31.07.1975 / Helsinki, Herttoniemi
31.07.1975 Deutsche Reichsbahnin henkilövaunuja saattoi nähdä ETYK-kokouksen aikana Herttoniemen ratapihalla. Siihen aikaan maailma oli vielä turvallinen ja DDR:n valtionpäämiehen, Erich Honeckerin majapaikkaa pääsi kuvaamaan vartijoiden selän takaa melko vapaasti.
Kommentit
| 08.10.2005 17:54 | [Tunnus poistettu]: | Herttoniemi. | |
| 08.10.2005 18:00 | Tapio Keränen: | Jussi tunnisti paikan oitis! Hyvä Jussi! | |
| 08.10.2005 18:43 | [Tunnus poistettu]: | Tämmöisiin leikkimielisiin skaboihin kantsis varmaan laittaa kuvan alustekstiin. "Vanhat parrat" venttais vähän aikaa ja antais nuoremmille ensin arvaus- tai tietomahdollisuuden. - Jos oikeita vastauksia ei ala tulla niin siten vasta avaisivat sanaisen arkkunsa. | |
| 09.10.2005 21:56 | Tuukka Ryyppö: | Vai että ennen valtionpäämiehet toivat toimiston ja kodin mukanaan. Nykyperspektiivistä aika outoa toimintaa. | |
| 16.10.2005 11:45 | Matti Arffman: | Varmaankin pelkäsivät mikrofoneja. Itse ainakin varustivat omien vieraidensa majoitustilat niillä. | |
| 04.01.2016 22:14 | Uwe Geuder: | Mielenkiintoista. Kuinka se toimi sitten telien kanssa? Toivatko he omia tavaravaunussa vai löytyykö Suomesta saksalaisiin vaunuihin sopivia? Tavaravaunuja on kai aina vaihdettu, mutta että saksalaisia henkilövaunuja olisi ollut liikenteessä Suomessa en ole kyllä kuullut. Toisaalta DDR:n valtiojohdon juna oli varmaan suunniteltu myös Moskova-matkaa varten. Saksalainen Wikipedia väittää, että Turun satamassa nostetaan tavaravaunuja akselinvaihtoa varten. Ja, että Torniosta löytyisi semmoinen rata, jossa raideleveys muuttuu pikkuhiljaa, näin että akselissa siirrettävien pyörien asentoa voi muuttaa vaunun liikkuessa. https://de.wikipedia.org/wiki/Umspurung_%28Eisenbahnfahrzeug%29#Finnland Wikipedia kyllä sanoo, että laite ei enää ole paljon käytössä, mutta minä kuulen ensimmäisen kerran, että semmoinen yli päätän olisi. Jos on olemassa, veikkaisin, että vorgista löytyy myös kuva, mutta en löydäkään semmoista. Tuosta http://vaunut.org/kuva/36168 olen tietoinen, mutta, että rataverkot olisivat oikeasti yhdistetty? Myös http://vaunut.org/kuva/29457 löytyy, siis ainakin 10 vuotta sitten on kai vielä telejä vaihdettu. | |
| 04.01.2016 22:49 | Heikki Kannosto: | Telit eivät näy kokonaan mutta minusta ne näyttävät enemmän venäläisiltä kuin itäsaksalaisilta. Eiköhän telien vaihto ole ollut kätevintä - venäläisillähän on ollut telinvaihtopaikkoja myös Kiinaan meneviä junia varten. Lisätietoa taitaa olla täällä: http://jlf.fi/f34/5823-vr-junalauttaliikenne-turun-ja-tukholman-valilla-loppuu/index6.html |
|
| 05.01.2016 00:03 | Uwe Geuder: | Jaaha, siinäkin keskustelussa mainitaan Tornion akselisäätölaitetta. > venäläisillähän on ollut telinvaihtopaikkoja myös Kiinaan meneviä junia varten. On. Mutta tuskin Honecker tuli Kiinan kautta:) Mutta siinä voi olla vastaus minun ihmettelyyn: Minä ajattelin, että juna olisi saapunut laivalla vaikkpas Rostockilta. Mutta jos se on sittenkin tullut maanteitse: Berlinistä on aina ollut suoria matkustajajunayhteyksiä Moskovan ja Ukrainaan (Leningradista en ole varma). Siis Puolan ja NL:n välisellä rajalla piti olla valmiuksia joko vaihtaa henkilövaunujen telejä tai sitten säätää akseleita. Ja NL:stä pääsi sitten tietysti Helsinkiin ilman teknisiä vaikeuksia. |
|
| 05.01.2016 00:16 | Heikki Kannosto: | Moskovastahan on tosiaan ollut kautta vuosikymmenten suoria (makuuvaunu)yhteyksiä Länsi-Eurooppaan Pariisia, Tukholmaa ja Osloa myöten. Käsittääkseni näissä vaunuissa on nimenomaan vaihdettu telejä rajalla joten voi olettaa että Honeckerin junan telit on vaihdettu samalla laitteistolla. | |
| 05.01.2016 00:19 | Uwe Geuder: | Vaunu on mahdollisesti tyypiltään UIC-Y. UIC oli 50-luvulla standardisoinut kansainvälistä kaukoliikennettä varten vaunujen pituudeksi 26,4 m. (Ja paitsi pituutta paljon muitakin ominaisuuksia, niin kuin esim. kuvassa näkyviä vetoikkunoita). Tuo ensimmäinen standardi tunnetaan nimellä UIC-X. DDR:ssä ei kuitenkaan ollut teknisiä valmiuksia yli 24,5 m pitkiin vaunuihin, siksi oli pakkoa poiketa standardista. Koska DDR toimitti matkustajavaunuja koko itäblokkiin (NL lukuun ottamatta), niitä oli sitten niin paljon, että UIC:ssä on luotu niille oma standardi UIC-Y. Näin väittää saksankielinen Wikipedia https://de.wikipedia.org/wiki/UIC-Y-Wagen_%28DR%29 Englanninkielinen sen sijaan väittää, että UIC-Y on luotu ranskalaisesta aloitteesta. https://en.wikipedia.org/wiki/UIC_passenger_coach_types Joka tapauksessa DR:n UIC-Y vaunut olivat OSShD B -yhteensopivia ja noissa säännöissä vaaditaan ilmeisesti aina 1524 mm -yhteensopivuutta. |
|
| 05.01.2016 00:24 | Uwe Geuder: | > ja noissa säännöissä vaaditaan ilmeisesti aina 1524 mm -yhteensopivuutta. Jaaha, kopioin ajattelematta saksankielistä Wikipediasta. Eikö OSShD pitäisi puhua 1520 mm:stä? Suomi ei kai ole ollut koskaan jäsen? |
|
| 05.01.2016 00:41 | Heikki Kannosto: | Tämä taas tukee UIC-Y:n ranskalaislähtöisyyttä: https://de.wikipedia.org/wiki/UIC-Reisezugwagentypen |
|
| 05.01.2016 01:12 | Uwe Geuder: | Totta, koska https://de.wikipedia.org/wiki/UIC-Reisezugwagentypen ja https://en.wikipedia.org/wiki/UIC_passenger_coach_types ovat kai käännöksiä. Jos jaksaisi katsoa historia, näkisi kumpi oli ensin. Mutta kun DB on jo istuttanut 50-luvusta lähtien vain 6 matkustajaa yhteen toiseen luokkaan hyttiin (UIC-X), sekä DDR ja Ranska on pakannut samaan tilaan aina 8 matkustajaa (UIC-Y). Siinä heillä oli ilmeisesti yhteiset intressit. Että ranskalaiset vaunut olisivat olleet vaikkapas 80 luvun alussa lyhyempiä en ole kyllä huomannut. Mutta ei sitä 1,90 metrin eroa välttämättä pelkällä silmällä edes huomaa. |
|
| 05.01.2016 06:26 | Tuukka Ryyppö: | Eikös Sassnitzissa ole 1520 mm ratapiha? Siellä kai onnistuisi telinvaihto? | |
| 05.01.2016 10:34 | Rainer Silfverberg: | Ei ollut v 1975 mahdollista kuljettaa junaa millään lautalla Suomeen, no teoriassa Railshipillä mutta käytännössä ei. Juna tuli Varsovan, Minskin ja Leningradin kautta Helsinkiin. Se miksi se vietiin Herttoniemeen johtuu siitä että se oli Itä-Saksan suurlähetystöä lähin ratapiha. Lähetystö oli Kulosaaressa. Lähetystörakennus oli niin pieni että koko porukka ei olisi mahtunut asumaan sinne, siksi tuotiin juna. | |
| 05.01.2016 14:48 | Kimmo T. Lumirae: | Kuvan vaunussa saattaa olla kyse samasta vaunustosta, josta Roco/Sachsenmodelle teki joskus 1990-luvun alussa mallin "Sonderzug aus Pankow" ja mainitsi mainosteksteissä, että Pankow oli kansainvälisten suhteiden puhekielessä DDR:n "pääkaupunki" eli tyyliin "Pankow on päättänyt. että..." Pankowissa oli ainaki Schönhausenin linna, joka oli DDR:n johtohenkilöiden käytössä tai päämajana tms. (Nimen kohdalla opin, että nämä saksankieliset nimet lausutaan poikkeavasti eli siis ei "pankoov" vaan "pankoo".) http://www.nordbahn.net/WebRoot/Store6/Shops/62195033/53DB/F51E/1169/7ABD/B351/C0A8/2BB8/C4AA/Sachsenmodelle_14013_DR_Regierungszug_Sonderzug_aus_Pankow_Teil_4_Ep.4_i.OVP_b.jpg |
|
| 05.01.2016 15:07 | Teppo Niemi: | Ja näistä vaunuista on kirjoitettu useassa eri teoksessa. Ainakin yhdessä niistä on mainittu myös Suomen käynti ja sillä matkalla sattunut vaurio. Näistä Suomessa käyneistä vaunuista on yhdestä jopa sisäkuvakin: http://vaunut.org/kuva/62128?s=1 |
|
| 05.01.2016 16:44 | Uwe Geuder: | > Eikös Sassnitzissa ole 1520 mm ratapiha? Siellä kai onnistuisi telinvaihto? Unohdin sen kokonaan. Mutta sekin olisi ollut vain tavaraliikenne, en tiedä kuinka hyvin sitten matkustajavaunun käsittely olisi onnistunut (olisiko ollut esim. sopivia telineitä). Mutta vielä tärkeämpi: Koko lauttayhteys Mukran – Klaipeda on rakennettu vastareaktiona Puolan Solidarnosc-liikkeeseen. Aikaisemmin koko rahtiliikenne DDR:n ja NL:n välissä oli kulkenut Puolan läpi. Yhtäkkiä he pelkäsivät, että DDR voisi olla saarrossa. Aikataulu oli kyllä ennätysmäinen: Sotatila Puolassa 13.12.81, rakennuspäätös 18.6.82, rakennustöiden alku syksyllä 1982 ja liikenteen avaus syksyllä 1986. Jos vertailee nykyprojekteihin se oli aika nopea, varsinkin kun ajattelee, että kyseessä oli aikamoinen pulatalous ja Rügenin saari on syrjäinen paikka. Joka tapauksessa Honeckerin erikoisjuna ei voinut sitä ratapihaa vielä käyttää vuonna 1974. Siis Sassnitzin satama ja ratapiha ovat kyllä ikivanhoja. Mutta sieltä oli vain liikenne Ruotsiin, siis kaikki 1435 mm. Mukranin satama ja ratapiha muutaman kilometrin etäisyydessä ovat 1520 mm raideleveyttä varten. |
|
| 05.01.2016 17:05 | Uwe Geuder: | > Roco/Sachsenmodelle teki joskus 1990-luvun alussa mallin "Sonderzug aus Pankow" Pitää paikkansa, mitä Kimmo kirjoittaa Pankowsta. Tuo mallin nimi ”Sonderzug aus Pankow” (Erikoisjuna Pankowsta) on kuitenkin mainostemppu, joka hyödyntää biisiin https://de.wikipedia.org/wiki/Sonderzug_nach_Pankow https://youtu.be/b-NSfmhiTBg (Erikoisjuna Pankowhon) suosiota. Muuten sitä olisi vain asiallisesti kutsuttu ”Regierungssonderzug der DDR” (DDR:n hallituksen erikoisjunaksi). Suurin osa länsisaksalaisista ei enää 80-luvulla tienneet sitä Pankown merkitystä. DDR:n hallitus muuttui pois sieltä jo 1964. Jos olisit kysynyt Länsisakssa kadulla, mikä on Pankow, moni olisi vastannut ”Lindenbergin biisi”. |
|
| 06.01.2016 11:56 | Kimmo T. Lumirae: | Kiitos hauskasta lisätiedosta koskien biisiä! | |
| 01.11.2016 00:02 | Martti Pulkkinen: | Löysin Youtubesta tuohon junaan liittyvän videon https://www.youtube.com/watch?v=k_c-QOGZEP8 | |
| 20.06.2020 00:15 | Uwe Geuder: | Vanhaa keskustelua voisi päivittää: Sassnitzin vanha rautatielauttasatama suljettiin jo 1998 ja liikenne siirrettiin Mukraniin rakennettuun uuteen terminaaliin, joka sai nimen ”Fährhafen Sassnitz”. Viime vuosina kesäinen yöjuna Malmö – Berliini kulki sen kautta. Koronakriisin seurauksena lauttalinja Sassnitz – Trelleborg lakautettiin. Tulevaisuus on vähintäänkin epävarmaa, ei se ollut ilmeisesti enää pitkään kovin kannattava. Mukranin valtava ratapiha (48 km normaaliraide ja 24 km leveäraide) on viime vuosina käytetty liikenteestä poistetun kaluston varastointiin. Muistaakseni myös vorgissa on kuvia. |
|
| 20.06.2020 02:52 | Eljas Pölhö: | Malmö-Berliini-juna on peruttu loppuvuoden osalta. Snälltåget-yhtiö aikoo ensi vuonna liikennöidä yöjunaa reitillä Tukholma-Kööpenhamina-Hampuri-Berliini. https://www.snalltaget.se/en/increased-cross-border-night-train-services-2021 | |
| 20.06.2020 11:44 | Uwe Geuder: | Toivottavasti tuo Snälltågetin suunnitelma ei osoittaudu lopussa liian kunnianhimoiseksi. Snälltåget käyttää vanhoja vaunuja ja uudella linjalla on 2 pitkää tunnelia: Juutinrauma ja Iso-Belt. Muistaakseni joskus on sanottu, ettei niissä saa liikennöidä millä tahansa vanhalla kalustolla. Pitää täyttää tiukempia turvallisuusvaatimuksia. (Esim. Tukholman X2000 aina välillä päättyy Malmöön ja pitää vaihda toiseen junaan, joka pendelöi vain Malmön ja Kööpenhaminaan välissä. Minun tulkinta on ollut, että junissa on ovia pois käytöstä eikä siksi saa aja tunnelin läpi. Sitten he käyttävät yhtä ”ehjää” junaa tunnelijunana.) Onhan vuosien varrella tapahtunut tulipaloja makuuvaunuissa ja erilaisia onnettomuuksia pitkissä tunneleissa. Sinänsä tiukempia vaatimuksia ovat varmaan paikallaan. |
|
| 20.06.2020 12:19 | Tuukka Ryyppö: | Vaunut joilla Snälltåget tuota aikoo ajaa ovat vanhoja kesieurooppalaosia vaunuja, joilla on ajeltu Sveitsin tunnelien läpi Italiaan. Ne ovat Snälltågetille uutta kalustoa. | |
| 20.06.2020 16:22 | Rainer Silfverberg: | "Pankow" oli kylmän sodan ajan länsisaksalaisten DDR-kriittisten käyttämä synonyymi DDR:n hallituksesta ja SED-puolueen johtohenkilöistä. Heti kun Puna-armeija oli 1945 vallannut Berliinin, päätettiin että kyseinen huvilakaupunginosa toimii edustusresidenssinä ensin neuvostoliittolaisille ja DDR:n perustamisen jälkeen kyseisen valtion johdolle, ja alue eristettiin ulkopuolisilta. Varsinainen hallinto siirtyi Berliinin keskustaan 1964 mutta edustusdatsat jäivät. Tosin Udo Lindenbergin uussanoitusta vanhasta "Chattanooga choo choo"-iskelmästä ei tulkittu loukkaukseksi tai ei ainakaan pahaksi sellaiseksi hänen konsertoidessa Itä-Berliinissä 1980-luvulla. | |
| 20.06.2020 20:01 | Uwe Geuder: | > "Pankow" oli kylmän sodan ajan länsisaksalaisten DDR-kriittisten käyttämä synonyymi DDR:n hallituksesta ja SED-puolueen johtohenkilöistä. Minä olen tietoisesti seurannut kylmää sotaa joskus 1970-vuoden lopusta 1989:ään asti länsisaksalaisesta näkökulmasta. En ole kuullut Pankow-käsitettä kertaakaan Lindenbergin biisin ulkopuolella. Enkä ole tiennyt, miksi Lindenberg oli käyttänyt sitä juuri sitä paikkanimeä kuin paljon myöhemmin. Wikipedia sanoo, että käsitettä käytettiin kylmän sodan alussa. Siiloin en ole ollut syntynyt, mutta varmaan näin on ollut. > että kyseinen huvilakaupunginosa toimii edustusresidenssinä > ja alue eristettiin ulkopuolisilta Jos et nimenomaan puhu ajasta ennen 1970:ä, viitannet "Waldsiedlung Wandlitz”:in alueeseen, joka rakennettiin 1960 lähtien. Se oli jonkin verran tiedossa, mutta ei synonyyminä johtohenkilöstöön, vaan siihen, että olosuhteet olivat tavalliselle ihmisille karuja, mutta johtohenkilöstö eli rinnakkaismaailmassa mihin yleisöllä ei ollut pääsyä. > hänen konsertoidessa Itä-Berliinissä 1980-luvulla. En muista, onko laulu esitetty siellä. Mutta muistan, että konserttiyleisö oli tarkan valittu. Myöhemmin paljastui, että monet viattomat nuoret, jotka olivat konserttipaikan ympärillä siinä toivossa, että voisivat nähdä jotakin (tai ehkä jotkut olisivat siinä epätoivoisessa uskossa, että voisivat saada jostakin lipun viime hetkessä) tulivat kiinniotetuksi ja osittain turvallisuusjoukkojen pahoinpidellyiksi. Siinä mielessä se konsertti ei ollut mikään historian huipputapahtuma. Lindenberg oli myös naiivi DDR:n todelliseen luonteeseen. |
|
| 21.06.2020 01:36 | Esa J. Rintamäki: | Uwe, muistan jostain lukeneeni artikkelin Wandlitzin "siirtokunnasta". Alkujaan se oli merkitty myös karttoihin, mutta sitten ajan kuluessa DDR:ssä julkaistuissa kartoissa Wandlitziä ei enää näkynyt, pelkkää nimetöntä valkeaa läikkää vaan. Minun mielestäni hyvä osoitus siitä, kuinka Harppi-Saksan johto pelkäsi omaa kansaansa.... |