19.10.2015 / Kylmäoja, välillä Kontiolahti–Joensuu asema
19.10.2015 Tämä olikin mukavasti etuajassa tullakseen kuvatuksi. Eipä se tullutkaan kuin Lieksasta (yleensä Nurmes) mutta pituutta oli silti. Uusi valotolppa on ledivaloilla ja vanhat entisellään.
Kommentit
| 20.10.2015 15:58 | Juha-Pekka Kurvinen: | Epäilykseni että kevyen liikenteen väylän mastoissa olisi LED-valot meni mulla sitten oikein. | |
| 21.05.2016 17:49 | Jimi Lappalainen: | Erikoiset aurausmerkit? | |
| 21.05.2016 18:25 | Panu Breilin: | Radan merkkejä on taas kerran uudistettu. Ks: https://asiakas.kotisivukone.com/files/rautatietekniikka.kotisivukone.com/Rautatietekniikka/Rautatietekniikka_1_2016_harva.pdf (sivu 46) ja https://doria.fi/bitstream/handle/10024/122986/lo_2016-08_rato17_web.pdf |
|
| 21.05.2016 19:41 | Jimi Lappalainen: | Katsohan vain. | |
| 21.05.2016 22:15 | Leo Männistö: | Mä olen joskus näin sivustaseuraajana miettinyt, että onko Liikennevirastolla ja jollain kilpipajalla sopimus, että radan merkit uusitaan muutaman vuoden välein. Tuntuu siltä, että näitä uusitaan ihan vain uusimisen ilosta. | |
| 21.05.2016 22:48 | Panu Breilin: | Siinä urakkaa riittää, kun sekä aurausmerkit että kilometrimerkit laitetaan uusiksi. Ja kumpienkaan uusimisesta ei suurelta osin montaa vuotta ole. | |
| 22.05.2016 15:30 | Perttu Karttunen: | No jopas, eli nuo vihreät lätkätkö taas vaihteeks poistuu käytöstä kilometrimerkinnöissä? Lieneekö aiheuttaneet sitten sekaannusta. EIhän noita välimallinkaan aurausmerkkejä ole vielä joka paikassa läheskään. Jollain kyllä kallis hupi. | |
| 22.05.2016 15:34 | Juhani Pirttilahti: | Vihreät lätkät ei ole kilometrimerkkejä eikä kilometrimerkintöjä. Ne ovat paikantamismerkkejä. Valkopohjaiset ovat kilometrimerkkejä. | |
| 22.05.2016 16:58 | Leo Männistö: | Pitäkää nyt huoli siitä, etteivät hoksaa, että esimerkiksi Saksassa "kilometrimerkit" ovat 200m välein (tai ei ne enää kilometrimerkkejä ole vaan hehtometritauluja). Tuolla tavalla saisi näppärästi neljä uutta kylttiä joka kilometrille, tai kahdeksan jos molempiin suuntiin on oma. Ja paljonko rataverkkoa nyt sitten Suomessa onkaan niin kyllähän tuo työllistäisi. | |
| 22.05.2016 20:24 | Teemu Saukkonen: | Pitäähän ne rahat johonkin käyttää ettei ylikuormitetun 50-luvun tieverkon korjaamiseen jäisi latiakaan. Lienee menossa testi että miten nopeasti valtatie menee ajokelvottomaksi. Vt9 JNS-KUO asfaltoitiin 10 vuotta sitten ja sitä ei nyt uskoisi ellei olisi silloin seisty jonossa. Voisi muuten luulla 70-luvun aikaansaannoksiksi. | |
| 22.05.2016 23:58 | Uwe Geuder: | Leo: Saksassa ainakin Bundesbahnin aikana kivet olivat 100m välein ainakin kaksiraiteisilla radoilla. Parilliset hektometrit toisella puolella ja parittomat hektometrit toisella. Nykyisin kai kiviä ei enää ylläpidetä. En muista millä tavalla nykyiset peltimerkit ovat sijoitettu. Minusta tuntuu, että ainakin uusilla radoilla (NBS) ne ovat aina samassa kohdassa molemmilla puolella rata. Ehkä samalla parittomat hektometrit jäivät sitten historiaan. Vastaahan 100m vain 1,8s kun ajaa 200km/h tai 1,2s kun ajaa 300km/h. | |
| 23.05.2016 00:22 | Leo Männistö: | Peltimerkit on 200m välein ja kivet tosiaan sadan metrin välein. Kivillä ei sinänsä ole mitään merkitystä, kun ei niitä ole mainittu opastinkirjassa (Signalbuch), mutta niitä toisinaan näkee siellä täällä. Eikä niitä etenkään kovemmissa vauhdeissa näe lukea, kun ovat heinän seassa. Tuo tiuha kilvitys näyttää etevyytensä liikennepaikalta pitkällä junalla lähtiessä, kun saa aikataulusta tiedon viimeisen vaihteen sijainnista ja siihen kun lisää junan pituuden ja pyöristää seuraavaan merkkiin niin ei tule kiihdytettyä liian aikaisin. En tiedä mikä varsinaisesti on syynä, mutta saksalaisissa vetureissa ei juurikaan ole peilejä. | |
| 23.05.2016 08:45 | Leo Männistö: | http://fahrweg.dbnetze.com/file/fahrweg-de/2397820/nwGeHFo3ET6OL80ylv-JlU0vWcI/8332992/data/rw_301_aktualisierung_8.pdf - tässä muuten linkki tuohon opastinkirjaan, jos ketä kiinnostaa. Heti sivulta 180 löytyy nuo hehtometrimerkit. |