??.??.1925 / Pieksämäki asema

??.??.1925 Vanha Postikorttikuva Pieksämäen asemasta.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Pieksämäki asema (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Postikortti (Lisännyt: Jyrki Längman)
Kuvasarja: Vanhoja valokuvia
Lisätty: 22.03.2010 13:55

Höyryveturi
Hk5: 515

Puukori
Em:
F:

Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus, Muu rakennus
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

22.03.2010 17:07	Pekka Viitamäki:	Asjallisen näköinen kolin-kolin-juna lähdössä itään tai pohjoiseen. Veturi lienee Hk3.
22.03.2010 17:53	Petri Koskela:	Kuvan http://vaunut.org/kuva/31608 yhteydessä olevan tiedon mukaan on aseman tälle puolelle rakennettu postitalo jo 20-luvun puolivälissä, tämä kuva on siis kuvana sitä vanhempi. Ravintolarakennuksen etunurkan kohdalla oleva risteysvaihde on tässä vielä yksipuolinen.
22.03.2010 18:50	Ilkka Hovi:	Ulkopuolinen luistikoneisto = ei ole Hk2 - Hk3. Ollee Hk5 tai Hv4. Koska pyörät eivät tule käymäsillän yli ja edessä sylinterin etupuolella oleva "nousu" on melko matala, olen Hk5 (H6) veturin kannalla.
22.03.2010 19:04	Pekka Viitamäki:	Joo, olishan tuo pitänyt huomata.
22.03.2010 20:34	Markku Blomgren:	Ekana vaununa vanha F vai? Toka lienee joku alkupään Ei, milloinkas noista ruvettiin valmistamaan? Lopuista näkyvistä vaunuista en osaa sitten sanoa mitään... :)
22.03.2010 21:49	Tapio Keränen:	Ensimmäinen vaunu on tosiaan sarjan F konduktöörivaunu, mutta toinen on makuuvaunu. Minun silmääni osastojako näyttää melko tasaiselta, joten sarja voisi olla Em. Sen perässä onkin mielenkiintoisia avosiltaisia kaksiakselisia matkustajavaunuja. Onkohan F:ssä ulkoseinä pystylaudoitettu, kun peltiseinän saumoja ei näy? Osassa näitä lanterniinikattoisia koppeja oli peltiverhous ulkoseinässä ja osassa pystypanelointi.
24.03.2010 01:27	Jarmo Pyytövaara:	Vastaava kortti, Pieksämäki 12? 7? 1927 postileimalla löytyy. Kortista on tehty myös painettu versio: J.L. 82/297. Veturi on Hk5 515. Olisikohan kuva otettu juhannuksena? Veturin piipun vierellä, sisäänmeno aukossa ja tenderillä näyttäisi olevan koivunoksia.
28.05.2010 12:25	Perttu Karttunen:	Komea on! Onko äitä ollut aikanaan useampikin jossa aseman molemmilla puolill on raiteita. Kaipiainen ainakin on yhä sellainen mutta muualla ei enää taida olla?
28.05.2010 14:09	Jukka Voudinmäki:	Toijala I ja Vihtavuori II ovat ainakin olleet ns. saariasemia. Kumpikaan rakennus ei enää olemassa.
29.05.2010 01:18	Jaakko Tuominen:	Asema vasemmalla ja ravintola ratojen välissä. Joten ei ole saariasema.
06.07.2010 18:32	Tunnus poistettu:	Entäpä onko moni asema saarella? Siis siltaa pitkin veden ympäröimään paikkaan ja sieltä pois. Lempäälä on sellainen, vaikka ei ihan luonnonmukainen, koska etelässä on ihmisten tekoa oleva kanava.
06.07.2010 22:19	Tuukka Ryyppö:	Lempäälässä Pendolinosta jäädessäni kertoi asemalla työskentelevä ihminen (kukahan se olikaan? Joku junasuorittaja tjsp.? Vuosi oli 2002), että kyseessä olisi Suomen ainoa saarella sijaitseva juna-asema. Uskokaamme häntä. Tietty, jos vähän joko tulkitsee leveästi tai nipottaa, saadaan luvusta isompi. Kulosaaren metroasemahan käy periaatteessa saaresta ja jos metron tulkitsee junaksi, on siinä tavallaan kyse juna-asemasta ;) Ja eikös Kotkassa ole aika paljon kaikenlaista saarilla? Ehkä asemakin? Ja sitten se nipotus: Keski-Suomen paikkeilla on järvi, joka laskee kahta jokea myöten. Toinen joki johtaa Suomenlahteen, toinen Pohjanlahteen. Tämän takia koko etelä-Suomi on periaatteessa saari ja saarilla sijaitsevien asemien määrä on siten varsin valtava :)
07.07.2010 00:45	Tero Korkeakoski:	Kotka tosiaan sijaitsee Kymijoen suiston saarella, eli Lempäälän suorittaja oli väärässä.
07.07.2010 08:07	Jukka Voudinmäki:	Keuruun keskustaajama, asema siinä ohessa, on rakennettu (Kirkko)saarelle.
07.07.2010 10:59	Hannu Korpimäki:	Savonlinna, Savonlinna-Kauppatori,... Lasketaanko lakkautetut? - Katajanokka... Entä ne jotka joskus ovat olleet luonnollisella saarella, mutta maankohoaminen on tehnyt saaresta niemen? - Rastila, Vuosaari. Tuukan tarjoama tulkinta on viehättävä, en tiedä Keski-Suomen järvistä mitään, mutta vielä pohjoisempana Kainuussa, Maanselässä Kalliojärvi laskee mereen sekä Oulujoen vesistön että Vuoksen vesistön kautta http://vaunut.org/kuva/26735.
07.07.2010 12:29	Tero Korkeakoski:	Ja meiltäpäin nyt luonnollisesti Tahkoluoto, vaikka sinne mennäänkin nykyisin vaihtotyönä. Matkustajavaunuja menee välillä, mutta ne eivät palaa :) Ja lakkautetuista paikoista vielä Leukaluut tulee mieleen.
07.07.2010 14:50	Matti Kotiniemi:	Keuruu ei ole enää saari... MT 621 erottaa Kaivoslahden ja Ketveleenlahden. Mutta listaa voi toki vielä jatkaa. Saarenkylä, Säynätsalo, Hangonsaari, Vaskiluoto, seisakkeista Suosaari, Tikkalansaari...
07.07.2010 14:57	Lasse Härkönen:	Saari ei kuitenkaan ole saaressa :) http://vaunut.org/liikennepaikka/1599
07.07.2010 17:21	Tunnus poistettu:	Mielenkiintoinen pitkä kommenttiketju on asemasta saaressa (tai saarella) kehkeytynyt. Joskus aikoinaan oli radiossa ohjelma 'Viisasten kerho' jossa kesyttiin Suomen ainoaa saarella sijaitsevaa rautatieasemaa ja vastaukseksi tarjottiin Lempäälää. Saattoi olla kysymyksessa jokin rajoite, esim tyyliin säännöllisen matkustajaliikenteen asema tms. Minä kyllä jo aikoinaan sitä kritisoin, koska Lempäälän keskustan irrottaa saareksi keinotekoinen kanava. Saarella oli aikanaan myös Hollon seisake.
07.07.2010 20:11	Jouni Halinen:	Tässä Hannun mainitsemia saaria. Tästä näkee että Vuosaari on tosiaankin ollut aikoinaan saari http://vaunut.org/kuva/51424?u=1809 samoin kuin Katajanokka, jos asiaa vielä hiukan venytetään niin rautatie/tavara-asemia on ollut myös Länsisataman ja Sompasaaren alueella, joissa kummassakin oli ennen maantäyttöjä paljonkin saaria. Pieni hauska yksityiskohta vielä, onko Suomessa ollut/on yhtään asemaa, joka on aikaisemmin ollut vesialuetta, no ainakin Helsingin rautatieasema. Savonlinnan tilanteen näkee selkeästi tästä linkistä http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karta​nhaku/osoitehaku.html?e=599183&n=6861132​&scale=40000&tool=siirra&width=600&heigh​t=600&lang=fi . Ja eikö tässä Punkaharjunkin alueella ole R-asemia ”saarissa” minulle tulee mieleen ainakin Retretti , onko ollut/on muitakin, siihen osaa varmaan vastata joku muu. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karta​nhaku/osoitehaku.html?map.x=284&map.y=26​5&e=622993&n=6852732&scale=80000&tool=pi​enenna&styles=normal&lang=fi&tool=pienen​na&lang=fi
10.07.2010 03:26	Jouni Nousiainen:	Luston seisake on Laukansaaressa.
28.07.2010 00:15	Jorma Rauhala:	Kuinka monta rautatieliikennepaikkaa on/onkaan ollut Suomen suurimmassa saaressa, Soisalossa?
06.04.2011 12:38	Kurt Ristniemi:	Kuten Petri jo sanoi, tämä kuva on viimeistään 1920-luvun alkupuolelta. Kuva on nimittäin julkaistu jo kirjassa 'Suomenmaa - VI Mikkelin lääni' vuodelta 1924. Ks. http://www.jukkajoutsi.com/pieksamaki.ht​ml
03.03.2017 01:15	Esa J. Rintamäki:	Ehkä ajoitusta auttaisi jos katsotaan toisen vaunun (Em) merkintöjä: SVR numero FSJ. Kuka tietää milloin puuvaunuissa vieläkin näkyvä VR numero ja alapuolella SUOMI - tekstiasettelu tuli käyttöön?
03.03.2017 11:27	Rainer Silfverberg:	Itsenäistymisen jälkeen alettiin vaihtaa FSJ/SVR -logoa VR Suomi:ksi Se "Suomi" lienee ollut aika turha lisämaininta koska yhdysliikenne Neuvosto-Venäjälle suomalaisilla vaunuilla oli katkolla muutamaa poikkeusta lukuunottamatta 1990-luvulle asti eikä Ruotsissakaan päästy Haaparantaa pidemmälle.
03.03.2017 11:56	Teppo Niemi:	Mutta miten tuo muutos tapahtui ja milloin? Entä millaisia välivaiheiden tekstiasetteluja oli käytössä ennen kuin tutuksi tullut puukoristen vaunujen asettelu tuli käyttöön? Mikkoin uudet valmistuneet vaunut sen saivat?
03.03.2017 12:38	Rainer Silfverberg:	En usko että tapahtui muuta kuin että pikkuhiljaa korvattiin vanhat logot uusilla kun vaunut kävi korjaamossa. Uusiin laitettiin 1920-luvun alusta alkaen "VR SUOMI" . Mitä vanhhempiin versioihin tulee niin ensiksi luki vain rautatien nimi vaunuissa kuten "Helsinki-Hämeenlinna" tai "Hangö-Hyvinge" mutta kun valtion ratoja valmistui useampia niin on ollut ainakin 1800-luvulla käytössä merkintätapa: "SJ i F" Jokus, ehkä telivaunujen myörä, tuli "FSJ SVR" tai päinvastoin käyttöön. Tavaravaunuissa saattoi lukea vain "SVR". Niissä jotka oli Venäjän liikenteeseen (siis muille osuuksille kuin Valkeasaari-Pietarin Suomen asema) sallittuja luki jotain vielä venäjäksi, en tarkaan tiedä mitä.
03.03.2017 16:25	Petri Sallinen:	SJiF-merkintä näyttäisi olleen käytössä 1890-luvulla tai niillä paikkeilla. 1890-luvullahan vaunujen litterointi uudistui. S.V.R./F.S.J-merkintä oli vakiintunut jo 1900-luvun alussa — tosin tekstien asemointi vaunujen seinissä vielä etsi muotoaan. Määräyskokoelmista ensimmäinen merkintämääräys löytyy muodossa S.W.R. En ole kuitenkaan koskaan nähnyt tunnusta maalattuna tupla-V-muodossa vaunujen kylkiin. Saattaa olla, että sellainenkin kuva vielä löytyy. S.V.R/F.S.J-merkintää käytettiin vielä itsenäisyyden aikana pitkään. Tämä saattoi johtua siitä, että muutosten läpimenoaika oli melko pitkä ja riippuvainen kaluston korjaussykleistä. 1920-luvulla tuli käyttöön VR/SJ-muoto. En ole vielä löytänyt määräystä, koska tämä muoto tuli käyttöön. Voisi kuvitella, että se otettiin käyttöön silloin, kun ensimmäiset haapalaudoitetut puukoriset telivaunut tulivat käyttöön. Todennäköisesti ei kuitenkaan vielä tällöin. Olen löytänyt myös 1920-luvulla valmistuneesta CEi-vaunusta 1:10:een piirustuksen, jonka maalausohje tekstityksen osalta on muotoa S.V.R-F.S.J. Sanoisin, että tämän keskusteluketjun aloittaneen kuvan telivaunussa on juuri tällainen merkintä. Asemoinniltaan se on juuri samanlainen kuin piirustusten ohjeissa. Alkuperäistä valokuvaa pitäisi katsoa suurennuslasilla — se voi kertoa asian tarkemmin. Kun ensimmäiset E(k)-vaunut valmistuivat vuonna 1925, järjestettiin Helsingin asemalla esittelytilaisuus. Tilaisuudesta on olemassa valokuva. Näytillä oli sarjan kolme ensimmäistä vaunua. Kaikissa vaunuissa oli emalikirjainfontilla maalattu tai ruuvattu VR ja SJ sekä niiden keskellä alempana vaunun numero. Myös tavaravaunuista on olemassa vastaavilla tunnuksilla olevia kuvia 1920-luvulta. Tavaravaunuissa muoto oli V.R. ja S.J. eli kirjainten välissä oli pisteet. Tekstityyppi oli sama kuin S.V.R.-aikaisessa kalustossa. Tavaravaunujen osalta ajoitus on hivenen helpompaa, koska vaunuihin on maalattu katon korjausvuosi. Tunnetuissa tällä tavalla merkityissä tavaravaunukuvissa se on 1925. Toistaiseksi ei ole löytynyt asiakakirjamerkintää siitä, milloin VR-SJ-merkintä korvattiin VR Suomi -merkinnällä. Yksi mahdollinen viite voisi olla silloin, kun Suomi liittyi kansainvälisen rautatieliiton jäseneksi. Rautatieliiton jäsenenä oli jo yksi rautatieyhtiö, jonka tunnus oli VR (=Victorian Railways). Legendan mukaan suomalaiset muuttivat (joutuivat muuttamaan) tämän seurauksena tunnuksen muotoon VR Suomi, koska liiton jäsenenä ei voinut olla kahta samaa lyhennettä käyttävää jäsentä. Toinen merkillepantava asia oli myös se, että Suomessa rautatielaitos luopui samalla kaksikielisestä merkintätavasta. Voisi kuvitella, että tästäkin löytyy asiakirjamerkintä tai kielipoliittista keskustelua. VR-SJ-merkintöjä näkyy myös 1920-luvulla valmistuneiden puuvaunujen maalausohjeisssa — mm. 1:10-konepajapiirustuksissa. Eräässäkin piirustuksessa päivitysten yhtydessä merkintä on vedetty yli, mutta se on silti selvästi nähtävissä. Sehän ei ole kuitenkaan koskaan taattua, että asiat tehtiin käytännössä kuten piirustuksiin merkittiin. Yhdessä CEi-vaunun piirustuksessa taas Suomi-sana on asemoitu ylös vaunun fascia-listaan vaunun keskilinjan mukaisesti — piirustuksen päiväys on 1920-luvulta. Moni asia odottaa vielä määräystasoista vahvistamista. Todennäköisesti kaikista näistäkin asiosta löytyy kirjallinen määräys kunhan riittävästi etsitään ja kaivellaan Kansallisarkistoa. Kuvien perusteella 1920-luku oli merkintöjen osalta melkoista etsimisen aikaa. Kalustoakin oli jo niin paljon, että määräysten läpimeno käytännössä kesti kauan — ehkä jopa niin kauan, että uudesta käytännöstä oli ehditty jo sopia ennen kuin edelliset määrätykset oli saatu läpi koko kalustokannassa. Nykytieton valossa näyttää siltä, että VR-SJ-merkintätapa on jäänyt melko lyhytaikaiseksi — sen verran harvoissa kuvissa sitä on nähtävissä, mutta aika monessa kuvassa silti. Kuvat ovat kuitenkin siinä mielessä hauskoja kohteita, että niissä näkee vain sitä, mitä niistä etsii. Siksi tuttukin kuva voi kertoa monesti jotain uutta, kun sitä katsoo uusilla silmillä. Kuinka moni ylipäätään osaa kiinnittää huomiota merkintöihin — ellei kuvista etsii juuri merkintätietoja.
03.03.2017 23:49	Esa J. Rintamäki:	Merkinnöistä vielä muistutettakoon arvoisia vorgilaisia Porkkalan tunnelin aikaisesta käytännöstä, jolloin VR SUOMI ja vaunun numero maalattiin henkilövaunuissa fascialistaan. Estiväthän ikkunaluukut kiskoineen normaalien emalinumeroiden ja -kirjaimien käytön. Oliko Porkkalan luukut myös R-sarjan ravintolavaunuissa, saattaa näkyä myös aikalaisvalokuvissa. Merkittiinkö niissäkin numerot fascialistaan? Postivaunuissa oli myös luukut, mutta kun niissä on ikkunat harvemmassa, saattoi numerot ja postitorvet jäädä paikoilleen. Miten on, tietäjät?
04.03.2017 09:26	Petri Sallinen:	V.R. Suomi -merkintätapa näyttäisi tulleen käyttöön määräyskokoelmista löytyvien dokumenttien perusteella vuonna 1928 (756/1928). VR-SJ-merkinnästä sen sijaan silmiin ei osunut vielä mitään.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!