??.??.1951 / Linnavuori, Siuro
??.??.1951 Osasuurennos peruskartasta. Valmetin moottoritehdasta alettiin rakentaa välirauhan aikana. Tunnelin eteläpäässä näkyy vielä kapearaiteista rataa. Johtaneeko lämpökeskukseen? Linnavuori on aito vainotulien aikainen pakolinna. Loivemmalla koilisrinteellä oli maavalli+paaluvarustus. Kartta on pieni osa kuuden peruskartan taulusta, Nokian Paperitehtaan metsäosastolta. (Maanmittauslaitos) 1960/61 [Kartoitus tehty 1951, painettu 1953]
Kommentit
| 30.04.2016 17:52 | Erkki Nuutio: | Kovasti selventävä kartanosa, joka luultavasti kuvaa tilannetta joitakin vuosia ennen julkaisuaan 1960/61. Näkyvät tehdashallit ovat (tuntemani 1966/67 tilanteen) mukaan: Raiderykelmän luona oikeanpuoleinen halli oli kaiketi vanhin, ja oli työstöä ja kokoonpanoa varten. Konttorit olivat (ovat) sen kaksikerroksisessa oikeassa päädyssä. Vasemmassa päädyssä oli lähettämö, sen lastauslaituri sekä tilapäisesti laivan apumoottoreiden ja Vire -venemoottoreiden kokoonpanoa. Porkkanakuva on tältä raiteelta. Muut raiteet oli mielestäni jo purettu jälkiä jättämättä. Ne olivat ehkä alunperin osaksi polttopuuvaunuja varten. Iso halli vasemmalla, vuoren juurella oli kaiketi edellistä vähän uudempi. Se oli varsinainen työstöhalli, jossa mm. hammaspyörien ja akselien työstö ja lämpökäsittely tapahtui. Kolmas, pienempi halli oli (on) protopaja ja diesellaiteosasto, jossa itse harjoittelin. 1966/67 testailtiin tuotannossa olevien 3- ja 4-pyttyisten traktorimoottorien ohella kahta ensimmäistä Valmet 612-moottoria (ei siis 611), joista toinen ilmeisesti asennettiin paikalliseen Vanaja -kuorma-autoon ja toista rääkättiin dynamometrissä 500 tunnin kokeessa. 612 ei kai löytänyt silloin asiakasta, Leyland oli halpa Sisulle ja oli vielä silloin laadukas. Lisäksi kokeilussa oli lumikelkan moottori, jota testattiin Lumikoissa. Lisäksi luolan sivuhaaroissa oli tuotantotiloja ja paljon varastotiloja. Myöhemmin luolan Siuron päähän tuli armeija ja sen mittava moottorikorjaamo, jossa korjataan ja koekäytetään diesel- ja suihkumoottoreita. Enää ei luolan kautta oikaista. Tehtaan poikki mennyt tie oli jo katkaistu ja kartassa suunnitelmana näytetty rantatie korvasi sen. Pääportin lähellä näkyy pienempänä rakennuksena paloasema torneineen ja autotalleineen. Vähän ylöspäin tietä pitkin näkyy Vuorenhovi, jossa oli (on?) ravintola/ruokala juhlasaleineen ja sairaanhoitajan/lääkärin vastaanottotilat ja kirjasto. Halleja on tullut lisää: huollon ym. halli paloaseman ja tuloraiteen välille, suuri työstö- ja kokoonpanohalli lähettämöineen protopajan vasemmalle puolelle ja viimeksi laajennus oikealle, tien toiselle puolelle. Sen myötä myös ylempi tie on nyt katkaistu. Valmet-periaatteen mukaisesti rakennettiin lisäksi kartta-alueen yläpuoliselle alueelle lukuisia noin kolmikerroksisia tehtaan asuinkerrostaloja kauppoineen ja myytiin edullisesti tontteja omakotitaloja rakentajille. Näin pidettiin vuosikymmenien ajan asumiskustannusta paljon pienempänä kuin Nokialla tai Tampereella ja helpotettiin työvoiman saantia. Linnavuoren tehdas on alusta lähtien ollut tiukassa kilpailutilanteessa. Se ei koskaan ollut löysä rahankäyttäjä, päinvastoin kuin eräät toiset yhtymän tehtaat. Sillä se on säilynyt ja pärjää nytkin jenkkiomistuksessa. |
|
| 04.05.2016 21:10 | Erkki Nuutio: | Kirja Muinaislinnan kupeessa (Nokian kaupungin kulttuurilautakunta, 2000, 111 s.) painottuu tehtaan rakentamisen ja Linnavuoressa elelemisen (1943-) muisteluun. Korjaan hallien rakennusjärjestystä kirjan tietojen ja (valitettavasti kopiokonejäljenteisten) kuvien perusteella: Tehtaan rakentaminen oli kenraali Rudolf Waldenin suojeluksessa ja asioita ehkä auttoi myös insinööreihin kuulunut presidentti Rytin poika. Työvoimaa oli tuhatkunta, pääosin työvelvollisia. Vuoren juurella oleva iso halli valmistui ensimmäiseksi vuoden 1943 lopulla, samoin pitkä nosturirata, joka alkoi heti hallin päädystä raiteiden päältä. Myös luolatyötiloja valmistui tällöin. Protopajakin valmistui ennen kartassa oikealla olevaa hallia. Sille en löytänyt valmistumisvuotta. Arvelen sen olleen noin 1946-1947, koska tehtaan konttori oli aluksi Vuorenhovissa. Tämä valmistui 1945, kuten paloasemakin. Mainittakoon että Vuorenhovissa oli jopa tehtaan sairaala vuodeosastoineen 1946-1951. |
|
| 25.12.2016 17:28 | Timo Salo: | Ja sittemmin ns. poliklinikka vasemmalla kyljellä. Nykyään konttorina. "terveysasema" on nykyään palokunnan rakennuksessa. | |
| 13.02.2022 14:01 | : | 1972 keväällä käytiin ammattikoulun luokkaretkellä Tampereen seudulla. Yksi käyntikohteista oli Linnavuoren dieselmoottoriosasto. Ihmeteltiin kohtalaisen kokoisia 16 sylinterisen v-moottorin lohkoja. Mahtoivatko olla MGO moottorin lohkoja, mihin olivat menossa, ei selvinnyt meille. Tehtiinkö Linnavuoressa alihankintana lohkojen valmistusta esim. Tampellalle? | |
| 13.02.2022 14:24 | Timo Salo: | Jos kävitte "kiven sisällä", niin siellä huollettiin militääridieseleitä, mutta "maanpäällisellä" osastoilla sekin (MGO) lienee ollut mahdollista... Erkki N. tietää/muistaa varmasti paremmin! Itse olin harjoittelijana kesällä -72 tehtaan lähetysosastolla Nurmen Oivan kommennossa! :-) | |
| 13.02.2022 19:58 | Erkki Nuutio: | Saadakseni mahdollisuuden osua edes lähimain oikeaan, kaivelin Tampellan rautavalimon toimintaa. Sodan jälkeen rakennettiin nykyaikainen valimo, jossa itsekin olin valurin apulaisena ja valukehien tyhjentäjänä vuonna 1966. Tässä valimossa lisenssi-veturimoottorien sylinteriryhmät valettiin. Valimon loppu koitti luultavasti vuonna 1991. Päätelmä perustuu 3.1991 valimon tuotannosta otettuihin kuviin, kuten https://www.finna.fi/Record/siiri.urn:nbn:fi-vapriikkihttp%253A%252F%252Fmuseosiiri.tampere.fi%253A8080%252FVALOKUVA%252Fcontent%252FSIR_EXEC%252Fimages%252Fprimary%252F20040420%252F10824492335370.jpg . Tämä tarkoittaa että Tampella toimitti viimeisetkin uusien veturien MGO-lisenssimoottoreista sekä ainakin vara-sylinteriryhmiä MGO- ja MAN-lisenssimoottoreihin noin vuoteen 1990 asti. Lisäksi valimo luultavasti toimitti sylinteriryhmien valuja Wärtsilä-moottoreihin, luultavasti vuoteen 1991 asti. Tampellan moottoriosasto, ainakin sen suunnittelu lienee tullut merkityksettömäksi viimeistään 1970-luvun alussa ja pistetty eläkkeelle ja muihin puuhiin. Täsmällisesti en tätä asiaa tiedä. Tässä valossa en ihmettele jos Tampella on 1972 aikoihin antanut alihankintana MGO-lisenssimoottorien kokoamisia Linnavuoren tehtaalle. Luultavasti ainakin kevyt koekäyttökin oli mahdollista siellä olleilla dynamometreillä. Linnavuori teki pienempitehoisia, mutta MGO:n kokoisia laivan apumoottoreita lisenssillä ainakin vielä 1960-luvun loppupuolella. Paikka oli sen hallin päässä mihin VR:n lastausraide päättyi. Se olisi luultava paikka MGO-kokoonpanoillekin (jos niitä siis oli). Luolatiloissa ei kai vuonna 1972 ollut sopivia tiloja pienten eikä suurehkojen dieselmoottorien kokoamista varten. Mielestäni jo vuonna 1967, jolloin harjoittelin Linnavuoressa, oli muut kartan raiteista purettu, paitsi se joka meni mainitun kokoonpanohallin päädyn lastaussillalle. |
|
| 14.02.2022 10:17 | Timo Salo: | Kiitos taas Erkki mukavista muisteluista. Muutama täsmennys mitä taas itse muistan noista ajoista: Kokoonpanohalli oli numeroltaan II-halli ja sen länsipää. Siellä tapahtui isojen lisenssidieselien kokoonpano. Muita merkkejä en muista, kuin tuon Burmaister&Wainin. Niitä tehtiin useita eri malleja ja malli muuttui lähinnä sylinterilukua lisäämällä/vähentämällä. Ryhmät tulivat valmiina ja Linnavuoressa suoritettiin vain kokoonpano/koekäyttö vesivastuksiin. (200 ltr:n tynnyri jossa oli kolme pitkää kuparilevyä 120:n asteen välein ja jotain sopivan johtavaa vettä.) Niitä tehtiin 70-luvun loppuun ainakin ja olin itsekkin piuhoja vetämässä moottorin kylkeen. Eka linkissä näkyy pari lähtevää konetta Sallisen rekan kyydissä. Rata tuolloin jo deaktivoitu loppuen nosturilinjan kohdalle ja kuvassa näkyy myös tunnelin pohjoispää. Kuvassa näkyvällä vaunulla kuskattiin lähinnä metallilastut kierrätykseen Kisko-Kallen vetämänä. Litterafriikit varmaan tunnistaa vaunun, näyttää venäläiseltä...: https://oloneuvos.kuvat.fi/kuvat/Valmetista+AGCO+Poweriin+A-H/Burmaister+moottorit+lastattu-73_0001.jpg Mitä tulee militääridieselien kokoonpanoon omissa siihen tarkoitetuissa luolatiloissa, niin se alkoi joskus 80(?)-luvulla, kun olemassa oleviin luoliin rakennettiin lisää huoltotiloja ja natsisaksan aikuiset hätävarakoneet rahdattiin uusiokäyttöön(nauloiksi?). Ne koekäytettiin aikaisemmin II-hallin päädyssä, mutta myöhemmin siirrettiin koekäyttökin luolatiloihin. Malli laivan apukoneesta, B&W: https://oloneuvos.kuvat.fi/kuvat/Valmetista+AGCO+Poweriin+A-H/Burmaister+&+Wain+diesel+aggregaatti.jpg |
|
| 14.02.2022 19:54 | : | Ne mitä silloin ihmeteltiin olivat mootttorien lohkoja. Ne oli koneistettu, mitään niihin ei oltu asennettu paikoilleen. Lohkon koko ja sylinterien lukumäärä oli ihailun kohteena. Kuinka kauan noiden pitää olla valun jälkeen "rauhoittumassa" ennen koneistusta? | |
| 14.02.2022 20:01 | Jaakko Tuominen: | Itse kävin ampparin luokkaretkellä muistaakseni -72 keväällä. Lokomolla oli uusi valimo jossa purettiin jonkin V16 moottorin lohkoja hiekoista. Olisiko tietoa oliko MGO:n? Samaan aikaan Tampellalla taottiin kiertokankia vastaiskuvasaralla. |
|
| 14.02.2022 20:12 | Timo Salo: | Nyt Antti heitti pahan! Mutta itselle jäi käsitys että mitä pidempi varastointi, niin sitä parempi... Yleensä ne oli ainakin yhden talven yli ulkona "jäähtymässä". Yritin googlettaa tuota asiaa, mutta en löytänyt optimiaikaa, tai ylipäätään mainintaa tuosta ajasta. Susia niistä kuitenkin tulee, jos tuodaan lohko suoraan valimosta koneistukseen! Vääntelee...... | |
| 14.02.2022 20:32 | : | Minäkin muistelen että se vähimmäisaika olisi vuosi. Käynti oli samana keväänä kuin Jaakonkin luokkaretki. Ampparin merkeissä molemmilla. | |
| 14.02.2022 21:37 | Erkki Nuutio: | Jaakko: Yllättävää että Lokomo olisi valanut moottorilohkoja. Lokomon valimo on teräsvalimo. Valuteräs on liian vaativaa valaa ja epäsopivaakin niihin. Arvelen että silloin 50 vuotta sitten ihailitte nimenomaan MGO:n lohkovaluja ja juuri Tampellan valimossa. Kuten viite Tampellan valimon valokuviin vuodelta 1991 osoittaa, tämä valimo oli nykyaikainen vielä loppuhetkillään kun Tampellan pesänjakajat ja kaupungin kiinteistökeinottelijat olivat jo sen ovilla. Vastaavasti arvelen että ihailitte vauhdikasta paukuttelua taontavasaroilla Lokomon takomossa, sen viime vuosina. Lokomon takomo oli Suomen merkittävin takomo. 1967 kun harjoittelin Lokomon huoltokorjaamolla viereisessä hallissa, kävelin usein ruokalaan takomon kautta. Silloin siellä taottiin vastaiskuvasaralla minuuttitahdissa Valmet-traktorimoottorien kiertokanget, iskettiin suurella takovasaralla muottiin näiden kampiakselit jne. Pauke oli jatkuvaa. Vapaataontana takopuristimilla tehtiin isot takeet hehkuvan teräksen ja hehkutusuunien säteillessä kuumuuttaan. Lokomon uusi valimo taisi valmistua 1972 vaiheilla, ja varmaan tutustuitte siihenkin. |
|
| 15.02.2022 13:53 | Tommi K Hakala: | BTW, bemarin n. 1500hv F1 turbomoottorin lohkoja kerrotaan/väitetään "päästetyn jännitteistä" käyttämällä niitä taksien moottoreina tietyn aikaa. | |
| 15.02.2022 16:00 | Esa J. Rintamäki: | Aikoinaan täällä Suomessa olikin noteeraamisen paikka, kun BMW:tä näki taksissa. 1 500 hv koneella kyllä pikaisen lentoaseman keikan Rautatientorin tolpalta heitti...! Tuusulantiellä ei sinivuokkokukintoja kovin tiuhaan ollutkaan. |
|
| 15.02.2022 17:41 | Jaakko Tuominen: | Kyllä ne valut oli juuri Lokomolla ja kanget Tampellalla ja olivat varsin isoja, ei mitään traktori luokkaa. Ainoa jota epäröin oli vuosiluku. Tampella valettiin paperikoneenteloja silloin. |
|
| 15.02.2022 20:40 | : | Keväällä käynnistä on aikaa 50 vuotta. Tampereen seudulla käytiin muuallakin kuin Linnavuoressa. Saattoi olla että lohkoja ihmeteltiin jossain muualla kuin Linnavuoressa. Muisti voi tehdä revanat. | |
| 16.02.2022 08:17 | Tommi K Hakala: | https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=1&coord=525406_7159061&mapLayers=801+100+default,3400+100+ortokuva:indeksi×eries=1950&noSavedState=true&showIntro=false&lang=fi Tuolta löytyy vuoden 1946 ilmakuva, sen jälkeen seuraavat kuvat alueesta 1996.... |
|
| 16.02.2022 09:07 | : | Joskus on tullut mieleen että olikohan Pielstickin lohkot liiaan vähän aikaa valun jälkeen toipumassa kun ne käytössä alkoivat murenemaan. |