??.??.1981 / Perkiö, Tampere tavara
??.??.1981 Sr1 3088 vastaanottokoeajojunan 2. vaunu 'hakasen' jälkeen.
Kommentit
| 10.11.2013 12:12 | Jouni Hytönen: | Liukulaakerit taisivat tuohon aikaan olla vielä arkipäivää? Vuodelta 1993 löytyy minulta käsitys, että niitä liikkui vielä yksittäisinä satunnaisesti. Mitähän happoa tuolla vaunulla on kuljetettu? | |
| 10.11.2013 20:38 | Markku Blomgren: | Jotain 'painavaa', esim. rikkihappo joka väkevänä (98%) painaa luokkaa 1,98 Kg/l tai n. 2t/m3, en tosin näe syytä kuljettaa ko. ainetta kumpaankaan suuntaan, sillä rikkihappoa on suomessa tehty monella paikkakunnalla, mm. Lappeenrannassa. On toki muitakin painavia happoja, fosforihappo sopinee sarjaan (1,9 Kg/l). | |
| 12.11.2013 17:20 | Heikki Jalonen: | Огнеопасно taitaa ilmoittaa, että sisältö on tulenarkaa, siis ei oikein sovi tavallisimpiin happoihin. Не толкать с горки - Не спускать kieltävät laskumäen käytön ja heittämällä vaihtamisen; normaaleja varotoimia monille vaarallisille aineksille siis. Vaunun päädyssä näkyy jämerä hitsisauma, kyse on siis luultavasti melko tukevasta ja siten jo tyhjänäkin melko raskaasta paineastiasta. Ammoniakkia tai klooria varten vaunu tuskin on, vaikka ne kyllä kuljetetaan paineen alaisina mutta eivät ne tulenaroissa kulje ja säiliössä varmaan olisi tutut merkinnät аммиак tai хлор. Vaunu saattaa olla jopa melko uusi, ehkä johonkin tarkastuskatselmukseen menossa, vielä ilman tulevia sisältömerkintöjään. Veikkaus siis: nestekaasu tai muu kaasukondensaatti. Ammoniakkia tuotiin muuten jo 1980-luvulla hyvin paljon Neuvostoliitosta Suomeen, oli paljon halvempaa tuoda sieltä ja seisottaa vaikkapa Oulun (nyt jo kadonnutta) ammoniakki 4:ää kuin valmistaa itse. Hapot, kloorit ja muut aineet usein sama juttu. Lappeenrannassa rikkihapon tuotanto loppui 1963, muualla Suomessa (Kokkola, Siilinjärvi, Harjavalta) tuotanto jatkuu toki edelleen. |
|
| 12.11.2013 17:33 | Tuukka Ryyppö: | Tällaisten selostusten takia Vorkki on niin rok! | |
| 13.11.2013 13:08 | Tero Korkeakoski: | Kokkolassa ja Harjavallassahan rikkihapon tuotanto tapahtuu pakottavista syistä. Ehkä on vähän ympäristöystävällisempää tehdä kaasuista happoa, kuin vaan päästää ne ilmakehään. Samoin ainakin Siilinjärvellä ja Kaanaassa happo tehdään Öljynjalostuksen jätteenä syntyvästä rikistä. | |
| 13.11.2013 15:20 | Riku Outinen: | Eikös Siilinjärvellä rikkihappoa tehdä vartavasten paikalle tuodusta Pyhäsalmen rikkirikasteesta, jossa se pasutetaan niin siitä irtoaa kaasua josta tehdään rikkihappoa loppujen lopuksi, kuten Tero tiedät. Nyt kun rikkihapon tuotantoa on laajennettu, tuodaan Sködvikistä öljynjalostuksen sivutuotteena syntyvää sulaa rikkiä myöskin raaka-aineeksi. |