Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.08. 07:30 | Timo Salminen | ||
| Perjantai- tai muiden aattopäivien pikajunissa kannattikin mennä nimenomaan Eil-vaunuun juuri siksi, että siellä oli väljempää. Tosin niihinkin myytiin paikkalippuja - puhutaan siis ajasta, jolloin paikkalipun saattoi ostaa tai jättää ostamatta oman harkinnan mukaan eikä se kuulunut matkalippuun. Kerran kuulin sivukorvalla jonkun perheen järkytyksen, kun heidän ostamansa paikkaliput olivat tuollaiseen vaunuun. | ||||
|
24.08. 00:59 | John Lindroth | ||
| "Ankka 964" Onnistuneesta museojunasta kiitokset järjestäjille,veturimiehistölle ja tietenkin kaikille matkaan osallistuneille! Näitä toivotaan lisää! |
||||
|
24.08. 00:57 | Kai Krause | ||
| Kuvassa kiinnittää huomiota radan kunto, ilmeisesti kyseessä on puisilla pölkyille naulatut kiskot ja naulat repsottaa ei kovin vakuuttavan näköisesti raskaan junan kiitäessä ohi. Tämä siis aivan maallikon huomiona. | ||||
|
24.08. 00:36 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko 1033 sitten onnettomuuden raivaustöissä eikä osapuolena? | ||||
|
24.08. 00:17 | John Lindroth | ||
| Veturi on saattaanut ajaa jossain vaiheessa linja- ajoa peräpää edellä,sen nopeus on kumpaankin suuntaan 50km/h ja veturissa on takapäässä Adams teli jonka ansiosta sen liikkuminen linjalla on juuri takaperin todettu jouhevammaksi.Esimerkiksi tuon aiemmin mainitun Vr1 veturin "Kana" liikkuminen jossa ei ole teliä on todettu olevan taipuvainen sivuttaisiin sanoisiko soutaviin(Rowing Mowements,Rockin /Waddling/ liikkeisiin nopeuden noustessa.Samoin nopeiden henkillöiikkennevetureiden tenderit joissa on kiinteä 3 akselinen tenderi ovat taipuvaisia edellisen kaltaiseen liikkeeseen. | ||||
|
|
23.08. 23:32 | Mikko Ketolainen | ||
| Rautatieonnettomuuksia Suomessa kirjan mukaanTr1 1033 on kolaroinut 7.11.1942 Muukossa. Toisena osapuolena on kyllä ollut pelkästään tavaravaunuja. Onnettomuuksissa mukana olleiden vetokaluston numerolistassa tämä on ainoa törmäys veturille Tr1 1033, esim. Tr1 1032 on listan mukaan kolaroinut kolmesti. | ||||
|
23.08. 22:31 | Tuomas Pätäri | ||
| Onhan siinä selvästi korkeampi kohta, sattuisiko siihen missä on tien 2853 alikulkusilta. | ||||
|
23.08. 22:26 | Tuomas Pätäri | ||
| On taas superhienoja pimeä-hämärä-kuvia, ja hieman pienoismallifiilistäkin tässä tosiaan on. Opastin merkitsee hauskasti yhden kyttyrän. | ||||
|
23.08. 22:07 | Tuomas Pätäri | ||
| Hienon näköistä kun tuollakin puuta kulkee myös jalostetussa muodossa! | ||||
|
23.08. 22:05 | Tuomas Pätäri | ||
| Vai on näkynyt jo tässäkin. Pikku hiljaa valtaavat loputkin dieseltyöt kaakosta. Alkaakin olla viimeisiä kulmia Suomessa, jossa ovat vielä vähemmistönä. Satakunta taitaa olla myös vielä Deeverivetoista, ja Haapajärven radallahan akselipainot rajoittaa. Miten muita? Vorg-kuvien mukaan ainakin Ilmalassa-Pasilassa näyttäisi olleen vielä Deevereitä useasti, mikä ehkä hieman yllättää, kun voisi olettaa, että pr-syistä aivan ensimmäisten joukossa kaupunkiin, jossa on runsaasti tuijottavia silmäpareja, valittaisiin moderni kömyttämätön laite. Ilmalahan toki on suljettu ja suuri mutta kulkeehan vaihtoveturi näkyvillä esimerkiksi autovaunuja siirrellessään. | ||||
|
|
23.08. 22:04 | Petri Nummijoki | ||
| Varmaan lähiliikennekalustoksi mutta 80- ja 90-luvuilla, kun viikonloppuruuhkassa käytettiin eräissä pikajunavuoroissa Eil-vaunuja lisävaunuina niin mitenkään suosituilta ne eivät vaikuttaneet tavalliseen Eit-vaunuun verrattuna eivätkä omastakaan mielestäni läheskään yhtä mukavia matkustaa. Toisin sanoen Eil-vaunuissa saattoi olla tilaa yllin kyllin, vaikka juna muuten oli täysi. | ||||
|
23.08. 21:58 | Veikko Hattunen | ||
| Oikea termi olisi ETCS. | ||||
|
|
23.08. 21:54 | Petri Nummijoki | ||
| Tosiaan raskasta kiskotusta ei ollut 1943 Tampereen pohjoispuolella. Pieksämäelle päästiin raskaita kiskoja pitkin 1950, Seinäjoelle ja Kuopioon 1957, Kokkolaan 1959, Ylivieskaan 1961 ja Ouluun vasta vuoden 1962 lopulla. Tässä on varmaankin samalla Tr1-vetureiden ajopiirin pohjoisraja eri vuosina. | ||||
|
23.08. 21:51 | Tuomas Pätäri | ||
| Komeasti kaartuu. Juuri sopivan mittainen pötkö tuolle kuvauspaikalle. | ||||
|
23.08. 21:49 | Tuomas Pätäri | ||
| Tämä todellakin oli mielenkiintoinen ja haasteellinen tehtävä, melkein kuin ammoinen Ahmaksen arvoitus! Hillon jätin tutkimatta etsiessäni paikkaa Haminan radalta, kun tulkitsin hieman väärin vinkin liikenteestä viime vuosituhannen alkupuolelta asti, ajatellen "asemapaikkaa" enkä liikennepaikkaa tai esimerkiksi kuntaa. | ||||
|
|
23.08. 21:15 | Elmo Kyytinen | ||
| Miksi tuossa on punaiset valot? | ||||
|
|
23.08. 20:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Eljas, jos asiasta EI OLE erikseen lainsäädäntötasolla (eduskuntakäsittelyineen) määrätty, niin salailupäätöksen perusteista saa ja PITÄÄ omasta mielestäni keskustella, vaikka niin kauan että kielet muuttuvat kengänpohjanahaksi. Nimittäin lain velvoittavuus on mielestäni ihan toista suuruusluokkaa kuin vakoojanpelosta (vaiko arvovaltataistelusta?) herennyt hätäinen "hallinnollinen määräys". Ja jos lakiin vedotaan tässä, niin mihin lakiin? Kysyä sopisi mielestäni siitäkin, että jos salailumääräys vähänkin kytketään osakeyhtiölaissa tms. säädettyihin "oikeuksiin", niin MITÄ TEKEMISTÄ SILLÄ ON VALTIONRAUTATIELAITOKSEN aikakauden kanssa? Ihan eri putiikkeja - vai eikö muka? |
||||
|
23.08. 19:50 | John Lindroth | ||
| Itse kannatan Itämeren junalauttaa. | ||||
|
|
23.08. 18:25 | Toni Lassila | ||
| Muistelen että penkkikankaat, penkkien muoviosat, verhot ja lattiamatot vaihdettiin silloin kun nämä vaunut viherrettiin. Eli noin 13-15 vuotta sitten. Vanha sisustus oli tosiaan vieläkin hienompi, mutta onhan tämäkin lähiliikennekalustoksi suorastaan ylellinen verrattuna vaikkapa Sm4:n ankeuteen. | ||||
|
23.08. 17:32 | Rasmus Viirre | ||
| Tulee aina huvittunut olo kun näkee ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, että raiteilla liikkuu muutakin kuin matkustajajunia. Ja aina tosiaan ei kala nappaa. Siksi tuleekin usein yhdistettyä kuvausreissuun muutakin, kuten ns. rennosti omaa aikaa ottamista, ajelua, nähtävyyksien ja luonnon katselua, liikuntaa, tai mitä tahansa muuta. | ||||
|
23.08. 17:23 | Rasmus Viirre | ||
| On hieno. | ||||
|
23.08. 16:06 | Kari Haapakangas | ||
| Eikös tuolla taustalla näy paikallisen nuorison "mammutin anukseksi" nimeämä sisäänkäynti | ||||
|
|
23.08. 15:47 | Eljas Pölhö | ||
| Tr1 1033 ei taatusti ollut Kuivaniemessä 1943. Raskaan kiskotuksen pää oli satojen kilometrien päässä. Väylävirasto on määrännyt kaikki onnettomuuksiin ja liikennehäiriöihin liittyvät arkistoaineistot ei-julkisiksi yli sadan viimeisen vuoden ajalta, joten en tohdi lausua tämän tarkemmin onnettomuuspaikasta. | ||||
|
|
23.08. 15:04 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva Aatos. | ||||
|
23.08. 15:02 | Kari Haapakangas | ||
| Niinpä, Pohjanmaa Radan satavuotisjuhlien muistoksi. Ylivieskakin on niitä rautatiestä hyötyneitä paikkakuntia, ja onhan se peräti risteysasema | ||||
|
|
23.08. 15:01 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos Jarno, hyvä, että tässä oli haastetta. Pistän sijaintitiedon ylös myöhemmin. | ||||
|
|
23.08. 14:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Alkuasukkaat" sanoovat notta Ristus, tämon sittenkin paree muistomerkki, jos ny vaikka olsi läntätty se iänikuusenaikaanen Pikkujumpo keräämhän ruastetta ja möhkämiähiä viinapulloinensa. Alunperin miettivät kyllä sitä Pikkujumpoa. |
||||
|
|
23.08. 14:20 | Simo Virtanen | ||
| Näin Hesan ulkopuolella kasvaneelle ja eläneelle Eilit ovat täysin tuntematon luku rautatiekalustoa. Tunnelma tuolla oli siis omalla vierailullani erikoinen kyllä, mutta johtui ensikosketuksesta kalustoon. | ||||
|
23.08. 14:16 | Simo Virtanen | ||
| Lisäksi vain seiskavaunussa on enemmän normaaleja istuimia kun muissa ollaan kasvokkain. Extra-luokka ei eroa mitenkään rahvaan luokasta ja sieläkin 2+2 -istuimet. Extra plussaa en ole vielä kokeillut. Mutta joo, kyllähän Sm6:lla matkustaminen kuuluu rautatieharrastajan listaan. Varsinkin kun onnistuu ilman viisumia. |
||||
|
|
23.08. 14:14 | Jarno Piltti | ||
| Tämä on kaoottinen ryväs kehyksistään irrotettuja välähdyksen kaltaisia junia ja matkustajia. Juuri niin kuin muistot ja muistikuvat. Ja Etelä-Pohjanmaalla kun ollaan niin tiedä vaikka veistoksessa olisi häivähdys itseään tuomiopäivää, niin dieselit kuin höyrytkin on riivitty raiteiltaan ja heitetään kuka nyt missäkin iäisyytensä viettääkään. | ||||
|
|
23.08. 14:02 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos Antti, tämä oli mielenkiintoinen knoppi! | ||||
|
23.08. 13:07 | Elmo Kyytinen | ||
| Mielestäni punaiset vaunut ovat hienompia kuin vihreät. | ||||
|
23.08. 13:05 | Elmo Kyytinen | ||
| Oli hyvä kyyti. | ||||
|
|
23.08. 12:56 | Timo Salminen | ||
| Veistoksen nimi Feriatis ainakin ymmärtääkseni tulee latinan sanasta feriatus, joka tarkoittaa juhlapäivää viettävää tai joutilasta, ja on siis monikon datiivimuoto siitä. (Ruostunutta latinantaitoa esiin kaivellen.) Ajatus lienee, että tässä juhlitaan rautatietä. | ||||
|
|
23.08. 12:51 | Timo Salminen | ||
| Totta, muistan sen alkuperäisen verhoilukankaan. Taisivat silloin penkkien muoviosatkin olla ruskeat vai muistanko nyt aivan omiani? Pitäisi valokuvista tarkistaa. | ||||
|
23.08. 12:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai hirvikiväärin "tarkkuutuslaukaus"...? | ||||
|
|
23.08. 12:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin jokin holokaustimuistomerkki! Vaikka olisi kuinka "Antonio Casagranden" veistelemä... Ei raakkules, vai tulkitsinko väärin? |
||||
|
|
23.08. 12:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kuva, herra Timo! Penkkien alkuperäinen verhoilu oli ruismarja9puuron punaista. | ||||
|
|
23.08. 12:30 | Antti Grönroos | ||
| Asemapääliköntalo. | ||||
|
|
23.08. 12:14 | Jonne Seppänen | ||
| Tämä on kyllä komea paikka | ||||
|
23.08. 12:13 | Jonne Seppänen | ||
| Edellisen kerran 1009 vieraili 2018 | ||||
|
|
23.08. 12:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuo linkin kuvassa näkyvä Hillon asemarakennus on purettu jo aikoja sitten. Tämä on sitten jokin asuinrakennus tms. | ||||
|
|
23.08. 11:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Enpä ole ennen kuullut rakennusmateriaalien käytöstä tallennusmediana ;) | ||||
|
23.08. 11:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei ole ensimmäinen: https://vaunut.org/kuvat/?u=3246&t=digiscoping | ||||
|
23.08. 11:31 | Erkki Nuutio | ||
| Vaunun SVR-merkinnän ja yleisvaikutelman perusteella kuva lienee itsenäisyyden alkuvuosilta 1918-1920. Vauhtipyöriä tarvittiin tuolloin etenkin hidaskäyntisten höyrykoneiden perään hihnavälityksiin sekä käyntinopeuden vaihtelun hillitsemiseen esimerkiksi sähkölaitoksissa. Näitä laitoksia oli SVR:n kaikilla konepajoilla ja suuri määrä tehtaissa. Alueellista sähköverkkoa ei vielä ollut. Esa lienee oikeassa arvellessaan kuvan vauhtipyörän tarkoitetun hihnavälitykseen, pyörittämään ns. valta-akselia, johon yhdistetyt konekohtaiset hihnavälitykset pyörittävät kukin omia koneitansa (sorvit ja muut). Hihna oli tuolloin lattahihna. Vauhtipyörän kehäpinnan kuperuus keskitti hihnaa vauhtipyörälle. Höyrykoneen alhaisen pyörimisnopeuden johdosta pysyi hihnan kehänopeus sallitulla tasolla. Vuonna 1918 sulkeutuivat maamme teollisuuden myyntikanavat ja rahoitus loppui. Pelkästään kauppa Saksan kanssa oli mahdollista ja sallittua. Niinpä perinteisiin ruukkeihimme kuulunut Taalintehdaskin hakeutui saksalaisomistukseen. Taalintehdasta johti tuntemamme vapaaherra Wrede, joka oli itse pelastautunut Turun Rautateollisuus Oy:stä. Kun Saksa puolestaan kaatui vuoden 1918 lopulla, kaatui myös Saksan talous.Taalintehtaan saksalaisomistajan oli yritettävä realisoida tehtaan toimintoja. Wrede sai jatkaa tehtävässään tätä varten. Myytiin mm. kettinkivalmistus laitteistoineen. Wrede oli pystynyt tekemään hyvän sopimuksen. Muuttuneen suhdanteen tuella myynnit olivat niin kannattavia, että velka saksalaisomistajalle tuli maksetuksi. Siten Taalintehdas itsenäistyi uudelleen. Kun lisäksi palkkoja leikattiin, tuli yrityksestä hyvinkin kannattava ja sitä uudistettiin taitavilla investoinneilla. Työsuhteitakin parannettiin mittavalla sosiaalituella mm. tehdassairaalaan. Vuonna 1932 Taalintehdas teki VR:n kanssa monivuotisen sopimuksen rautatievaunujen akselien ja pyöränrunkojen toimittamisesta ja investoi merkittävästi näiden valmistuslaitteistoon. Valitettavasti en ole löytänyt sopimuksesta tarkempaa kuvausta. Taalintehdas teki 30-luvun loppupuolella erinomaisia vuosituloksia, mikä sai Wärtsilä-yhtymän Wahlforssin ostamaan vuosina 1938-40 kilpailijansa pois - selvästikin kovalla hinnalla. Wärtsilä 1834-1984 -historiikki (kirjoittanut Paavo Haavikko -erinomaisen kiinnostava) paljastaa Wahlforssin jälkiviisaus-happamuuden ostohinnasta. Hannu Hanhi - Wrede puolestaan siirtyi vuonna 1940 sulavasti Petsamon Nikkeli Oy:n johtoon. Taas tätä kirjoittaessani oli pakko kirota rikollisen ala-arvoinen W11+Word alimpaan helvettiin. Eikö jo ala vaihtoehtoa sille löytymään?! |
||||
|
23.08. 11:29 | Toni Lassila | ||
| Oho, Pendo saanut uudet LED-valot puskinvaloihin. Valonheitin näyttäisi vielä halogeenilta. Onkohan tämä ainoa runko missä on näin? Melko tuoreesta muutoksesta taitaa olla kyse. | ||||
|
23.08. 11:16 | Tero Korkeakoski | ||
| Aittaluoto on UPM:n alueella, eli mahdetaanko siellä kuormata vain heidän kuormia. Aiemmin kuormattiin Ruosniemessä ja siellä oli ehkä eniten tilaa ja autot pääsi sinne parhaiten. | ||||
|
23.08. 11:11 | Tero Korkeakoski | ||
| Ollut jo vuosikausia. Kohta tulee kymmenen vuotta tulipalosta. | ||||
|
|
23.08. 11:09 | Teemu Saukkonen | ||
| Näyttää jotenkin pienoismallilta tämä. | ||||
|
|
23.08. 08:13 | Antti Grönroos | ||
| Oikein Ossi! | ||||
|
|
23.08. 00:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Bodenjärvellä käytettiin pienempiä junalauttoja, jotka muistuttivat enemmän maantielosseja joissa oli läpiajettavat kannet. Tämä on Itämeren pidemmän reitin lautta. Se että rampilla on vain yksi raide viittaisi Warnemünde-Gedser linjan lauttaan. Sassnitz-Trelleborg käytti 3-raiteista ramppia. Voi olla myös Malmö-Kööpenhamina. |
||||