Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 24.05. 12:53 Onni Tikkala  
  IC2-junatyyppi oli tosiaan käytössä vielä elokuussa 2014.
kuva 24.05. 12:50 Tero Korkeakoski  
  Eipä taida enää montaa deeveriä olla käytössä ja niistäkin suurin osa päivystysvetureina.
kuva 24.05. 12:36 Heikki Jalonen  
  Hankala on tämän ajoitus! Kuvassa https://vaunut.org/kuva/174528?a=1 luulisi näkyvän edes jonkinlaisia tuon nimikyltin jälkiä vaan ei näy. Sadekatokset kuitenkin ovat.

Asemarakennus kaiketi valmistui vasta 1894 puolella. Koska se oli vaakahirsirakennus, ulkovuorilaudoitus voitiin kiinnittää vasta noin 3...4 vuotta asettuneeseen rakennukseen. Sen perusteella aikaisin mahdollinen kuvausvuosi voisi olla 1897.

Sadekatokset kiinnitettiin varmaankin vasta sen jälkeen, kun ulkovuorilaudoitus ja maalaustyö oli kokonaan valmis. Voisiko olla niin, että tuon nimikyltin oli tarkoituskin olla väliaikainen, odottamassa varsinaista suurta nimikylttiä, jonka paikalle sitten myöhemmin tuli kioski nr.1? Jolloin nimikyltti oli taas pakko kiinnittää seinään - mutta nyt kaksikielisenä.

Ehkä kuvassa onkin ratapiirin kalifeja ja muita tarkastajia, ehkäpä katselmoimassa ulkovuorilaudoituksen ja maalausurakan laatua? Rivissä taaempana näyttäisi olevan enemmän timpurimiehen näköistä väkeä - urakoitsijan porukkaa, ehkä.
kuva 24.05. 12:19 Ari-Pekka Lanne  
  Juku, puhalletaas vähän pölyjä kirjahyllystä. V. 2008 Jtt (Jtt 2008-01, kymmenes muutettu painos; kohta 3.25 Henkilövaunut) tiesi, että (kiskojarrullisista) ravintolavaunuista Rkt:llä ja Rt:llä oli Sn 140, Rbkt:llä, Rk:llä, Rky:llä ja Rx:llä Sn 160. Mutta Veetiltä hyvin huomattu, että kokoonpanoon kuuluva vanhemman kaliiberin vaunu saattaa joskus rajoittaa junan Sn:ää.
kuva 24.05. 11:44 Eemil Liukkonen  
  Tässä kuvassa on runsaasti komeutta aistittavissa!
kuva 24.05. 10:44 Esa J. Rintamäki  
  Kuvausvuosi?

Aikaisintaan 1933, koska 785 valmistui tuona vuotena.
kuva 24.05. 10:39 Veeti Pietilä  
  Kappas. Junan huippunopeus oli 160 km/h.
kuva 24.05. 09:39 Juhana Nordlund  
  Miksi IC 696:n suurin sallittu nopeus ei (olisi) ollut 160 km/h?
kuva 24.05. 08:53 Veeti Pietilä  
  Kiitos, Jimi!
kuva 24.05. 08:52 Jari Välimaa  
  ok, kalustoluettelossa ei vain ollut.
kuva 24.05. 08:50 Jimi Lappalainen  
  Hieno kuva! :)
kuva 24.05. 08:29 Veeti Pietilä  
  Vasemmalla puolella. Rx-vaunu oli mukana.
kuva 24.05. 08:21 Jari Välimaa  
  Missä se 140 km/t kulkeva on ?
kuva 24.05. 08:18 Erkki Nuutio  
  Vaikka suomalaiset pioneeri-kirvesmiehet oletettavasti tämän rakensivat, tarvittiin tiedot mm. hirsirungon päämitoista, tulisijamuurien, väliseinien, ovien ja ikkunoiden paikoista mm. hirsimateriaalin ja ikkunoiden hankintaa varten.
Haettiin asemaluokkaa vastaavia piirustuksia. Tuore valikoima sopivan pelkistettyjä asemasrakennuksia tehtiin joitakin vuosia aikaisemmin Porin - Haapamäen radalle.

Tarkkaan uutta Alhoa vastaavaa rakennusta ei täällä olevissa kovissa näy, mutta Kankaanpää sitä hiukan pienempänä ja ovijärjestelyltään erilaisena on melko läheinen vertailukohta: https://vaunut.org/kuva/174535?a=1
Kuvasarja:
Ulkomaalaisen kuvausryhmän ajot 16.5-17.5.2025
 
24.05. 03:18 John Lindroth  
  Onnea Hv3 ja eläköön se pitkään!Me kaikki tykätään sinusta!
kuva 24.05. 02:55 Juhana Nordlund  
  Joensuun reitin IC:issä taisi tapahtua voimakas kaksikerrostuminen vuonna 2014. Useissa IC-kokoonpanoissa Rx / Rk korvautui ERd:llä. Samassa yhteydessä kokoonpanoa päivitettiin muutenkin niin, että 200 km/h sen sallivilla rataosilla mahdollistui. Pitkillä reiteillä 200 km/h:n junia olivat tuota aiemmin olleet Sm3:t (korinkallistuksen toimiessa) ja lyhyemmillä reiteillä edellisten lisäksi IC2-junat.

2014 yksikerroksiset IC-vaunut eivät missään nimessä kadonneet kiskoilta minnekään, käyttö kuitenkin väheni aika lailla, etenkin tietyillä pitkillä reiteillä. Olikohan se juuri tuona kesänä, jolloin oli kahdenlaisia kokonaan kaksikerroksisia IC-junia: ERd:lliset kokoonpanot ja IC2:t, joissa ei siis ollut tuossa vaiheessa ERd:tä, vaan tarjoilupuoli hoidettiin kärrymyyntinä Edfs:stä. IC2 poistui junatyyppinä tuon jälkeen varsin nopeasti.

Kaikki edellä oleva on kerrottu ei-yöjunien näkökulmasta.
kuva 23.05. 23:35 John Lindroth  
  Tyylikäs Kuva!
kuva 23.05. 22:27 Ossi Rosten  
  Toisaalta taasen tämä esittää tämän kuvan ottohetkeksi 30-lukua, notta tiiä taas...
https://etoretro.ru/pic226168.htm
kuva 23.05. 22:20 Ossi Rosten  
  Sotahistoroitsijat sivt toki kerää matriaalia mistä löytyy. Tuo sama kuva tuli ihan toisaalla (.ru sivuilla) vastaan aiemmin mutten löytänyt uudelleen, siihen sivuston domainiin ei niinkään kannata kiinnittää huomiota. 30-luvun kuvissa Sortavala teksti on tiukasti taasen aseman seinässä kiinni. Pointti oli lähinnä se että miksi tuossa postikortin kuvassa ei lue seinässä tuo aseman nimi, se johtuu siitä että se kyltti on toisaalla - ja kun se on toisaalla niin ajasta huolimatta teksti on vain suomeksi. Joka tapauksessa tämän kuvan ottohetki sijoittuu ihan vuosisadan vaihteeseen. Kuvaaja on sakemanni ja sen ajan huomattavasti pienemmän hektisyyden kun ottaa huomioon niin kuva on otettu joka tapauskessa huomattavasti ennen vuotta 1904 milloin joku on tuon kortiksi painetun otoksen ostanu ja saanu sen postin vietäväksi.
kuva 23.05. 21:48 Mika T. Polamo  
  ...ja näin kuvateksti tuli korjattua, alle kahden vuoden viiveellä. Viva randomisaattori. Olet kiva.
kuva 23.05. 20:40 Perttu Karttunen  
  Lähes 20v ja tämäkin näky historiaa, Koskas nämä tällaisetvaUC:t muuten lakaisevat olemasta
kuva 23.05. 20:32 Daniel Nironen  
  No, onhan siinä jonkinmoinen mahdollisuus, mutta ripeästi siellä myös vetureita käsitellään. Esim. Sr1 3052. Viimeinen havainto vetotehtävissä 2024 loppupuolella. Maaliskuussa Kouvolan hylkyletkassa, nyt toukokuussa seisoi tallirakennuksen sivulla ainakin osittain riisuttuna. Siitä sitten vain vaikkapa Pieksämäen raakapuujunan mukaan, ja taas on yksi veturi hävitetty.
kuva 23.05. 20:24 Erkki Nuutio  
  Postileimat sivun postikortti kuvineen ilmoitetaan kulkeneeksi vuonna 1919. Sen perusteella uudempikin kioski on paikoillaan jo vuonna 1919 tai aikaisemmin. Tuskin kuitenkaan paljonkaan aikaisemmin. Soitahistoriallisen sivun valokuva lienee 1930-luvun puolivälin vaiheilta.
kuva 23.05. 20:06 Ossi Rosten  
  Tuossa taasen on kyltti siirtynyt talon seinään mutta teline on vielä paikallaan: http://www.postileimat.com/kuvat/sortavala/X66701.htm
kuva 23.05. 20:03 Ossi Rosten  
  Löytypäs: https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/binary/file/-/fid/3284
kuva 23.05. 19:53 Ossi Rosten  
  Ei tuo itseasiassa ole ollu 1910:kään venäjäksi tuo Sortavala teksti tuossa päädyssä, mutta prkl ko näin työkoneella plaratessa toisen kuvan joka on oletettavasti otettu samaan aikaan kuin tämäkin niin tuo Sortavala-asemakyltti oli erillisessä telineessä tämänkuvan vasemmalla puolen pois rajautuneena, suomeksi. Vaan en siviilikoneella löydä mokomaa..

EDIT: unohtu linkki: https://finna.fi/Record/srm.167635512620500
kuva 23.05. 19:41 Noah Nieminen  
  Mahdollistahan on, että se otetaan sieltä pois. Kyseessä ei ole pelkkä hylkyleta, vaan myös reservijono, josta voidaan ottaa vaikkapa veturipulan aikana vetureita käyttöön.
kuva 23.05. 19:04 Maria Shishkova  
  Laadukas otos!
kuva 23.05. 18:35 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jarno: anodisoidun alumiinin pinta on kovaa ja lujaa sekä siihen on mahdollista saada vaikka mitä väriä. Väritön muistuttaa tuhdisti "rompsivärillä" (= Horna 650) maalattua.
kuva 23.05. 18:27 Esa J. Rintamäki  
  Herra Rasmus, on toki mahdollista, että konepajakäynnille (luokkakorjaukseen) vaativat/tarvittavat kilometrit tulivat täyteen. Remontin sijasta pistettiinkin seisomaan. Ei ilmeisesti kannattanut (2649:n valmistumispäivä Valmetilta FMP 1996:n mukaan: 28.9.1978 [on jo 47-vuotias!]).

Montako miljoonaa ajokilometriä tälläkin on jo tilillään..?

Saksalaisilla on tällaiselle toiminnalle oma nimityksensä: "von der Ausbesserung zurückgestellt". = [palautettu korjaavalta konepajalta (korjaamattomana)]. Veturilistoissa tällaisen veturin numeron perässä "Z".
kuva 23.05. 18:10 Rasmus Viirre  
  Tuokin Dv12 kaikilla mahdollisilla päivityksillä ja lisävarusteilla, mutta ei muuta kuin poistoon. (valkovihreä väritys, radio-ohjaus, turvateipit, ja jopa oranssit kylkivalot) Loppuunajettu yksilö?
kuva 23.05. 17:59 Perttu Karttunen  
  Jopas tuli randomina upea kuva!
kuva 23.05. 17:31 Kurt Ristniemi  
  Sr1:n väreistä diskuteerattiin pari vuotta sitten kuvassa https://vaunut.org/kuva/163573
kuva 23.05. 17:01 Juho Rintala  
  Tämäkin komea yksikkö jo päätynyt Kouvolan hylky letkaan...

:(
kuva 23.05. 16:57 Kurt Ristniemi  
  Eipä ole olemassa Heikin mainitsemaa kuvasarjaa. Kunpa oliskin. Tällaiset yhden aseman kuvat eri ajoilta ovat mitä parhain syy luoda kuvasarja. Sarjan etusivulle passaa kirjoittaa esim. aseman yleistiedot ja historia.
kuva 23.05. 14:04 Jouni Hytönen  
  Näinhän siinä tuolloin vielä toimittiin. Minulla ei ole muistikuvaa, milloin puistoajelut tarkalleen loppuivat. Veturissa oli tuohon aikaan kesällä 1992 joku vanhempi veturinkuljettaja vastuullisena henkilönä opastamassa ja valvomassa sekä meitä lämmitysharjoittelijoita että yleisöä, jolla oli mahdollisuus kokeilla veturin ajamista puiston raiteistolla. Toki myös lämmitysharjoittelijat pääsivät välillä kokeilemaan myös veturin ajamista kuljettajan valvonnassa.
kuva 23.05. 13:59 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jouni H.: Itselläni on tallessa heinäkuun 1992 lopulla (26. pvä) kirjoitettu Höyryveturipuiston yleisölle tarkoitettu "höyryveturin kuljettajatodistus".

Silloin tähän tarkoitukseen oli laitettu Tk3 1150. Aivan mahtava tilaisuus saada kokeilla itse, miten Pikku-Jumbo lähtee liikkeelle että puh-puh-puh...! Todisteena valokuvakin.
kuva 23.05. 13:53 Petri Nummijoki  
  Halkopolttoinen Tv1 ja junapainotaulukon sallimat maksimitonnit oli ilmeisesti vähiten toivottu yhdistelmä lämmittäjän kannalta. Halkopolttoinen Tv2 saattoi tosin olla vieläkin työläämpi mutta se oli (lämmittäjien kannalta onneksi) melko vähälukuinen veturisarja.
kuva 23.05. 11:49 Jimi Lappalainen  
  Voi huh huh miten upea! Vuonna 2023 nuo päivät olivat takanapäin: https://vaunut.org/kuva/165000
kuva 23.05. 11:29 Markku Naskali  
  Jotenkin liikuttavan näköinen tuo öljytuikku keulassa.
kuva 23.05. 11:26 Perttu Karttunen  
  1996 olin Joensuun veturivarikolla testissä, eipä silloin tajunnut kuvaa ottaa tallikaarella seisovista Alsteista...
kuva 23.05. 11:09 Erkki Nuutio  
  Mysteeri tässä on, että asemakilpi (-kilvet) puuttuvat, mutta sadekatokset ovat jo paikoillaan.
Ehkä Bobrikovin kilpi on tulossa, ja siksi suomenkielinen kilpi on tilapäisesti irroitettu.
Vihkimisen yhteydessä on suomenkielinen kilpi epäilemättä ollut paikoillaan.
Ajankohdaksi arvelisin 1890 luvun loppua.
kuva 23.05. 10:59 Erkki Nuutio  
  Tässä se vanhempi kioski näkyykin. Eli se lienee vuosisadan vaihteen ajoilta.
kuva 23.05. 10:53 Erkki Nuutio  
  Herrojen puvusto mielestäni mieluummin viittaa 1890-luvun loppuvuosiin, jolloin aseman maalattu verhouslaudoitus oli raikkaimmillaan.
Bobrikovin (astui tuhotoimeensa 1894) kyrillinen kilpi ei liene ollut vielä kiinnitetty radan vihkimisen aikoihin - suomalaisuushenki oli hyvin vahvaa Karjalassa. Siihen alkoi jo kohdistua paineita ja lahjoitusmaakauden muistot olivat vahvoja.
Sadekatokset luultavasti lisättiin myöhemmin. Ne olivat pakoillaan jo pian aseman valmistuttua.
Arvelen siis kuvauksen tapahtuneen 1895...1896 vaiheilla.
kuva 23.05. 10:18 Erkki Nuutio  
  Rautatiekirjakauppa Oy:n itselläni olevissa historiikeissä (1910-1970 236 s. ja 1910-1935 27 s.) ei ole kioskiluetteloita ja eri aikojen kioskeista on rajallinen määrä kuvia. Kuitenkin niiden pohjalta oletan, että taaempi kioski olisi jo 1910-luvulta, tai vanhempikin.
Edempi etulipallinen kioski lienee sensijaan 1930-luvulta. Jos lipan lautaverhousta ja markiisia markiisia ei olisi, olisi kioskirakennus vuonna 1937 Hyvinkäälle pystytetyn kaltainen. Pieniruutuisine ikkunoineen kuvan kioski on kuitenkin Hyvinkääläistä vanhempi.
Kioskin lipan etunurkissa on Rautatiekirjakaupan siipipyörämerkit, joita en muissa kioskikuvissa havainnut.

Arvelen siksi etummaisen kioskin olevan vuosien 1928-1932 vaiheilta ja valokuvan olevan 1930-luvun alkupuolelta.
Kiinnostava kuva!

Kioskeista on julkaistu myös Anne Mäkisen Kioski - kipari - kiska - snagari Helsingin kioskeja (H:gin kaupunginmuseo 1/2003.
Siinäkään ei ole tyylillisesti muistuttavia kioskeja.
kuva 23.05. 10:01 Jouni Hytönen  
  Allegro-reitillä rajalta Pietariin kaikki ajoneuvoliikenteen tasoristeykset varustettiin kevyiden puomien ja nousevien läppien lisäksi vielä kolmannella turvajärjestelyllä eli erittäin järeillä lisäpuomeilla, joihin kyllä pysähtyy mikä vaan lähestyvä laite. Nämä kaikki kolme myös aktivoitiin hyvissä ajoin etukäteen, jolloin tielle alkoi kertyä paikasta riippuen hyvinkin pitkiä jonoja. Allegroiden aikataulut julkaistiin tasoristeysten tarkkuudella RZD:n sivuilla.
kuva 23.05. 09:54 Jouni Hytönen  
  Talvella 1991-1992 järjestettiin Haapamäellä höyryveturin lämmittäjän peruskurssi. Siihen kuului lämmitysharjoittelua kesällä puistoveturissa. Vr1 669:n kattila-aika oli umpeutunut 1991, joten puistoajossa käytettiin Tk3 1150:ä tai välillä jopa Pr1 776:a. Tuolla ei toki ole juuri mitään tekemistä raskaan tavarajunan linjalla vetämisen kanssa, mutta mielenkiintoista oppia joka tapauksessa.
kuva 23.05. 09:36 Esko Maasalo  
  Kaikkein kiireisimpinä ja vaikeimmin saatavina taitaa sopivimmat messinkinumerot irrota heti lapun tultua luukulle!
kuva 23.05. 06:29 Jari Välimaa  
  myös Valmetin ratikoihin Hesassa lisättiin esteetön välipala.
kuva 22.05. 23:08 Heikki Jalonen  
  Päätyseinästä puuttuu paikannimikyltti (joka vuonna 1904 olisi myös venäjäksi) eikä näy edes hahmoa, että siinä olisi ollut sellainen. Voisi siten olettaa, että tuo kortin valokuva on melko paljon vanhempi kuin kortin kirjoituspäivä; ehkä vuoden 1896..98 tienoilta. Ennen sortokausien alkua siis otettu.

Huomatkaapa, että rakennuksen nurkassa oleva (muissa sarjan kuvissa näkyvä) lyhty on otettu irti, ilmeisesti suojaan kesäkaudeksi. Lyhdyn konsoli on paikallaan ja näyttää täsmälleen samalta kuin muissakin kuvissa.
kuva 22.05. 22:58 John Lindroth  
  Samaa mieltä veturi on upea!