Valtion rataverkko

[Jari Välimaa]

Kunnat sopivat Helsingin ja Turun välisen Länsiradan rahoituksesta

"Vuosien keskustelujen jälkeen kuusi Helsingin ja Turun välille suunnitellun Länsiradan varrella sijaitsevaa kuntaa ovat päässeet alustavaan sopimukseen rakennuskustannusten jakamisesta. Syyskuun alussa julkistettu ilmoitus on tärkeä askel eteenpäin yhdessä Suomen suurimmista rautatiehankkeista.

Yhteisen lehdistötiedotteen mukaan kuntien osuus rahoituksesta on 30,7 prosenttia. Tämä vastaa yhteensä 400 miljoonaa euroa. Valtion odotetaan osallistuvan saman verran, ja myös projektiyhtiö Länsirata Oy:llä on oikeus ottaa lainaa jopa 500 miljoonaa euroa. Ensimmäisen rakennusvaiheen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan 1,3 miljardia euroa.

- Mielestämme kunnat haluavat tällä tavoin osoittaa, että niiden välillä on yhteisymmärrys rahoituksen jakamisesta. Kerta kaikkiaan ei voida enää sanoa, että kunnat ovat eri mieltä, sanoi Lohjan kaupunkisuunnittelujohtaja Pekka Puistosalo Ylen raportissa."

https://www.jarnvagsnyheter.se/20250905/17797/kommuner-enas-om-finansiering-vastbanan-mellan-helsingfors-och-abo

Länsirata etenee kuntien päätöksentekoon

"Länsirata Oy:n osakaskunnat Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi ovat saavuttaneet alustavan yhteisymmärryksen hankkeen rahoitusosuuksista ja osakassopimuksesta. Kuntien rahoitusosuus noudattaa kesällä 2024 sovittua esisopimusta ja on 30,7 prosenttia. Kunnat valmistautuvat nyt viemään virkajohdon neuvottelutuloksen päätöksentekoon syksyn aikana.

Länsirata, joka yhdistää Helsingin, Espoon, Veikkolan, Vihdin, Lohjan, Salon ja Turun, muodostaa lounaisen Suomen kestävän liikennejärjestelmän selkärangan ja on maan suurin infrahanke. Se parantaa raideliikenteen luotettavuutta ja kytkee Suomen tiiviimmin länteen ja Eurooppaan TEN-T-liikenneverkon asettamien vaatimusten mukaisesti."


https://varsinais-suomi.fi/lansirata-etenee-kuntien-paatoksentekoon/

[Jari Välimaa]

Ei tarvitse olla selvännäkijä nähdäkseen suomalaisten elämänlangan kulkevan jatkossakin Tukholman suuntaan. Sen rinnalla voi Baltia ja muut reitit kehittyä, mutta ei poista Turku-Tukholma -akselin merkitystä.

Kiinteä liikenneyhteys Turusta Tukholmaan täyttäisi hyvin EU-hankkeen vaatimukset, sanoo Turun yhteysjohtaja

"Turun kaupungin mielestä kiinteällä yhteydellä Turusta Tukholmaan on merkitystä sekä elinkeinoelämän että turvallisuuden kannalta. Ahvenanmaakin haluaa olla suunnittelussa mukana.

Kiinteästä yhteydestä Tukholmaan ei vielä ole tarkkoja tietoja, mutta raiteita on kaavailtu Turusta Vehmaan kautta Kustaviin ja sieltä syvemmälle saaristoon.

Ahvenanmaalla raiteet sukeltaisivat Itämeren alittavaan tunneliin, joka veisi Ruotsiin.

Ahvenanmaan elinkeinoministeri Jesper Josefsson vakuuttaa, että saarimaakunta haluaa olla mukana, jos näin suuri yhteys kulkisi Ahvenanmaan yli.

– Mekin pääsisimme hyötymään hankkeesta, jos tieyhteys tai rautatie ei kulkisi vain Ahvenanmaan ohi. Haluamme, että myös Ahvenanmaalla voidaan nousta kyytiin ja kyydistä pois."

https://yle.fi/a/74-20181319

[Erkki Nuutio]

Meritunnelit ovat iso ja hankalampi juttu kuin joen toiselle puolelle meno, joka jo sujuu Turussa.
Maamme on köyhtynyt ja lahtiemme silta/tunnelien hintataso on 20...50 Miljardia euroa.
Kuitenkin maamme saarimaisuudesta täytyy vapautua turvallisuuden, talouden ja ihmisten liikkuvuuden edistämiseksi.

Tämän vuoksi pitää selväpäisesti tunnustaa mikä kuvitelluista vaihtoehdoista tarjoaa tärkeimpiä etuja ja mihin todennäköisesti pystytään neuvottelemaan riittävä JÄREÄ rahoitus.
Tallinnan tunneli tuo ylivoimaisesti merkittävämmät hyödyt maallemme verrattuna Tukholman tai Merenkurkun silta/tunneliin. Sen aloitusvaiheisiin olisimme ilman onnettomasti tyrinyttä Harakkaa saaneet jo EU:n elvytyspaketista 4...6 miljardia euroa.  Tukholman tai Merenkurkun ratkaisuille emme tule koskaan saamaan merkittävää EU-rahoitusta.

Mitä tulee Tukholman silta/tunneliin, ei edes Tukholma halua ottaa sitä vastaan. Koittakaa uskoa (käykää itsekin toteamassa) että Tukholma on SUMPPU, joka VAIVOIN toimii liikennerajoitustensa sekä tehtyjen ja tehtävien valtavien tunnelitöiden avulla.
Tukholma on täyteen rakennettu ja maanmuodoltaan hankala (ja suojeltu).  Se ei halua sumppuunsa lisää finnjävelien kuorma-, linja- ja henkilöautojen läpikulkuliikennettä.

Olen testannut Tukholman sumppua kymmeniä kertoja kaikkkina kellonaikoina.
Vain klo 2 aikoihin aamuyöstä sumppu tyhjentyy. Testauksia en ole tehnyt ministeri- tai safööriauton takapenkillä.
Kyseessä on inhottavin osuus Suomen ja Saksan välisellä matkalla. Se on hankalimmin väistettävissä, koska Ruotsi ei ole vielä edes aloittanut Tukholman riittävän etäältä väistävän kehätien tekemistä.

Tukholman silta/tunnelin tarjoaminen on yksiselitteisesti typeryyttä ja haitallistakin. Esimerkiksi EU ei  sitä ymmärretä lainkaan: Miksi kummassa suomalainen tunkee sinne - Ruotsin kohtuun, kun pitäisi kilpailla Euroopassa ja edistää yhteyksiä EU:n kuluttajakeskittymän suuntaan!

Alueen talouden ja turvallisuuden edistämiseksi EU maksaa parhaillaan 85% RailBaltikasta.
Mekin siis maksamme merkittävästi sitä, koska sitä tehdään  meitäkin varten.
Siksikin RailBaltika odottaa jatkoa meille asti.  Jokaisen pitäisi jo tajuta tämä.  
Kaikki ponnistuksemme tulee kohdistaa tähän!

[Jari Välimaa]

Ei vieläkään henkilöjunaliikennettä Haaparantaan – Torniossa petyttiin budjettiriihen päätökseen

7.9.2025

"Torniossa otettiin tyrmistyksellä vastaan tieto siitä, että länsirajan ylittävään henkilöjunaliikenteeseen ei tullutkaan budjettiriihestä rahoja.

– Se oli täysi tyrmäys meille. Kaikki, mitä on luvattu ja mistä on keskusteltu, on yhtäkkiä vetäistykin pois. Taas kerran, sanoo Tornion kaupungin kehitysjohtaja Sampo Kangastalo.

Kangastalon mukaan nyt on palattu nollapisteeseen.

– Nyt lähdetään jälleen kerran keskustelemaan, millä edellytyksillä saamme avattua Suomen ja Ruotsin välisen henkilöjunayhteyden uudelleen.

Henkilöliikenne raideosuudessa Laurila-Tornio-Haaparanta tarvitsee valtion tukea 1,4–2,1 miljoonaa euroa vuodessa. Arvio on VR:n tekemä.

Kangastalon mukaan epävirallisten keskustelujen perusteella kuntarahoituksen osuus voisi olla noin kymmenen prosenttia. Tornio on sitoutunut jo viiteen prosenttiin, ja loppuosan kattavasta rahoituksesta on neuvoteltu Meri-Lapin kuntien ja Oulun kaupungin kanssa.

Virallista kuntarahoitusosuutta liikenne- ja viestintäministeriö ei ole esittänyt.

Rataosuuden sähköistyminen valmistui aiemmin tänä vuonna. Se maksoi kaikkiaan 37 miljoonaa euroa."

https://yle.fi/a/74-20181501