Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.01. 23:49 | Uwe Geuder | ||
| Kääntötunneleita on erilaisia: Voi olla 180 astetta tai 360 astetta. Saksassa 360 astetta taitaa olla vain Johnin mainitsemalla Wutachtalbahnilla (epävirallisemmin Sauschwänzlebahn = possunhäntänenrata). https://de.wikipedia.org/wiki/Kehrtunnel#/media/Datei:K%C3%BCnstliche_L%C3%A4ngenentwicklung_der_Wutachtalbahn.png Erikoisuus siinä on, että se sijaitsee "vain" keskivuoristossa. Kaikki muut (tai ainakin valtaosa) Euroopan kääntötunneleista sijaitsee Alpeilla. Landwasser-sillan yhteydessä ei kuitenkaan ole kääntötunneli https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=46.679495094572864&lon=9.676031470298767&zoom=17 Vähän kauempana Albularadalla on https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=46.59932414541285&lon=9.760977029800415&zoom=16 |
||||
|
25.01. 23:49 | Jarno Piltti | ||
| Eli kuvan vaunuilla on tuotu joko puuta flutingtehtaalle tai sitten romua Kuusakoski Oy:lle, missä tapauksessa vaunut käyneet tyhjänä Heinolassa. | ||||
|
25.01. 23:40 | Jarno Piltti | ||
| Puhutteleva kuvapari. | ||||
|
25.01. 23:39 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
25.01. 23:38 | Jarno Piltti | ||
| Onpa hienosti koko juna kuvassa. | ||||
|
25.01. 22:46 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Komea ja talvinen kuva Vgobo-junasta! :) | ||||
|
25.01. 22:04 | Erkki Nuutio | ||
| Huomionarvoista on, että : 1/ Tie on moitteettomasti talviaurattu, siis ajankohdan päätie Hanko-Karjaa. 2/ Lähestytään kaksi- tai useampiraiteisen rautatien tasoristeystä. 3/ Varoitusmerkkipylväässä lienee valovaroitus ja rakennelma edessä taitaa liittyä siihen. Suomen kartta 1920, lehti 3B : Tien lähestymissuunnan kannalta osuva tasoristeys olisi Lappvikistä noin 6 km Karjaan suuntaan. Rata tuskin on ollut tällä kohdalla kaksiraiteinen. Parempi mahdollisuus on tasoristeys heti Hangon kaupunkialueen pohjoisreunalla. Siellä rata on hyvinkin voinut kaksiraiteinen. Hyvä talviauraus viittaisi myös tänne. Se olkoon siten ehdotukseni. |
||||
|
25.01. 21:56 | Timo Humalisto | ||
| Kommentti wanhaan satunnaiskuvaan (Tervo)... Ehkä kannattaisi nimeämisformaatti "ppkkvv-nn" ns. kääntää nurin eli ruåtsalaisittain "vvkkpp-nn". Tästä on se etu kuvia selatessa, että saman vuoden kuvat ovat tiedostolistassa peräkkäin, koska tietokoneet näyttävät ne (ja diashowt) yleensä aakkos-/numerojärjestyksessä tiedostonimen 1. merkin mukaan. Tietysti vaihto on hankala ilman apuohjelmia. Mutta aloittavalle arkistoijalle ... |
||||
|
25.01. 21:37 | Aarne Rantala | ||
| Hieno talvinen kuva! | ||||
|
|
25.01. 20:47 | John Lindroth | ||
| Saksaksi "Kehrtunnel" kiinnostuneet löytää enemmän tämän radan tunneleista haulla"Kehrtunnels RHB". Edustava kuva! Kerra olen matkustanut Kehrtunnelin läpi,se tapahtui Saksassa museoradalla"Sauschwänzle Bahnilla". Ja tietenkin Höyryvetoisessa junassa! |
||||
|
|
25.01. 19:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku: - asiasana: "kääntötunneli". | ||||
|
25.01. 19:18 | Arto Papunen | ||
| Linus, ethän sekoita VR:n Hangonsaari-Siilinjärvi juniin, missä liikkuu muuta tavaraa yleensä kuin ammoniakkia. Taisiko tosin olla viimevuonna joku VR:n juna kulkea Hangonsaari-Siilinjärvi välillä ammoniakkilastissakin, mutta taisi ammoniakit mennä Siilinjärveltä jatkojunalla Talvivaaraan. | ||||
|
25.01. 19:10 | Eljas Pölhö | ||
| Ehkä vielä voisisi lisätä, että saha ja mylly löytyvät pertuskarttalehdeltä 1133 08 (vaakarivin 50 ja pystyrivin 64 kohtauspaikasta). Rataa ei ole näkyvillä vuoden 1963 painoksessa (uudempia en katsonut), mutta se ei sinänsä todista mitään. Harvoin alle 400-500 metrin radoista oli merkintää eikä aina pidemmistäkään, jos olivat hyvin kevytrakenteisia. | ||||
|
|
25.01. 19:00 | Eljas Pölhö | ||
| Mun kommentista tippui pois nettilinkki sahan historiaan https://makilansaha.fi/historiaa/ | ||||
|
|
25.01. 18:56 | Erkki Nuutio | ||
| Karsittua metristä rankaa pitkät pinot. Epäilemättä Mäkilän sahan oheistoimintaa Metristä rankaa kerätään rillivaunuun . Seuraava vaihe on katkominen ja halkaisu sopivassa laitteessa pilkkeeksi häkäpönttöautoja varten tai polttohakkeeksi. En ole kylläkään aiheen tuntija, joten oikaiskaa ja täydentäkää. Kuva voisi olla jatkosodan vuosilta 1941-44. Silloin kotirintama ahkeroi kaiken puutteen torjumiseksi - koululaiset kesälomalla nuorimmista alkaen ja 15 vuotta täyttäneillä oli työvelvollisuuskin. Työtä haettiin aktiivisesti itse. Suosituinta oli maatilojen maatilojen kotieläin-, puutarha- ja metsätyöt. Alle kymmenesosa tarvitsi Nuorten Työkeskuksen apua työpaikan haussa. Vanhempi naisväki ohjasi useimmiten töitä. Kuva voisi olla vielä jälleenrakennuksenkin alkuvuosilta 1944/46. Silloin pilkkeitä ja haketta tarvittiin kuten sotavuosina. Valaiseva kuvakirja noilta ajoilta: Kotirintaman laposet ja nuoret 1939-1945 (2006, 335 s.). Löytrynee antikvaarin hyllystä. |
||||
|
|
25.01. 18:52 | Eljas Pölhö | ||
| Vuoden 1953 Sinisen Kirjan mukaan Mäkilän Saha ja Mylly on perustettu 1946 (saattaa olla myös omistuksen vaihdas, ks edelleen). Vuonna 1952/53 sen omisti Oskari Mäkilän perikunta. Vuoden 1959 Sinisen kirjan mukaan Mäkilän saha on perustettu 1746 (eli olisi yli 200-vuotias, vrt 1953 painos). Vuonna 1959 sahan omistivat Onni ja Sulo Mäkilä. Vuoden 1958/59 "Finnish Timber and Paper Calendar" ei tunne sahaa, joten se ei ilmeisesti harjoittanut vientikauppaa. Paikallishistoriallinen bibliografia osa VI vuodelta 1967 ei anna kirjallisuusviitteitä tähän sahaan. Kartanoita ja korven kansaa: Yläneen historia nälkävuosilta 2000-luvulle (2001, 589 sivua) voisi kertoa lisää ja varmistaa perustamishistoria. Se varmaan löytyisi jostain sieltäpäin Suomea olevasta kirjastosta, eli tehtävä annettu... Samalla voisi katsoa onko seuraavista jotain (kannattaako tilata kaukolainana): Järvenrahka (turvesuo), Tourulan Tiilitehdas, Tiilitehdas Veikko Vähätalo ja Yläneen saha (näistä suurin firma). | ||||
|
25.01. 18:49 | Sami Hovi | ||
| Hauskoja näissä ovat myös napakat kääntöajat. Liteňissä taitaa olla 3 min, mutta ripeältä kuskilta onnistuu nopeamminkin. | ||||
|
|
25.01. 17:14 | Otto Tuomainen | ||
| Aikaisemmin suunniteltiin suorempaa linjausta mutta paikallisen maanomistajan ja merkkihenkilön Daubekin vaikutuksesta asema haluttiin saada mahdollisimman lähelle Liteňiä. Maasto on myös haastava, radan suurin kaltevuus on 26 promillea. | ||||
|
|
25.01. 16:26 | Teemu Saukkonen | ||
| Viime vuonna tulivat suoraan Vainikkalasta KVLA, ja sieltä Siilinjärvelle. KVLA raidetiedoista kyttäsin. T7302 näyttäisi tänäänkin tuovan pytyt 779:lle, josta T7334 jatkaa huomenna Siilinjärvelle. |
||||
|
|
25.01. 15:26 | Jari Välimaa | ||
| Tulee vielä mutta loppu on lähellä kuten alumiinin kanssa kävi, nyt ei saa tuoda enää alumiinia. | ||||
|
|
25.01. 15:26 | Markku Naskali | ||
| Ovat tuollaiset mahtavia rakenteita! Lisää vaikeutta tuo radan kaarevuus joka johtuu siitä että ratoja rakennettiin kiemuroille korkeuserojen taltuttamiseksi. | ||||
|
|
25.01. 15:24 | Rasmus Viirre | ||
| Hienoa nähdä Ilomantsin radan jatkavan eloa vielä 2020-luvun loppupuoliskolla. Toisinkin kun on käynyt useille radoille.. | ||||
|
25.01. 14:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Totta. Eil-vaunujen numerot olivat 25001–25049, ja Eilf-vaunujen numerot 25201–25208. Eilf 25208 oli entinen Eil 25050. | ||||
|
|
25.01. 14:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko järjestelyyn syynä maastonmuodot, vai jokin muu asia? https://www.openstreetmap.org/#map=16/49.90245/14.15742 | ||||
|
25.01. 13:35 | Daniel Nironen | ||
| Näitäkin aikoja mukava muistella, nyt kun Ovakon liikenne loppunut kokonaan ja kalusto myynnissä. | ||||
|
|
25.01. 12:51 | Linus Mansner | ||
| Nopeella selvityksellä selvisi, että joskus tulee Venäjältä ammoniakkia suoraan Hangonsaareen ja joskus Hangonsaaresta viedään ammoniakkia Siilinjärvelle. Eli periaatteessa jokainen oli oikeassa. | ||||
|
|
25.01. 12:42 | Linus Mansner | ||
| Juu ei. | ||||
|
|
25.01. 12:41 | Asmo Rasinen | ||
| Vaunuista kuuluvan äänen perusteella ugiin mennään täytenä ja pois tyhjänä. | ||||
|
25.01. 12:30 | Hugo Leino | ||
| Joo. | ||||
|
|
25.01. 12:29 | Linus Mansner | ||
| Hangonsaaren junien rungot jatkaa Siilinjärvelle/tulee sieltä. Eli toisinsanoen HGS-KVLA-SIJ reitti on semmoinen jossa Venäjän ammoniakilla ei ole paljoa merkitystä. | ||||
|
|
25.01. 10:11 | Jari Välimaa | ||
| Kesäkuussa uutisoitiin erilailla https://yle.fi/a/74-20096417 | ||||
|
25.01. 10:05 | Juho Rintala | ||
| Niin mahtaa. Viestin oli tarkoitus olla "Ymmärtääkseni tuota viimeistä varmistusnumeroa Sp vaunun litteran perällä ei pidä laittaa." Eli tuo numero 2 perältä pois niin on oikea Vorgin muodossa. | ||||
|
25.01. 10:05 | Juho Rintala | ||
| Noniin, nyt näyttää oikealta. | ||||
|
|
25.01. 10:01 | Petri Nummijoki | ||
| Eikös tuolla laittamasi linkin takana väitetä päinvastoin, että ollaan täysin riippuvaisia ammoniakin tuonnista? Se on sitten toinen juttu, miten asiat ehkä ovat joskus tulevaisuudessa. | ||||
|
|
25.01. 09:39 | Noah Nieminen | ||
| Toinen veturi taitaa olla 2541. | ||||
|
|
25.01. 09:19 | Jari Välimaa | ||
| Ei YARA ole mitenkään riipuvainen Venäjän ammoniakista. "Olemme investoinneilla pyrkineet valmistautumaan siihen, että meillä olisi logistinen mahdollisuus toimia kokonaan ilman venäläistä ammoniakkia" https://yle.fi/a/74-20080945 | ||||
|
|
25.01. 08:34 | Daniel Nironen | ||
| Mahtaako Juhon viestistä puuttua "ei" jostain kohti? | ||||
|
25.01. 03:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Linnanmäen vuoristoradan puurakenteista uusitaan kuulemma joka vuosi yksi viidesosa. Siten sen puurakenteet ovat kokonaan uusittuna joka viides vuosi. Just, herra Markku, ihan vekkuli laitoshan tuo vuoristorata tuoksuineen on, ei siinä mitään. |
||||
|
25.01. 00:21 | John Lindroth | ||
| Kylla Leevi! Sächs. IVK tuo näyttäisi olevan.Olen kerran sellaisen koonnut saksalaisesta GI-Modell Hoe messinkisarjasta!Se toimii päivittäin Hoe kotiradalla! GI- Modell GMBH/Gerhard Ivanczyk/Sandersdorf oli yksi saksalaisista korkealaatuisten messinkisten kapearaide rakennussarjojen ja pienoismallien valmistajista! Kalustoa on tänäpäivänä harvoin tarjolla. Ainoa Hoe mallin tekijä lienee tänään Bemo aiemmin myös pieniä sarjoja GIn lisäksi Technomodell ja Dipl.Ing.Volker Segel.Osa harvinaisuuksia.Bemo on hiljattain tuonut uuden sarjan sächs.IVK veturista markkinoille. | ||||
|
|
24.01. 23:40 | Eemil Liukkonen | ||
| Tietääkseni kyllä, koska Venäjä nimenomaan on yksi ammoniakin suurtuottajista ja Yaran lannotetuotanto on siitä riippuvainen. | ||||
|
24.01. 23:29 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Kiitos huomautuksesta, korjasin. | ||||
|
|
24.01. 23:14 | Luc Grenfell | ||
| Eikö kuvausvuosi on 2026? | ||||
|
|
24.01. 23:05 | Leevi Halonen | ||
| Onkohan veturi Sächsische IV K luokan veturi? | ||||
|
24.01. 22:41 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Totta. Itse kuvasin kesällä muistaakseni kaksi 2 Sr1 vetoista Snps(s)-runkoa. | ||||
|
|
24.01. 22:17 | Leevi Heino | ||
| Eikös ammoniakki nimenomaan tule Venäjältä? | ||||
|
|
24.01. 22:03 | Juho Rintala | ||
| Ymmärtääkseni tuota viimeistä varmistusnumeroa Sp vaunun litteran perällä pidä laittaa. | ||||
|
|
24.01. 21:34 | Juho Rintala | ||
| Joo mutta Sr3 numeron kohdassa lukee Sr3 301 ja mikä tuo numerokasa on? Sr3 201:n EVN- numero on 91 10 3103 201, jos sitä on koitettu lisätä. | ||||
|
|
24.01. 21:26 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| En ole varma. | ||||
|
|
24.01. 21:22 | Juho Rintala | ||
| Ööh, mitä tossa Sr3:n numerossa on käynyt? Tässä kuvassa on myös 201 eikä 302. | ||||
|
24.01. 21:02 | Noah Nieminen | ||
| Hieno! Itse otin lähes samanlaisen kuvan kuvan Kuoppanummentieltä. :) | ||||
|
|
24.01. 18:31 | Veikko Hattunen | ||
| tämä on Eilf vaunu | ||||
