27.05.1960 / Tampere tavara
27.05.1960 Vv15 -veturit kaksinajoon kytkettyinä. Kuvassa näkyy hyvin 5-tieliitäntä sekä kaksinjokaapelin kytkentä. Kuvan veturit on vielä varustettu ruuvikytkimin, sillä Vapiti-vaihtotyökytkimet asennettiin veturisarjoihin vasta vuosina 1984-86. Kuvasta voi päätellä, että vetureita liitettäessä ei liiemmälti työskentelytilaa ollut.
Kuvan julkaisu : linkki lisenssiin https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi
Kommentit
| 30.11.2016 15:03 | Mikko Herpman: | Vau, hieno detaljikuva! mitä ilmoja kulki viistie-letkuissa, kai tuossa on kaikki kytkettynä..? Ei ole kirjaa lähettyvillä.. Olisiko näitä: tehonsäätöpaine, suunnanvaihtopaineet, jarrupaineita? |
|
| 30.11.2016 15:14 | Kari Suominen: | En ole varma, mutta olisko suuntaa, suoratoimijarrua, tehon säätöä ja hiekoitusta. Viisaammat korjatkoot | |
| 30.11.2016 15:39 | Mikko Herpman: | Olikos näissä johtoveturin vaihto miten monimutkainen, Hr12/Dr12 veturissahan tuo oli melko moniportainen operaatio? Kaksinajokytkentä vaati toimenpiteitä, eli tehtiinkö tätä kovin paljoa? Vai oliko kytkentä "puolikiinteä" kun kerran tehty, niin pidettiin useammankin reissun ajan paria yhdessä? Miten muuten noin ajatusleikkinä, olisiko voinut teoriassa kytkeä vielä kolmannenkin koneen samalla tapaa? |
|
| 30.11.2016 21:03 | : | Ei se johtoveturin vaihto ollut kummoinen homma, hytissä käännettiin 5-tiehana johtoveturiasentton, apuveturiksi tulevasta vastaava hana apuveturina asentoon. Itsetoimijarrun venttiili apuveturista sulkuun ja johtoveturista käyttöön. Tais olla niin että tuo välikaapeli olis pitäny kääntää toisin päin, siinä oli värimerkit kumpi pää johtoveturiin. Kyllä se toimi vaikka ei kääntänytkään, mutta muutama merkkivalo jäi palamaan. Osassa vetureita ei ollut kaksinajolaitteita etupäässä, olikohan Dv15 sarja sellainen. Yleensä ne laitettiin perät vastakkain. En tiedä kuinka kolminajo olisi sujunut. Pakkasilla noiden 5-tieltkujen kanssa oli ongelmia, varsinkin jos oli sellaisia vetureita joita ei oltu pariteltu aikoihin. Ohuissa letkuissa oli moskaa ja vettä joka jäätyi. | |
| 01.12.2016 00:55 | Jorma Toivonen: | Tuossa 5-tiehanassa oli kaksi kytkentää suunnanvaihdolle, sekä kytkennät tehonsäädölle, suoratoimijarrulle ja hiekoitukselle. Antti jo ansiokkaasti kertoi jo johto-/apuveturin vaihdon. Tosin II-ajopöydän 5-tiehanan kääntämisen esti mekaaninen lukitus, jonka sai poistettua kaivelemalla ajopöydän alla olevaa lukitusvedintä. Massiivisessa välikaapelissa kulki lähinnä merkkivalojen ohjaukset (+mm. päämoottorin pysäytys, jarrujen kevennys). Kuten Antti mainitsee, ei kaapelia tullut koskaan käännettyä ajosuunnan vaihtuessa - kuljettajan hattu "roikkumaan" tuulilasin puhaltimen suuttimen päälle ja merkkivalot peittyivät häiritsemättä ajamista - yllätyksiä tosin saattoi tapahtua... |
|
| 01.12.2016 09:26 | : | Kotkasta ajettiin Voivottiparilla junareisuus Kouvolaan yöllä. Kouvolassa käytiin tallilla, siellä pari purettiin ja toinen veturi jäi huoltoon, tallista otettiin huollettu veturi pariksi paluujunaan. Junanumerot olivat 2667/2608, saatan muistaa väärinkin. Sähköistyksen tulo Kotkaan lopetti Voivottien käytön junien vedossa. Joskus noita Jorman mainitsemia yllätyksiä tapahtui ja apuveturi kieltäytyi yhteistyöstä. 5-tieventtiili suljettiin ja lämmittäjä meni apuveturiin säätämään tehoja ajopöydästä. Ei Voivottiparin mahti oikein riittänyt linjalle, välillä vähäisiäkin mäkiä noustiin kävelyvauhtia, mutta sellaista en muista että koskaan olisi "jääty mäkeen" vaikka vauhti hyytyi niin eteenpäin junnattiin kumminkin omin voimin, vaikka vähä lipsuikin, ei mitään dramaattista tapahtunut, ylinopeussuoja ei lauennut eikä automatiikka vähentänyt tehoja. Välikaapeli oli aika nihkeä menemään pistokkeisiinsa. Ainakin Kouvolan vetureihin oli laitettu kaapelin pistokkeen alle vantrinkiin rautalipukka pystyyn ja veturissa oli haarukan tapainen työkalu jolla kaapelin sai kammettua paikolleen. Haarukan alapää tuettiin sitä rautalipukkaa vasten. 2036:sessa sellainen saattaa ollakkin? Juna-aikaan vetureissa oli Westinghausen nelonen itsetoimijarruventtiilinä ja sillä jarrujohdon lataus kesti joskus kauan. 2608 oli transitoliikenteen juna, vaunuina useimmiten öljyä neuvostoliittolaisissa vaunuissa. Juna oli tavallisesti täysi tonneiltaan,1500 tonnia. Myötämäkeen se meni Kouvolasta Kotkaan mukavasti. Pikkusuon jälkeen ei juurikaan tarvinnut vetää, antoi junan kulkea. Välillä oli pieniä myötäleitä ja välillä tasaista ettei nopeus noussut liiaksi. | |
| 01.12.2016 22:18 | Jukka Viitala: | TKa7 kaksinajo tuli kokeiltua -84, niissäkin oli mahdollisuus. Olikohan 170 ja 184 parina, tuossa järjestyksessä. JuHalle sepelijuna. Hillosta Poitsilaan kulki hienosti puskinvalot päällä kahden Scanian ärjyessä, Poitsilan pohjoispäässä otsalyhty palamaan ja hetken päästä jälkimmäisestä kuului hitonmoinen blingbling minkä jälkeen koko osasto oli nurin etummaisessa, kuolleen miehen jarru ei kytkeytynytkään pois "apuveturista" linja-ajossa ja hätäjarrutus. Reissu onnistui kun apukuski jäi painelemaan apuveturin nappeja loppumatkaksi... ei kehdattu ajaa Salmenkylään puskinvaloilla kun välissä oli tasoristeyskin. | |
| 03.12.2016 01:35 | Reino Kalliomäki: | Tämän sukuisen laitteen arvelin nähneeni jo Vr11-veturissa? http://vaunut.org/kuva/115594?a=1 |