880-115736 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 01.04. 13:02 Teppo Niemi  
  Petrin kysymykseen taitaa löytyä osittainen Resiina -lehden Artikkelit -välilehdeltä https://docs.google.com/spreadsheets/d/1KLNRyepuIO8gxwy2CqhV0raA9nFlXOJrMOXiQuME57A
Iso osa tuon listan mukaan olisi jo vuonna 1953 muutettu Ei vaunuista.
kuva 01.04. 13:00 Rasmus Viirre  
  Asiallista!
kuva 01.04. 13:00 Esa J. Rintamäki  
  Ensimmäisen sarjan EFi:t (22391 - 22400) valmistuivat vuonna 1953. Satavuotishistoriikin, [sivun 314] mukaan EFi-sarjan "avulla oli voitu peittää konduktöörivaunujen tarvetta niin paljon, että osa varsinaisista konduktöörivaunuista oli voitu siirtää kiitotavarajunakäyttöön".

Muut EFi-vaunut (22371 - 22390) valmistuivat 1954, samoin kuin kahvilaosastovaunutkin (Eik 22338 - 22351), tosin nrot 22348 - 22351 v. 1955.

Vaikutusta lienee ollut myös 1953 päättyneen Korean sodan aiheuttamalla taloudellisella nousukaudella, rahaa siten oli.

Herra Petri, kiitotavara kulki mukavasti myös pikajunien konduktöörivaunuissa. Näin ainakin P 41:ssä jonnekin 1979 asti, jolloin kiitotavaran kuljetus lopetettiin ja P 41 sai Fo:n tilalle EFit-vaunun. Neljäyhden aikataulua kyettiin sen yhteydessä nopeuttamaan.
kuva 01.04. 12:37 Petri Nummijoki  
  Vuodesta 1954 en tiedä mutta kesäaikataulussa 1955 oli P46:n lähtöaika Porista klo. 8:02 ja tulo Tampereelle klo. 10:25. P62:n lähtöaika Tampereelta oli klo. 10:40 ja tulo Helsinkiin klo. 13:45. Kesäaikataulusta 1960 lähtien näyttäisi olleen voimassa P46:n kulkuajat 8:30-10:47 ja P62 11:00-13:50.
kuva 01.04. 12:28 Petri Nummijoki  
  Jos tämä P46 on niin varmastikin kaikki vaunut jatkoivat Helsinkiin eli myös sarasosasto ja EFi-vaunun rahtiosasto kulkivat koko Porin ja Helsingin välisen matkan.

Tosin muuten kuinka varhain EFi-vaunujen muutokset aloitettiin? Moottoripikajunat tulivat kesästä 1954 alkaen, joten mietin, että oliko jo 1954 EFi-vaunuja riittävästi myös tavallisiin pikajuniin liitettäväksi vai voisiko kuvausvuosi olla hieman tuoreempi?
kuva 01.04. 12:22 Esa J. Rintamäki  
  Wikipedian mukaan Tampereen keskussairaala perustettiin vuonna 1962, kun alueen ensimmäiset rakennukset otettiin käyttöön. Hatanpäässähän sairaalatoimintaa kyllä jo oli, mutta otaksun sen olleen - nääs - tamperelaisille "omistettu".

Siinäpä se, miksi Eis-vaunutarjontaa Pori - Helsinki oli.
kuva 01.04. 12:16 Erkki Nuutio  
  Heikki vietti yönsä tallin lämpimässa sen jälkeen kun puhdistajarouvat olivat pyyhkineet sen kiiltäväksi roiskeista.
Kelpaa nyt viedä puhtain hytinlasein aamujuna Tampereelle (P46 8.30-10.47) ja luovuttaa siellä I&II luokan vaunu liitettäväksi Helsingin junaan (P62 11.00-13.50).
kuva 01.04. 12:14 Esa J. Rintamäki  
  Se moottorin optimointi tehdään aina autotehtaan omistajien optioimiseksi.

Tällaisessa paikassa säästömentaliteetti voi olla ja - onkin - hengelle hupaa.
kuva 01.04. 12:13 Petri Nummijoki  
  Olisiko P46 ja Tampereelta vaunut jatkoivat junalla P62 Helsinkiin? Ainakin 1960-luvun alkupuolella Porin sairasvaunu kulki tässä junassa. 1950-luvun osalta voin yrittää tarkistaa huomenna. Jos on P46 niin myöhemmin 1950-luvun lopulta alkaen tässä käytettiin Hr11-vetureita ja Dm4-vaunuja.
kuva 01.04. 11:55 Petri Nummijoki  
  Entä jos moottori on optimoitu (= tehty mahdollisimman halvalla) niin, ettei se toimi kunnolla tyhjäkäynnin kierrosluvuilla? Silloin automaattisammutus voi olla hyvinkin perusteltua, vaikka tietysti kuluttajalle asia myydään positiivisena ominaisuutena eli päästöjen vähentämisen nimissä.
kuva 01.04. 11:52 Jouni Hytönen  
  Majapaikka oli tuolloin varattuna hotelli Pyhäsalmesta, joten vaihtoehtoinen mahdollinen skenaario olisi ollut havahtua hotellihuoneessa törmäyksestä syntyviin ääniin.
kuva 01.04. 11:49 Jouni Hytönen  
  Aikana ennen Juliadataa olin kerran Komussa videoimassa Ylivieskan suuntaan menevää tavarajunaa. Sen ei ollut tarkoitus olla illan viimeinen juna, mutta sitten hetken ihmettelin Komussa, miksi liikenne pysähtyi. Myöhemmin selvisi, että kuvaamani juna törmäsi Pyhäsalmen aseman kohdalla laiturilta raiteelle päätyneeseen henkilöautoon.
kuva 01.04. 11:06 Esa J. Rintamäki  
  Jestas! Jopa on hyvä pila!

Ehkäpä ei nyt niin aprillia, mikäli palataan todellisuuteen: seuraava lause linjakilvessä on "SALLITTU VAIN PÄÄOMILLE, seuraava pysähdys: Pörssi".
kuva 01.04. 11:00 Esa J. Rintamäki  
  Herra Raimo, silkkaa hyvesignalointia ja polttomoottoriajokalutehtaiden maineenpaikkailuyrityksiä.

(Hyvesignalointi: teeskentelee laittavansa sotaveteraanikeräykseen tonnin setelin, mutta laittaakin todellisuudessa vain puoli palanutta puupenniä - jos sitäkään.)
kuva 01.04. 10:38 Raimo Harju  
  Mitähän hyötyä tästä sammutusatomatiikasta on, mutta tosi vaarallisia ja hankalia tilanteita saattaa aiheuttaa.
kuva 01.04. 08:04 Jari Välimaa  
  Aprillia !
kuva 01.04. 07:01 Reijo Salminen  
  Upeat noi sienet, toivottavasti saavat jäädä lopulliseen versioon!
kuva 01.04. 06:43 Jari Välimaa  
  Mutta mihin vedetään ?
kuva 01.04. 06:41 Jari Välimaa  
  Sähköauto ei sammu kuin pysäytysnapista.
kuva 01.04. 01:43 John Lindroth  
  Väritys on onnistunut!
kuva 01.04. 00:32 John Lindroth  
  Onko viimeinen vaunu ehkä EFI?Juna on HVlle sopivan kevyt ja päässee hyvään vauhtiin!
kuva 01.04. 00:07 Esa J. Rintamäki  
  Herra Tero, että ohops! Lista olisi kyllä mielenkiintoinen silmältäväksi.

Sen esiin kaivamisessa tarvittaisiin kyllä itsensä Herkuleen kaltainen "voimallinen urotyöntekijä", epäilemättä...
Eihän tuo nyt ihan tekemätön paikka olisi, mutta matkustuskilometrien lisäksi arkistopölyallergialääkityksen tarve lienee valtava...?
kuva 01.04. 00:01 Esa J. Rintamäki  
  Veturin perään on koukkuun kytketty näköjään II & III lk päivävaunu DEi 2637. Se oli valmistunut vuonna 1941, entisestä DEi 2539 -vaunusta (vuodelta 1924). Ilmeisesti 2539 oli kärsinyt talvisodasta siksi pahoin, että "Uniform - Mike" eli uusiksi meni... Paikkaluku oli 32 + 49.

2637:n sisustustakin oli jossain sopivassa välissä uusittu. Vaunu 2637 koki hylkäyksen vuonna 1968.

Sen tukiansassysteemi on vanhaa mallia elikkä 20,8 m pituisille vaunuille tyypillinen. Kuvasta on hankala nähdä telin mallia, A7 kenties?

Vaunut 2634 - 2639 oli rakennettu 1941 vanhojen vaunujen aluskehyksille ja tällä numerosarjalla telit olivat (varoitus! Pohjanmaa-murresana!) "päntiönään" aa-seiskaa.

1938 - 1939 valmistuneilla DEi:llä (nrot 2608 - 2633) telinä oli "Görlitzin näköinen" A8.

Alkukesän 1956 suuren luokkamuutoksen myötä tästä sarjasta tuli CEi, luokat 1./2.

2637:n perässä keikkuu ilmiselvästi uudemman mallin Eis - sairasosastovaunu.
kuva 31.03. 23:59 Miitre Timonen  
  Video olisi kiva saada nähtäville!
kuva 31.03. 22:51 John Lindroth  
  Upea kuva Kauko Kuosmalta ja kiitokset Juhanille sen tänne tuonnista!
kuva 31.03. 22:10 Tero Korkeakoski  
  Joku voisi listata vielä mitkä kaikki yritykset näitä raiteita käyttivät.
kuva 31.03. 19:28 Raimo Harju  
  Minäkin sain joskus autoliikkeestä sijaisauton omaa odotelessa, eivät muistaneet kertoa siinä olevasta samutusautomatiikasta ja minä kun pysähdyin liikenevaloissa, nin moottori sammui. Olin ihmeissäni että mikäs sihen nyt tuli, ja takanani oli koko torvisoittokunta.
kuva 31.03. 18:04 Pasi Utriainen  
  Se sammutusautomatiikan poiskytkentä on käynnistyksen jälkeen ensimmäinen asia, joka tulee tehtyä. Vähän viheliäinen tämä tasoristeys, kun kuskin paikalta on huono näkyvyys junan tulosuuntaan johtuen maapenkasta ja kulmasta. Tasoristeyspalvelussa on lisätieto, että tähän olisi suunnitteilla varoituslaitos (arvioitu toteutuminen 2027).
kuva 31.03. 17:21 Rasmus Viirre  
  Kylläpä on nätit niput tehty tasapitkää mäntytukkia! (Paitsi ensimmäisen vaunun kolmas)
kuva 31.03. 17:14 John Lindroth  
  Huolimatta vähän pienemmästä vetovoimasta Otsoon verrattuna kattilasta irtoaa laskennallisesti yli 430hv. Tämä C1 antaa junalle ripeämmät kyydit!Käsittääkseni sarjaa on tavaraliikenteen ohella käytetty menestyksellisesti järjestelijänä.Veturin ripeydestä kertoo myös sen lempinimi "Bliksti".
Kanan Vr1 Kattilateho on vertauksen vuoksi 431hv.
kuva 31.03. 16:37 Jouni Hytönen  
  Onneksi osui jo seuraavan vuoden toukokuun työmatkan viralliseen ohjelmaan käynti tuolla. Nyt voi sitten miettiä, kumpi ehtii ensin, eläkepäivät vai seuraava työasia tuolle suunnalle. Olihan tuo melkoinen kohennus Pietarin rautatiemuseon tiloihin.
kuva 31.03. 16:32 Jouni Hytönen  
  Nykyajan moottorinsammutusautomatiikalla varustettu uudehkokin auto helposti päättää sammuttaa moottorinsa kuvanmukaisessa tilanteessa. En kyllä ymmärrä, miten voi olla niin hätä, että tästä tilanteesta pitää vielä lähteä junan edestä liikkeelle.
kuva 31.03. 16:28 Jouni Hytönen  
  Tämän todelliset värisävyt eivät oikein olekaan hämärässä hallissa auenneet.
kuva 31.03. 16:26 Jouni Hytönen  
  No remontin valmistumisen jälkeen varmaan taas vedetään.
kuva 31.03. 14:04 Hannu Peltola  
  Hämmästyttävää, että tämän vetovoima on pienempi kuin Otson! Tämä kuitenkin on veturinnäköinen siinä, missä Otso on lähinnä pieni puksutin.
kuva 31.03. 13:11 Antti Ojala  
  Tämä veturi on hieno esimerkki myös siitä, mikä merkitys kaluston säilytyksellä on. Vetureita kannattaa kunnostaa, jos kalustosuoja on tiedossa. Jos suojaa ei ole, vetureita ei kannata missään tapauksessa kunnostaa.
kuva 31.03. 07:13 Jari Välimaa  
  Teemu : kannattaa hankkia sammumaton auto.
kuva 31.03. 06:51 Jari Välimaa  
  Niin jäi, kesän jälkeen ei vedetä enää millään
kuva 31.03. 02:54 Leevi Halonen  
  Tämä olisi hienoa joskus nähdä museo liikenteessä.
kuva 31.03. 02:49 Leevi Halonen  
  Lasse, totta!
kuva 30.03. 22:59 John Lindroth  
  Dr13 Turun pikajunassa,tässä on vauhdin tuntua!
kuva 30.03. 22:21 Tero Korkeakoski  
  Kannattais uskoa Panua, nuo happovaunut ovat jääneet Siilinjärvelle kaikki.
kuva 30.03. 22:19 Jimi Lappalainen  
  VR on näköjään kevätpessyt kalustoaan; Turussakin oli autovaunupäivystäjänä puhdas Sr2, ja ne autovaunutkin olivat putipuhtaita :)
kuva 30.03. 22:16 Juhani Katajisto  
  Mutta rahtitavaran vastaanotto oli loppunut jo vuoden 1969 joulukuussa. Lukemattomat kerrat vuodesta 1963 toimitimme tuohon laiturille rahtitavaraa. Siinä oli muistaakseni kaksi asemamiestä vuorotellen ottamassa tavaraa vastaan. Vuonna 1964 maaliskuussa jätin tuohon laiturille Hondani. Se oli jo siitä ylihuomenna noudettavissa Ilmajoen asemalta. Ei voi muuta, kun kehua, miten nopesti tuolloin toimittiin. Käytimme mahdollisuutta tuoda rahtitavaraa Huopalahden asemalle aivan loppuun saakka. Sen jälkeen oli etsittävä muita paikkoja ja meidän kohdalla se oli aluksi Pitäjänmäki.
kuva 30.03. 21:36 Rasmus Viirre  
  Miten muka kylkinumero näkyy noin hyvin?? Tuossa täytyy olla jokin nyt vikana. Aina ne on nii sanonko minkä peitossa, että numerot ei erotu tummanharmaasta rungosta.
kuva 30.03. 21:22 Juho Rintala  
  Kaunis kuva lättähatusta!
kuva 30.03. 21:15 Jimi Lappalainen  
  Asiallista!
kuva 30.03. 20:15 Leevi Halonen  
  Eläkkeellä oleva Turkulainen veturinkuljettaja lähetti minulle sähköpostia ja pyysi kirjoittamaan tämän kommentin. Hänellä ei ole tunnuksia tänne sivustolle.

Paino ei työkunnossa on 2,5 tonnia kevyempi.
kuva 30.03. 19:23 Kevin Glynn  
  Kiitos!
kuva 30.03. 18:25 Panu Breilin  
  Tuolloin vuosituhannen vaihteessa raiteiston Nastolan päässä seisoi mm. Vsoi-vaunuja: https://vaunut.org/sarja/3909

Uudenkylän–Nastolan teollisuusraiteita kuvattuina vuonna 2014: https://vaunut.org/sarja/3376
kuva 30.03. 18:12 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Tuomarilan kaarteet on nyt avarammat.
   >>