaitoksia 14 kpl, luvussa mukana Vaasa ja Myllymäki. Veden pumppulaitos Vaasassa ja Orihvedellä, Sydänmaan vedenottopaikalla myös!
kuva 03.06. 13:42 Simo Virtanen  
  Pelastuslaitokselta löytyy turvallisuustiedote Nokian kalliovarastosta: https://pelastustoimi.fi/documents/25266713/55623453/Turvallisuustiedote+Neste+Nokia+2022.pdf/cf67877b-de7f-b6f8-6717-54089a685566/Turvallisuustiedote+Neste+Nokia+2022.pdf?t=1652956883601

Jostain syystä sinne ei ole säädetty liikkumisrajoitusta, mutta Finlexistä löytyy listaus kaikista liikkumisrajoitetuista siviilialueista. Oikein karttojen kera pitkälti yli sata kohdetta: https://finlex.fi/api/media/statute/50614/mainPdf/main.pdf?timestamp=2018-06-19T00%3A00%3A00.000Z

Varmaan on Kremlissä tulostettu tuokin talteen.
kuva 03.06. 13:35 Simo Virtanen  
  Eikö tässä ole kyse siitä, että Nokian kalliovarastosta ajetaan polttoainetta jakeluun ja se tapahtuu itäsuomalaisille jakamoille valtaosin Varkauden terminaalista? Sitten aikanaan tilalle tuoretta tavaraa Kilpilahdesta Nokialle. Tätä kiertoa on aina muutaman vuoden välein tehty.

Kovin paljoa en antaisi painoa tällaisten kuvien sensuroinnille, kun Nokian kalliovarasto on kuitenkin kartoissa ja ilmakuvissa näkyvissä.
kuva 03.06. 12:40 Esa J. Rintamäki  
  Hyvät herrat, on turhaa rajoittaa kuvianne täällä. Satelliittivakoilu on yleensä aika hyvin kartalla junien kuluista, uskokaa tai älkää. Niiden kameroiden laatukin on kekseliään toveri Reguspatoffin myötä aivan hyväksi kehittynyt.

Geosynkronisella radalla kulkevalla satelliitilla otetuista kuvasarjoista pystyy päättelemään kyllä yhtä ja toista.
kuva 03.06. 12:25 Jukka Peltonen  
  Mikähän on syy, että polttoaineet kuljetetaan Sköldvikistä Varkauteen ja sieltä Nokialle.
En ole näkynyt suoria kuljetuksia Sköldvik - Nokia.
kuva 03.06. 11:42 Juha-Pekka Marttila  
  Tais olla torstaina 5.6 Ttr:llä käynti ihan Oulussa asti. Samanaikaisesti Meerikin Pohjois-Suomessa jälleen.
kuva 03.06. 11:18 Hannu Peltola  
  Alan itse kääntyä sille kannalle, että junakuvaa ei pidä julkaista sellaisesta junasta, joka ei näy avoimessa datassa. Siihen on syynsä, että junien kulkutiedot eivät ole julkisia ja näitä alkaa olla turha jakaa. Maailmantilanne ei ole hyvä ja näitä kulkuraportteja varmasti myös seurataan naapurimaan toimesta.
kuva 03.06. 10:42 Rasmus Viirre  
  Vai että on nyt 2602 ja 2630 myös pois pelistä..
kuva 03.06. 10:21 Tuomo Kärkkäinen  
  Taitaapa ko. rautatienmiesoletettu olla nimeltään Anders Järvenpää.
kuva 03.06. 10:15 Tuomo Kärkkäinen  
  Mittee vasten se on Kuopijoon mänössä?
kuva 03.06. 10:11 Mikko Otava  
  Huoltovarmuuteen ja puolustusvoimiin liittyvistä kuljetuksista ei taideta pahemmin tiedotella julkiseen dataan ja hyvä niin. Turha antaa naapurille tietoa ilmaiseksi, vaikka tiedon kyllä saa kun seurailee esim. näitä harrastajasivuja missä tiedot auliisti julkaistaan naapurikansoillekin tiedoksi.
kuva 03.06. 09:53 Esa J. Rintamäki  
  Salaamiseen on yleensä kaksi hyvää syytä:

a) todellinen
b) se toinen todellinen, eli jonkun tärkeilevän pikku nilkin omanarvontunnon sanelema. Selittää sitä vielä "yrityssalaisuudeksi"!
kuva 03.06. 09:48 Esa J. Rintamäki  
  Kuvahan voisi olla vaikka kuinka hyvä simulaatio wanhoilta hyviltä tai huonoilta ajoilta, jos rautatienmiesoletetulla vaan olisi Valtion Pukutehtaan ompelemaa tummansinistä virkatakkia päällään tuon itsevalaisevan Sicherheitsdienstin vaatiman "Tokmanni"-kaljasaavinpeiton sijasta...
kuva 03.06. 08:25 Joel Kuikka  
  Interesting. Mikäköhän idea on ollut pistää ns. salaiseksi?
kuva 02.06. 22:42 Jorma Toivonen  
  Todella onnistunut kuva lätästä Haapamäellä. Kuvan henkilö tuo kuvaan lisää ilmeikkyyttä. +++
kuva 02.06. 22:35 Jorma Toivonen  
  Eikös firma itse maininnut aikoinaan liikennöimisen alkavan toukokuussa?
kuva 02.06. 21:44 John Lindroth  
  Upea on kuva!
kuva 02.06. 20:40 Eemil Liukkonen  
  No ny on erittäin kaunis kuva! Sinertävyyttä näkyy kaikkialla ja ainoastaan kaukaisen Hurun punertavuys rikkoo sen.
kuva 02.06. 20:28 Jyrki Talvi  
  Seinän aikataulussa, olivat junien lähtö ja saapumis ajat.
kuva 02.06. 19:38 Esa J. Rintamäki  
  Ei välttämättä, herra Kari. Pitäisin taulua mieluumminkin aikataulukkona, jonka kokoon on vaikuttanut arkkitehtonisesti ahtaat paikat.
kuva 02.06. 18:48 Reijo Salminen  
  Kuvauspaikka ja -suunta miltei täsmälleen samat kuin https://vaunut.org/kuva/41347 hieman on maisema muuttunut, vesi- ja viemärilinjakin tullut.
kuva 02.06. 17:02 John Lindroth  
  Onnistunut nostalginen kuva!
kuva 02.06. 15:45 Ilmari Tommola  
  Huh, ihan jo luulin pienoismalliksi! Komeasti olet saanut pienen ajokin vangittua värikkääseen maisemaan.
kuva 02.06. 14:38 Harry Rajala  
  Tosi hieno individuaalinen rivistö johtoja kannattelevia tolppia vasemmalla kädellä! Näitäkään ei vällttämättä nähdä enää ehkä vuosikymmenen päästä tulevaisuudessa?
kuva 02.06. 13:48 Christian Pakisjärvi  
  Joo ei ole tullut nähtyä että tuo olisi TYO junassa. Kummasti ne kuitenkin aina välillä häviävät ratapihalta.
kuva 02.06. 12:25 Rasmus Viirre  
  Totta tosiaan
kuva 02.06. 12:21 Kari Haapakangas  
  Onkos tuossa kampiasetinlaitteen takaisessa aikataulussa kuvattu junien vaunukokoonpano? Sellaiset saivat aikoinaan pikkupojan sormet syyhyämään...
kuva 02.06. 11:31 Toni Lassila  
  2648:sta löytyy tällaiset myöskin, muita en itse ainakaan äkkiseltään muista.
kuva 02.06. 11:20 Rasmus Viirre  
  Mielenkiintoiset havainnot.
Tätä Kreaten kalustoa (Dv19 ja kyseiset sepelivaunut) taidetaan siirtää pitkiä matkoja vain maantiekuljetuksin paikasta toiseen, kun ei ole näkynyt missään TYO-junassa menemään. Taitaa suurin sallittu nopeus hinauksessakin olla matala. Ja tämä veturi on havaittu myös Valkealassa erään kuljetusliikkeen pihassa https://vaunut.org/kuva/144160
kuva 02.06. 11:10 Rasmus Viirre  
  Tästä koneesta löytyy nuo hieman erilaiset teräväkulmaiset keulateipit. En muista oliko missään muussa koneessa tuollaisia. Mm. 2634:stä löytyy myös pitkästä nokasta kaksi teipin pätkää, mutta ne ovat suorakulmaiset.
kuva 02.06. 10:55 Veeti Pietilä  
  InterCity-juna Turkuun lähtee raiteelta 15. Junassa on vain kansainvälisiä vaunuja.
kuva 02.06. 10:17 Leevi Heino  
  Toinen veturi taitaa olla 2652
kuva 02.06. 09:08 Veeti Pietilä  
  Heinäkuun puolessavälissä ajaa ainakin Hy-Ri
kuva 02.06. 08:22 Esa J. Rintamäki  
  Herra Christian, yleisesti erityiset ryhmät tilasivat salonkivaunun omille reissuilleen.

Saattoipa kuvan vaunussa tehdä virkistyslomaltaan paluumatkaa "Jakomäen Kissansilityshistoriallinen Seura - Skitsobacka Kattkramningshistoriska Sällskapet" Lapin lumoavilta hangilta takaisin pääkaupungin kiihkeään elämänsykkeeseen....?

1980-luvulla salonkivaunuja oli tarjolla tilausmatkoja varten: ainakin A 30:sta alkaen A 100:aan. Hyvin vanhoina aikoina tällaisiin reissuihin saattoi tilata Eim - sarjan retkeilyvaunun.
kuva 02.06. 01:47 Kimmo T. Lumirae  
  Jos muistan oikein, myös Nokialla ei ollut kuvan osoittamaa esiopastinta tulopääopastimen A1/2 mastossa ennen vuotta 198x. Sitähän ei tarvittu, kun Noa ei kuulunut muodollisesti suojastettuun eikä kauko-ohjattuun rataan, ja junasuorituspaikan sivuutukseen tarvittiin käsiopaste "lähtö" tai "ohikulku sallittu".

Näiden kaikkien Tpe-Pri -radan releasetinlaitteella varustettujen liikennepaikkojen lähtöopastimilla ei annettu lähtölupaa, vaan lähtöpään pääopastin näytti vain releasetinlaitteen tilanteen: tältä raiteelta on kulkutie tehty ja lukossa.

Vasta joskus vuonna 198x (vai 199x) tuli Jt:hen tärkeä muutos: myös näillä liikennepaikoilla lähtöopastimen ajon salliva opaste ("aja" tai "aja sn 35") sisälsi myös lähtöluvan ja junasuorittajan tehtäväksi jäi vain morjestaa veturia ja tarkkailla sivuuttavaa junaa ilman, että tarvitsi näyttää sitä "ohikulku sallittu" -opastetta ollenkaan.

Ja vasta silloin tarvittiin tuo mainitsemani esiopastin kummassakin tulopääopastimessa; aiemmin oli juna määritelty junasuorituspaikkaan nähden ohikulkujunaksi, jonka ei tarvinnut varautua pysähtymään ennen ratapihan lähtöpäätä, ellei "ohikulku sallittu" -käsiopastetta tule, eli tämä käsiopaste oli oletusarvona aina, jos tulopääopastimessa oli ajon salliva opaste, ja vastaavasti juna oli saatettu tietyin ehdoin määrätä pysähdysjunaksi, joka tulee junasuorituspaikalle sillä mielellä ja sellaisella nopeudella, että se saattaa joutua pysähtymään ennen lähtöpäätä eli ennen tulokulkutien päätekohtaa. Nämä määritelmät muuttuivat myös silloin, jos junalle ilmoitettiin J1 /JT -ilmoituksella "kirjallisesti" eli käytännössä radiolla, junakohtauksesta ko. js-paikalla; tällöin lähestyvä ohikulkujuna muuttui pysähdysjunaksi. Käytännössä junasuorittaja saattoi turvata liikenteen pitämällä tulopääopastinta seis-asennossa, kunnes tilanne oli muodostunut varmasti turvalliseksi.

Monimutkainen selitys, mutta monimutkaisia olivat tilanteetkin; tällainen tilanne saattoi olla käsillä, jos Tampereelta oli täyttä päätä tulossa rahti eli tavarajuna, joka siihenastisen tiedon mukaan on Nokiaan nähden ohikulkujuna, eli Nokialla ei pitäisi tapahtua mitään kummallista, vaan tulopääopastimen "aja" -opasteella sisään ja sieltä asemalta junasuorittajalta "ohikulku sallittu" -käsiopasteella Nokian sivuutus ja jatko kohti Siuroa. Ja jos tämä tilanne olikin muuttunut niin, että Siuron suunnasta lähestyvä rahti oli niin paljon etuajassa ja kulki hyvin, että junasuorittajat totesivat, että se ehtii hyvin Nokialle kohtaamaan tuon Tampereelta lähestyvän rahdin, niin kielletty tilanne olisi ollut, että Nokia olisi tyytynyt pitämään lähtöopastinta seis-asennossa ja ollut näyttämättä "ohikulku sallittu" -opastetta; tällöin Tampereen suunnasta lähestyvä rahti olisi tullut Nokialle ohikulkujunana eikä olisi varautunut pysähtymiseen, vaikka Siuron suunnasta oli tulossa rahti, joka saattoi olla vaikkapa tulovaihteella, jossa näiden junien kulku olisi äkillisesti ja äänekkäästi päättynyt.

Ei, vaan Tampereelta tulevan rahdin kuljettajalle piti ilmoittaa, että "Nokialla junakohtaus, vastaan tulee T 37xx", ja tällöin tämä Tampereen-rahti muuttuu pysähdysjunaksi eikä jatka Nokian ohi, ennen kuin on nähnyt T 37xx:n. Käytännössä tulopääopastin pidettiin "seis" -asennossa, jolloin junien kohtausta lähtöpään vaihteissa ei pääse tapahtumaan, ja tulopääopastin asetetaan näyttämään ajon sallivaa vasta, kun se Siurosta tullut T 37xx on tullut Nokian sivuraiteelle sisään ja sen loppuopasteet näkyvät.

Eli tavallisessa junakohtauksessa saattoi monta asiaa mennä pieleen, ellei säännöksiä sovellettu juuri niin, kuin mitä niitä olikin tarkoitus soveltaa ja kaikilla osallisilla on sama käsitys siitä, mitä ollaan tekemässä.

Tämä ohikulkujuna/pysähdysjuna -ajatusmaailma oli luotu siihen maailman aikaan, kun lähtöopastimia ei edes ollut, eikä ollut järkeä hidastaa jokaisen junan menoa ehkä nopeuteen 30 km/h, kunnes junan vek näkee sen "ohikulku sallittu" -käsiopasteen ja voi taas kiihdyttää vauhtia, ei, vaan ohikulkujuna tuli esim. 80 km/h ja varautui jatkamaan matkaa pysähtymättä ja vauhtia hidastamatta.
kuva 02.06. 01:26 John Lindroth  
  Tyylikäs kuva!
kuva 02.06. 00:37 Christian Pakisjärvi  
  Ei säilytetä yleensä. Nyt vain oli eksynyt tuonne säilytykseen syystä josta en ole varma. Taustalla näkyvä Kreate Oy:n veturi taitaa olla Dv19 ainakin nopealla hakemisella.
kuva 01.06. 23:27 Niklas Rinta-Kanto  
  Eli onko Tornion ratapihalla normaalisti Ruotsin puoleista kalustoa? Ymmärtääkseni on mutta varmistan vain. Mikä on tuo Kreate Oy:n veturi tuolla Ruotsalaisen vaunun takana, jos tiedät
kuva 01.06. 23:21 Jimi Lappalainen  
  Nyt on Pertun kommentistakin kulunut jo kymmenen vuotta, eikä verrokkikuvaa tullut vuonna 2015 - ei ole tullut vieläkään. Onko vihellysmerkki enää paikoillaan?
kuva 01.06. 23:06 Christian Pakisjärvi  
  Värikäs on juna Slovakiassa!
kuva 01.06. 22:56 Christian Pakisjärvi  
  Kiinnostaisi tietää että miksi salonkivaunu oli junassa?
kuva 01.06. 22:55 Christian Pakisjärvi  
  Kaunis kuva kaikinpuolin!
kuva 01.06. 22:49 Christian Pakisjärvi  
  Tätä kaipasinkin! Millon nämä muuten alkavat liikennöidä vai onko jo liikennöinyt?
kuva 01.06. 22:44 Mikko Mäntymäki  
  Anteeksi, en pysty pienellä vaivalla korjaamaan kun alkuperäinen tiedosto meni rikkoutuneen ulkoisen kiintolevyn mukana. Muistakaa että tämä on piirretty noin 19 vuotta sitten. Hieman on tullut kehitystä. Tämän kuvan tiedoilla tätä ei saa piirrettyä P millään mittakaavaan.
   >>