02.04.2016 / Haapamäki
02.04.2016 Kauan seisoneen Hurun akustojen vesitys, parisen tuntia tuohonkin vierähti aikaa.
Kommentit
| 06.04.2016 11:38 | Mikko Herpman: | Muutama akku/kenno on vaihdettu, onko museoaikana vaiko jo aktiiviaikana? Miten on akkujen kunto/kapasiteetti, joskus olin ohjaamossa kun käynnistettiin niin hetkeksi tuli pimeys.. ja sitten käyntiin. Onko ihan "normaalia" vai onko kapasiteetti sen verran laskenut että tulee hetken Blackout.. Tosin kyllähän siinä tulee hetkellinen oikosulku kun kytketään akku kiinni seisovaan dieselgeneraattoriin. | |
| 06.04.2016 14:33 | Jouni Hytönen: | Eikös tuo ollut myös Dr13-vetureissa arkipäivää, että konehuoneen valaistus pimeni sillä hetkellä, kun moottoreita käynnistettiin? :) | |
| 06.04.2016 18:01 | : | Kyllähän sinne Dr13 konehuoneeseen hämäryys hiipi kun eka moottoria käynnisti. Toisen käynnistyksessä jelppasi hieman jo käynnissä olevan tuottama lataus. Dr12 veturin konehuoneessa oli käynnistyksen aikaan oleskelu kielletty koska akkuja saattoi räjähtää käynnistyksen yhteydessä. En tiedä kuinka yleisiä nuo akkuräjähdykset olivat. Toki se vaara oli Dr13 veturissakin. | |
| 07.04.2016 00:12 | Jorma Toivonen: | Normaaliahan tuo valaistuksen pimeäminen oli molemmissa sarjoissa (Dr12/-13), generaattorien lähtiessä pyörittämään dieseleitä, senverran haukkasivat sähköä, että muille kohteille ei tehoa riittänyt. Muistaakseni Dr12-vetureiden konehuoneen otsapaneelissa oli/on kytkin, jolla saa päämoottorin myös käynnistetyksi (paikalliskäyttö)??? Paljon oli kytkimiä tuolla konehuoneen paneelissa, mittarit tuli vilkaistua ohikulkiessa, kytkimistä useimmiten tuli käytettyä konehuoneen kattotuuletinta - "huollossa" esilämmityspumppujen käyttökytkimiä. Riihimäen suunnalla useinkin Dr13-vetureissa käynnistettiin ensin ryhmä II (annetuista ohjeista poiketen) - siinähän oli ne kaksi möhkälettä päägeneraattorin päällä (?), joista toinen latasi akustoa. Akustossahan ei voimaa riittänyt kovin moneen käynnistysyrtykseen. Kuinkas muualla? |
|
| 08.04.2016 00:42 | Jorma Toivonen: | Veturissa on 96-kennoinen lyijiparisto, jonka varauskyky on 350Ah tai 400Ah. Kennot ovat sijoitetut 32:een paristolaatikkoon, 3 kennoa kussakin. Pariston nimellislepojännite on 197V, varaustilasta riippuen vaihteli pariston jännite 185V...235V. Kuuleman mukaan, päämoottoria käynnistettäessä saattoi havaita kennolaatikoiden välisten kaapeleiden kiemurtelun. Tuo oli varsin uhkarohkeaa, koska kennojen poksahtelu ei ollut kovin harvinaista (ei osunut omalle kohdalle). Jos kennoja tuli toimettomiksi, oli veturissa (?)/varikoilla (?) varakaapelit joilla saatiin ohitettua vikaantuneet kennot - taisi olla jopa jonkinlainen "kartastokin" uuden kytkennän suorittamiseksi (tuo viimeinen täysin "mutu":a). | |
| 08.04.2016 20:37 | Teemu Saukkonen: | Kyllä se sähkö varmaan saa liikettä aikaan. Uimaharjun tehtaalla vieraillessamme esittelijä sanoi muuntajan vierellä että pitää olla kuulosuojat kun siihen kytketään "jytinät" päälle, kiskosto rämähtää kovaa. Kyseisellä muuntajalla syöttäisi jokusen kerrostalon. | |
| 10.04.2016 09:45 | Kimmo T. Lumirae: | En muista tuota Antin saamaa neuvoa konehuoneessa oleskelusta, mutta muistan Jorman mainitseman paikalliskäytön. Olikohan alun perin ajatuksena, että koneapulainen käynnistää moottorin konehuoneesta tarkkaillen samalla moottoria ja muita laitteistoja ja sitten palauttaa paikalliskäytön pois. Kuljettaja voi sitten ajopöydästä käynnistää moottorin myöhemmin tarvittaessa. Akustosta puhuttiin kuulopuheena, että kyseessä olisi ollut käynnistyspariston maailmanennätys: käynnistysvirtahan oli jonkun lähteen mukaan 3500 A. Paljon humpuukiakin puhuttiin kuulopuheena, mutta tämä tieto saattaa periaatteessa pitää paikkansakin. Toki esim. Sulzerin twin-bank-12-sylinterinen (jollainen tietyllä todennäköisyydellä oli tarjolla Hr 12:een päämoottoriksi) on MAN:ia isompi moottori ja jos sellainen sähköllä käynnistetään niin maailmanennätys on ainakin vakavasti uhattuna. |
|
| 10.04.2016 14:48 | Leo Männistö: | Tuo Sulzerin twin-bank eli U-moottorihan on ollut/on yhä käytössä brittiläisten class 44,45,46 ja 47- vetureiden voimanlähteenä. Sitä tosin ei google kertonut, että lähteekö käyntiin sähköllä vai paineilmalla. | |
| 11.04.2016 16:50 | Kimmo T. Lumirae: | Samaa ajattelin kirjoittaessani. Ainakin tuossa äänet natsaisivat sähkökäynnistykseen. Hyvin laivakonemainen käyntiääni muuten Sulzerilla. https://www.youtube.com/watch?v=r0GIbLm5OAo | |
| 11.04.2016 17:03 | Leo Männistö: | Joo, kyllä tuo enemmän sähkö- kuin paineilmastartilta kuulostaa. Startti-ilmanjakaja kun ”käy” sytytysjärjestyksen mukaan ja pitää omanlaistaan ääntä. https://www.youtube.com/watch?v=s6YQnsdgHZU - n. 45sek kohdalta tuon kuulee hyvin. | |
| 25.02.2017 13:11 | Oskari Kvist: | Aika jämäkkä "käynnistysmoottori" hurussa, tehoksi tulee äkkiseltään laskettuna 197V x 3500A = 689,5 kW. Toisaalta akusto ei varmasti jaksa puskea 197V koko käynnistysyrityksen ajan, vaan jännite kyykkää kuormitettaessa noin suurillla virroilla lyijyakulle tyypillisesti (kuten valojen himmentymisestäkin voi päätellä) ja tällöin tietysti tehokin on alhaisempi kuin mitä tuo laskenta. No heitetään että jotain luokkaa 130V = 455 kW, kyllä muuten edelleenkin on aika kovan luokan startti. Mites muuten Dv15/Dv16? Oliko niissä paineilmastartti, moottori kun oli "hurun puolikas"? |
|
| 02.06.2019 12:30 | Harri Pesonen: | Dv15/Dv16 paineilma käynnistys |